SS-selvitys löysi uutta tietoa suomalaisten osallisuudesta julmuuksiin: ”Useita savuavia aseita”
Wiking-divisioonan sotilaita ukrainalaisessa kylässä vuonna 1941. SS-selvityksen kuvitusta. (KUVA: Narodowe Archiwum Cyfrowe)
Julkaistu: 9.2. 17:43
Hollantilainen SS-mies näki kahden suomalaisen ampuvan siviilejä heinäkuussa 1941.
VALTIONEUVOSTON kanslian tilaama selvitys suomalaisten SS-vapaaehtoisten syyllistymisestä juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan itärintamalla on valmis. Se ei sisällä mullistavaa uutta tietoa, joka kirjoittaisi sotahistoriaa uudelleen.
Sen sijaan selvitys tarkentaa jo tunnettuja tietoja kiistellystä ”panttipataljoonasta” ja sen yli 1 400:sta suomalaisesta SS-miehestä.
Selvitys ei jätä epäselväksi sitä, että suomalaiset olivat hyvin tietoisia itärintaman sotarikoksista ja julmuuksista. Kahdessa tapauksessa löytyi myös uutta tietoa suomalaisten osallisuudesta:
1. Hollantilainen SS-mies
Hendrikus Valks näki kahden suomalaisen osallistuvan siviilien joukkoteloitukseen, joka pantiin toimeen Pidhorodtsin kylässä kostoksi Wiking-divisioonan Westland-pataljoonan komentajan
Hilmar Wäckerlen kaatumisesta 2. heinäkuuta 1941. Joukkomurhassa SS-miehet ampuivat arviolta 25–30 ihmistä. Suurin osa uhreista oli juutalaisia.
Selvityksen mukaan Westland-pataljoonan 11. komppaniassa palveli joukkoteloituksen aikaan kymmenen suomalaista:
Unto Boman (myöh.
Parvilahti),
Eino Hautala,
Tapio Ilkama,
Olavi Karpalo,
Risto Kivi,
Auvo Nieminen(myöh.
Mattelmäki,
Reino Rantanen,
Matti Tamminen,
Eino Välimaa ja
Martti Välimäki.
”Kaksi siviilejä ampunutta otettiin todennäköisesti tästä joukosta”, selvitys toteaa. Tekijät jäivät tuntemattomiksi.
2. Tolskumin (tai Toldzgunin, kirjoitusasu vaihtelee) joukkoteloitus 31. joulukuuta 1942 Kaukasuksella. Selvityksen mukaan SS-Hauptsturmführer (kapteeni)
Karl-Erik Ladau määräsi suomalaiset alaisensa ampumaan seitsemän kyläläistä ja viisi puna-armeijan karkuria. Tapauksen on saatu lisätietoa kahdesta eri päiväkirjasta.
NÄIN selvityksen päätutkija, professori
Lars Westerlund arvioi suomalaisten syyllisyyttä:
– Minun käsitykseni on, etteivät suomalaiset kovin suuressa määrin osallistuneet juutalaisten ja siviilien ampumisiin, mutta sitä tapahtui. He noudattivat saksalaisilta esimiehiltä saamiaan käskyjä, Westerlund sanoi.
– On myös todisteita siitä, jotkut suomalaiset yksinkertaisesti kieltäytyivät osallistumasta väkivaltaan, joka ei ollut sotilaallisesti perusteltua. He myös valittivat asiasta ja enemmän tai vähemmän menettivät luottamuksensa saksalaisiin, jotka julmuuksia järjestivät.
Tutkija Elina Sana ihmetteli IS:lle tietoja kieltäytymisistä:
– Miten sellaisen sodan oloissa kieltäydytään siten, että jäädään henkiin?
– Tässä on pikkuisen sitä sävyä, että halutaan neutraloida asiaa. Se on tietysti ollut koko meidän sodanjälkeisen historiankirjoituksen jonkinlainen pohjavire.
Tutkijoilla oli käytettävissä muun muassa Herkko Koskisen päiväkirja SS-palveluksesta. Selvityksen kuvitusta.
Selvitysryhmässä mukana ollut dosentti
André Swanström toi omissa tutkimuksissaan esiin SS-mies
Olavi Karpalon ja kumppaneiden kirjeen, joka sai Simon Wiesenthal -keskuksen Jerusalemin-toimiston johtajan
Efraim Zuroffin pyytämään Suomelta selvitystä SS-vapaaehtoisista vuosi sitten.
Kirjeessä Karpalo ja viisi muuta SS-miestä pyytävät sotilaspastori
Ensio Pihkalaa auttamaan heitä saamaan siirron huoltohommista rintamalle, sillä ”juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ammattitaito kuin omaamamme.” Tätä Swanström piti todisteena Karpalon osallisuudesta ampumisiin, mutta se ei vakuuttanut kaikkia asiantuntijoita.
– Kyllä tämä (selvitys) vahvistaa minun löydöksiäni. Tässä on useita savuavia aseita, Swanström sanoi perjantaina IS:lle.
– Me emme nyt ole yhden kirjeen ja kiistanalaisten ilmausten tai muutaman teloitetun politrukin varassa, vaan tässä on oikeasti useampia todistettuja tapauksia, Swanström kommentoi.
– Tietenkään emme voi sanoa, että suomalaisten osallistuminen julmuuksiin olisi ollut laajamittaista. Kokonaiskuvaa emme saa koskaan välttämättä tietää. Nyt me tiedämme, että osallistuttu on, ja sen kiistäminen on tässä vaiheessa täysin mahdotonta.
SS-MIESTEN perinteitä vaalivan Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja
Pekka Kääriäinenarvioi IS:lle, ettei tutkimuksessa ole merkittävää uutta tietoa.
– Varmasti jotkut henkilöt ovat jollakin tasolla olleet mukana (julmuuksissa), Kääriäinen sanoi.
Kääriäisen isä
Keijo Kääriäinen palveli SS-pataljoonassa ja haavoittui retkellään kolmesti. Kääriäinen arvelikin, että rintamalla miehillä oli päällimmäisenä mielessä oman nahkan säilyttäminen ehjänä.
– Tässähän käy selvästi ilmi suomalaisten asema siellä: he olivat rivimiehiä, Kääriäinen sanoi.
– Rivimiehen mahdollisuus vaikuttaa on kovin rajallinen. Erityisesti hyökkäysvaiheessa 1941–42 olosuhteet olivat siellä aika hurjat.
KANSALLISARKISTON pääjohtaja
Jussi Nuorteva sanoi, ettei selvitys ole lopullinen eikä ”valtiollinen” totuus SS-vapaaehtoisista. Selvitettävää jäi Nuortevan mukaan vielä, vaikkapa Venäjän arkistojen avulla.
– Siellä on esimerkiksi vangittujen SS-miesten kuulusteluja, Nuorteva sanoi.
Jouko Juonala
Siviiliuhreja useita kymmeniä?
Nämä tapaukset selvitys nostaa esille. Raportissa arvioidaan, että suomalaisten ampumien siviilien lukumäärä voi nousta yhteensä useisiin kymmeniin.
Siviileihin kohdistuneet teot:
Novosilkyn joukkoteloitus 2.7.1941:
Thor-Björn Weckström oli mukana teloitusryhmässä mutta kertoi myöhemmin ampuneensa tahallaan ohi. Raportti ei pidä Weckströmin selitystä uskottavana.
Kahden tuntemattomaksi jääneen suomalaisen osallisuus 25–30 siviilin teloitukseen heinäkuussa 1941.
Karl-Erik Ladaun antama teloitusmääräys suomalaisille SS-pioneereille Toldzgunissa 31. joulukuuta 1942.
Unto Bomanin epäilty osallisuus rukoushuoneen polttamiseen Ozernan alueella 3. tai 4. heinäkuuta 1941.
Sotavankeihin kohdistuneet teot:
Ilmari Autosen osallistuminen puna-armeijan politrukin ampumiseen Dnipropetrovskissa elokuussa 1941.
Taisto Kuurin kertomus vankien ampumisesta Donskojessa 18. tammikuuta 1942.
Raportti arvioi, että suomalaiset ovat saattaneet osallistua jopa satojen sotavankien ampumisiin. Dokumentaatio näistä teoista on kuitenkin hataraa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005995842.html
Elina Sana:
https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...ki-lapsuudestani-helvetin-ymmarran-hanta-nyt/