1980-luvun SA

Aikoinaan F-15 ohjelmaa ja US Armyn modernisointia 80-luvulla vastustettiin sillä perusteella, "että ei niillä mitään tee kun muutama tunti sodan alkamisesta ohjukset lentää pohjoisnavan yli..."

Eiköhän kaikille ollut selvää jo 70-luvulla, että ydinsodan käyminen on fantasiaa. Kollektiivisella itsemurhalla uhkaaminen ei hyvä tai edes uskottava puolustusratkaisu.

Ydinsodan aloittamiseen vain yksi osapuoli, ja ydinaseet olivat kiinteä osa Varsovan liiton sotasuunnitelmia. Samoin ydinaseiden käyttöä pohdittiin erittäin voimakkaasti NL:n johdon piirissä esim. 1983 operaatio Rjanin yhteydessä. Samoin NATO harjoitteli aktiivisesti tilanteen eskaloimista ydinaseiden käyttöön, ilmeisesti huvikseen. Ei se tehnyt kuitenkaan tavanomaisista aseista tarpeettomia, varsinkaan Suomen tapaisella puolueettomuuteen pyrkivälle maalle. Kukaan ei uskonut kuitenkaan mahdollisen konventionaalisen sodan olevan pitkä.
 
Heh, tuolla sissy -termillä oli aiemmassa kirjoituksessani kielikikkailun ketunhäntä kainalossa. Meillä urhoollinen perinnesotimisen muoto tarkoittaa jossain muualla jänishousuilua. Ja sehän ei moderniin rintakehän röyhistelyyn sovi. ;)

———OT———
Sissisodankäynnin luonteen ja toimintatapojen täytyy luonnollisesti muuttua olosuhteiden ja muun sodankäyntitavan muutoksen mukana. ”Se, mikä toimii”, olkoon ainoa ohjenuora. Entiset tavat toimia eivät sovellu sellaisenaan nykyaikaan, sillä käytettävä teknologia ja vihollisen maahantunkeutujan tavat toimia ovat muuttuneet ja muuttaneet myös meidän lähestymiskulmaamme sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Nykypäivän sissi tulisi nähdä nykypäivän mahdollisuuksia ja varusteita monipuolisesti hyödyntävänä toimijana eikä rääsyläisselbststopfermannina. En avaa tässä ketjussa tätä enempää, tahdon vain sanoa tällä sen, että älkää jumittuko liikaa historiaan ja kaavamaisuuksiin puntaroidessanne nykypäivää ja tulevaisuutta; sissisodankäynti on joustavaa ja mukautuvaa. Vanhassakin on jotain pientä kivaa, joka toimii yhä edelleen, joten käytetään sitä silloin kun siitä on hyötyä.
———OT STOP———

Mutta, meidänhän piti oikeastaan olla siellä menneisyydessä eli 1980 -luvulla:
Täällä on keskusteltu materiaalisista puutteista ja niiden paikkaamisen mahdollisuuksista. Erilaisia alueellisia suunnitelmia ja kartoitusta tarvittavien materiaalien ja erilaisten varusteiden hankkimisesta paikallisista siviililähteistä sekä olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisestä tehtiin ja päivitettiin säännöllisesti.

Omien varusteiden hyödyntäminen ei ollut vieras asia tuolloin, kuten foorumilaiset täällä ovat tuoneet esille. Ei se ole sitä nytkään.

Sisämnisteriön joukkojen varustetaso oli 80-luvulla vm-koulutuksessa omiin havaintoihin perustuen selvästi parempi kuin perusPV:n. Sodanajan kokoonpanossa tilanne olisi ollut vastaava.
 
Viimeksi muokattu:
Aivan legendaarista viranomaisviestintää!:)

"Noudattaessasi valvontamääräyksiä vältyt vähäisellä vaivannäöllä lain määräämiltä rangaistusseuraamuksilta."

Kun minä olin kotiutunut, menin viikon sisällä ilmoittautumaan sotilaspiirin, kuten käsky oli. Mahtavaa tekstiä nämä ovat. Uskoakseni vanhoja upseeripassin ohjesivuja voi näyttää yli 30 vuoden takaa kylmän sodan sankarillisilta päiviltä...

IMG_20181226_194049.jpgIMG_20181226_194337.jpgIMG_20181226_194354.jpg
 
Sisämnisteriön joukkojen varustetaso oli 80-luvulla vm-koulutuksessa omiin havaintoihin perustuen selvästi parempi kuin perusPV:n. Sodanajan kokoonpanossa tilanne olisi ollut vastaava.

Ehdottomasti oli noin. Kyllä Rajan varusteet oli sen ajan hyvää luokkaa, jopa erinomaiset verrattuna PV:n vastaaviin. Sissimuonatkin aivan parasta mitä oli saatavilla siihen aikaan ja takuulla riittävästi. Esimerkiksi makuupussit metsäkeikoilla oli untuvaa, olivat varmaan lämpimiä nukkua, jos olisi joskus tovia pitempään päässyt testaamaan.:)
 
Ehdottomasti oli noin. Kyllä Rajan varusteet oli sen ajan hyvää luokkaa, jopa erinomaiset verrattuna PV:n vastaaviin. Sissimuonatkin aivan parasta mitä oli saatavilla siihen aikaan ja takuulla riittävästi. Esimerkiksi makuupussit metsäkeikoilla oli untuvaa, olivat varmaan lämpimiä nukkua, jos olisi joskus tovia pitempään päässyt testaamaan.:)

Tuli mieleeni vanhoista varusteista, että peltipaita on mielestäni erinomainen keksintö, mutta te saitte varmaan pakkashaalaritkin. :)

Toinen juttu, mikä tuli mieleeni on se, että olen pärjännyt ulkona ja erällä vuodenajasta riippumatta muutenkin elämässä. Että mahtaako tämä puoli osaamisesta olla varusteilla korvattavissa. No, aikansa kutakin.
 
Tuli mieleeni vanhoista varusteista, että peltipaita on mielestäni erinomainen keksintö, mutta te saitte varmaan pakkashaalaritkin. :)

Toinen juttu, mikä tuli mieleeni on se, että olen pärjännyt ulkona ja erällä vuodenajasta riippumatta muutenkin elämässä. Että mahtaako tämä puoli osaamisesta olla varusteilla korvattavissa. No, aikansa kutakin.

Tauko ja vartiovaatteena talvella oli toppahoust ja ns. sissitakki, musta lyhyen mallinen paksu toppatakki. Ei hyvillä varusteilla voi erätaitoja korvata,ei. Mutta hyvät ja asianmukaiset, säähän sopivat ja kaiken huomioonottavat varusteet erätaitojen kanssa, niin ei tuu hätä puseroon koskaan, missään.
 
Tuli mieleeni vanhoista varusteista, että peltipaita on mielestäni erinomainen keksintö, mutta te saitte varmaan pakkashaalaritkin. :)

Toinen juttu, mikä tuli mieleeni on se, että olen pärjännyt ulkona ja erällä vuodenajasta riippumatta muutenkin elämässä. Että mahtaako tämä puoli osaamisesta olla varusteilla korvattavissa. No, aikansa kutakin.

Warusmiehenä Savon Prikaatissa sai ihan sikahyvän makuupussin, sillä olis pärjänny ilman telttaakin. Sitten RUK:ssa sai jonkin klovnisäkin jossa paleli kesälläkin... Arvaa vituttiko.
 
Peltipaita ja "nallepuku" jonka jakoivat AUK I aikana olivat ihan ykkösiä.
 
Elefanttina huoneessa oli kuitenkin viestivälineiden puute, SissiK:n ensimmäinen radio taisi löytyä vasta komento- ja huoltojoukkueesta, joa tarkoitti erityisesti hajautetussa toiminnassa sitä että komentoketjun latenssi oli vuorokausia, samaten tiedustelutiedon raportointi ylöspäin oli auttamatta liian hidasta.

Muistan kyllä meille kerrotun, että radistit olisi saatu viestipuolelta. Oman muistikuvani mukaan radioita (siis muitakin kuin LV217) olisi löytynyt vähintään joukkuetasolta, mutta muistikuvani saattaa toki olla vääräkin näin pitkän ajan jälkeen.
 
Tuli mieleeni vanhoista varusteista, että peltipaita on mielestäni erinomainen keksintö, mutta te saitte varmaan pakkashaalaritkin. :)

Toinen juttu, mikä tuli mieleeni on se, että olen pärjännyt ulkona ja erällä vuodenajasta riippumatta muutenkin elämässä. Että mahtaako tämä puoli osaamisesta olla varusteilla korvattavissa. No, aikansa kutakin.
Riittävän paskoja varusteita ei täysin voi osaamisellakaan korvata. Uikkareissa tai runkkupuvussa ei pärjää 30 asteen pakkasella metsässä, vaikka olisi miten eräjorma. Mutta toisaalta superhyper-pakkaskamppeissa voi köpristyä heti kun mennään alle nollan, jos ei tiedä mitä tekee.

Eli toisaalta ja toisaalta. Mutta ymmärrän kyllä pointtisi.

Tai toisaalta uihan se yksi islantilainen kalastaja talvisessa jäämeressä n. miljoona kilometriä ja jäi henkiin. Mutta siltä kai oli brittilaivaston testien mukaan pikemminkin hylkeen ruumiinrakenne.
 
Heh, tuolla sissy -termillä oli aiemmassa kirjoituksessani kielikikkailun ketunhäntä kainalossa. Meillä urhoollinen perinnesotimisen muoto tarkoittaa jossain muualla jänishousuilua. Ja sehän ei moderniin rintakehän röyhistelyyn sovi. ;)

———OT———
Sissisodankäynnin luonteen ja toimintatapojen täytyy luonnollisesti muuttua olosuhteiden ja muun sodankäyntitavan muutoksen mukana. ”Se, mikä toimii”, olkoon ainoa ohjenuora. Entiset tavat toimia eivät sovellu sellaisenaan nykyaikaan, sillä käytettävä teknologia ja vihollisen maahantunkeutujan tavat toimia ovat muuttuneet ja muuttaneet myös meidän lähestymiskulmaamme sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Nykypäivän sissi tulisi nähdä nykypäivän mahdollisuuksia ja varusteita monipuolisesti hyödyntävänä toimijana eikä rääsyläisselbststopfermannina. En avaa tässä ketjussa tätä enempää, tahdon vain sanoa tällä sen, että älkää jumittuko liikaa historiaan ja kaavamaisuuksiin puntaroidessanne nykypäivää ja tulevaisuutta; sissisodankäynti on joustavaa ja mukautuvaa. Vanhassakin on jotain pientä kivaa, joka toimii yhä edelleen, joten käytetään sitä silloin kun siitä on hyötyä.
———OT STOP———

Mutta, meidänhän piti oikeastaan olla siellä menneisyydessä eli 1980 -luvulla:
Täällä on keskusteltu materiaalisista puutteista ja niiden paikkaamisen mahdollisuuksista. Erilaisia alueellisia suunnitelmia ja kartoitusta tarvittavien materiaalien ja erilaisten varusteiden hankkimisesta paikallisista siviililähteistä sekä olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisestä tehtiin ja päivitettiin säännöllisesti.

Omien varusteiden hyödyntäminen ei ollut vieras asia tuolloin, kuten foorumilaiset täällä ovat tuoneet esille. Ei se ole sitä nytkään.

Sisämnisteriön joukkojen varustetaso oli 80-luvulla vm-koulutuksessa omiin havaintoihin perustuen selvästi parempi kuin perusPV:n. Sodanajan kokoonpanossa tilanne olisi ollut vastaava.
Ainakin vielä -90-luvun puolivälissä Kainuussa puhuttiin henkeä pidättäen Rajan kamppeista.
 
Riittävän paskoja varusteita ei täysin voi osaamisellakaan korvata. Uikkareissa tai runkkupuvussa ei pärjää 30 asteen pakkasella metsässä, vaikka olisi miten eräjorma. Mutta toisaalta superhyper-pakkaskamppeissa voi köpristyä heti kun mennään alle nollan, jos ei tiedä mitä tekee.

Eli toisaalta ja toisaalta. Mutta ymmärrän kyllä pointtisi.

Tai toisaalta uihan se yksi islantilainen kalastaja talvisessa jäämeressä n. miljoona kilometriä ja jäi henkiin. Mutta siltä kai oli brittilaivaston testien mukaan pikemminkin hylkeen ruumiinrakenne.

Olen vähän sama mieltä siitä, että simmareissa pakkaseen menijä ei niinkään ole osaaja kuin joku, jolla asiat eivät ole ihan kunnossa. Erätaidoilla tarkoitan lähinnä, ettei yritä talvella hytisten bicillä sytyttää pystyssä olevaa tuoretta puuta tai muuta yhtä älykästä.

Tuota mursunrasvaa voi kehittää säännöllisellä avantouinnilla. Terveyshyödystä kiistellään, mutta koostumus muuttuu.
 
Viimeksi muokattu:
Haastan vielä vähäsen. Pitää vielä sanoa nykykamppeista, että kun pakkanen menee oikein korkealle, goretexillä ei tee juuri mitään.

Mieluimmin ottaisin vaikka sarkapuvun ja alle villapaitaa, sen alle muuta kerrosta.

1970-luvun anorakkikin on paljon parempi pakkasella kuin goretex. Hiihtäjästä lähtee sen verran kosteutta, että se jäätyy takin sisäpintaan ja tukkii goren reiät. Sitten lämmitetyssä teltassa sulaa ja kastuu koko sisus.

Kalvojutuilla on se sadetta hylkivä ominaisuus itsessään, mutta siinä se etu onkin.

Ja jos on 30 astetta pakkasta, mannesaappaat ja kunnon mummon kutomat "hipulit" jalassa päällimmäisenä sukkana eivät ole ollenkaan huono kombo.
 
En edes muistanut miten kova sana äiteen kutomat villasukat olivat...
 
Talvella tosiaa eristävyys, hengittävyys ja kosteudensiirto ovat se pyhä kolminaisuus. ONNEKSI meillä ei ole gorepukua laajamittaisessa jaossa, se on mielestäni vaihtoehtoihin verrattuna vähän huono vähän kaikkeen, paitsi ehkä Sumun N***intaan.
 
Haastan vielä vähäsen. Pitää vielä sanoa nykykamppeista, että kun pakkanen menee oikein korkealle, goretexillä ei tee juuri mitään.

Mieluimmin ottaisin vaikka sarkapuvun ja alle villapaitaa, sen alle muuta kerrosta.

1970-luvun anorakkikin on paljon parempi pakkasella kuin goretex. Hiihtäjästä lähtee sen verran kosteutta, että se jäätyy takin sisäpintaan ja tukkii goren reiät. Sitten lämmitetyssä teltassa sulaa ja kastuu koko sisus.

Kalvojutuilla on se sadetta hylkivä ominaisuus itsessään, mutta siinä se etu onkin.

Jossain 90-luvun alun jalkaväen vuosikirjassa oli norjalaisten varusteista juttua. Olivat todenneet, että goretex lakkaa hengittämästä, kun pakkasta on 15 astetta.

Goretex oli oman aikansa ihmemateriaali jonka pitä käydä aivan kaikkeen ja siitä valmistettiin aivan kaikkea mahdollista päällepantavaa ja myös esimerkiksi telttoja.

Nykyisinhän samanlaisessa asemassa on merinovilla, joka sopii aivan kaikkeen ja jota pitäisi käyttää kesät talvet.

Merinokortonkeja odotellessa...:)
 
1986-87 Porin Prikaati jääkärikomppania. Majoitusvaruste oli telttapatja ja huopa,makuupusseista ei edes haaveiltu. Talvi oli vielä ennätyskylmä niin teltassa kyllä paleltiin. Ei ole telttailu sen jälkeen kiinnostanut

Pikkuveli oli Säkylässä pioneerina 1989 eikä silloinkaan kuulemma ollut makuupusseja käytössä. Rukissa oli sitten ollut juttua että pohjoisen miehillä oli ollut jo tuolloin pussit. Yleistyivätkö nuo 90-luvulla vai vasta tällä vuosituhannella?
 
Back
Top