1980-luvun SA
- Viestiketjun aloittaja Hallinkorva
- Aloitus PVM
ajs178
Respected Leader
Vielä noista radioista, niin T-55:n vaunuradiolla pystyi käyttämään sellaista taajuutta, että se jyräsi tavallisia siviiliradiokanavia. Eli siis tavan ihmiset kuulivat kotonaan tai autossa radiosta, mitä me vaunuradioon puhuttiin. Sen verran härskiä läppää olivat yhdessä vaunussa heittäneet, että varuskuntaan oli soitettu valitus.
JR49
Respected Leader
Eli kaikella kunnioituksella, harjoituksen ja toistojen puutetta
. Kyllä minäkin muistan ison vekin kämmenissä, mutta siitähän oppi. Minä vähän arvelinkin, että ko. ase ei ollut kuin nice to know -asteella, kuten tietysti rannikkotykistössä epäilemättä onkin verrattuna jääkäreihin.Satojen toistojen jälkeen, ei ollut nahkoja enää välissä. Luistin ja lukon kun pitää oikealla tavalla kiinni, niin avokämmenillä menee kokonaisuus kiinni. Joku nopeusvaatimuskin oli, enää muista sekunteja mutta kai se alle minuutin oli. Kahvaa ei meillä koskaan irroitettu.
Koulutin myöhemmin kokelaana kk-kurssilla olevia jääkäreitä. Purin ja kokosin sen näytösmielessä silmät kiinni, ja ilmoitin jääkäreilleni, että tämä on minun sodan ajan vaatimukseni. Yksi heistä teki sen perässä heti suoraan, useimmat muut myöhemmin noin ryhmän kokoisesta porukasta.
Koko ase oli meillä jo alokkaista lähtien erikoishuomion kohteena muutenkin. Olimme ainut porukka Aukissa, joille ao.ase oli tuttu ennestään.
Myöhemmin reserviläisenä olin eräässä testissä ainut, joka sai KvKK62:n tulitukseen alle vaaditun aikamäärän. Kyllä siinä näkyi kerran saatu koulutus, varsinkin kun porukassa oli tykistön miehiä yms
Ja kyllä, Pokemon voittaa mennen tullen tämän kookoon! Sitäkin olen päässyt vertailemaan kovilla. Pokemonilla voi ampua hallittua niittotulta pitkällä sarjalla, toisin kuin suomalaisella.
Edit: olin kai sen verran iso tyyppi, että minulle annettiin kvkookoo kantoon alokkaasta lähtien, jatkuen läpi Aukin ja Rukin. Sitten se oli jäänyt jo ns. päälle
Sarek1
Ylipäällikkö
Latutarhasta vielä, poimin pari hyvää juttua lainaksi
Kuinkahan valottaisin tätä ilman piirroskuvia. Hajautetun toiminnan kokonaiskuvassa on hyvä muistaa myös toiminnan suurempi kuva eli että toiminnassa oli koko valtakunnan alueella melkoinen määrä äijiä eli joukkoja pitkin ja poikin vihollisen maahantunkeutujan selustassa osan toimiessa aktiivisesti ja osan huilatessa tai siirtyessä toiminta-alueelta toiselle. Sissikomppanian kokoinen osasto muodostaa vain yhden pikselin tässä suuremmassa kuvassa.
Latutarhalla tehtiin tienvarsitoimintaan eräänlainen tieuraa seuraileva näkyvä tikapuuverkosto yhdyskohtineen ryhmän, joukkueen, komppanian jne. toiminta-alueelle. Syvyyteen mentäessä verkosto harveni, mutta sellainen oli myös siellä harhautuksineen ja yhdyslatuineen olemassa. Majoituksen kätkeminen erityisesti ilmatoiminnalta oli haasteellista. Siitä sekä muusta vihollistoiminnasta johtuen teltan siirtäminen saattoi tulla eteen hyvinkin yllättäen ja äkkiä.
———kesäviittaus———
Ilmatoiminta oli myrkkyä ja sen väistäminen oli maastosta riippuen hankalaa tai vaikeaa. Viittaan kesäaikaan ajoittuneeseen helikopterikomennukseeni, jossa olin ”hyökkääjän” puolella jahtaamassa pupujusseja. Viimeisenä lentopäivänä näin alla vilahtavan naamioidun teltan hahmoa osittain, käskin lentäjää painumaan alas lähellä olleelle pienelle suoplättäreelle ja tuomaan nopeasti loppuryhmän paikalle, hyppäsin mukana olleiden kanssa n. 3m korkeudesta kuivahkolle suolle ja kun loppuporukka tuli, laitettiin viuhka vähin äänin mutta ripeästi edeten liikkeelle. Teltalla tai sen lähellä oli ollut sattumoisin kaksi partiota, joista toisella oli sissikoira. Myöhemmin sisseinä olleet kaverit kertoivat, että ilman koiraa olisivat todennäköisesti jääneet kiinni, vaikka olivat heti lähteneet teltan ja muun tavaran kanssa pakosalle ja liikkuneet jo hyvän matkaa telttapaikalta. Laitimmainen etsijä oli mennyt alle 15 metrin päästä ohi.
Ilmatoiminnassa ei lennetty hidaslentoa. Tiedossa oli, että kohti saattaa tulla puikkoa tai kuulaa. Ja jos jäi paikalleen pyörimään, sissien sinkokin saattoi mahdollisesti koettaa onneaan.
———
Alueen toimijat eli joukkueet/komppaniat saattoivat toimia yhtäaikaisesti, porrasteisesti tai toiminta-alueita vaihtaen. Pienimmän toiminnallisen yksikön eli ryhmän toiminta-alue oli jo itsessään kohtalaisen kokoinen, sillä maasto tuli ottaa huomioon ja ryhmälle tarvittiin liikkumatilaa: sillä oli omalla alueellaan useammat tiedustellut ja valmistellut asemat tienvarsitoimintaa varten. Ei uutta iskua vihollisen huoltoliikenteeseen kannata tehdä missään nimessä aina samassa paikassa.
Latutarhassa ideana oli se, että ladut pidettiin auki eli näkyvillä ja runsaalla ”ylimääräisellä” latujäljellä saturoitiin vastustajan mahdollisuuksia saada selville, missä puput piileskelivät. Kyllä, hiihtämistä tuli harrastettua eräänkin kerran. Motivaatio tuli siitä, että latuverkoston ylläpitäminen oli välttämätöntä piilossa pysymiseksi. Harhautuksia jälkien muodossa tehtiin aina silloin tällöin ja jälkien peittämistäkin tuli vähän harrastettua, mutta lumiolosuhteet ja lumen koostumus vaikuttivat mahdollisuuksiin ja keinoihin jälkimmäisessä.
Ja hajautetun sissitoiminnan ydin: toimitaan pieninä osastoina (partio), jolloin kyetään paremmin pysyttelemään vihollisen ulottumattomissa ja näkymättömissä. Isku ja irti, ei jäädä fronttailemaan ja tekemään uraahyökkäyksiä avorivissä. Jos partio jostain syystä tuhoutuu, loppuryhmä kykenee edelleen jatkamaan toimintaa.
Katso liite: 26611
Tähystys on ollut eräharrastukseen liittyvää. Hirvet talvilaitumilla sekä niiden jäljet.
Latutarhoja ei ole tullut selviteltyä, mutta olettaisin, että sekin aika nopeasti selviäisi. Etenemä noin 2 km/min., pyöräyttäisi vähän lenkkiä.
Paras keli lentotähystykseen on aurinkoinen sää. Latu, kelkkaura tai mikä tahansa muu jälki näkyy ilmasta jopa tuoreen vastasataneen lumen alta.
Uutta lunta saa olla 20-30 cm., vielä näkyy. Maasta ei erota, mutta ilmasta erottaa. Aurinkoinen keli on havainnoinnin edellytys. Pilvisellä varjokatoisella kelillä
ilmatähystyksen teho heikkenee rajusti.
Melkoinen jonglööri saa olla, että lumisessa erämaassa jälkensä ja itsensä piilottaa lentotähystykseltä. Jos jälkijotoa ei saa välillä hävitettyä, esim. lumeton jää, tie, kovettunut kelkkaura tms. seurailee jälkeä ja kun jäljet loppuu, siinähän ne äijät.
Kuinkahan valottaisin tätä ilman piirroskuvia. Hajautetun toiminnan kokonaiskuvassa on hyvä muistaa myös toiminnan suurempi kuva eli että toiminnassa oli koko valtakunnan alueella melkoinen määrä äijiä eli joukkoja pitkin ja poikin vihollisen maahantunkeutujan selustassa osan toimiessa aktiivisesti ja osan huilatessa tai siirtyessä toiminta-alueelta toiselle. Sissikomppanian kokoinen osasto muodostaa vain yhden pikselin tässä suuremmassa kuvassa.
Latutarhalla tehtiin tienvarsitoimintaan eräänlainen tieuraa seuraileva näkyvä tikapuuverkosto yhdyskohtineen ryhmän, joukkueen, komppanian jne. toiminta-alueelle. Syvyyteen mentäessä verkosto harveni, mutta sellainen oli myös siellä harhautuksineen ja yhdyslatuineen olemassa. Majoituksen kätkeminen erityisesti ilmatoiminnalta oli haasteellista. Siitä sekä muusta vihollistoiminnasta johtuen teltan siirtäminen saattoi tulla eteen hyvinkin yllättäen ja äkkiä.
———kesäviittaus———
Ilmatoiminta oli myrkkyä ja sen väistäminen oli maastosta riippuen hankalaa tai vaikeaa. Viittaan kesäaikaan ajoittuneeseen helikopterikomennukseeni, jossa olin ”hyökkääjän” puolella jahtaamassa pupujusseja. Viimeisenä lentopäivänä näin alla vilahtavan naamioidun teltan hahmoa osittain, käskin lentäjää painumaan alas lähellä olleelle pienelle suoplättäreelle ja tuomaan nopeasti loppuryhmän paikalle, hyppäsin mukana olleiden kanssa n. 3m korkeudesta kuivahkolle suolle ja kun loppuporukka tuli, laitettiin viuhka vähin äänin mutta ripeästi edeten liikkeelle. Teltalla tai sen lähellä oli ollut sattumoisin kaksi partiota, joista toisella oli sissikoira. Myöhemmin sisseinä olleet kaverit kertoivat, että ilman koiraa olisivat todennäköisesti jääneet kiinni, vaikka olivat heti lähteneet teltan ja muun tavaran kanssa pakosalle ja liikkuneet jo hyvän matkaa telttapaikalta. Laitimmainen etsijä oli mennyt alle 15 metrin päästä ohi.
Ilmatoiminnassa ei lennetty hidaslentoa. Tiedossa oli, että kohti saattaa tulla puikkoa tai kuulaa. Ja jos jäi paikalleen pyörimään, sissien sinkokin saattoi mahdollisesti koettaa onneaan.
———
Alueen toimijat eli joukkueet/komppaniat saattoivat toimia yhtäaikaisesti, porrasteisesti tai toiminta-alueita vaihtaen. Pienimmän toiminnallisen yksikön eli ryhmän toiminta-alue oli jo itsessään kohtalaisen kokoinen, sillä maasto tuli ottaa huomioon ja ryhmälle tarvittiin liikkumatilaa: sillä oli omalla alueellaan useammat tiedustellut ja valmistellut asemat tienvarsitoimintaa varten. Ei uutta iskua vihollisen huoltoliikenteeseen kannata tehdä missään nimessä aina samassa paikassa.
Latutarhassa ideana oli se, että ladut pidettiin auki eli näkyvillä ja runsaalla ”ylimääräisellä” latujäljellä saturoitiin vastustajan mahdollisuuksia saada selville, missä puput piileskelivät. Kyllä, hiihtämistä tuli harrastettua eräänkin kerran. Motivaatio tuli siitä, että latuverkoston ylläpitäminen oli välttämätöntä piilossa pysymiseksi. Harhautuksia jälkien muodossa tehtiin aina silloin tällöin ja jälkien peittämistäkin tuli vähän harrastettua, mutta lumiolosuhteet ja lumen koostumus vaikuttivat mahdollisuuksiin ja keinoihin jälkimmäisessä.
Ja hajautetun sissitoiminnan ydin: toimitaan pieninä osastoina (partio), jolloin kyetään paremmin pysyttelemään vihollisen ulottumattomissa ja näkymättömissä. Isku ja irti, ei jäädä fronttailemaan ja tekemään uraahyökkäyksiä avorivissä. Jos partio jostain syystä tuhoutuu, loppuryhmä kykenee edelleen jatkamaan toimintaa.
AKE-ukki
Respected Leader
Muistaakseni Terrassa ei ollut kippiäTarvii muuta kuin että avaa peräluukun ja kuski nostaa lavan pystyyn
Meteli oli lavalla ja hytissä helvetillinen.Jep. Tosin sitten voidaan pohtia millainen valmisteluaika de facto olisi tarvittu, jotta megaluokan sissitoiminta olisi yllä kuvatuin muodoin saatu tulille? Varusteet? Koulutus?
Lopun viimein -sissipelote- luotiin Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen, syitä voi pohtia, mutta se on de facto. Toki oli räjähtävää tyhjyyttä ym. luotu ainakin mielikuvatasolla jne. mutta edellytykset luotiin -tsekkoslovakian järkytyksen jälkeen-. Viimeisin lause ei ole omani, vaan se on henkilö nönnöön, joka lienee ollut varsin hyvin kartalla asiassa.
Edelleen nojaan nönnöön kertomaan: Ruotsillakin oli jos ei muuta niin jonkinlainen varustelurooli ja ehkä monelle ullattaen tietyt yhteydet Ranskaan ja Usaan, noin muunmuassa, syventyivät tuolloin.
Miettikkeehän: Ruotsilla on avoimesti kerrottuna ollut lähes miljoonan taistelijan peruskampevarasto sis. vaatetta, ruokaa, lääkkeitä, sinkoja, räjähteitä, miinoja, ohjustimia, viestivälineitä, käsiaseita jne. Haloo, soiko herätyskello?
Kaikki yllä sivukaneettina mainittu on ollut myös julkisissa lähteissä aikanaan eli ysärillä.
Jos NL olisi suorittanut kasarilla laajan hyökkäyksen isolla volyymilla, niin melkoinen näyttämöhän siitä olisi sukeutunut ja on mahdollista, että olisi muodostunut oikea historiaan jäänyt Suomi-rintama.
AKE-ukki
Respected Leader
Meille kerrottiin AUK:ssa kuinka paljon materiaalia täytyisi kätkeä, jos sissikomppania siirtyisi hajautettuun toimintaan (toiminta-aikaa en muista, 2 viikkoa ehkä?). kokoluokkaa 2 rappuinen 3 kerroksinen kerrostalo!! on siinä kätkemistä.
Sarek1
Ylipäällikkö
Hajautettuun toimintaan parhaiten etukäteen koulutetut ja nopeimmin ”käyttövalmiit” sodanajan joukot olisivat olleet RVL:n sekä PV:n sissikoulutetusta vakiväestä ja reserviläisistä muodostetut yksiköt. RVL sodanajan joukkojen tehtävänä oli olla vastaanottokomiteana ja jatkaa sitten sisseilyllä kun vihollisen kärki oli puhaltanut ohi. Näillä joukoilla oli varsin hyvä varustus ja materiaalinen valmius, mutta myös tehtävä oli vaativa. Sissikoulutettuja henkilöitä oli myös muissa paikallispuolustuksen yksiköissä, joissa koulutustausta oli yleensä varsin kirjava. Niissä olisi kertausharjoituksista huolimatta ollut huomattavasti enemmän myös koulutuksellista työtä edessä hajautettua sissitoimintaa ajatellen.
Sissitoimintaa valmisteltaessa materiaalia jemmataan kätköihin kuin viimeistä päivää. Tarvitaan a-tarvikkeita, ruokaa ja polttoainetta. Tavaramäärät ovat suuria. Kätköjen tekemiseen tarvitaan melkoinen pumppu kalustoa ja sen järjestämisen näkökulma oli - sanotaan nyt vaikka ”kokonaismaanpuolustuksellinen”. 80-luvun paikallispuolustuksen suunnitelmia varten tehtiin ja päivitettiin varsin kattavat kartoitukset ja suunnitelmat alueellisten siviiliresurssien ja -infran käytöstä kriisi- ja sotatilanteessa sekä niihin valmistauduttaessa. Suunnitelmat siviiliresurssien käytöstä olivat varsin tarkkoja ja niitä tekevät henkilöt perehtyivät asioihin paikan päällä.
Valmisteluaika on tietysti tilanteen mukaan elävä muuttuja. Naapurissa arvioitiin ja laskeskeltiin varmasti myös sitä, millaiset -68 Tsekkoslovakian tyylisen operaation onnistumisella olisi mahdollisesti ollut meillä. Myös muita skenaarioita pelattiin ja peilattiin varmasti. Sissipelotteen rakentaminen oli omana aikanaan oikeansuuntainen ja kustannustehokas ratkaisu ja reaktio naapurivaltion arvaamattomien toimien ehkäisemiseksi. 80-luvulle tultaessa sissitoiminta oli olennainen ja vakiintunut osa aseellisen maanpuolustuksen kokonaisuutta.
Kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja vihollisen maahantunkeutujan uhatessa valmistelut eli suunniteltu tavaran kätkeminen olisi aloitettu. Onneksemme sitä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä. @baikalin mainitsema mahdollisuus ulkopuoliseen materiaaliapuun ei olisi ollut millään muotoa vähäinen tekijä.
Sissitoimintaa valmisteltaessa materiaalia jemmataan kätköihin kuin viimeistä päivää. Tarvitaan a-tarvikkeita, ruokaa ja polttoainetta. Tavaramäärät ovat suuria. Kätköjen tekemiseen tarvitaan melkoinen pumppu kalustoa ja sen järjestämisen näkökulma oli - sanotaan nyt vaikka ”kokonaismaanpuolustuksellinen”. 80-luvun paikallispuolustuksen suunnitelmia varten tehtiin ja päivitettiin varsin kattavat kartoitukset ja suunnitelmat alueellisten siviiliresurssien ja -infran käytöstä kriisi- ja sotatilanteessa sekä niihin valmistauduttaessa. Suunnitelmat siviiliresurssien käytöstä olivat varsin tarkkoja ja niitä tekevät henkilöt perehtyivät asioihin paikan päällä.
Valmisteluaika on tietysti tilanteen mukaan elävä muuttuja. Naapurissa arvioitiin ja laskeskeltiin varmasti myös sitä, millaiset -68 Tsekkoslovakian tyylisen operaation onnistumisella olisi mahdollisesti ollut meillä. Myös muita skenaarioita pelattiin ja peilattiin varmasti. Sissipelotteen rakentaminen oli omana aikanaan oikeansuuntainen ja kustannustehokas ratkaisu ja reaktio naapurivaltion arvaamattomien toimien ehkäisemiseksi. 80-luvulle tultaessa sissitoiminta oli olennainen ja vakiintunut osa aseellisen maanpuolustuksen kokonaisuutta.
Kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja vihollisen maahantunkeutujan uhatessa valmistelut eli suunniteltu tavaran kätkeminen olisi aloitettu. Onneksemme sitä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä. @baikalin mainitsema mahdollisuus ulkopuoliseen materiaaliapuun ei olisi ollut millään muotoa vähäinen tekijä.
AJJV
Kapteeni
En asiaa niin tunne, niin valaisisitko? Meinaatko että siinä olisi 200 000:nen taistelijan tyhjä tila, täytettäväksi itä naapurin tyypeillä? Mikä oli ruotsalaisten sa-vahvuus tuolloin? Vai että koska ruotsilla p
Oli miljoonalleen sotilaalleen kamat jemmassa ja meillä omille ei, niin kertoo meidän valmiudesta ja tuolloisesta tahdosta ja kyvystä..
Pitempään toiminta-aikaan tuolla määrällä. Ota huomioon se, että jos varustit 200 ukkoa kolmeksi kuukaudeksi, niin laskennassa riitti, kun varasi vähän yli sadalle -kolmeksi kuukaudeksi-. Noin niinkuin suunnilleen. Syistä, jotka ymmärtää.
Jos miettii vaikka kolmen rekkakontin paloittelua ja kätkemistä, niin on se savotta. Kasarin maatalousyhteiskuntaSuomen tähteet oli vähän eri juttu, tosin.
No ysärillä eläköitynyt ruotsalaiskenraali sanoi avoimesti, että heillä oli varastoissa peruskamat 120 tuhannelle suomalaiselle aina kylmän sodan loppuun asti. Valehteliko sitten, tuskin.
Ruotsi kylmän sodan aikaan ei ollut mikään sotilaskääpiö. Kannattaa perehtyä. Heikäläinen teollinen kapasiteetti pystyi takomaan monipuolisen varustuksen ja kruunuja riitti budjetissa.
Meillä on sotalaitos pyörinyt siihen nähden nallerahoilla, eritoten kylmän sodan aikaan ero oli jäätävä.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Ruotsilla oli vahvat ja määrätyllä tavalla myös ajanmukaiset puolustusvoimat.
Onnistuivat harjoittelumielessä nappaamaan SR-71:n Viggenin lukitukseen. Siihen eivät muut Itämerellä kyenneet.
Kyllähän siinä eroja syntyi kun naapurilla oli Suomeen verraten moninkertainen puolustusbudjetti useamman vuosikymmenen ajan. Ero kyllä näkyi kaikkien puolustushaarojen kalustossakin. Suomi saattoi ylpeillä lähinnä tykistöllään.
Suomi ei pystynyt kylmän sodan aikana ylpeilemään tykistöllään. Modernia kalustoa oli aika vähän. Nykyiset suuret putkimäärät ovat pitkälti Itä-Saksan peruja.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Minulla oli jossain kohtaa elämää Försvarsmaktenin makuupussi, pakki, lusikkahaarukka, kenttäpullo ja maihinnousukengät komerossa. Niitä kamoja oli Keskisen Mikolla (ei Vesalla) häkit täynnä aikanaan eikä hinta päätä huimannut. Tretornit olivat kaikki kympin ja tuliteriä joukossa. Ne ovat tukevat kengät mutta paljon raskaammat ja kömpelömmät kuin meikäläisten varsikenkä.
Pussin ja kengät vaimo heitti pois, kun löysi ne kevätauringosta kuistilla talvehtineina.
Pussin ja kengät vaimo heitti pois, kun löysi ne kevätauringosta kuistilla talvehtineina.
Joo. Mutta äkkiä ne suorituskyvyt saadaan näköjään hävitettyäkin, kun asiat lasketaan tuuliajolle. Eipä ne sotilaat ihan turhaan varoittele siitä, että suorituskykyjen kehittäminen ei tapahdu lyhyessä ajassa.
Voihan tuota peilata vaikka omaan elämäänsä. Kaikki vuosikymmenten aikana rakennettu olisi helppo hassata yhdessä viikonlopussa. Vaan lähdepä raapimaan samaa settiä uudelleen kasaan. Ei käy ihan hetkessä. Uuden voi tietysti rakentaa vähän eri asentoon mutta silti.
Niin ja sotahommeleiden pitää pelata vielä äärimmäisissä oloissa. Ainahan tämän inhottavan siviilin vielä elää läpi jotenkin petkeltäen, mutta sodippa puolitekoisella ötkeää vihollista vastaan.
Ruotsalainen ylin päätöksentekokone on nyt slut. Se tulee vaikeuttamaan ja myöhästyttämään myös heikäläistä maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan ratkaisujen tekemistä. Ei hyvä.