skärdis
Greatest Leader
Iso-Mursu kirjoitti:Hande kirjoitti:koponen kirjoitti:Vinoilusta huolimatta, minä pysyn iloisena veronmaksajana silloinkin kun niissä ammateissa joissa on tosiasiallinen riski johtua ammatista johtuen kohti ammutuksi tai tarkoituksella räjäytetyksi on kaikkia työturvallisuuskeinoin riskihallittavia ammatteja parempi turva, nimenomaisesti niissä tapauksissa kun työkyvyttömyyttä tai muuta haittaa on aiheutunut mainituista syistä.
Saattaisi tosiaan olla hankalaa, jos esim. poliisipartio tai kriha-joukko joutuisi aina vuoronsa aluksi linnoittautumaan neljän seinän sisälle ja ilmoittamaan, että "myö ei lähetä", koska kaikki mahdolliset riskit eivät kaikissa mahdollisissa tilanteissa ole työsuojelusäädösten edellyttämällä tavalla hallittavissa.
Tietyissä ammateissa työmotivaation takeena on varmasti se että mahdollisten vahinkojen jälkeen on olemassa taloudellinen turva itelle, lapsille ja puolisolle..
Mitä ne tietyt ammatit sitten ovat?
Mikä uhkaa jotakin kirjoituspöydän ja soden väliä kulkevaa majuria? Miksi tälle majurille pitää liukastumisesta maksaa aivan eri luokan korvaukset kuin samaan jäätikköön kaatuvalle sosiaalikuraattorille? Siksikö, että majuri on "tietyssä ammatissa", mutta kuramoottori ei?
Miten nämä "tietyt ammatit" edes määritettäisiin?
Ylivoimaisesti vaarallisimpia ammatteja ovat rakennustyöt ja maatalous. Lukumääräisesti taas liikenne on pahiten työntekijöitä tappava ja vammauttava uhka. Jos kaksi pakettiautonkuljettajaa (postipate ja poliisipartio) ajavat Transporterilla ulos jäiseltä tieltä, niin konstaapeleilleko pitäisi tarjota parempi turva, kun ovat sentään "tietyssä ammatissa"?
Ei toimi homma noin..
Sen vielä jotenkin ymmärrän, että johonkin sotatoimialueelle lähtevälle voitaisiin tarjota ainakin nimellisesti parempaa turvaa antava turva, mutta turha kuvitella sieltäkään mitään avointa shekkiä kirjoitettavan. Sen sijaan kotimaassa alansa normaaleissa työtehtävissä loukkaantuville en voi käsittää erilaisia etuuksia pelkän ammattinimikkeen johdosta.