1980-luvun SA

Ingsoc kirjoitti:
Ei varmaankaan kannattanut koska maastopukuja yms. massatekstiilejä oli lkp-varastot pullollaan. Kypäriäkin oli ihan tarpeeksi, joskin vanhimmat mallit oli niitä saksalaistyylisiä stahlhelmejä. Vyötkin näyttää olevan samoja vuosikymmenestä toiseen. DDR:n rynnäkkökiväärejä ostettiin Suomeen kymmeniä tuhansia ja ne olivat parempaa kamaa kuin kiinan serkkunsa.

DDR:n jäämistöstä toimitettiin suuri erä mm. sadekuviolla varustettua maastopukua Kroatian armeijan käyttöön, mutta ne kulutettiin lähinnä varusmieskoulutuksessa muutamassa vuodessa loppuun. Myös derkkulan kypäriä näkyi kroaateilla ja ilmeisesti aseistustakin päätyi kyseiseen maahan.

Kylmän sodan loputtua oli muutenkin oletuksena, että ennen varsinaisten vihollisuuksien alkua on useiden kuukausien harmaa vaihe jonka aikana vaatetehtaat syytä tekstiiliä 24/7.

Tuo kenttäkelpoisen vaatetuksen ja varustuksen mukaanottaminen kyllä kerrottiin ihan varusmies koulutuksessa ja niistä kamoista taisi olla maininta sotilaspassissakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mun sotilaspassissa ( suoritin vm-palvelun 1970-luvun lopulla ) oli pitkä litania varusteista, mitä olisi pitänyt ottaa mukaan. Iso nippu vaatteita, sukset ja polkupyörä, puukko, hygieniatarvikkeita yms... kaikkea en edes enää muista, eikä sotilaspassi ole täällä duunissa mukana. Tosin sen listan jälkeen todettiin viimeisessä lauseessa jotenkin näin: "Em. varusteiden puuttuminen ei saa estää/viivästyttää palvelukseen astumista" ( tarkkaa sanamuotoa en muista, mutta tuossa se sanoma ).
 
Rannari kirjoitti:
Siitä voinee olla varma että mahdollinen tuleva sota osoittaa hankintojen menneen enemmän tai vähemmän pieleen. Se on tulevan ennakointi aina semmoista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuta pitempi rauhan jakso takana, sitä varmemmin seuraava sota potkii jaloille.

Eikä se tulevan ennakointi edes oikeaan osuessaan välttis auta, kun vastassa on kunnollinen ravakan luokan vihamies. Kun teet itsestäsi vahvan jollain osa-alueella, niin öykeä vihollinen kopaisee toista temppua.

Ja jos se intti onnistuukin piilottamaan itsensä johonkin kaninkoloon, niin vihollinen ei jää suinkaan toimettomaksi: se iskee siviilikohteisiin. Ihan niinkuin jossain ketjussa pohdittiin ilmavaikutuskykyjen tehoa vs. serbien liittoarmeija. Kun ei saatu löylytettyä inttiä, löylytettiin kaupunteja....näinhän se menee.

Kiitos ja anteeksi.
 
No, mitäpä tosta kasari-intistä voisi sanoa, kun pv:n viimeiset hevosetkin taisivat sentään olla rivissä -ysärin- alkupuolelle asti. :cool: Taisi liittyä eläinlääkintäkouluun tms. mutta kertonee siitä, millaiseen sotaan kaiken varuilta vielä varauduttiin.....:eek:
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Siinä mielessä oma tehokas ja ajanmukainen lentokoneteollisuus olisi ollut paras tae ilma-aseen teknisestä suorituskyvystä. Ja tunkeutumiskykyinen ulkomaantiedustelu.
Klikkaa laajentaaksesi...


Jos tarkastellaan 20- lukua.

Niin puolustus voimilla oli huutava pula kaikesta.
Ja laivasto suunnitelma oli yksi kauaskantoisitta epäonnistumisitta.:mad:

Tykistön tilanne olisi ensin pitänyt saada kuntoon niin aseiden kuin ammustenkin osalta.
Siitä olisi seurannut että kotimaassa olisi ollut riittävä kapasiteetti tuottaa tykistön ja krh:n ammuksia ja sytyttimiä talvisodassa.



Oma lentokone tuotanto oli yksi ”panssarilaiva” suomen sotataloudessa.:facepalm:

Suomi pystyi kokoamaan osista omia lentokoneitta.
Mutta esim. moottoreita ei pystytty valmistamaan suomessa omin voimin yhtään.
Mercury moottoreihinkin tarvittiin ”tako-osat” ( kampiakselit, kiertokanget) tuoda ulkomailta ( englanti puola).

Rahoilla ei todennäköisesti olisi ostettu yhtään hävittäjää vaan pommikoneitta.
Sillä pitkälle 30- luvulle pommikoneet olivat se ase jolla voitetaan sodat.
 
ajs178 kirjoitti:
Minua ihmetytti, miksei tätä asiaa toistettu vuoden 2014 reserviläiskirjeessä. Olisi ollut oiva tilaisuus kerrata, mitä nykyään pitää tuoda mukana
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän tuntolevy aina kaulassa roikkuu kun harjoituksiin lähdetään. Koskaan tiedä vaikka olisi YH:t edessä. :cool:
 
baikal kirjoitti:
Kuta pitempi rauhan jakso takana, sitä varmemmin seuraava sota potkii jaloille.

Eikä se tulevan ennakointi edes oikeaan osuessaan välttis auta, kun vastassa on kunnollinen ravakan luokan vihamies. Kun teet itsestäsi vahvan jollain osa-alueella, niin öykeä vihollinen kopaisee toista temppua.

Ja jos se intti onnistuukin piilottamaan itsensä johonkin kaninkoloon, niin vihollinen ei jää suinkaan toimettomaksi: se iskee siviilikohteisiin. Ihan niinkuin jossain ketjussa pohdittiin ilmavaikutuskykyjen tehoa vs. serbien liittoarmeija. Kun ei saatu löylytettyä inttiä, löylytettiin kaupunteja....näinhän se menee.

Kiitos ja anteeksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri noin. 1999 Kosovon sodassahan se juuri nähtiin. Serbiarmeija piileskeli metsissä ja onkaloissa, onnistui melko tehokkaasti välttämään NATO:n pommit ja risteilyohjukset. Sitten alkoi kaupungeissa paukkua. Infra palasiksi. Sillat, tehtaat, sähköverkko ja vedenjakelu kun ovat poikki niin kummasti latistaa kotirintaman mielialoja. Vielä jossain Pohjois-Vietnamin kaltaisessa kolmannen maailman kehitysmaassa kansan vastarintatahto kesti moukaroinnin taivaalta. Serbit alkoivatkin sitten kysellä omalta johdoltaan että kuinka kauan tätä vielä kestää. Olen vähän samoilla linjoilla että vuoden 1944 Suomi ja 2018 Suomi ovat kovin erilaisia tässä mielessä.
 
baikal kirjoitti:
Eikä se tulevan ennakointi edes oikeaan osuessaan välttis auta, kun vastassa on kunnollinen ravakan luokan vihamies. Kun teet itsestäsi vahvan jollain osa-alueella, niin öykeä vihollinen kopaisee toista temppua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Jokseenkin kaikkeen pitäisi olla valmiina. Kärjistettynä esimerkkinä vaikka Ahti Lapin yhden asian liike ohjuspuolustuksen rakentamiseksi. Onko ohjusiskua parempi vaihtoehto että meidät mattopommitetaan perinteisin menoin takaisin pronssikaudelle? Laskutoimitusten lopputulema taitaa olla sellainen että ilmapuolustuksessamme on aina joku aukko. Ainakin niin kauan kuin puolustaudumme itsenäisesti ja uskottavasti kääpiöbudjetilla. Eikä rahan lisäyskään välttämättä auta kun joku saattaa mennä ja perustaa niillä lisää esi- sekä varuskuntia ja hankkia päälle vielä 500 helikopteria :D
 
Ottoville kirjoitti:
Oma lentokone tuotanto oli yksi ”panssarilaiva” suomen sotataloudessa.:facepalm:
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmistelen vain että ei tullut väärinkäistystä: "tehokas ja ajanmukainen lentokoneteollisuus" ei tietenkään tarkoita sitä teollisuutta joka meillä oli, vaan sitä teollisuutta joka pystyy tuottamaan Spitfiren ja Bf109:n kaltaisia koneita - tai myöhempänä esimerkkinä vaikkapa Viggeneitä. Tämä toki ei synny tyhjästä ja edellyttää kehittynyttä moottorivalmistusta, r&d- ja koulutuspanostuksia, joihin pienellä vastaitsenäistyneellä valtiolla ei mitenkään voinut olla mahdollisuuksia.
Mutta kun 30-luvulla kehitys harppoi siten, että koneet happanivat parissa vuodessa vanhanaikaisina, oli sentään hyvä että lentokoneteollisuus kykeni edes lisenssivalmistukseen ja suoriutumaan huolloista.
Siinä mielessä en ihan tuon ":facepalm:" suhteen voi olla samaa mieltä. Kai meillä nyt jonkinlainen ilma-ase oli oltava (paitsi tietenkin Ahti Lapin mielestä).
 
Viimeksi muokattu:
Rannari kirjoitti:
Aina voi jossitella. Ehkä laivastorahat olisikin käytetty jo 20-luvulla hävittäjäkoneisiin tai pst-aseisiin tms. joiden käyttöarvo olisi ollut Talvisodassa nollatasoa. Toivottavasti lapsemme ja lapsenlapsemme eivät tulevaisuudessa joudu jossittelemaan. Siitä voinee olla varma että mahdollinen tuleva sota osoittaa hankintojen menneen enemmän tai vähemmän pieleen. Se on tulevan ennakointi aina semmoista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähikehityksessä yleensä intoillaan ja keulitaan liikaa, nopean aikavälin merkitys yliarvioidaan, mutta pitkän aikavälin pysyvän muutoksen vaikutukset aliarvioidaan. Tämä on normaalia psykologiaa Suomessa, ehkä muuallakin. Koskee tosin paljon enemmän muuta yhteiskuntaa kuin Puolustushallintoa.
 
baikal kirjoitti:
No, mitäpä tosta kasari-intistä voisi sanoa, kun pv:n viimeiset hevosetkin taisivat sentään olla rivissä -ysärin- alkupuolelle asti. :cool: Taisi liittyä eläinlääkintäkouluun tms. mutta kertonee siitä, millaiseen sotaan kaiken varuilta vielä varauduttiin.....:eek:
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on muuten totta. Naapurinpoika kävi Niinisalossa vielä jotain 1992 eläinlääkintapuolen hevosia varten. Tästä en olekaan muistanut kysyä keneltäkään, että minkälaisia sotatoimia tai joukkotyyppejä varten nämä kuormastot olivat olemassa 90-luvun puolivälissä? Joku itärajan korvissa koukkaava jv-yksikkö vai kokonaisen prikaatin huolto :rolleyes:
Pystyvätkö @Kapiainen tai @Old Boy tms. valottamaan?
 
Hevosmiehien mukaan sotalaitoksella oli jotain omia itse jalostettuja ravihevosia 90-luvun alkuun saakka. En ole ikinä selvittänyt tarinan totuudenmukaisuutta. Suoraan sanoen en olisi niin yllättynyt vaikka olisi ollutkin. Ehkä täällä joku tietää paremmin.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
lisenssivalmistukseen ja suoriutumaan huolloista.
Klikkaa laajentaaksesi...
:solthum:


Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Siinä mielessä en ihan tuon ":facepalm:" suhteen voi olla samaa mieltä. Kai meillä nyt jonkinlainen ilma-ase oli oltava (paitsi tietenkin Ahti Lapin mielestä).
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta ilma aseen tekemisessäkin pitää olla jokin tolkku.

Meillä kun mopo karkasi käsittä.

Huolto ja muutostyöt kärsivät koska piti tehdä omia hävittäjiä:facepalm: (Myrsky Humu Pyörremyrsky)
Ja nämä piti tehdä puusta ja kankaasta koska ”nykyaikaisen” kokometallisen koneen valmistukseen ei taito riittänyt.
Taidon puutetta kuvaa se että 1942/43 suomessa ei pystytty tekemään edes MG-42 prässättyjä osia itse.
Vaan ne toivottiin saatavan saksasta.
 
.
Ottoville kirjoitti:
:solthum:




Mutta ilma aseen tekemisessäkin pitää olla jokin tolkku.

Meillä kun mopo karkasi käsittä.

Huolto ja muutostyöt kärsivät koska piti tehdä omia hävittäjiä:facepalm: (Myrsky Humu Pyörremyrsky)
Ja nämä piti tehdä puusta ja kankaasta koska ”nykyaikaisen” kokometallisen koneen valmistukseen ei taito riittänyt.
Taidon puutetta kuvaa se että 1942/43 suomessa ei pystytty tekemään edes MG-42 prässättyjä osia itse.
Vaan ne toivottiin saatavan saksasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
(y) Kyllä, olen samaa mieltä.

Minä olin vain asettanut aivoni askartelemaan 20-30 lukujen päätöksentekovaiheita. Kyllähän silloinkin suunniteltiin oman moottorisuunnittelun aloittamista, mutta onnistuttiin sitten pitäytymään lisenssivalmistuksen puolella. Jolla kuitenkin saavutettiin ylläpidon ja huollon kannalta hyviä tuloksia.
Mutta tehdyillä panostuksilla ja teollisella valmiudella ei sotatilanteessa kyetty toteuttamaan kunnollista hävittäjäohjelmaa. Suomalaisilla oli toki muutakin tehtävää ja tässäkin suhteessa ruotsalaisilla oli helpompi potkia lentokonetuotanto pystyyn. Joka on kyllä kova suoritus.
 
JR49 kirjoitti:
Hippoksen tietojen mukaan:
https://heppa.hippos.fi/heppa/person/CommunityView,$PersonSearchArea.form.sdirect
Ahaa, ei näykään. Mutta kun hakuun pistää kohdasta Henkilöt -> Yhteisomistuksen kohdalle, niin PV:llä on ollut 70-80-luvuilla syntyneitä hevosia, jotka ovat muutaman kymmenen ravilähtöä ajaneet. Huonolla menestyksellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuttu kaveri vm 73 oli kuulemma omana inttiaikanaan Santiksessa hevosmiehenä. En tiedä mikä oli se toimenkuva sielä, mutta kuulemma viimeinen/ viimeisiä siinä hommassa. Vai ehkä se homma olikin se tiedotus..
 
JR49 kirjoitti:
Tuo on muuten totta. Naapurinpoika kävi Niinisalossa vielä jotain 1992 eläinlääkintapuolen hevosia varten. Tästä en olekaan muistanut kysyä keneltäkään, että minkälaisia sotatoimia tai joukkotyyppejä varten nämä kuormastot olivat olemassa 90-luvun puolivälissä? Joku itärajan korvissa koukkaava jv-yksikkö vai kokonaisen prikaatin huolto :rolleyes:
Pystyvätkö @Kapiainen tai @Old Boy tms. valottamaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hevosjaos (vai joukkuekko) oli käsittääkseni poistettu prikaati-80 kokoonpanosta jo kahdeksankymmentäluvulla. Paikallispuolustuksella näitä sitten olisi ollut noin niin kuin teoriassa. Hevonen pitää opettaa kärryihin tai rekeen jo varsana muutoin siitä ei ole työajoon joten reservistä sellaista ei olisi montaa löytynyt.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
.Minä olin vain asettanut aivoni askartelemaan 20-30 lukujen päätöksentekovaiheita. Kyllähän silloinkin suunniteltiin oman moottorisuunnittelun aloittamista, mutta onnistuttiin sitten pitäytymään lisenssivalmistuksen puolella. Jolla kuitenkin saavutettiin ylläpidon ja huollon kannalta hyviä tuloksia.
Mutta tehdyillä panostuksilla ja teollisella valmiudella ei sotatilanteessa kyetty toteuttamaan kunnollista hävittäjäohjelmaa. Suomalaisilla oli toki muutakin tehtävää ja tässäkin suhteessa ruotsalaisilla oli helpompi potkia lentokonetuotanto pystyyn. Joka on kyllä kova suoritus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikea oli pienen pärjätä silloinkaan hävittäjäkoneiden valmistuksessa. Parempi investointi jälkiviisaana olisi ollut unohtaa lentokoneiden tekeminen ja valmistaa sen sijaan ilmatorjuntatykkejä kotimaassa, niiden vanhentumissykli oli hitaampi. Lentokoneet sitten kovalla rahalla ulkomailta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top