90-vuotias SS-mies kertoo katkeruudesta: Meistä tuli Suomessa toisen luokan kansalaisia

[Osasto 31]

Doddi, ensimmäisestä luvusta juttua ja otteita ihan vain oman mielenkiinnon mukaan:

Myyteistä ja sen luojista ei sen enempää kuin, kuten täällä tiedetäänkin, että Jokipii päättyi varsin lähelle työtänsä ja SS-miehet halusivat maltillisen kuvan itsestään. Sen arvo sotilashistoriassa on varsin pätevä, näin eri vaiheitten osalta (operaatiot jne.). Kirjoittaja hyvin tietoisesti sanoo, että pätevää historiantutkimusta voi harjoittaa politiikan eri spektreillä, mutta tämän pitää silti täyttää tieteelliset kriteerit ja Jokipii saattoi päättyä varsin vaarallisille vesille jossa mielipiteet ohjasivat metodologiaa. Suomen vaikea asema myönnetään ja syyt pataljoonan järjestämiseen sanotaan ihan suoraan johtuvan tästä (tarve SDP:een osallisuuden selvittämiseen sanotaan myös marginaaleissa ja siitä on vähän kirjassakin).

SS-värvääjistä:

Värvääjiä on laskettu olleen yhteensä 183, joista kaikki paitsi yksi oli miehiä (nainen oli Zelia Anita Horn, Suomen Berliinin-sotilasasiamiehen Walter Hornin vaimo). Äärioikeisto oli vahvasti edustettuna värvärien joukossa: 54 heistä kuului Rintamamiesliittoon, 15 AKS:ään, 11 eri kansallisosialistisiin järjestöihin ja 8 IKL:ään. Vahvaa oikeistotaustaa edustivat myös 20 jääkäriä ja kalterijääkäriä. 64 värväriä toimivat erilaisissa johtajatason tehtävissä ja porvarillisissa ammateissa, eikä heitä pysty jälkikäteen todentamaan poliittisesti aktiivisiksi. He edustivat kuitenkin selkeästi yhteiskunnan porvarillista puolta. Maanviljelijöitä ei ollut kovin paljon. Muutama Rintamamiesliiton värväri toimi maanviljelijöinä, poliittisesti luokittelemattomia maanviljelijöitä oli kuusi. Värvärien kontaktit työväestöön vaikuttavat todella ohuilta: ammattiensa puolesta työväestön kanssa olivat todennäköisimmin lähesimmissä kosketuksissa yksi työnjohtaja, yksi ratamestari, yksi tiemestari, yksi juustomestari ja mahdollisesti yksi värväri, josta todettin vain että hän oli Kemi Oy:n palveluksessa - siis kaiken kaikkiaan viisi värväriä. Niinpä oli täysin odotettavissa, että Insinööritoimisto Ratas sai vastaanottaa varsin oikeistolaisesti ajattelevia nuoria miehiä.

.....

Voidaan sanoa, että värvärit näyttävät pelanneen kaksilla korteilla: toisaalta haluttiin esittää inklusiivista värväystä, jossa myös työväki sosiaalidemokraatteja myöten oli mukana, toisaalta julkikuvan takana sulkeuduttiin värväämään omista oikeistolaisista piireistä. Realismin nimissä oli tuskin todennäköistä, että sosiaalidemokraatteja olisi saatu sankoin joukoin houkuteltua SS-miehiksi, mutta hankkeen kannalta ajatus koko kansan pataljoonasta oli arvokas ja vaalimisen arvoinen.

Esko Riekistä:

Käytännön värväystyössä Riekki joutui lopulta tekemään poliittisen puolen yhteistyötä niin Rintamamiesliiton, IKL:n kuin kansallissosialististen järjestöjen kanssa. Saksalaiset toivoivat suomalaisille kansallissosialisteille 60-70% edustusta pataljoonaan ja vastaavasti tärkeää roolia värväyksessä. Riekki taas omasta puolestaan yritti omien vakuuttelujensa mukaan pitää kotimaiset kansallissosialistit erossa hankkeen johdosta ja heidän osuutensa värvätyistä mahdollisimman alhaisena.

....

Sodan jälkeen Esko Riekki oli huolissaan omasta julkisuuskuvastaan ja jälkimaineestaan, joita hänen toimintansa SS-asioissa varjosti. Yhteydenpidossa Mauno Jokipiin kanssa Riekki nosti esiin lehtien "jymyotsikot" SS:n sotarikoksista ja näistä otsikoista heräävät tulkinnat: "suomalaistenkin Waffen-SS-osuudesta saattaa syntyä vääriä, haitallisia ajatuksia". Riekillä oli selkeästi tavoitteena vaikutta Jokipiin tutkimukseen ja varmistaa, että julkisuuteen tulisi hänen kannalta edullinen lopputulos. Jokipii toistikin käytännössä Riekin versiota SS-värväyksen hoidosta ja tämän roolia siinä.

Seuraava luku käsittelee SS-miesten puoluekantaa ja ideologiaa. Kannattaa itse lukea tämä kirja vaikka kirjaston kautta, jos kiinnostaa pois jätetyt osat. Nämä nyt valikoituvat rommilasin ääressä.

 

[inscout]

Miten tämä osuu yllä olevan kanssa?

SS-divisioona Wikingin ja III SS-panssariarmeijakunnan komentajana. Hänet palkittiin rautaristin ritariristillä tammenlehvin ja miekoin.

Steineria pidetään yhtenä taitavimmista SS-kenraaleista. Henkilönä hän oli helposti lähestyttävä ja pidetty alaistensa keskuudessa. Steinerin ja suomalaisten SS-divisioona Wikingin miesten välillä vallitsi vankka molemminpuolinen kunnioitus. Kenraali Steiner osallistui myös saapumiskatselmukseen 2. kesäkuuta 1943 Hangossa ja saapumisjuhlaan seuraavana päivänä Tampereella. [3] Steiner piti yhteyttä divisioonansa miesten kanssa sodan jälkeen ja vieraili myös Suomessa.[4]

Steiner oli myös yksi harvoista SS-kenraaleista, jota ei sodan jälkeen syytetty osallisuudesta minkäänlaisiin sotarikoksiin.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Felix_Steiner

Post-war[edit]
After the surrender, Steiner was incarcerated until 1948. He faced charges at the Nuremberg Trials, but they were dropped for lack of solid evidence and he was released. Alongside with Paul Hausser, Herbert Gille and Otto Kumm, Steiner became a founding member of HIAG, the lobby group founded by former high-ranking Waffen-SS officers in West Germany in 1951.[8][9]
From his home in West Germany he published Die Freiwilligen der Waffen-SS: Idee und Opfergang; English: "The Volunteers of Waffen-SS: Idea and Sacrifice" in 1958. Steiner's books and memoirs have been characterised by historian Charles Sydnor as one of the "most important works of apologist literature," together with warfare analyses Grenadiere by Kurt Meyer and Waffen-SS in Action by Paul Hausser. These works demanded rehabilitation of the military branch of the NSDAP, with Steiner's works being important in stressing the theme of the purely military Waffen-SS.[10]
A second book was published in 1963 under the title Die Armee der Geächteten (English: "The Army of the Outlaws") and was equally tendentiously received.[11]

Jostain kumman syystä suomenkielinen Wiki ei sisällä noita tietoja mitä englanninkielinen. Eli siis kyseinen herra oli sodan jälkeen vankilassa vuoteen -48 ja sittemmin tunnettiin SS:n apologetikkona. Eli juurikin tätä selittelyä: "No kun ne muut teki niin ei se nyt niin kamalaa ollut ja kun ne olosuhteet oli sellaiset". Eivät vain löytäneet tarpeeksi konkreettisia todisteita pistämään kaveria kiikkuun.

Vaikka SS nimettiinkin rikollisjärjestöksi ei suinkaan kaikkia tuomittu rangaistuksiin sen perusteella. Kävelihän jopa Einsatzgruppien johtajia vapaalle jalalle. Ja Adenauer armahti kaikki jotka kykeni poliittisista ja maailmankatsomuksellisista syistä. Olisiko pitänyt on toinen kysymys. Itse asiassa myös Wehrmachtin nimeämistä rikollisjärjestöksi harkittiin pitkään mutta eräiden juridisten yksityiskohtien vuoksi tähän ei päädytty vaikka näytöt rikoksista olivat kiistattomia. Lähinnä tämä olisi aiheuttanut tuomioita korkeammille upseereille.

Minä en missään vaiheessa käsittääkseni ole väittänyt olevani parempi millään tavalla. En näe tuota selittelyasiaa samalla tavalla jäsen Tiedotusosaston kanssa ja kukin lukija päättäköön itse kantansa. Turha tuosta jatkaa vääntöä. Olemme kuitenkin yksilötasolla samaa mieltä Suomalaisten miesten asemasta ja roolista sekä siitä että ei heille sen kummempia tuomioita olisi kuulunut silloin ja vielä vähemmän nyt tänä päivänä.

 

[hansai]

Mutta laajassa katsannossa he ovat syyllisiä. Siitä ei pääse mihinkään. Waffen-SS ja Allgemeine-SS on molemmat todettu virallisesti rikollisjärjestöiksi.

Pelkkä kuuluminen jompaan kumpaan tekee jäsenestä syyllisen järjestön rikoksiin ikivanhalla ja täysin validilla guilty-by-association lähtökohdalla. Toisin sanoen jokainen jäsen on vastuussa rikoksista, mitkä järjestö on tehnyt. Se, mitä itse henkilökohtaisesti olet tehnyt ei vaikuta asiaan.

Heidän syyllisyytensä tuolta osin ei ole missään vaiheessa ollut kyseenalainen.

Olemme kuitenkin yksilötasolla samaa mieltä Suomalaisten miesten asemasta ja roolista sekä siitä että ei heille sen kummempia tuomioita olisi kuulunut silloin ja vielä vähemmän nyt tänä päivänä.

Luetaankohan me aivan eri juttuja?

 

[inscout]

Luetaankohan me aivan eri juttuja?

Juristeria on ihanaa!

Eli lyhyesti:

SS = rikollisjärjestö (By Nurenberg trial)
SS vapaaehtoinen = rikollisjärjestön jäsen
SS värvätty < rikollisjärjestön jäsen
Suomalainen SS-mies = SS vapaaehtoinen
Vapaaehtoinen Suomalainen SS mies = rikollisjärjestön jäsen
Rikollisjärjestön jäsen = syyllinen jäsenyyden perusteella
Vapaaehtoinen Suomalainen SS mies = syyllinen jäsenyyden perusteella

Sekavaa mutta loogista.

 

[tiedotusosasto]

Juristeria on ihanaa!

Eli lyhyesti:


Vapaaehtoinen Suomalainen SS mies = syyllinen jäsenyyden perusteella / ei heille sen kummempia tuomioita olisi kuulunut silloin ja vielä vähemmän nyt tänä päivänä.

Sekavaa mutta loogista.

Todellakin, sekavaa. Suosittelen seuraavaksi faktojen lähteeksi:

 

[inscout]

Todellakin, sekavaa. Suosittelen seuraavaksi faktojen lähteeksi:

Näyttää kiinnostavalta. Koeta sinä puolestasi tuota.

 

[kimmo.j]

Juristeria on ihanaa!

Eli lyhyesti:

SS = rikollisjärjestö (By Nurenberg trial)
SS vapaaehtoinen = rikollisjärjestön jäsen
SS värvätty < rikollisjärjestön jäsen
Suomalainen SS-mies = SS vapaaehtoinen
Vapaaehtoinen Suomalainen SS mies = rikollisjärjestön jäsen
Rikollisjärjestön jäsen = syyllinen jäsenyyden perusteella
Vapaaehtoinen Suomalainen SS mies = syyllinen jäsenyyden perusteella

Sekavaa mutta loogista.

Tähän voisi lisätä, mitä sitten?
Kaikenlaisia syyllisiä on maailma pullollaan, suomalaisten "syyllisyys" on tässä kohtaa on hiukan myöhäistä ja "pointless". Suurin synti ei ollut kuuluminen SS:n, vaan sodan häviäminen, koska häviäjä on aina syyllinen.

En oikein ymmärrä mitä kirjoittaja hakee "tuomiollaan", ellei sitten noin yleisesti haluta mustata suomalaisten sotilaiden mainetta. Ilmeisesti kirja ei kuitenkaan tarjoa mitään uutta ss-pataljoonan historiasta. Eri asia olisi jos oikeasti olisi jotain todisteita jolla voitaisiin todeta asian olevan näin ja noin.

Tämä on sanottu monesta, mutta totean vielä tähän, että en usko, että suomalaiset SS-miehet eivät olisi syyllistyneet pahoihin asioihin, ei olleenkaan. Mutta en näe mitään erityistä syytä nostaa heitä mihinkään kepin nokkaan.

 

[tulikomento]

Miten tämä osuu yllä olevan kanssa?

SS-divisioona Wikingin ja III SS-panssariarmeijakunnan komentajana. Hänet palkittiin rautaristin ritariristillä tammenlehvin ja miekoin.

Steineria pidetään yhtenä taitavimmista SS-kenraaleista. Henkilönä hän oli helposti lähestyttävä ja pidetty alaistensa keskuudessa. Steinerin ja suomalaisten SS-divisioona Wikingin miesten välillä vallitsi vankka molemminpuolinen kunnioitus. Kenraali Steiner osallistui myös saapumiskatselmukseen 2. kesäkuuta 1943 Hangossa ja saapumisjuhlaan seuraavana päivänä Tampereella. [3] Steiner piti yhteyttä divisioonansa miesten kanssa sodan jälkeen ja vieraili myös Suomessa.[4]

Steiner oli myös yksi harvoista SS-kenraaleista, jota ei sodan jälkeen syytetty osallisuudesta minkäänlaisiin sotarikoksiin.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Felix_Steiner

Felix Steiner, Paul "Papa" Hausser ja Sepp Dietrich loivat Waffen-SS:n. Entisiä keisarin Saksan, Reichswehrin upseereita jotka näkivät hyviä uran edistämismahdollisuuksia puoluearmeija SS:n riveissä vuoden 1933 jälkeen. Nuo miehet toivat SS:n toimintaan mukaan aseellisen koulutuksen. Ja ennen pitkää Waffen-SS taisteli etulinjassa Wehrmachtin tapaan. Syyllistyivätkö sen jäsenet sotarikoksiin ? Kyllä. Missä määrin suomalaiset ? Emme tiedä, eikä sen paremmin tiedä myöskään kirkkotutkija Swanström jos perustaa todisteensa pariin aika epämääräiseen kirjeviitteeseen.

 

[arix]

Felix Steiner, Paul "Papa" Hausser ja Sepp Dietrich loivat Waffen-SS:n. Entisiä keisarin Saksan, Reichswehrin upseereita jotka näkivät hyviä uran edistämismahdollisuuksia puoluearmeija SS:n riveissä vuoden 1933 jälkeen. Nuo miehet toivat SS:n toimintaan mukaan aseellisen koulutuksen. Ja ennen pitkää Waffen-SS taisteli etulinjassa Wehrmachtin tapaan. Syyllistyivätkö sen jäsenet sotarikoksiin ? Kyllä. Missä määrin suomalaiset ? Emme tiedä, eikä sen paremmin tiedä myöskään kirkkotutkija Swanström jos perustaa todisteensa pariin aika epämääräiseen kirjeviitteeseen.

Aika pätevä saa kirkkotutkija olla jos aikoo löytää jotain mitä 70 vuotta tutkimusta ei ole löytänyt...

 

[Juna112Porojetsiin]

Mutta laajassa katsannossa he ovat syyllisiä. Siitä ei pääse mihinkään. Waffen-SS ja Allgemeine-SS on molemmat todettu virallisesti rikollisjärjestöiksi. Pelkkä kuuluminen jompaan kumpaan tekee jäsenestä syyllisen järjestön rikoksiin ikivanhalla ja täysin validilla guilty-by-association lähtökohdalla. Toisin sanoen jokainen jäsen on vastuussa rikoksista, mitkä järjestö on tehnyt. Se, mitä itse henkilökohtaisesti olet tehnyt ei vaikuta asiaan. Poikkeuksena Waffen-SS:ssä on se, että tämä pykälä ei koske värvättyjä. Mutta Suomalaiset olivat vapaaehtoisia.

Aijai kun tämä tuntuu olevan hankala ja vaarallinen keskustelu. Täällä tuntuu leimakirves heiluvan tyylikkäässti ja höyhenen kevyesti. Mutta otan riskin ja sanon jotain minäkin tähän...

Aloitan julistuksella että rakastan ja arvostan kaikkea elämää ja en missään nimessä hyväksy ihmisten murhaamista millään perusteella.
Mutta ... tuo "todettu virallisesti"; siis missä ja kenen toimesta?
Ja mikä, sekä kenen kirjoittama on tämä pykälä; "tämä pykälä ei koske värvättyjä".

Kun näitä asioita puidaan, pitää olla varsin varovainen myös lainsäätäjien ja pykälien laatijoiden kanssa. Mitenkäs tässä on käynyt niin että Puna-armeijaa ei huomattu todeta virallisesti rikollisjärjestöksi? Tai mahdollisesti sellaista sodanjohtoa, joka päätti sodan ekonomian inhmillisillä perusteilla täräyttää 100% omasta uudesta superaseestaan kahteen siviilikaupunkiin. Samoin rikolliseksi joutaa sellainenkin porukka, joka tieten tahtoen päätyi tappamaan siviilejä, naisia vanhuksia ja lapsia tulimereen vastapuolen kaupungeissa, .. kyllähän me kaikki nämä varmaankin tiedämme.

En ehkä ihan myöskään jaa ajatusta tuosta kansanmurhasta moraalin vastaisena monessa maassa. Varmasti monessa on voinut olla.. mutta aika monessa sellaisessa kansakunnassa, jotka näitä tuomioita ovat olleet jakamassa, moraaliin liittyy ongelma siitä, keihin ylipäänsä voi kohdistua kansanmurha. Moni tämänkin hetken polttava kriisi on näiden valtioiden moraalikäsityksen tulosta.

Brennusta lainatakseni: Vae victis.

 

[PekkaSavo]

Sukulaiseni oli Wikingissä. Sodan jälkeen hän teki pitkän uran suomalaisessa oikeuslaitoksessa. Häntä ohjasi moraali ja velvollisuus Suomea kohtaan.

Muutenkin tää aihe. Vasemmisto ei tehnyt otsikoita 1948 vaikka oli kommunisti ja kätyri sisäministerinä mutta tekevät 2018. Miksi? Kunhan nyt trollaavat?

 

[Hallinkorva]

Tuota noin. Sen aikainen moraali ei sallinut monissa maissa kansanmurhia. Suomella oli roolinsa toisessa maailmansodassa ja se rooli ei ollut helppo. Isojen puristuksessa ei aina ole kivaa. Se, mitä jotkut yksittäiset mosurit tekivät ja sen hurskasteleminen 70-vuotta myöhemmin on yksi asia ja sen järkevyydestä voi hyvin väitellä. Mutta se ei vapauta Saksaa sen enempää kuin Suomeakaan valtiona tehdyistä teoista.

Tosiasia kuitenkin on, että Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Saksa on suoraan vastuussa 22 miljoonan Neuvostoliittolaisen kuolemasta. Saksa olisi hyökännyt Neuvostoliittoon vaikka siellä olisi ollut johtajana Äiti Teresa. Sillä, mitä puna-armeija teki tai jätti tekemättä sen sodan aikana ei muuta tuota tosiasiaa millään tavalla. Aivan samoin kuin se, että Suomalaiset tekivät heimoretkiä 20-luvulla ei oikeuta millään tavalla Neuvostoliiton hyökkäystä talvisodassa. Tai se, että Stalin listi miljoonia omia kansalaisiaan ei oikeuta Saksalaisten toimia millään tavalla tai tasolla. Tai se, että Saksa hyökkäsi Puolaan ei oikeuta Neuvostoliittolaisten hyökkäystä ja kymmenien tuhansien Puolalaisten lahtaamista kuopan reunalla jne. jne. jne..

Pahoittelen kärkästä kielenkäyttöäni mutta tuollainen historiallinen apologetiikka saa minut näkemään punaista. Tällä palstalla on monesti ja täysin oikeutetusti tuomittu esim. Neuvostoliiton suuria rikoksia. Mutta myös ne ovat olleet oman aikansa tuotoksia. Se tekee ne ehkä ymmärrettäviksi mutta ei hyväksyttäviksi. Ja täsmälleen sama pätee Saksaan ja jokaiseen muuhun maahan. Tosiasia nyt kuitenkin on, että SS on ollut Saksalle kätevä syntipukki jonka kirjoille Saksalaiset ovat pistäneet kaikki rikokset. Myös ne lukemattomat rikokset joihin koko Saksan muu armeija syyllistyi ja joista oltiin täysin hiljaa vuosikymmenten ajan koska se oli poliittisesti sopivaa kylmän sodan aikana. Suomessa on aina löytynyt ymmärrystä Saksalle historiallisista syistä. Ymmärrän sen. Mutta se ei tee historiallisessa katsannossa Saksan toimia yhtään oikeutetummiksi.

Tein mielikuvaharjoituksen. Brittien merisaarto kuristaa. On kaksi teoreettista kauppareittiä: Neuvostoliitto ja Saksa. Maassa on satojatuhansia kotinsa menettäneitä. Hangossa on vihollinen. Norjassa on saksalaisia. Neuvostoliitto ei tule kyseeseen. Kun Saksa tulee hyökkäämään, olemme sen suhteen valmiiksi pussissa muutamassa päivässä.

Tekisin saman päätöksen uudelleen. Tänäänkin tekisin saman samoilla faktoilla. Hyökkäsin.

Liittolaisena olisin tyhmempi kuin Mannerheim. Lyödäkseni hyökkäisin kaikin voimin kohti Pähkinälinnaa ja sen ohi enkä muodostaisi Karjalan armeijaa. Tätä saksalaiset rukoilevat polvillaan, ja sehän on oikea tapa tappaa Neuvostoliitto. Leningrad putoaisi nopeasti ja saksalainen saisi Leningradin rintaman joukot kohti Moskovaa jo alkusyksystä.

Niinhän liittolainen sotaa käy. Muussa ei ole saksalaisten kannalta mitään järkeä. Vain suomalaisten kannalta on.

Syttyykö lamppu?

Mikä on panttipataljoonan rooli?

Jos Suomea valtiona jostain voi syyttää, se on pikkumaan häikäilemätön toiminta eloonjäämiseksi.

"Te suomalaiset olitte onnekkaita, sillä Mannerheimissa teillä on erinomaisem sotilaan lisäksi valtiomiehen ominaisuudet." (Josef Stalin Suomen kulttuurivaltuuskunnalle 1948)

 

[tiedotusosasto]

Vasemmisto ei tehnyt otsikoita 1948 mutta tekevät 2018. Miksi?

Se 1948 vasemmisto oli sodan käynyttä. Tämä nykyinen miettii kansalaispalkkaa.

 

[Hallinkorva]

Sukulaiseni oli Wikingissä. Sodan jälkeen hän teki pitkän uran suomalaisessa oikeuslaitoksessa. Oli sitä akateemista sukuhaaraa.

Muutenkin tää aihe. Vasemmisto ei tehnyt otsikoita 1948 vaikka oli
kommunisti ja kätyri sisäministerinä mutta tekevät 2018. Miksi?

Hyvä kysymys.

 

[Kapiainen]

Heittelenpä vähän ajatuksia ilmaan kyseenalaistaen ehkä hiukan tunnettuja historiakäsityksiä.
Barbarossaan osallistui sen alkaessa noin 3,5milj sotilasta. Suomen armeijan vahvuus 1941 hyökkäyksen alkaessa oli jossakin 0,5 miljoonan sotilaan paikkeilla ja Suomi oli osa Barbarossaa jokseenkin avoimesti. Lisäksi Suomessa oli Saksalaisia joukkoja, jotka osallistuivat Barbarossaan ja sen jatkovaiheisiin reilut 200 000 sotilasta.
"Panttipataljoonassa" palveli vähän vajaat 1500 sotilasta.
Lukujen valossa minun on ehkä hieman haasteellista löytää "panttipataljoonalle" sen enempää merkittävää poliittista tai sotilaallista merkitystä?!

Toinen juonne: yleisestihän ollaan käsityksessä että "panttipataljoona" oli pakko liittää Waffen-SS:ään koska Wehrmachtiin ei voitu ottaa ulkomaalaisia/ Suomi olisi halunnut liittää pataljoonan nimenomaan Wehrmachtiin.
Miten sitten on mahdollista että 250. Infanterie division koostui espanjalaisista ja portugalilaisista sotilaista ja divisioona kuului nimenomaa Wehrmachtiin koko olemassaolonsa ajan. Tämä ei edes ole ainoa Wehrmachtiin kuulunut ulkomaalaisjoukko. Myös mm. 4 kroatialaista divisioonaa Wehrmachtin listoilta on löydettävissä, sekä myös useita muita miehitetyiltä alueilta perustettuja joukkoja.
Väistämättä tulee mieleen kuinka ponnekkaasti Suomi tosiasiassa vaati pataljoonan liittämistä nimenomaan Wehrmachtiin/ miten liittolaisvaltio ei kovasti halutessaankaan saanut pataljoonaa Wehrmachtiin vaikka Espanja sai kokonaisen divisioonan?

No, tämä ei ollut kannanotto kumpaankaan suuntaan, eikä minusta pataljoona Wiking-divisioonassa edelleenkään ole sen enempää hyvä kuin paha asia, ainoastaan tapahtunutta historiaa. Koska tapahtunut historia kiinnostaa, toivoisinkin että tämäkin suomalaisen historian juonne perattaisiin objektiivisesti, tapahtumat tapahtumina periaatteella. Eikä tämä ole lainkaan ainoa osa Suomen historiaa, johon toivoisin samaa perkaamista. Tottakai se voi olla vaikeata ottaa tapahtumat tapahtumina, ainakin niin kauan kuin niihin on monilla suomalaisilla joko suora tai välillinen lähikontakti. Viittaan siis siihen että riittävästi sukupolvia on oltava välissä että objektiivisuus on inhimillisesti ottaen mahdollista.

 

[tulikomento]

Heittelenpä vähän ajatuksia ilmaan kyseenalaistaen ehkä hiukan tunnettuja historiakäsityksiä.
Barbarossaan osallistui sen alkaessa noin 3,5milj sotilasta. Suomen armeijan vahvuus 1941 hyökkäyksen alkaessa oli jossakin 0,5 miljoonan sotilaan paikkeilla ja Suomi oli osa Barbarossaa jokseenkin avoimesti. Lisäksi Suomessa oli Saksalaisia joukkoja, jotka osallistuivat Barbarossaan ja sen jatkovaiheisiin reilut 200 000 sotilasta.
"Panttipataljoonassa" palveli vähän vajaat 1500 sotilasta.
Lukujen valossa minun on ehkä hieman haasteellista löytää "panttipataljoonalle" sen enempää merkittävää poliittista tai sotilaallista merkitystä?!

Toinen juonne: yleisestihän ollaan käsityksessä että "panttipataljoona" oli pakko liittää Waffen-SS:ään koska Wehrmachtiin ei voitu ottaa ulkomaalaisia/ Suomi olisi halunnut liittää pataljoonan nimenomaan Wehrmachtiin.
Miten sitten on mahdollista että 250. Infanterie division koostui espanjalaisista ja portugalilaisista sotilaista ja divisioona kuului nimenomaa Wehrmachtiin koko olemassaolonsa ajan. Tämä ei edes ole ainoa Wehrmachtiin kuulunut ulkomaalaisjoukko. Myös mm. 4 kroatialaista divisioonaa Wehrmachtin listoilta on löydettävissä, sekä myös useita muita miehitetyiltä alueilta perustettuja joukkoja.
Väistämättä tulee mieleen kuinka ponnekkaasti Suomi tosiasiassa vaati pataljoonan liittämistä nimenomaan Wehrmachtiin/ miten liittolaisvaltio ei kovasti halutessaankaan saanut pataljoonaa Wehrmachtiin vaikka Espanja sai kokonaisen divisioonan?

No, tämä ei ollut kannanotto kumpaankaan suuntaan, eikä minusta pataljoona Wiking-divisioonassa edelleenkään ole sen enempää hyvä kuin paha asia, ainoastaan tapahtunutta historiaa. Koska tapahtunut historia kiinnostaa, toivoisinkin että tämäkin suomalaisen historian juonne perattaisiin objektiivisesti, tapahtumat tapahtumina periaatteella. Eikä tämä ole lainkaan ainoa osa Suomen historiaa, johon toivoisin samaa perkaamista. Tottakai se voi olla vaikeata ottaa tapahtumat tapahtumina, ainakin niin kauan kuin niihin on monilla suomalaisilla joko suora tai välillinen lähikontakti. Viittaan siis siihen että riittävästi sukupolvia on oltava välissä että objektiivisuus on inhimillisesti ottaen mahdollista.

Niin, en tunne asiaa sen tarkemmin mutta toteutuneen historian valossa kysymys on ihan hyvä. Ulkomaalaisia tosiaan otettiin vakinaisen armeijan riveihin. Francon Espanja vaikka muodollisesti oli puolueeton, lähetti se itärintamalle ns, sinisen divisioonan, joka liitettiin Saksan armeijan muonavahvuuteen. Käsittääkseni alkuvaiheessa myös ranskalaisista vapaaehtoisista muodostettiin yksikkö Saksan maavoimiin (Heer). Myöhemmin porukka liitettiin Waffen-SS:ään. Olisiko niin että siinä vaiheessa kun Suomen halukkuutta kyseltiin, ei viitsitty / uskallettu lähteä ajamaan asiaa kovin voimakkaasti ?

 

[tiedotusosasto]

Suomi oli varsin vastenhakoinen lähettämään saksaan yhtään sotilasta ja Saksa puolestaan halusi reippaasti lähetettyä enemmän - vastavuoroisesti ajatellen ymmärrettävästi. Toisaalta sen verran saksa ruoka ja muin avuin meitä kiristi, että joku porukka oli lähetettävä. Tämä varmasti oli yksi syy miksi emme paljoa päässeet vaatimaan joukko-osaston suhteen. Toisaalta juuri tuolloin Waffen liitettiin Wermachtin ohjesääntöjen alaisuuteen joten sekin saattoi asiaan vaikuttaa.

 

[Kapiainen]

Suomi oli varsin vastenhakoinen lähettämään saksaan yhtään sotilasta ja Saksa puolestaan halusi reippaasti lähetettyä enemmän - vastavuoroisesti ajatellen ymmärrettävästi. Toisaalta sen verran saksa ruoka ja muin avuin meitä kiristi, että joku porukka oli lähetettävä. Tämä varmasti oli yksi syy miksi emme paljoa päässeet vaatimaan joukko-osaston suhteen. Toisaalta juuri tuolloin Waffen liitettiin Wermachtin ohjesääntöjen alaisuuteen joten sekin saattoi asiaan vaikuttaa.

Varmasti näin.
Sitä kuitenkin ihmettelen että mikä merkitys koko pataljoonalla poliittisesti oli?? Sotilaallisesti se oli täysin merkityksetön sen ajan kokonaisuudessa.
Suomi oli avoimesti Saksan liittolainen, taisteli itärintamalla Saksan rinnalla noin 500 000 sotilaalla ja käytännössä vastasi (pienestä) osasta itärintamaa saksalaisten joukkojen välissä (Leningradin ja pohjoisen välissä).
Vähän vaikeata minun on tuossa kokonaisuudessa hoksata mitään isompaa merkitystä yhdellä pataljoonalla, ei poliittista saati sitten sotilaallista merkitystä.

 

[tulikomento]

Varmasti näin.
Sitä kuitenkin ihmettelen että mikä merkitys koko pataljoonalla poliittisesti oli?? Sotilaallisesti se oli täysin merkityksetön sen ajan kokonaisuudessa.
Suomi oli avoimesti Saksan liittolainen, taisteli itärintamalla Saksan rinnalla noin 500 000 sotilaalla ja käytännössä vastasi (pienestä) osasta itärintamaa saksalaisten joukkojen välissä (Leningradin ja pohjoisen välissä).
Vähän vaikeata minun on tuossa kokonaisuudessa hoksata mitään isompaa merkitystä yhdellä pataljoonalla, ei poliittista saati sitten sotilaallista merkitystä.

1940 välirauhan vuonna se ajatus suomalaisjoukosta Saksan riveissä alkoi itää. Liehiteltiinkö Saksaa ja haluttiin osoittaa sille myötämielisyyttä vastineena poliittisesta tuesta Neuvostoliittoa vastaan ? Ja kun Hitlerin idän sotaretkeä alettiin suunnitella, niin tietääkseni tuossa vaiheessa SS:n johtoporras (Gotlob Berger ?) alkoi kehitellä ajatusta suuresta eurooppalaisesta ristiretkestä bolsevismia vastaan. Tähän kuvioon ulkomaalaiset SS-vapaaehtoiset sopivat hyvin. Ja tähän saumaan minusta asettuu myös suomalainen Waffen-SS joukko.

 

[tulikomento]

Tässä muuten asiaa Kansallisarkiston selvitystyöstä.

https://www.arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/hankkeet/slevitys-suomalaisista-ss-miehistä


Selvitystyössä käytetään sekä Suomessa olevia arkistolähteitä että ulkomaisten arkistojen aineistoja. Keskeisimpiä ovat Venäjällä, Ukrainassa, Puolassa ja Saksassa olevat arkistot. Lisäksi selvityksessä käytetään niiden maiden aineistoja, joiden kansalaisia palveli suomalaisten tavoin kansallissosialistisen Saksan Waffen SS:n Wiking -divisioonassa. Osaa aineistoista ei ole aiemmin käytetty tutkimuksessa.

Suomalaisten SS-vapaaehtoisten toimintaa koskevan hankkeen on määrä luovuttaa selvitys valtioneuvoston kanslian johtamalle ohjausryhmälle 15.11.2018 mennessä.


Puheenjohtaja: pääjohtaja Jussi Nuorteva
Varapuheenjohtaja: tutkimusjohtaja Päivi Happonen
Jäsenet:

• Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pia Letto-Vanamo
• Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola
• Maanpuolustuskorkeakoulun professori Vesa Tynkkynen
• Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Antero Holmila
• Åbo Akademin dosentti André Swanström
• Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja, dosentti Oula Silvennoinen.

Minusta hyvä että joukossa on Rentolan ja Tynkkysen kaltaisia nimiä.