90-vuotias SS-mies kertoo katkeruudesta: Meistä tuli Suomessa toisen luokan kansalaisia

[tiedotusosasto]

Waffen SS oli ensisijaisesti politiikkaa jossa toki pyrkimys oli eliittijoukoiksi. Kuitenkin tiukka seulonta SS:n johti siihen, että sinne ohjautui hyvin kestävää ja urheilullista motivoitunutta väkeä. Alkuu nämä olivat riittämättömän koulutuksen johdosta vähemmän eliittiä sotureina ja varsinainen armeija ymmärrettävästi katsoi porukkaa nyreästi mutta hyvä aines ja tiukat taistelukokemukset tekivät joukosta tai ainakin osasta niitä aikaa myöden nimensä mukaisesti eliittiä.

Yksi lisäsyy, miksi suomalaiset sijoitettiin Waffeniin saattoi olla se, että suomalaiset eivät olleet osoittaneet saksalaisille erityisemmin lojaliutta heidän poliittiselle saati aatteelliselle kannalleen, arjalaisuudesta ja rotuopista sekä kolmannesta valtakunnasta. Saksalaiset näkivät riskinä suomalaisoturien sijoittamisen Werhmactin alaisuuteen jonka kanssa johdolla oli muutenkin tekemistä nimenomaan poliittisella tasolla. SS joukoissa suomalaiset pidettäisiin ruodussa ja olihan Himler juuri värväyksen takuumiehenä.

Tuossa on aika uskottavaa selvitystä:
https://www.sshs.fi/binary/file/-/id/17/fid/204/

 

[tulikomento]

Ohessa Saksalaista tutkimusta aiheesta. Kirjoittajina Georg Stein ja H. Peter Krosby. Noin 50 sivua tiheää tekstiä. Tekoaika 1966 näköjään. Valitettavasti on kirjoitettu germaniaksi joten itseltä jää lukematta mutta jos täällä on kielitaidon osaavia ja aihe kiinnostaa niin ehkä tuosta jotain löytyy.

"Das finnische Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS

Tähän liittyen, Steinin kirja on klassikko ja hyvin asiallinen kuvaus Waffen-SS:n historiasta vaikka ilmestyikin jo 60-luvulla.

 

[tulikomento]

Niin. Yksi selitys on, että Waffen SS oli saksan ylimmän johdon eliittiarmeija. Suomalaiset olisivat mielellään ottaneet vaatimattomamman postin ja toisaalta näkivät Werhmactin jääkärien perinnön jatkumona mutta Saksa tarjosi parastaan ja osin poliittisin vaikuttimin ja vielä Himler vakuutenaan. Waffen SS oli vastustajien pelkäämä ja suomalaiset olivat saksalaistenkin SS joukkojen arvostamia sotureita. Kuvaavaa on, että itärintaman tuhoamissodassa SS kauluksessa asemasi oli erityisen huono - ei ollut vaihtoehtoja muuta kuin tappaa tai tulla tapetuksi. SS sotilaan vankeusaika jäi lyhyeksi - heidät teloitettiin saman tien ja kyselemättä.

Esim Haikala muistelee näin: ”– Siellä oli parisataa valtionarmeijan Wehrmachtin sotilasta kapinatilassa. Muutaman suomalaisen kanssa ihmettelimme sitä. Tappiomielialaakin oli ilmassa.”

Menikö se jotenkin niin että kun suomalaiset esittivät vapaaehtoisia liitettäväksi tavallisen armeijan maavoimiin jääkäriperinteen vaaliminen mielessä, vastasivat saksalaiset että muuan Wehrmachtin yksikkö jo vaali Jääkäripataljoona 27:n perinnettä ja Waffen-SS:ää tarjottiin tämän sijaan ?

 

[adam7]

d) Sai Iso-Britannian julistamaan sodan Suomelle.

Nyt taas näkökulma on liian kapea. Vaikka Mannerheim olisi vastannut Churchillille ettei mennä senttiäkään eteenpäin päällään seisten alastomana, lopputulos olisi ollut sama. Neuvosto-Venäjä, eli Stalin vaati tiukalla olevia brittejä julistamaan sodan Suomelle. Churchill myöntyi koska britti-imperiumi oli niin kusessa. Jenkkejä Stalin ei pystynyt kiristämään.

Ei Suomelle tapahtuvat asiat ole vain Suomen toimista kiinni.

 

[Hallinkorva]

Juicen iskelmässä ”erämaajärven rannoilla käy SS-miehet kannoilla”. https://www.youtube.com/watch?v=x6AmSaSPh5g

Mutta Suomen Kesäsota pysähtyi vanhaan rajaan.

Erfurthin mukaan vihollisen takaa-ajoa olisi pitänyt jatkaa yli rajan. Pistintä olisi pitänyt pistää niin pitkälle kuin se uppoaa. Kantalinnoitteisiinkin, jos vihollinen ei ehtinyt niitä miehittää.

Sen jälkeen suunnitelma oli seuraava.

Katso liite: 24733

Jokipii ja Manninen: ”Leningradin saarto: Saksan ja Suomen tavoitteet” (Sotahistoriallinen aikakauskirja 25, 2006).

Täsmälleen.

Mannerheimia voi arvostella, mutta hänen poliittista viisauttaan harvalla oli. Elämäkertatiedoissa on viitteitä, että hän laski Neuvostoliiton hajoavan imploosiona vähän kuin sitten 1991 tapahtui. Ukraina, Georgia ja muut sosialistiset neuvostotasavallat näkisivät tilaisuutensa.

Saksa sotarikoksillaan sai aikaan juuri päinvastaisen reaktion. Poliisipataljoonat tulivat hyökkäysjoukkojen kannoilla ja väkeä alettiin hirttää, ampua ja tappaa nälkään. Näin Hitler sai vastaansa teoreettisen myötämielisyyden sijaan koko neuvostoperheen Venäjän sijaan.

Mannerheim oli ratsastanut Kiinaan ja takaisin. Airon mukaan hän oli jo syksyllä 1941 saatuaan tiedustelutietoja Ukrainasta sanonut, että nyt tuli saksalaiselle liian pitkä matka jo Mustallemerelle.

Herää toki, panttipataljoonasta puhuttaessa, kysymys, mistä tiedustelutietoja tuli. On järjetöntä ajatella, ettei Päämajalla ollut siellä silmiä ja korvia. Ei Marski ollut eilen syntynyt ja Valpon pomo hoiti rekrytoinnin.

Saksalaisethan tekivät vielä yhden sodan suurimmista virheistä määrätessään Guderianin Moskovan kurssilta muuttamaan suuntaa, jotta Ukrainaan saataisiin pihti. Siinä meni arvokasta syksyä.

Tarkempia lähdeviitteitä Mannerheimin käsityksestä Saksan tappion suhteen on jo seuraavalta vuodelta. Vuonna 1942 hän oli täysin varma siitä, miten tulee käymään.

Airo haastattelussa kertoo olleensa erimielinen, koska jos sotaa käydään, pitää käydä sodan tavalla. Luulenpa, että voimme silti olla kiitollisia Mannerheimille. Saimme Teheranissa hyvän kohtelun.

Ja kiitos tuosta karmeasta nuorallatanssista miehille. Itse sisällytän siihen myös panttipataljoonan. Aika moni entinen Terekin kävijä oli Rynnäkkötykkipataljoonassa Kuuterselässä ja Tali-Ihantalassa vuonna 1944 ja osa hajautettuna eri joukko-osastoihin.

Eniten halveksin tuota nyky-asennetta, että mitä muualla ajatellaan.

Ajatelkoot mitä lystäävät. Jos pari isoa Euroopan maata olisi ollut heti alkuunsa puoleksikaan yhtä urhea kuin Suomi, koko toista maailmansotaa ei olisi käytykään. Tämä oli myös Stalinin mielipide.

 

[Kapiainen]

Nyt taas näkökulma on liian kapea. Vaikka Mannerheim olisi vastannut Churchillille ettei mennä senttiäkään eteenpäin päällään seisten alastomana, lopputulos olisi ollut sama. Neuvosto-Venäjä, eli Stalin vaati tiukalla olevia brittejä julistamaan sodan Suomelle. Churchill myöntyi koska britti-imperiumi oli niin kusessa. Jenkkejä Stalin ei pystynyt kiristämään.

Ei Suomelle tapahtuvat asiat ole vain Suomen toimista kiinni.

Nyt mennään jo ohi aiheen, mutta sallittaneen pieni poikkeama.
Brittien ja suomalaisten suhde onkin mielenkiintoinen juonne toisen maailmansodan pyörteissä. Sodassahan sitä oltiin, mutta siitä huolimatta vuoropuhelua on ollut koko ajan, jopa suhteellisen avointa sellaista huomioiden että kyseessä olivat keskenään sodassa olevat valtiot.
Olen mietiskellyt joskus että voisi olla jopa todennäköistä että myös tiedustelutietoa on hyvinkin voinut liikkua molempiin suuntiin. Britit eivät suoranaisesti rakastaneet venäläisiä (kommunisteja) ja toisaalta kaikki suomalaisetkaan sotilasjohdossa ja tiedustelussa eivät olleet kovin vakuuttuneita siitä että Saksa tulisi voittamaan. Vakuuttavaa näyttöä ei tietääkseni taida olla siitä onko tiedustelutieto liikkunut, mutta voisi kuvitella että miksei olisi liikkunut.

 

[adam7]

No, Waffen-SS:n eliitti-asemaa voi tietysti tarkastella monesta näkökulmasta. Olet toki oikeassa siinä että se oli Saksan ylimmän poliittisen johdon eliittiarmeija ja sellaisena myös propagaväline, jolle tietoisesti luotiin sopivaa mainetta.
Toisesta näkökulmasta Waffen-SS kunnostautui aivan liian usein lähinnä kuolemisessa viimeiseen mieheen. Toki sinne sekaan mahtuu myös aidosti hyviä suorituksia, mutta kuitenkin aivan liian usein taktisesti luokattomia vetoja.
Sanoisin, että Waffen-SS:stä olisi ollut saatavissa vielä paljon enemmän tehojs irti jos sinänsä hyvää ainesta olevaa joukkoa olisi osattu oikeasti johtaa.
Mutta yhtä kaikki, eliittijoukkohan se oli ja muutamien yhtymien osalta aidosti olikin. Toki Wiking oli yksi niistä aidoista eliittijoukoista.

Aivan. SS-joukkoja oli eri tasoisia ja laarin pohjalla oli SS-divisioona Nord, joka oli muodostettu ensin SS-Totenkopf joukoista joilla miehitettiin Norjaa ja sen jälkeen muodostettiin ensin taisteluryhmäksi ja sen jälkeen divisioonalksi. Ensimmäisessä taistelussa juoksivat pakoon venäläisiä. Myöhemmin kun oli rakennettu divisioona näistä, osallistuivat Kiestingin taisteluihin.

Turtolan teoksessa kuvataan miehistöä kaupunkilaispojiksi joiden aliupseeristo oli kauppiaita ja pikkuvirkamiehiä. Samassa teoksessa kerrotaan että divisioonan varustukseen korpisotaa varten ei kuulunut yhtään sahaa tai kirvestä. Liäksi pelkäsivät metsiä.

Tosin kai noita eri puolilta valloitettua aluetta kerättyjä joukkoja voi löytää vielä erikoisempaa porukkaa. Tosin eihän kaupunkilaisissa, kauppiaissa ja pikkuvirkamiehissä ole mitään vikaa, paitsi että jos heitä ei ole koulutettu olosuhteisiin, käy köpelösti.

Waffen-SS:ssä oli vaikka kuinka hyvin koulutettuakin porukkaa. Kun johtajat olivat ideologian miehiä, ei pahemmin alaisten henget välttämättä paina.

 

[Ingsoc]

Aivan. SS-joukkoja oli eri tasoisia ja laarin pohjalla oli SS-divisioona Nord, joka oli muodostettu ensin SS-Totenkopf joukoista joilla miehitettiin Norjaa ja sen jälkeen muodostettiin ensin taisteluryhmäksi ja sen jälkeen divisioonalksi. Ensimmäisessä taistelussa juoksivat pakoon venäläisiä. Myöhemmin kun oli rakennettu divisioona näistä, osallistuivat Kiestingin taisteluihin.

Turtolan teoksessa kuvataan miehistöä kaupunkilaispojiksi joiden aliupseeristo oli kauppiaita ja pikkuvirkamiehiä. Samassa teoksessa kerrotaan että divisioonan varustukseen korpisotaa varten ei kuulunut yhtään sahaa tai kirvestä. Liäksi pelkäsivät metsiä.

Tosin kai noita eri puolilta valloitettua aluetta kerättyjä joukkoja voi löytää vielä erikoisempaa porukkaa. Tosin eihän kaupunkilaisissa, kauppiaissa ja pikkuvirkamiehissä ole mitään vikaa, paitsi että jos heitä ei ole koulutettu olosuhteisiin, käy köpelösti.

Waffen-SS:ssä oli vaikka kuinka hyvin koulutettuakin porukkaa. Kun johtajat olivat ideologian miehiä, ei pahemmin alaisten henget välttämättä paina.

Tämä SS-joukkojen koulutustaso on sellainen kysymys josta tarvitaan paljon lisätutkimusta.

Perinteinen näkemys on ollut, että Waffen-SS:n sotilaskoulutus oli laadukasta. Viime aikoina esimerkiksi Suomen sotilaassa on ollut suomalaisten upseereiden kirjeitä joissa haukutaan maanrakoon Wiking Divisioonan taistelutekninen osaaminen ja taktiikkaa ei kuulemma harrasteta ollenkaan... Jopa miesten osaaminen maastomajoittumisen osalta saa vakavia moitteita.

Kannattaa muistaa, että monet SS:n koulutusta kommentoineet on olleet ennen SS palvelusta korkeintaan suojeluskunnan sotamiehiä, joiden oma sotilaallinen osaaminen rajoittui paikallisessa suojeluskunnassa viikonloppuisin saatuun koulutukseen. Eli kunnon vertailukohtaa suomalaiseen varusmieskoulutukseen ei ollut.

 

[Old Boy]

Olen mietiskellyt joskus että voisi olla jopa todennäköistä että myös tiedustelutietoa on hyvinkin voinut liikkua molempiin suuntiin

Tiedustelutietoa kulki ainakin meidän suunasta länsiliittoutuneille. Sodanajan tunnetuimman vakoilijamme maj Max von Hellensin toimintaa vain seurattiin kunnes hän meni paljastamaan amerikkalaisille Saksan koko itärintaman ryhmityksen.
https://www.google.com/url?sa=t&rct...478_u0.shtml&usg=AOvVaw3Zg8P7hqIA3n7uzdozBdKr

 

[tulikomento]

Täsmälleen.

Mannerheimia voi arvostella, mutta hänen poliittista viisauttaan harvalla oli. Elämäkertatiedoissa on viitteitä, että hän laski Neuvostoliiton hajoavan imploosiona vähän kuin sitten 1991 tapahtui. Ukraina, Georgia ja muut sosialistiset neuvostotasavallat näkisivät tilaisuutensa.

Saksa sotarikoksillaan sai aikaan juuri päinvastaisen reaktion. Poliisipataljoonat tulivat hyökkäysjoukkojen kannoilla ja väkeä alettiin hirttää, ampua ja tappaa nälkään. Näin Hitler sai vastaansa teoreettisen myötämielisyyden sijaan koko neuvostoperheen Venäjän sijaan.

Mannerheim oli ratsastanut Kiinaan ja takaisin. Airon mukaan hän oli jo syksyllä 1941 saatuaan tiedustelutietoja Ukrainasta sanonut, että nyt tuli saksalaiselle liian pitkä matka jo Mustallemerelle.

Herää toki, panttipataljoonasta puhuttaessa, kysymys, mistä tiedustelutietoja tuli. On järjetöntä ajatella, ettei Päämajalla ollut siellä silmiä ja korvia. Ei Marski ollut eilen syntynyt ja Valpon pomo hoiti rekrytoinnin.

Saksalaisethan tekivät vielä yhden sodan suurimmista virheistä määrätessään Guderianin Moskovan kurssilta muuttamaan suuntaa, jotta Ukrainaan saataisiin pihti. Siinä meni arvokasta syksyä.

Tarkempia lähdeviitteitä Mannerheimin käsityksestä Saksan tappion suhteen on jo seuraavalta vuodelta. Vuonna 1942 hän oli täysin varma siitä, miten tulee käymään.

Airo haastattelussa kertoo olleensa erimielinen, koska jos sotaa käydään, pitää käydä sodan tavalla. Luulenpa, että voimme silti olla kiitollisia Mannerheimille. Saimme Teheranissa hyvän kohtelun.

Ja kiitos tuosta karmeasta nuorallatanssista miehille. Itse sisällytän siihen myös panttipataljoonan. Aika moni entinen Terekin kävijä oli Rynnäkkötykkipataljoonassa Kuuterselässä ja Tali-Ihantalassa vuonna 1944 ja osa hajautettuna eri joukko-osastoihin.

Eniten halveksin tuota nyky-asennetta, että mitä muualla ajatellaan.

Ajatelkoot mitä lystäävät. Jos pari isoa Euroopan maata olisi ollut heti alkuunsa puoleksikaan yhtä urhea kuin Suomi, koko toista maailmansotaa ei olisi käytykään. Tämä oli myös Stalinin mielipide.

Juu, Panssaridivisioonassa 1943-45 palvellut isoisävainaa kehui näitä Terekin kävijöitä kovan luokan sotilaiksi. Ihan ymmärrettävää että kenraali Lagus halusi PsD:n riveihin Saksan itärintamalla taistelleita miehiä joilla oli tuoretta kokemusta panssarien ja jalkaväen yhteistoiminnasta sekä venäläisten panssaritaktiikoista.

Tämä SS-joukkojen koulutustaso on sellainen kysymys josta tarvitaan paljon lisätutkimusta.

Perinteinen näkemys on ollut, että Waffen-SS:n sotilaskoulutus oli laadukasta. Viime aikoina esimerkiksi Suomen sotilaassa on ollut suomalaisten upseereiden kirjeitä joissa haukutaan maanrakoon Wiking Divisioonan taistelutekninen osaaminen ja taktiikkaa ei kuulemma harrasteta ollenkaan... Jopa miesten osaaminen maastomajoittumisen osalta saa vakavia moitteita.

Kannattaa muistaa, että monet SS:n koulutusta kommentoineet on olleet ennen SS palvelusta korkeintaan suojeluskunnan sotamiehiä, joiden oma sotilaallinen osaaminen rajoittui paikallisessa suojeluskunnassa viikonloppuisin saatuun koulutukseen. Eli kunnon vertailukohtaa suomalaiseen varusmieskoulutukseen ei ollut.

Eivätkö suomalaiset ihmetelleet sitä että saksalaiset harrastivat suoria rintamahyökkäyksiä, jotka aiheuttivat suuria tappioita ? Koukkaaminen taisi olla suurvalta-armeijalle outo asia.

 

[fulcrum]

Waffen SS oli ensisijaisesti politiikkaa jossa toki pyrkimys oli eliittijoukoiksi. Kuitenkin tiukka seulonta SS:n johti siihen, että sinne ohjautui hyvin kestävää ja urheilullista motivoitunutta väkeä. Alkuu nämä olivat riittämättömän koulutuksen johdosta vähemmän eliittiä sotureina ja varsinainen armeija ymmärrettävästi katsoi porukkaa nyreästi mutta hyvä aines ja tiukat taistelukokemukset tekivät joukosta tai ainakin osasta niitä aikaa myöden nimensä mukaisesti eliittiä.

Eikö ollut niin että Waffen-SS suoriutui melko surkeasti sodan alkupuolen taisteluista, kun niissä mentiin juuri sellaisella hakkaa päälle natsiaatteen hengessä-meiningillä ja tuloksena paljon tappioita mutta vähän saavutuksia. Sitten yksiköihin värvättiin kokenutta päällystöä Heerin puolelta ja homma alkoi sujua paremmin.
SS:ään ja natsipuolueeseenkin liittyi todennäköisesti paljon sellaista porukkaa joita ei aate sinänsä kiinnostanut mutta katsoivat sen opportunisesti edulliseksi tavaksi edesauttaa urakehitystä. Ihan samalla tavalla neukkulassa puolueeseen ja Komsomoliin liittyi ihmisiä koska sitä kautta oli helpompi päästä haluamalleen uralle (joskus tosin saattoi päätyä Uralille). Itä-Aasiassa keksittiin aikoinaan nimityskin tälle ihmistyypille: 'riisikristityt'.

Suomalaiset vapaaehtoiset laitettiin SS:ään todennäköisesti siitä yksinkertaisesta syystä että sinne menivät kaikki muutkin ulkkikset. Miksi saksalaiset olisivat alkaneet järjestelemään mitään 'erityis lumihiutale' -kohtelua suomalaisille. Mitä rotuideologiaan tulee niin siinä saksalaiset saattoivat olla aika joustavia. Ukrainalaisetkin muuttuivat yhdessä hujauksessa ali-ihmisistä SS-kelpoisiksi.

 

[fulcrum]

Lopuista Swanström argumentoi, että vaikka heistä ei voi suoraan sanoa mitään yksilötasolla, niin pelkkä SS:ään liittyminen kertoo jo arvoista. Tämä nyt yhden haastattelun perusteella.

Täytyy nyt sanoa, että Suomen ulkopuolella Swanströmin tulkinta on aika yleinen. Paha on paha, joten SS:ään liittymiseen ei yksiselitteisesti ole mitään tekosyitä. Se tahraa ihmisen pysyvästi, joten esim. Törnin tietynlaista kunnioitusta ei ymmärretä.

Ihminen joka vastustaa jotain kiivaasti voi liittyä sellaisiinkin puljuihin joista ei muuten ehkä niin perusta. Kuten täälläkin todettiin niin bolshevismin vastustaminen oli monelle vahva motivaatio joka oikeutti katsoa sormien läpi yhtä sun toista.
Tapasin aikoinaan kaverin joka oli kova rotupuhtauden kannattaja. Ei voinut sietää 'vääränvärisiä' maahanmuuttajia tai näiden uskontoja. Mikä oli hänen suurimpia unelmiaan? No, muuttaa Iraniin ja värväytyä siellä sotilaaksi. Miksi helvatussa? Koska "Iran on tällä hetkellä ainoa maa joka taistelee amerikkalaisten ja juutalaisten hegemoniaa vastaan".
Samanlaista logiikkaahan olemme paljon nähneet niiden keskuudessa jotka ovat matkustaneet Syyriaan sotimaan nyt kenen puolella nyt sattuukin. Kaasuiskut tai päiden katkomiset - pikkujuttu. Rintamalinjan toisella puolella on Suurempi Saatana.

 

[tulikomento]

Eikö ollut niin että Waffen-SS suoriutui melko surkeasti sodan alkupuolen taisteluista, kun niissä mentiin juuri sellaisella hakkaa päälle natsiaatteen hengessä-meiningillä ja tuloksena paljon tappioita mutta vähän saavutuksia. Sitten yksiköihin värvättiin kokenutta päällystöä Heerin puolelta ja homma alkoi sujua paremmin.
SS:ään ja natsipuolueeseenkin liittyi todennäköisesti paljon sellaista porukkaa joita ei aate sinänsä kiinnostanut mutta katsoivat sen opportunisesti edulliseksi tavaksi edesauttaa urakehitystä. Ihan samalla tavalla neukkulassa puolueeseen ja Komsomoliin liittyi ihmisiä koska sitä kautta oli helpompi päästä haluamalleen uralle (joskus tosin saattoi päätyä Uralille). Itä-Aasiassa keksittiin aikoinaan nimityskin tälle ihmistyypille: 'riisikristityt'.

Suomalaiset vapaaehtoiset laitettiin SS:ään todennäköisesti siitä yksinkertaisesta syystä että sinne menivät kaikki muutkin ulkkikset. Miksi saksalaiset olisivat alkaneet järjestelemään mitään 'erityis lumihiutale' -kohtelua suomalaisille. Mitä rotuideologiaan tulee niin siinä saksalaiset saattoivat olla aika joustavia. Ukrainalaisetkin muuttuivat yhdessä hujauksessa ali-ihmisistä SS-kelpoisiksi.

Steinin mainion kirjan luin päälle vuosikymmen sitten, mutta muistaakseni siinä todettiin juuri tuo sama. Wehrmachtista siirtyi porukkaa SS:n riveihin. Toivat mukanaan laadukasta sotilaskoulutusta. Siirtyneiden päämotiivi taisi olla se, että laskelmoivat oman uran etenevän nopeammin Waffen-SS:ssä kuin tavallisessa armeijassa.

 

[Hallinkorva]

Ihminen joka vastustaa jotain kiivaasti voi liittyä sellaisiinkin puljuihin joista ei muuten ehkä niin perusta. Kuten täälläkin todettiin niin bolshevismin vastustaminen oli monelle vahva motivaatio joka oikeutti katsoa sormien läpi yhtä sun toista.
Tapasin aikoinaan kaverin joka oli kova rotupuhtauden kannattaja. Ei voinut sietää 'vääränvärisiä' maahanmuuttajia tai näiden uskontoja. Mikä oli hänen suurimpia unelmiaan? No, muuttaa Iraniin ja värväytyä siellä sotilaaksi. Miksi helvatussa? Koska "Iran on tällä hetkellä ainoa maa joka taistelee amerikkalaisten ja juutalaisten hegemoniaa vastaan".
Samanlaista logiikkaahan olemme paljon nähneet niiden keskuudessa jotka ovat matkustaneet Syyriaan sotimaan nyt kenen puolella nyt sattuukin. Kaasuiskut tai päiden katkomiset - pikkujuttu. Rintamalinjan toisella puolella on Suurempi Saatana.

On se ihmisen psykologia tosiaan ihmeellistä. Joskus pelkästään sattuma ratkaisee, kummalta puolelta kaltereita katselee. Nuorille annan anteeksi, minkä virtojen mukana kulloinkin kulkevat. Varttuneemmilta odottaisi syvempää asennetta elämään. Mutta vanhat herrat ne sodat vain järjestävät taloudellispoliittisista syistä.

Ehkä vanhat kadehtivat nuoruutta, kun haluavat uhrata heitä tyhjän tähden.

 

[Old Boy]

Tämä SS-joukkojen koulutustaso on sellainen kysymys josta tarvitaan paljon lisätutkimusta.

No eipä tarvita! Kyseinen SS Divisioona Nord oli koottu poliisijoukoista, joiden tehtävä oli miehittää Norjaa eikä toimia rintamajoukkoina. Suoraan Saksasta saivat vahvennnukseksi tykistön, pioneerit ja muut aselajijoukot. Eka komentajakin sai potkut jo keskitysmarssin aikana. Lisää tietoja saksalaisista joukoista Lapissa löytyy esimerkiksi Yhteisesikunta Roissa Rovaniemellä palvelleen suomalaisen upseerin Boris Saarmaan raporteista.

Tätä vilkasta keskustelulankaa on aika paljon haitannu, ettei osalla keskustelijoista ole juurikaan käsitystä aiheesta eikä historian tutkimuksen metodeista.

 

[tulikomento]

No eipä tarvita! Kyseinen SS Divisioona Nord oli koottu poliisijoukoista, joiden tehtävä oli miehittää Norjaa eikä toimia rintamajoukkoina. Suoraan Saksasta saivat vahvennnukseksi tykistön, pioneerit ja muut aselajijoukot. Eka komentajakin sai potkut jo keskitysmarssin aikana. Lisää tietoja saksalaisista joukoista Lapissa löytyy esimerkiksi Yhteisesikunta Roissa Rovaniemellä palvelleen suomalaisen upseerin Boris Saarmaan raporteista.

Tätä vilkasta keskustelulankaa on aika paljon haitannu, ettei osalla keskustelijoista ole juurikaan käsitystä aiheesta eikä historian tutkimuksen metodeista.

Tämä oli siis sitä sakkia joka 1941 Sallassa juoksi karkuun ensimmäisiä kohtaamiaan neuvostopanssareita (BT-7 & T-26 ?). Tästähän ainakin lukemani Steinin kirjan mukaan Wehrmacht lähetti Himmlerille vittuilevia raportteja Waffen-SS:n taistelukyvystä. Eivätkä taitaneet suomalaistenkaan arviot ylistäviä olleet.

 

[Juna112Porojetsiin]

Niin no, on ja ei - koska kuitenkin Suomen ja Saksan suhteillä on kiinteä yhteys myös SS-vapaaehtoisiin.

Tottakai. Mutta vuoden 1944 tai sen jälkeisillä sotatapahtumilla ja päätöksillä niitä on hieman vaikea olla.
Ainakaan SS-vapaaehtoisiksi lähtemiseen, sekä mahdollisiin pahantekoihin liittyvää yhteyttä.

Motivaatiosta asettaa Panttipataljoona; olen täysin samaa mieltä siitä, että historiallisia asioita on tarkasteltava aikalaisten näkökulmasta silloin kun jaellaan tuomioita. Toki asiaa pitää myös tarkastella laajemmassakin kontekstissa, mutta metsään mennään jos näihin liitetään tarkastelijan tai tarkausteluajankohdan arvoja tai sijoitetaan niitä jonkin toisen ajan maailmankuvaan.
Valtio, joka elää veitsi kurkulla joutuu tekemään päätöksiä reaalipolitiikan mukaan. Panttipataljoona, jos mikä, osoittaa miten mahdollisimman pienellä panostuksella Suomi pyrki saamaan mahdollisimman tehokkaan vaikutuksen, ja onhan tässä juurikin keskeistä se, että kohteen ideologia huomoidaan, koska se lisää vaikutusta. Jonka leipää syöt, sen lauluja laulat.

Ja siinähän nyt ei ole mitään ihmettelemistä että ss-joukkoon ei lähetetty vasemmistolaisia henkilöitä. Sehän olisi ollut paitsi absurdia, lisäksi vaarallista sekä henkilöille, että Suomen ja Saksan suhteille,

 

[arix]

Nyt mennään jo ohi aiheen, mutta sallittaneen pieni poikkeama.
Brittien ja suomalaisten suhde onkin mielenkiintoinen juonne toisen maailmansodan pyörteissä. Sodassahan sitä oltiin, mutta siitä huolimatta vuoropuhelua on ollut koko ajan, jopa suhteellisen avointa sellaista huomioiden että kyseessä olivat keskenään sodassa olevat valtiot.
Olen mietiskellyt joskus että voisi olla jopa todennäköistä että myös tiedustelutietoa on hyvinkin voinut liikkua molempiin suuntiin. Britit eivät suoranaisesti rakastaneet venäläisiä (kommunisteja) ja toisaalta kaikki suomalaisetkaan sotilasjohdossa ja tiedustelussa eivät olleet kovin vakuuttuneita siitä että Saksa tulisi voittamaan. Vakuuttavaa näyttöä ei tietääkseni taida olla siitä onko tiedustelutieto liikkunut, mutta voisi kuvitella että miksei olisi liikkunut.

Viesti kulki ruotsalaisten kautta ees taas. Kyllä Suomessa tiedettiin mitä tiedolle tapahtui kun ruotsalaisille kerrottiin ja myytiin tietoja.

 

[Nojatuolistrategi]

Itä-Karjalan osalta Suomi kaivoi itselleen kuoppaa, seikka joka on haluttu laittaa Saksan kontolle, vaikka erikoisesti muuten korostettiin ettei mitään liittolaisia oltu oikeasti.

Laatokan rantakaistaleen (Hiitola-Sortavala) valtaaminen ensin ja sitten päähyökkäys kaikin voimin Karjalan kannaksella vanhalle rajalle (kenttälinnoitteisiin asti) vaikuttaa loogiselta.

Itse asiassa Visurikin viittaa tuossa tuoreimmassa teoksessaan sellaiseen suunnitelmaan: Erik Heinrichsin Mannerheim-kirjassa esittämän näkemyksen ylipäällikön sodan alkaessa suunnittelmasta hyökkäysten järjestyksestä:

1. Hyökkäys Laatokan Karjalan kautta tämän suuren sisäjärven rannikolle.
2. Viipurin ja aikaisemmin kuuluneen Karjalan kannaksen osan takaisinvaltaus.
3. Pitemmälle tähtäävä offensiivi Laatokasta itään (Syväri, Petroskoi).

Mutta jos Kesäsodalla tavoiteltiin rauhaa, Leningradin kysymys piti hoitaa tavalla tai toisella. Muuten venäläiset eivät vetäydy. Rintama pysyy ja venyy Suomenlahdelta Laatokan kautta Jäämerelle.

Leningrad piti poistaa maailmankartalta joko pienin pihdein Karjalan kannaksella tai pitkin pihdein “kättenlyönnillä Syvärillä”. Kumpikaan pihti ei sulkeutunut.

 

[Hallinkorva]

No eipä tarvita! Kyseinen SS Divisioona Nord oli koottu poliisijoukoista, joiden tehtävä oli miehittää Norjaa eikä toimia rintamajoukkoina. Suoraan Saksasta saivat vahvennnukseksi tykistön, pioneerit ja muut aselajijoukot. Eka komentajakin sai potkut jo keskitysmarssin aikana. Lisää tietoja saksalaisista joukoista Lapissa löytyy esimerkiksi Yhteisesikunta Roissa Rovaniemellä palvelleen suomalaisen upseerin Boris Saarmaan raporteista.

Tätä vilkasta keskustelulankaa on aika paljon haitannu, ettei osalla keskustelijoista ole juurikaan käsitystä aiheesta eikä historian tutkimuksen metodeista.

Paikalliset kertoivat minulle vielä vuonna 1980, että kun SS-Nord lähti Sallassa hyökkäämään, ei mennyt aikaakaan kun ensimmäistä vastaiskua paenneita saksalaisia ajoi Kemijärvelle asti kertomaan, että vihollinen on kannoilla.

Saksalaiset yhtymät eivät olleet tasalaatuisia, kuten eivät muuten suomalaisetkaan. Rykmentin ja pataljoonan tasolla jo komentajalla on uskomaton merkitys.

Tavallisena Wehrmacht-joukkona voisi pitää Syvärille tuotua 163. Divisioonaa. Sen taistelutaitoa Mannerheim arvioi muistelmissaan sangen terävästi. Halsti mainitsi, että keskimääräinen 163. D:n asevelvollinen oli berliiniläinen kokki, jolla oli korvessa määrättyjä vaikeuksia. JR 8, eli Tuntemattoman sotilaan rykmentti, sai muuten Syvärin alla lyödä eräänkin päivän korttia, koska 163. D ei saavuttanut tavoitettaan yhteistä hyökkäystä varten.

Wehrmachtin 122. Divisioona, joka taisteli 1944 Viipurinlahdella ja otti tilanteen vakiintuessa rintamavastuun Ratsuväkiprikaatilta taas oli äärimmäisen hyvin johdettu ja ainekseltaan hyvä. Se koottiin Groß-Bornin koulutusalueella Itä-Pommerissa. Divisioona oli hioutunut Pohjoisessa armeijaryhmässä ja sittemmin 1943-1944 keskisessä eli se oli ollut jo ensimmäisiä rajan ylittäjiä vuonna 1941 ja kokenut paljon painetta. Hugo Breusing vaati Viipurinlahdella miehiltään ja itseltään ja siitä lausuntoja antaneet RvPr:n Hannuistensaaressa ja Hapenensaaressa sekä Uuraisten lohkolla taistelleet RvPr:n jääkäripataljoonien upseerit antoivat siitä pelkästään kiittäviä mainintoja. Ainoa häpeällinen asia tapahtui, kun suomalainen HRR ampui tykistöllään saksalaisia, jotka auttoivat luutnantti Keiturin (JP6) osastoa Hapenessa. Suomalaiseen tyyliin HRR pisti tapahtuman Keiturin syyksi, mutta aikanaan ylempien portaiden selvittelyssä paljastui, että HRR:n majuri Sirama mokasi kaiken.

122. Divisioona osallistui vielä Virossa Kuurinmaalla kuuteen taisteluun ja oli saarrettuna aina toukokuiseen antautumiseen 1945 asti.

SS-Nord oli todellakin Allgemeine-SS:n pohjalta rekrytoitu Totenkopf-poliisijoukko, josta tehtiin Waffen-SS:n divisioona, jonka "korkea moraali" korvaisi taistelutaidon puutteet. No ei korvannut.