1980-luvun SA

Itse koin kielteisiä juttuja vain alokasaikana hetken aikaa muutaman lapsellisen ryhmyrin toimesta. Kyllä siihen mahtui ihan muutakin, mitä olen kuvannut.
Joo, kyllä sitä tehtiin oikeitakin asioita tottakai - tai ainakin se näytti siltä varusmiehelle ja reserviläiselle.
Niin se minullekin pääosin näyttäytyi varusmiehenä. Kun sitten pääsin va-palvelukseen, niin siinä jo aukeni kokonaan toinen maailma sen suhteen miltä asiat näyttivät pöydän toiselta puolelta.
Töitä tehtiin...no, sanoisinko aika huolettomasti. Nykyisin porukka koettaa ihan aidosti ja tosissaan tehdä hyvää tulosta. Tuolloin, minun kohdallani vuosikymmenten taitteessa töihin tulleena, hommia tehtiin monesti aika vasemmalla kädellä ja tavalla, joka ei tänä päivänä menisi missään läpi yhdeltäkään esimieheltä.
No, kyllä siellä hyviäkin asioita ilman muuta oli ja tehtiin. Muutos nykypäivään on kuitenkin ollut todella suuri.
 
Varmasti näin, yritin vain itse kommentillani tavoitella noita "ennen oli kaikki paremmin" kommentteja, jota ei toki tosin tällä palstalla juuri näy.

Ei, kyllä nyt on paremmin, ja pitää ollakin, koska muuten koko touhusta ei olisi hyötyä. Tämä sama itse asiassa toistuu aina, jopa tässä PV:n vanhassa tiedotusfilmissä vuodelta 1983, jossa bussissa joku vuoden 1968 alokas muistelee varusmiehelle, miten ennen oli paremmin. Sinällään filmi kuvaa perusjääkärin polun aika realistisesti paitsi että mälväystä ei näy. Ei sitä kantahenkilökunta koskaan tukenutkaan. Se oli toisten lasten perinne toisille.

 
Viimeksi muokattu:
Töitä tehtiin...no, sanoisinko aika huolettomasti. .

Olen isossa harjoituksessa teltassa ollut kokelaana ja varusmiesosaston joukkueenjohtajana käskynannossa, ja kenraali (koulutustarkastaja) oli pamahtanut sinne. Vieressä tuttu kouluttaja yritti pidättää hengitystään ja tunsin, kun hän huojahteli vähän edestakaisin ja mietin hetken, että pitääkö hänestä tarttua kiinni kuin Niinistö Junckerista. Kuuntelin vain asiat ja menin omaan porukkaan kutsumaan ryhmänjohtajat koolle.

Meillä oli asiat kunnossa. Muut hoitakoot omansa.
 
Kyllä! Olen samaa mieltä.

Sissitoiminta ja simputukseen perustua varusmieskoulutus on karrikoiden ihan kuvaavasti sanottu.

Ehdin nähdä ja olla mukana tuossa kuvaamassasi kuviossa - ja nykynäkökulmasta sanon että kyllä tämä nykyinen tapa kouluttaa on moninverroin tehokkaampi kuin tuo 70- ja 80-luvun tapa.

Olihan se "sisäkuri" joskus aika rankkaa.

"Awaruusmiehenä" meitä aloitti varusmiespalveluksen komppaniassa 92....parin viikon jälkeen jäljellä oli 75....
 
Kyllä simputus kuului oleellisena osana 80-luvun varusmiespalvelukseen. Suurimpia simputtajia oli varusmiesjohtajat ja se ilmeisesti hyväksyttiin hiljaisesti kantahenkilökunnan toimesta. Tosin se kyllä kuului kapiaistenkin työkalupakkiin. Aukin santsarit kunnostautuivat tässä puuhassa ansiokkaasti. Toisaalta kaikki höykytys lisäsi jossainmitassa ryhmähenkeä ja toi sitkeyttä kestämään epämieluisia tehtäviä ,fyysistä rasitusta ja väsymystä . Jälkikäteen niille voi nauraa vaikka silloin vitutti ankarasti.
 
Kyllä simputus kuului oleellisena osana 80-luvun varusmiespalvelukseen. Suurimpia simputtajia oli varusmiesjohtajat ja se ilmeisesti hyväksyttiin hiljaisesti kantahenkilökunnan toimesta. Tosin se kyllä kuului kapiaistenkin työkalupakkiin. Aukin santsarit kunnostautuivat tässä puuhassa ansiokkaasti. Toisaalta kaikki höykytys lisäsi jossainmitassa ryhmähenkeä ja toi sitkeyttä kestämään epämieluisia tehtäviä ,fyysistä rasitusta ja väsymystä . Jälkikäteen niille voi nauraa vaikka silloin vitutti ankarasti.

Kyllä se oli voimissaan AUK I aikana Riihimäelläkin 1992. Tosin yksi santsari sai asiasta varoituksen. Mikä ei ole mikään huomautus.
 
Kyllä simputus kuului oleellisena osana 80-luvun varusmiespalvelukseen. Suurimpia simputtajia oli varusmiesjohtajat ja se ilmeisesti hyväksyttiin hiljaisesti kantahenkilökunnan toimesta. Tosin se kyllä kuului kapiaistenkin työkalupakkiin. Aukin santsarit kunnostautuivat tässä puuhassa ansiokkaasti. Toisaalta kaikki höykytys lisäsi jossainmitassa ryhmähenkeä ja toi sitkeyttä kestämään epämieluisia tehtäviä ,fyysistä rasitusta ja väsymystä . Jälkikäteen niille voi nauraa vaikka silloin vitutti ankarasti.

Toki varmasti kyse on myös yhteiskunnallisesta muutoksesta: 1980-luvun koululaitos, työpaikat ja vapaa-ajan kanssakäyminen ovat olleet erilaisia johtamiseltaan, kurinpidoltaan, alkoholinkäytön siedoltaan ym. PV ei ole silloin eikä nytkään elänyt tyhjiössä. Kun puhutaan esim. entisaikojen alkoholinkäytöstä PV:n henkilökunnan keskudessa niin itselleni on muodostunut käsitys, että 1980-luvulla työelämässä ylipäätään katsottiin juopottelua leppoisammin kuin nykyään. Plussapuolena toki työelämän armollisuus - kehnommallekin työmiehelle tai naiselle keksittiin hommia, tai vaikkapa tehtaalla työtapaturmassa vamman saaneelle järjestettiin tehtävä portinvartijana...
 
Tuo panssarijääkäreiden kalusto oli kyllä noihin aikoihin varsin kirjavaa. BMP-1 kalustoa ei paljoa vielä 80- luvulla ollut. BTR- 50 oli vissiin vaunukomppanioiden panssarijääkärijoukkueiden kalustoa. Itse kun palvelin Parolassa 94/95, niin silloin panssarijääkäreillä oli kulkupelinä MT-LBV. Tiedustelijoilla oli BMP- 2. Vähän myöhemmin sitten taas jääkäreille tuli BMP-1 ja lopulta BMP-2.
Itse olin myös Nummella 1/94, ura alkoi 1.vaunukompaniasta aukin kautta jääkärikomppanjaan. Eli vaunut jäi vieraaksi, mitä nyt joskus T 72:sen kannella istuttiin kun se kurvaili Lekellä..
 
Kyllä. Joskus joku kuulemma imrovisoi, mutta siitä saattoi tulla tietysti sanomista. Kerran eräs komentaja vei pataljoonansa rakenteilla olevan Päijänne-tunnelin kautta vihollisen selustaan, yllätti täydellisesti ja sotki koko sotapelin. Tämä tapahtui 1970-luvulla. Luovaa toimintaa, mutta ei sitä hyväksytty. Väärin sodittu. :)

Heikki Tiilikainen on kirjoittanut tästä kirjassaan Puolustusvoimat kylmässä sodassa. En muista tarkasti kuka teki ja mitä, mutta jotain tähän suuntaan.
Kirjasta Luoteja ja pajunköytta löytyy tarina Päijännetunnelin kautta koukkaamisesta.
 

Liitteet

  • päijännetunneli.jpg
    päijännetunneli.jpg
    1.8 MB · Luettu: 40
Kirjasta Luoteja ja pajunköytta löytyy tarina Päijännetunnelin kautta koukkaamisesta.

1976? Täällä on esitetty, että siellä olisi ollut vettä. Minun tietojeni mukaan se kytkettiin käyttöön vasta vuonna 1982, mutta täällä on kuitenkin viitattu "tunneliasiantuntijoihin" (ilman mitään lähteitä) mutta en nyt enää jaksa kiistellä netin tunneliasiantuntijoiden kanssa asiasta. :) Old Boy on yleensä hyvin tarkka asioista, joten otan sen vakavasti. Ehkä osia siitä oli kytketty jo silloin? Miksi ja mihin? Tunnelihan tuo Helsinkiin vettä. No yksi lysti.

Muoks. Koko jutun idea on kuitenkin muistuttaa kaavamaisuuden haittapuolista ja luovuuden ja improvisaation tuottamasta yllätysedusta. Toisaalta sähläys vie perseilyksi. Pitää olla sellainen kombo. Tehtävä kirkkaana mielessä.
 
Viimeksi muokattu:
1976? Täällä on esitetty, että siellä olisi ollut vettä. Minun tietojeni mukaan se kytkettiin käyttöön vasta vuonna 1982, mutta täällä on kuitenkin viitattu "tunneliasiantuntijoihin" (ilman mitään lähteitä) mutta en nyt enää jaksa kiistellä netin tunneliasiantuntijoiden kanssa asiasta. :) Old Boy on yleensä hyvin tarkka asioista, joten otan sen vakavasti. Ehkä osia siitä oli kytketty jo silloin? Miksi ja mihin? Tunnelihan tuo Helsinkiin vettä. No yksi lysti.

Muoks. Koko jutun idea on kuitenkin muistuttaa kaavamaisuuden haittapuolista ja luovuuden ja improvisaation tuottamasta yllätysedusta. Toisaalta sähläys vie perseilyksi. Pitää olla sellainen kombo. Tehtävä kirkkaana mielessä.
Eniten minua hämmästyttää tuo leikkeessä ollut idea, että vihollisen selustaan olisi jätetty auki olevia matkaradioita, joihin olisi lähetetty suomalaista puhetta ja laukauksia.
Tuota ei vielä ole keksitty edes MPnetissä, jossa sentään on suunniteltu esim. kranaattikonekiväärillä varustettu vesijettikin.
 
1976? Täällä on esitetty, että siellä olisi ollut vettä. Minun tietojeni mukaan se kytkettiin käyttöön vasta vuonna 1982, mutta täällä on kuitenkin viitattu "tunneliasiantuntijoihin" (ilman mitään lähteitä) mutta en nyt enää jaksa kiistellä netin tunneliasiantuntijoiden kanssa asiasta. :) Old Boy on yleensä hyvin tarkka asioista, joten otan sen vakavasti. Ehkä osia siitä oli kytketty jo silloin? Miksi ja mihin?
Kirjasta Luoteja ja pajunköytta löytyy tarina Päijännetunnelin kautta koukkaamisesta.
Siis vielä kerran: Erinomainen kirjoittaja evl evp Heikki Tiilikainen kirjoitti EUK-kokemuksistaan muistelukirjassa "Kylmän sodan kujanjuoksu". Ei siis S. kylmässä sodassa eikä Pajunköyttä ym. Toivottavasti ei joku jo ehtiny ostaa väärää kirjaa! Tiilikaisen mainittu kirja ei sisältäny mitään kahvipöytäkeskusteluja kummempaa; osin koska hän ei itse toiminut urallaan millään tärkeällä paikalla ja toisaalta koska nämä asiat olivat edelleen salaisia.

Kun kirja lennokkaine Päijännetunnelijuttuineen ilmestyi, kysyimme siis asiaa alan miehiltä. Suullisen tiedon lähdettä ei ole antaa; lienee ehkä jo edesmenny. Mutta Päijännetunnelin I rakennusvaihe oli tuolloin jo valmis ja toista vaihetta rakennettiin. Tyhjä 1-vaiheen tunneli täyttyy tietäjien mukaan nopeasti kallion sisällä olevalla pohjavedellä jonka pois pumppaus olisi siis kestäny viikkoja. Eli se tästä
teoriasta! Harjoitussotilaslääni lainauksessa on totta sillä sellainen oli käytössä myöhemminkin. Olisihan suljetussa piirissä voitu piirtää mitä tahansa skenaarioita mutta näin voitiin uteliaille neuvostovieraille oikeasti näyttää, kuinka harjoittelemme yhteisen vihollisemme torjuntaa.
 
Ei käynyt Sotakorkeakoulua, joka on edellytys everstin ja sitä korkeampaan virkaan nimittämiseen. Miksei käynyt ei ole mun tiedossa. Yleisesti: jotkut pyrkii eikä pääse, toiset taas eivät edes hae. Varsinkin Tiilikaisen (s. 1941) aikaan SKK merkitsi siirtoja maata pitkin ja poikin joskus ikävän lyhyellä varoitusajalla.
 
Kun kirja lennokkaine Päijännetunnelijuttuineen ilmestyi, kysyimme siis asiaa alan miehiltä. Suullisen tiedon lähdettä ei ole antaa; lienee ehkä jo edesmenny. Mutta Päijännetunnelin I rakennusvaihe oli tuolloin jo valmis ja toista vaihetta rakennettiin. Tyhjä 1-vaiheen tunneli täyttyy tietäjien mukaan nopeasti kallion sisällä olevalla pohjavedellä jonka pois pumppaus olisi siis kestäny viikkoja. Eli se tästä
teoriasta!

Suullisen tiedon antajaan täytyisi varmaan voida luottaa, mutta en sulje tätä asiaa vielä.

Ensimmäinen ns. pohjoinen vaihe 35 km toteutettiin vuosina 1973-76. toisen vaiheen ajokuilut louhittiin ensin 1975-76 ja varsinainen tunneliosuus 1976-79. Kolmas vaihe toteutettiin vuosina 1979-82.

Koska tunnelien rakentaminen kestää vuosia, siellä on voitu työskennellä vain jatkuvasti pumpaten? Rakentamisen avuksi tehtiin eri ajotunnelit. Päijännetunneliin pääsee viiden kilometrin välein tehdyistä ajotunneleista, joita koko tunnelin matkalla on 23. Ajotunnelit on eristetty itse Päijännetunnelista paksuilla "betonitulpilla", jotka pitää louhia pois korjaukseen käytettävistä tunneleista. Louhintaa ennen vesi pitää pumpata pois ajotunneleiden kautta.

Vesitunnelia siirtymiseen tai edes työkoneiden siirtoon ei kai edes tarvita.
 
Ei, kyllä nyt on paremmin, ja pitää ollakin, koska muuten koko touhusta ei olisi hyötyä. Tämä sama itse asiassa toistuu aina, jopa tässä PV:n vanhassa tiedotusfilmissä vuodelta 1983, jossa bussissa joku vuoden 1968 alokas muistelee varusmiehelle, miten ennen oli paremmin.

Tulihan nostalginen olo kun filmin katseli. Vaikka vuosikymmen olikin jo vaihtunut 9:llä alkavaksi silloin kun itse avaruusmiehenä häröilin, niin olihan touhussa vielä paljon samaa kuin tuossa filmissä.
 
Viimeksi muokattu:
Suullisen tiedon antajaan täytyisi varmaan voida luottaa, mutta en sulje tätä asiaa vielä.

Ensimmäinen ns. pohjoinen vaihe 35 km toteutettiin vuosina 1973-76. toisen vaiheen ajokuilut louhittiin ensin 1975-76 ja varsinainen tunneliosuus 1976-79. Kolmas vaihe toteutettiin vuosina 1979-82.

Koska tunnelien rakentaminen kestää vuosia, siellä on voitu työskennellä vain jatkuvasti pumpaten? Rakentamisen avuksi tehtiin eri ajotunnelit. Päijännetunneliin pääsee viiden kilometrin välein tehdyistä ajotunneleista, joita koko tunnelin matkalla on 23. Ajotunnelit on eristetty itse Päijännetunnelista paksuilla "betonitulpilla", jotka pitää louhia pois korjaukseen käytettävistä tunneleista. Louhintaa ennen vesi pitää pumpata pois ajotunneleiden kautta.

Vesitunnelia siirtymiseen tai edes työkoneiden siirtoon ei kai edes tarvita.

Siis ajotunneli lähtee maanpinnalta ja päättyy varsinaiseen vesitunneliin. Näiden risteyskohdassa on tuo betonitulppa. Ei ole muita tunneleita!

Tunneli ei ole tarkoitettu minkään elollisen oleskeluun eli pelkkä betonitulpan poisto tai veden pumppaus ei vielä varmaankaan tee siirtymisen onnistumista mahdolliseksi vaikka vähän suurempia riskejä oltaisiin valmiita ottamaan. Tunneli ei myöskään ole samassa tasossa koko matkan.

Se mitä se on ollut rakennusvaiheessa joskus 70-80 luvulla on melko turha pohtia, koska noin tarkkoja tietoja on vain projektissa mukana olleilla, heidän kirjoituksia emme täällä varmaankaan tule näkemään. Rakennusvaiheessa käyttö olisi varmaan jossain osassa tunnelia ollut mahdollista ja valumavesi ei välttämättä olisi ollut haitta kuin eteläpäässä ja tietysti joissain kohdin pohjan epätasaisuuden takia. Tämän päivän tilannetta pystyy arvioimaan paremmin
 
Back
Top