1980-luvun SA

Tuttu kaveri vm 73 oli kuulemma omana inttiaikanaan Santiksessa hevosmiehenä. En tiedä mikä oli se toimenkuva sielä, mutta kuulemma viimeinen/ viimeisiä siinä hommassa. Vai ehkä se homma olikin se tiedotus..

Ettei vaan ollut tämä kaveri? :

1546435690261.png

Muistaakseni siirrettiin pois hevosmiehen tehtävistä kun hevoset alkoivat ihmeellisesti laihtua kun ilmeni, että kaveri söi hevostenkin ruuat.
Tosin yleni sittemmin ihan majuriksi asti :p.

Hevosjaos (vai joukkuekko) oli käsittääkseni poistettu prikaati-80 kokoonpanosta jo kahdeksankymmentäluvulla. Paikallispuolustuksella näitä sitten olisi ollut noin niin kuin teoriassa. Hevonen pitää opettaa kärryihin tai rekeen jo varsana muutoin siitä ei ole työajoon joten reservistä sellaista ei olisi montaa löytynyt.

Älkääs unohtako poroja.
Niistä ei tänä päivänäkään ole pulaa eikä puutetta ja kavereita jotka pystyvät niitä hallitsemaan riittää kyllä.
Ettei vaan vieläkin salaisissa suunnitelmissa pohjoisen jääkäriprikaatin huolto tukeudu vaikeassa maastossa porokuljetuksiin :cool:.

1546435484489.png
1546435787717.png

1546435647736.png
 
Sotakoirille taitaa olla jo oma ketjunsa, mutta hevosille ja poroille joku voisi tehdä omansa. Eli historiallista ja nykyistä sotilaskäyttöä käsittelevältä pohjalta.


Jotenkin tulee tuosta porosta mieleen että se olisi ainakin huollollisesti ja toimintakyvyn ylläpidon osalta kaikkein kenttäkelpoisin edellä mainituista elikoista. Koirat ja hevoset kun on ihan täysverisiä kotieläimiä. Nykyään käyttöä varmaan rajoittaa se etteivät ne pysty huolehtimaan tai kantamaan oman toiminnan edellyttämiä tarpeita?
 
Suomalaiset ja venäläiset käyttivät taakkaporoja. Moottorikelkat syrjäyttivät poron. Poron -taakka- ei kuitenkaan voi olla hevosen vastaava, ei oikein mitenkään. Hevonen vetää rekeä ja taisi intin ohjesäännön mukaan olla lastilupa rekeen 250 kiloa, jota iloisesti kyllä ylitettiin jatkuvasti sotien aikaan. Puunajon kilomääriä en lähde edes arvailemaan.

Majewskin retkellä ja sen paluumatkalla on ollut monet reet täynnä uupuneita ukkoja ja sotasälää. Valmiilla jäisellä uralla kohtuullisessa maastossa SUOMENHEVONEN on ollut hirmuinen vetäjä. Itseasiassa yksi maailman parhaita vetäjiä ja päihitti itseään suuremmat heittäen. Syy: jalostus oli tuottanut hevosen, joka vaistomaisesti veti rekeä silleen perse alhaalla ja sai takajalkojen voimantuoton kohdistumaan vetovälineeseen ja taakkaan. Muistan lapsuudestani hyvin tämän omintakeisen asennon vetää.
 
Syy: jalostus oli tuottanut hevosen, joka vaistomaisesti veti rekeä silleen perse alhaalla ja sai takajalkojen voimantuoton kohdistumaan vetovälineeseen ja taakkaan. Muistan lapsuudestani hyvin tämän omintakeisen asennon vetää.

Sama jalostushan on tuottanut suomalaisen persjalkaisen vartalonmuodon suomalaiselle naiselle (ja paremman puoliskon mukaan miehelle...) :)
 
Suomalaiset ja venäläiset käyttivät taakkaporoja.
Saanen huomauttaa että se on takkaporo.
Olen ollut lapinvaelluksella missä meillä oli muutama poro mukana kantamassa kuormaa, omistaja mukana. Vuorotellen saatiin kokeilla poron taluttamista. Välillä meni hyvin ja välillä niihin lensi piru itse ja riuhtoivat ja riehuivat. Niinä hetkinä oli iloinen että poroisäntä itse tuli hätiin.
 
Viimeksi muokattu:
No niin, nyt tässä aletaan päästä pikkuhiljaa asiaan ja oikeisiin reserviläisaspekteihin. Kumpi makkara nuotiolle: lammas- vai poromakkara? Metvursti? Saako olla valkosipulia?

Mutta ihan toiseen asiaan. Menkää katsomaan se Pölösen uusin elokuva. Se on myös suomenhevosen elokuva.
 
Meillä on tosiaan aina ollu vaikeata lopettaa mitään ratsuväkeen tai hevosiin liittyvää.
Samaa oli siviilissäkin. Esimerkiksi Kymi-yhtiö kaavaili vielä 1960-70 -lukujen taitteessa suurehkon hevosmäärän hankkimista metsäkuljetusten sujumista turvaamaan. Kun hevonen oli ollut kuljetusten elinehto vuosituhansien ajan niin sotilas- kuin siviilipuolellakin, niin siitä luopuminen ei käynyt kädenkäänteessä.
 
No niin, nyt tässä aletaan päästä pikkuhiljaa asiaan ja oikeisiin reserviläisaspekteihin. Kumpi makkara nuotiolle: lammas- vai poromakkara? Metvursti? Saako olla valkosipulia?

Mutta ihan toiseen asiaan. Menkää katsomaan se Pölösen uusin elokuva. Se on myös suomenhevosen elokuva.

Gamoon, Hallis, tämä on kasari-intti-vitja. Hevoset ja porot eivät suinkaan vippaa kovin syrjään aiheesta, toki muutaman vuosikymmenen, mutta perinteemme huomioiden: yllättävän vähän. :cool: Sitten on aihetta huomautukseen, jos alamme paahtaa Hannibalia ja sotanorsuja Alpeilla. :love:
 
Kasarivitjaa: aseet

kun vertaa kasarin ilmavoimia nykyisiin, niin laatu-suorituskyky vs. Rus on ihan toisella levelillä. Ilmatorjunta-aseita on hankittu laatupää edellä.

maavoimilla on paljon kovemmin purevia aseita käytössään. Saksalaistankit, raketinheittimet koko skaala, uudet telatykit, pst-kalusto kaikkineen, viestivälineet, pimeätoiminta, ja moni muu. On pojat touhu ihan toista kuin kasarilla, vaikka kasari onkin jees, koska silloin omissa suonissani sihisi tulinen nuorukaisen voima.

Erikoisjoukot. Nyt niitä on, kasarilla ne olivat hmm, erilaisia. :cool:


Politiikka ja päätöksenteko. Jessus, jos kasarilla olisimme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi, olisimme olleet kyllä varsin varmasti absolute yksin. Ehkä Ruotsi olisi jeesannut ja jollain viipeellä jotkut muutkin, mutta myöhässä olisi tullut apu. Suomen asema on parempi kuin silloin oli. Olisiko Maunon housut yksinään riittäneet ajamaan riittäviä päätöksiä tarpeeksi ajoissa, kun ministeritasolla -oli sentään vaikka ketä-?

Ilma- ja Maavoimien aseistuksen kaikkinainen kehittyminen on silmiin pistävää ja aseilla sotatyö tehdään, ne ovat sen alan työkaluja. Merivoimista en osaa sanoa mitään, kun ei ole hajuakaan.
 
Kasarivitjaa: aseet

kun vertaa kasarin ilmavoimia nykyisiin, niin laatu-suorituskyky vs. Rus on ihan toisella levelillä. Ilmatorjunta-aseita on hankittu laatupää edellä.

maavoimilla on paljon kovemmin purevia aseita käytössään. Saksalaistankit, raketinheittimet koko skaala, uudet telatykit, pst-kalusto kaikkineen, viestivälineet, pimeätoiminta, ja moni muu. On pojat touhu ihan toista kuin kasarilla, vaikka kasari onkin jees, koska silloin omissa suonissani sihisi tulinen nuorukaisen voima.

Erikoisjoukot. Nyt niitä on, kasarilla ne olivat hmm, erilaisia. :cool:


Politiikka ja päätöksenteko. Jessus, jos kasarilla olisimme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi, olisimme olleet kyllä varsin varmasti absolute yksin. Ehkä Ruotsi olisi jeesannut ja jollain viipeellä jotkut muutkin, mutta myöhässä olisi tullut apu. Suomen asema on parempi kuin silloin oli. Olisiko Maunon housut yksinään riittäneet ajamaan riittäviä päätöksiä tarpeeksi ajoissa, kun ministeritasolla -oli sentään vaikka ketä-?

Ilma- ja Maavoimien aseistuksen kaikkinainen kehittyminen on silmiin pistävää ja aseilla sotatyö tehdään, ne ovat sen alan työkaluja. Merivoimista en osaa sanoa mitään, kun ei ole hajuakaan.

Päätöksenteosta vielä, YYA oli todellakin voimissaan. Jos esim. NL olisi vaatinut joukoilleen kauttakulkuoikeutta Suomen halki päästäkseen esim. Norjan kimppuun, olisiko Manulla ollut kanttia sanoa Njet ? Saati sitten tosiaan sellaisella hallituksella jossa avainministerien joukossa olisi ollut esim. muuan Paavo Väyrynen. 1983 NATO:n Euroopan joukkojen komentaja kenraali Bernard Rogers uskalsi epäillä julkisesti Suomen tahtoa ryhtyä taistelemaan puna-armeijaa vastaan tuossa tilanteessa.
 
Päätöksenteosta vielä, YYA oli todellakin voimissaan. Jos esim. NL olisi vaatinut joukoilleen kauttakulkuoikeutta Suomen halki päästäkseen esim. Norjan kimppuun, olisiko Manulla ollut kanttia sanoa Njet ? Saati sitten tosiaan sellaisella hallituksella jossa avainministerien joukossa olisi ollut esim. muuan Paavo Väyrynen. 1983 NATO:n Euroopan joukkojen komentaja kenraali Bernard Rogers uskalsi epäillä julkisesti Suomen tahtoa ryhtyä taistelemaan puna-armeijaa vastaan tuossa tilanteessa.

Ei käy myöskään kateeksi tuolloisia päätöksentekijöitä ko. tilanteessa - vastakkain olisivat voineet olla NL:n ydinasekiristys ja NATO:n vihjaukset ydinaseiden käytöstä NL:n ilmapuolustusta tukevaa maata vastaan.
 
Kasarivitjaa: aseet

kun vertaa kasarin ilmavoimia nykyisiin, niin laatu-suorituskyky vs. Rus on ihan toisella levelillä. Ilmatorjunta-aseita on hankittu laatupää edellä.

maavoimilla on paljon kovemmin purevia aseita käytössään. Saksalaistankit, raketinheittimet koko skaala, uudet telatykit, pst-kalusto kaikkineen, viestivälineet, pimeätoiminta, ja moni muu. On pojat touhu ihan toista kuin kasarilla, vaikka kasari onkin jees, koska silloin omissa suonissani sihisi tulinen nuorukaisen voima.

Erikoisjoukot. Nyt niitä on, kasarilla ne olivat hmm, erilaisia. :cool:


Politiikka ja päätöksenteko. Jessus, jos kasarilla olisimme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi, olisimme olleet kyllä varsin varmasti absolute yksin. Ehkä Ruotsi olisi jeesannut ja jollain viipeellä jotkut muutkin, mutta myöhässä olisi tullut apu. Suomen asema on parempi kuin silloin oli. Olisiko Maunon housut yksinään riittäneet ajamaan riittäviä päätöksiä tarpeeksi ajoissa, kun ministeritasolla -oli sentään vaikka ketä-?

Ilma- ja Maavoimien aseistuksen kaikkinainen kehittyminen on silmiin pistävää ja aseilla sotatyö tehdään, ne ovat sen alan työkaluja. Merivoimista en osaa sanoa mitään, kun ei ole hajuakaan.

Tähän itse lisäisin myös lukuisat kansainväliset sotaharjoitukset joissa ollaan oltu mukana NATO-maiden ja rauhankumppanien (Ruotsi) kanssa, maalla, merellä ja ilmassa.
Jenkkejä on ollut harjoittelemassa Suomessa. Arktista koulutusta jenkeille Sodankylässä (myös erikoisjoukoille), Arrow-harjoitukset jenkkien mekanisoidun yksikön kanssa jo pariin otteeseen Niinisalossa, suuri Juncture 18 sotaharjoitus Norjassa jossa Suomi oli mukana, vain joitakin mainitakseni.
Ja ehken mansikkana kakun päällä oli se kun Suomen ilmavoimat harjoitteli Red Flag-harjoituksessa Alaskassa.
Ja sitten erillaiset rauhankumppanuus ja yhtesityösopimukset joiden avulla Suomi on viety niin lähelle NATOa kuin mahdollista ilman liittymistä itse NATOon.
https://yle.fi/uutiset/3-10386111

Mikään noista yllämainituista ei olisi tullut kuuloonkaan 80-luvulla.
Ei kukaan kenraali tai puolustusministeri osannut tuollaisesta edes uneksiakkaan ja jos tällaisesta unta näkikin, ei siitä kenellekkään mainittu.

Suomalaiset ja venäläiset käyttivät taakkaporoja. Moottorikelkat syrjäyttivät poron. Poron -taakka- ei kuitenkaan voi olla hevosen vastaava, ei oikein mitenkään. Hevonen vetää rekeä ja taisi intin ohjesäännön mukaan olla lastilupa rekeen 250 kiloa, jota iloisesti kyllä ylitettiin jatkuvasti sotien aikaan. Puunajon kilomääriä en lähde edes arvailemaan.

Majewskin retkellä ja sen paluumatkalla on ollut monet reet täynnä uupuneita ukkoja ja sotasälää. Valmiilla jäisellä uralla kohtuullisessa maastossa SUOMENHEVONEN on ollut hirmuinen vetäjä. Itseasiassa yksi maailman parhaita vetäjiä ja päihitti itseään suuremmat heittäen. Syy: jalostus oli tuottanut hevosen, joka vaistomaisesti veti rekeä silleen perse alhaalla ja sai takajalkojen voimantuoton kohdistumaan vetovälineeseen ja taakkaan. Muistan lapsuudestani hyvin tämän omintakeisen asennon vetää.

Suomen hevosesta vielä. Se on kyllä mahottoman komea eläin. Jos omistaisin hevosen, olisi se ehdottomasti suomen hevonen.
Joitakin vuosia sitten näin, kun metsuri teki töitä suomen hevosen kanssa. Hienosti pelasivat yhteen.
Käyttävät vielä hevosta ja metsuria sellaisissa paikoissa jossa ei haluta metsäkoneiden turmelevan maastoa. Kuten vaikkapa puistoissa.
Hienosti lähti raskas puukuorma liikkeelle. Voimaa löytyi. Sellainen voima ja heinää syöden.
Pitäisköhän alkaa diilaamaan kuntosalilla heinäpaaleja hormonien sijasta?...
 
Politiikka ja päätöksenteko. Jessus, jos kasarilla olisimme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi, olisimme olleet kyllä varsin varmasti absolute yksin. Ehkä Ruotsi olisi jeesannut ja jollain viipeellä jotkut muutkin, mutta myöhässä olisi tullut apu. Suomen asema on parempi kuin silloin oli. Olisiko Maunon housut yksinään riittäneet ajamaan riittäviä päätöksiä tarpeeksi ajoissa, kun ministeritasolla -oli sentään vaikka ketä-?
Ruotsillahan oli 70-80 luvuilla jemmassa läjä Draken hävittäjiä joita olisi voinut ilmestyä vaivihkaa suomalaisten käyttöön.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000387159.html
IS:
Holmström kertoo tuoreessa kirjassaan Den dolda alliansen (Kätketty liittolaisuus) Suomen kouluttaneen kaikessa hiljaisuudessa hyökkäyksen varalle ylimääräisiä hävittäjälentäjiä lentämään Pohjanlahden toiselle puolelle varastoituja Draken-hävittäjiä. Holmströmin mukaan varastoituja koneita oli "suuri määrä".”
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ruotsillahan oli 70-80 luvuilla jemmassa läjä Draken hävittäjiä joita olisi voinut ilmestyä vaivihkaa suomalaisten käyttöön.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000387159.html
Voiko tästä vetää semmoisen johtopäätelmän, että Ruotsalaiset lupaavat jemmata meille luoliinsa ylimääräisiä jo valmiiksi taistelukuntoisia Gripeneitä mikäli me vain HX-hankkeessa päädytään ostamaan niitä Suomeen :unsure:
 
Ruotsillahan oli 70-80 luvuilla jemmassa läjä Draken hävittäjiä joita olisi voinut ilmestyä vaivihkaa suomalaisten käyttöön.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000387159.html

Ruotsalaisilla oli silloin suuri halu, että suomalaiset olisivat pystyneet pari päivää pidättelemään neuvostoliittolaisia. Toisaalta ruotsalaiset valmistautuivat torjumaan ruotsalaisilla joukoilla neuvostojoukkojen hyökkäyksen Ruotsia vastaan jo Suomen alueella. Ruotsalaisten suunnitelmissa heidän sissijoukkonsa kohtaisivat neuvostodivisioonat Pohjois-Suomen teillä.

Kovasti Lappi huoletti kaikkia paitsi meitä... Neuvostoliiton sotilasasiamies kommodori V.A. Andrushkevitsh ehdotti Pohjois-Suomen osalta puolustusvastuun siirtämistä Neuvostoliitolle vuonna 1972.

Ruotsin sotilastiedustelu sai Varsovan liiton piiristä tiedon, että aloitteen oli itse asiassa tehnyt Kekkonen itse. Tähän saadaan vielä selvyys, itse asiassa 15 vuoden kuluessa, kun salaus loppuu. Ainakin hän pohti sitä ensin vakavasti mutta sitten määräsi kuitenkin jarruttamaan.

Kaikki tutkijat (muiden muassa Visuri) ovat vähätelleet 1970-luvun alun neuvotteluja.
 
Back
Top