AGM-158 JASSM

Mitähän näistä pohdinnoista sanoisi mielipiteenään Taipaleen tai Kollaan jalkaväkitaistelija vuonna - 40, jos voisimme aikaikkunaa hieman vaihdella? Se saattaisi sanoa, että olis edes kapinen tykki, että saisi hätyyteltyä hävittäjiä vähän kauemmas.......mitä se tarkoittaisi?

Jos taas aletaan puhua hävittäjien suojaamasta kotialueesta niin eipä saksalaisetkaan kyenneet kotialuettaan suojaamaan Liittoutuneiden massiivipommituksilta, Saksa oli ihan paskana sodan loputtua. > kapasiteettia oli kuitenkin ihan eri mitassa. Tuskin saksalaissiviili Hampurissa sanoi, että ohhoh, onneksi meillä on Luftwaffe.....
 
JOKO kirjoitti:
Blenheimejä voi parhaassakin tapauksessa pitää resurssien haaskaamisena. Kaikenlaista pommitettiin, mutta millä hinnalla? Saatiinko mitään todellista vaikutusta aikaan?

Blenheim-hankinnalla oli kolme hyvin olennaista vaikutusta jotka olivat paljon merkittävämpiä kuin se varsin pieni pommimäärä jota Talvisodassa saatiin epätarkasti pudotettua. Ensinnäkin, Blenheim oli verraton tiedustelukone, jolla pystyttiin lentämään tiedustelulentoja NL:n puolella rauhankin aikana. Toiseksi, Blenheimillä saatiin alkuun nykyaikainen pommituslennosto joka Talvisodassa oli vielä suht vaatimaton, mutta Jatkosodan lopussa aivan verrattoman tärkeä. Kolmanneksi, Blenheim oli aikaansa nähden aika moderni kone, joka tempaisi Suomen omaa lentokoneteollisuutta 10 vuotta eteenpäin. Ei missään tapauksessa olisi voitu kuvitellakaan että koneiden korjaus ja ylläpito olisi onnistunut niin hyvin, kuin se jatkosodassa onnistui, jos lentokoneteollisuutta ei olisi Blenheimin myötä ajanmukaistettu.

Tilannehan oli talvisotaa edeltävinä vuosina se että rahat riittivät sekä hävittäjään että pommikoneeseen, jos molemmat olisivat suht halpoja. Fokkerit olivat halvin saatavilla oleva edes jotenkuten ajanmukainen hävittäjäkone. Varsin primitiivisenä laitteena sen korjaus ja ylläpito oli aika helppoa. Blenheim oli halvin saatavilla oleva, selkeästi moderni pommikone. Se oli myös rakenteeltaan ja järjestelmiltään paljon Fokkeria modernimpi ja mutkikkaampi kone.

Oltaisiin tietysti voitu tehdä niin että oltaisiin hankittu jotain modernimpaa hävittäjää, tyyliin He 112. Niitä oli kuitenkin nihkeästi saatavilla, hinta oli n. 3* enemmän kuin Fokkerilla eli rahat olisivat riittäneet apaut samaan määrään hävittäjiä, ne olisivat vain olleet vähän parempia kuin ne Fokkerit. Pommikoneisiin ei olisi riittänyt rahaa sitten ollenkaan.

Ei pidä unohtaa myöskään Fokker CX:ää, joka oli myös aivan erinomainen hankinta. Eli kyllä ihan jälkiviisaastikin rahat pistettiin riittämään melkein parhaalla mahdollisella tavalla. Jokseenkin samaan aikaan, samassa tilanteessa Ruotsi teki mielestäni selkeästi huonompia konehankintoja.
 
fulcrum kirjoitti:
Blenheim-hankinnalla oli kolme hyvin olennaista vaikutusta jotka olivat paljon merkittävämpiä kuin se varsin pieni pommimäärä jota Talvisodassa saatiin epätarkasti pudotettua.

Eli rapiat neljä (4) pommituslentoa per kunnian päivä - "Money well spent"!!! Hohhoijaa mitä vielä... Toisaalta olen erään killan "historian kirjasta" lukenut, että Suomen panssailaivoilla oli "fleet in being" vaikutus jatkosodassa???:lanssi::lanssi::lanssi: Suomen varmaan kannattaisi keskittyä sellaisten asejärjestelmien ostamiseen jolla olisi merkitystä siinä seuraavassa sodassa eikä muodostaa pesämunia jotain sitä seuraavaa sotaa varten?

Rahat eivät myöskään riittäneet "sekä pommittajiin ja hävittäjiin" vaan painopiste jäi selkeästi valitsematta. 30-luvun pommari hankinnat olivat idioottien tötöilyä joka nyt jatkuu uusilla risteilyohjus hankinnoilla.

Ai niin kuvaavaa oli, että talvisodan aikana koneisiin varattiin Suomi-kp:t, että olisi saatu jotain vaikutusta tielle pakautuneisiin marssirivistöihin. Osoittaa todellakin sitä, että ilmavoimien tunnuslause on "laatu on potenssia sieraimessa".
 
Juuri äsken Dimitri Rogozinista tehtiin varapääministeri (!) Venäjän hallitukseen vastuualueenaan puolustusteollisuus.
Rogozin on juuri se joka sanoi SKn haastattelussa että Suomen Nato -anomus muodostaisi vakavan uhan Venäjälle.
Uusin asevoimien ylipäällikkökin sanoo että Naton tunkeutuminen ja piiritys loppui nyt tähän.
Britannian puolustusministeriö sanoo että "vastatoimi" Suomelle voi olla "sotilaallinenkin". Yms, yms, yms.
.
JASSMin nokkaan voi tietysti laittaa siihen valmiiksi suunnitellun ydinkärjen USAn laivastovierailun laivasta, tai salaa.
.
Nythän Putin kaipaa kansaansa yhdistävää uhkaa. Pian kaipaa ehkä paljon enemmän.
Suomi on jatkuvasti uhkaillut sulkea Suomenlahden ja Pietarin USAn kuristusotteeseen: näin se naapurissa nähdään, eikä millään muulla ole lopputuloksen kannalta väliäkään kuin sillä mitä superohjuksista SIELLÄ ajatellaan. Suomen puheilla ei ole mitään väliä, ei USAnkaan vakuutteluilla että "vaikka pujotan tämän hirttosilmukan kaulaasi, en vedä köydestä".
Nyt annamme Putinille loistavan ulkoisen uhan, suurempaa ei voisi ollakaan! USAn käskyläisiin, vihollisleiriin, yhä enenevästi kuuluvassa pikkumaassa on pian välitön ydinohjusvalmius , aivan Venäjän ydinalueen kyljessä.
Tulee Kuuban kriisi mieleen, ja USAlla oli paljon muitakin satamia kuin Miami, ja ydinalueet muualla. SIlti oltiin valmiita vaikka globaaliin ydinsotaan naapurimaan ohjusten takia.
Ohjuksemme tulevat 2016, samoin on jo pitkään ilmoitettu että JUURI tuona vuonna ihan kaikki (paitsi AMV:t, CV:t ?) massavanhenee ja olisi pakko tehdä erittäin suuria investointeja. (Ilmavoimiin nähden ei suuria, mutta se nyt on toinen asia.) Tällöin voidaan esittää yleisölle että Natoon mennään koska muuhun ei ole varaa.
Anomuksen käsittely kestää useita vuosia, jos nyt Portugali tms ei torppaa sitä. Tänä aikana olemme vihollisvaltio, jota ei suojaa mikään.

Aseistuksen uusimisen rinnalla Venäjällä on nähtävissä strateginenkin trendi. Syvien puolustusalueiden tarpeen painotus on jo tuttu asia, mutta harmaan vaiheen ja valmistelujen salaaminen ja nopeus on uutta. Samoin uutta on pyrkimys täydellistää pienen alueen salamasotakyky. Tähän pyritään pääasiassa vanhoin keinoin: massiivisella epäsuoran tulen "varmuuden vuoksi" ammunnalla etenemissuuntaan sekä tiedustelukärjen kattavalla viuhkaamisella. Mutta sehän varmaan toimii. Uutta on myös merituki ja merihuolto, esim Mistral -laivat.

Juuri 2916, tai 2018 viimeistään, Venäjän pitää ottaa etelärannikkomme, tai alistua Viro-Suomi -pihdeissä täydellisesti USAlle. On tietysti mahdollista että Venäjä yhtaikaa lakkaa kokonaan tavoittelemasta kansallisylpeyttä ja demokratisoituu: alistuu. Kuinka mahdollisena pidätte sitä, ottaen huomioon että ainoa megatrendi on aggressiivinen nationalismi? Vai mitä muita vaihtoehtoja heillä on JASSMin ydinasevalmiuden suhteen?
 
Mosuri kirjoitti:
Eli rapiat neljä (4) pommituslentoa per kunnian päivä - "Money well spent"!!! Hohhoijaa mitä vielä... Toisaalta olen erään killan "historian kirjasta" lukenut, että Suomen panssailaivoilla oli "fleet in being" vaikutus jatkosodassa???:lanssi::lanssi::lanssi: Suomen varmaan kannattaisi keskittyä sellaisten asejärjestelmien ostamiseen jolla olisi merkitystä siinä seuraavassa sodassa eikä muodostaa pesämunia jotain sitä seuraavaa sotaa varten?

Se olisi varmaan tosi fiksua, heti kun joku kertoo etukäteen millainen se "seuraava sota" on.

Mosuri kirjoitti:
Rahat eivät myöskään riittäneet "sekä pommittajiin ja hävittäjiin" vaan painopiste jäi selkeästi valitsematta.

Miksi ihmeessä olisi pitänyt olla joku "painopiste"? Vähän kuin että maavoimat ei saanut valittua "painopistettä tykistön ja jalkaväen väliltä".
 
JOKO kirjoitti:
Blenheimejä voi parhaassakin tapauksessa pitää resurssien haaskaamisena. Kaikenlaista pommitettiin, mutta millä hinnalla? Saatiinko mitään todellista vaikutusta aikaan?

Blenheimejä on helppo pitää nyt resurssien tuhlauksena. Jos siihen maailman aikaan katsottiin että torjuntahävittäjä ei voi saada kiinni pommikonetta, niin on ymmärrettävää että niiden torjumiseen ei hankittu torjuntahävittäjiä.

Tietysti voimme miettiä mitä muutamalla Blenheimillällä kuvitella saatavan aikaan.

Blenheimien pommitusten arvoa on hankala sanoa ihan heti tällä tiedolla. Aiheuttivatko blenheimit enemmän taloudellista ja sotilaallista vahinkoa kuin mitä ne veivät meidän resurssejamme.

Ainakin pommikoneiden kielto Pariisin rauhansopimuksessa antaisi sen kuvan että onnistumisia olisi ollut joukossa.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Blenheimejä voi parhaassakin tapauksessa pitää resurssien haaskaamisena. Kaikenlaista pommitettiin, mutta millä hinnalla? Saatiinko mitään todellista vaikutusta aikaan?

Blenheimejä on helppo pitää nyt resurssien tuhlauksena. Jos siihen maailman aikaan katsottiin että torjuntahävittäjä ei voi saada kiinni pommikonetta, niin on ymmärrettävää että niiden torjumiseen ei hankittu torjuntahävittäjiä.

Tietysti voimme miettiä mitä muutamalla Blenheimillällä kuvitella saatavan aikaan.

Blenheimien pommitusten arvoa on hankala sanoa ihan heti tällä tiedolla. Aiheuttivatko blenheimit enemmän taloudellista ja sotilaallista vahinkoa kuin mitä ne veivät meidän resurssejamme.

Ainakin pommikoneiden kielto Pariisin rauhansopimuksessa antaisi sen kuvan että onnistumisia olisi ollut joukossa.

Eiköhän suurin syy kuitenkin ollut se, että jopa liittoutuneet tajusivat mitä nuilla nykyaikaisilla pommareilla saadaan aikaiseksi; viittaan nyt Saksaan ja Japaniin kohdistuneisiin terroripommituksiin, en viitsi lähteä linkittämään aineistoa, jokainen varmaan ymmärtää mistä on kysymys.
 
veffeade kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Blenheimejä voi parhaassakin tapauksessa pitää resurssien haaskaamisena. Kaikenlaista pommitettiin, mutta millä hinnalla? Saatiinko mitään todellista vaikutusta aikaan?

Blenheimejä on helppo pitää nyt resurssien tuhlauksena. Jos siihen maailman aikaan katsottiin että torjuntahävittäjä ei voi saada kiinni pommikonetta, niin on ymmärrettävää että niiden torjumiseen ei hankittu torjuntahävittäjiä.

Tietysti voimme miettiä mitä muutamalla Blenheimillällä kuvitella saatavan aikaan.

Blenheimien pommitusten arvoa on hankala sanoa ihan heti tällä tiedolla. Aiheuttivatko blenheimit enemmän taloudellista ja sotilaallista vahinkoa kuin mitä ne veivät meidän resurssejamme.

Ainakin pommikoneiden kielto Pariisin rauhansopimuksessa antaisi sen kuvan että onnistumisia olisi ollut joukossa.

Eiköhän suurin syy kuitenkin ollut se, että jopa liittoutuneet tajusivat mitä nuilla nykyaikaisilla pommareilla saadaan aikaiseksi; viittaan nyt Saksaan ja Japaniin kohdistuneisiin terroripommituksiin, en viitsi lähteä linkittämään aineistoa, jokainen varmaan ymmärtää mistä on kysymys.

Suomella ei ollut silloinkaan mahdollisuutta hankkia terroripommituksiin sopivaa määrää kalustoa.

Sen sijaan esim. Tali-Ihantalan pommitukset taisivat toimia ihan hyvin. Ja niihin oli mahdollisuus pinenkin maan voimilla
 
Iso-Mursu kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Blenheimejä voi parhaassakin tapauksessa pitää resurssien haaskaamisena. Kaikenlaista pommitettiin, mutta millä hinnalla? Saatiinko mitään todellista vaikutusta aikaan?

Blenheimejä on helppo pitää nyt resurssien tuhlauksena. Jos siihen maailman aikaan katsottiin että torjuntahävittäjä ei voi saada kiinni pommikonetta, niin on ymmärrettävää että niiden torjumiseen ei hankittu torjuntahävittäjiä.

Tietysti voimme miettiä mitä muutamalla Blenheimillällä kuvitella saatavan aikaan.

Blenheimien pommitusten arvoa on hankala sanoa ihan heti tällä tiedolla. Aiheuttivatko blenheimit enemmän taloudellista ja sotilaallista vahinkoa kuin mitä ne veivät meidän resurssejamme.

Ainakin pommikoneiden kielto Pariisin rauhansopimuksessa antaisi sen kuvan että onnistumisia olisi ollut joukossa.

Eiköhän suurin syy kuitenkin ollut se, että jopa liittoutuneet tajusivat mitä nuilla nykyaikaisilla pommareilla saadaan aikaiseksi; viittaan nyt Saksaan ja Japaniin kohdistuneisiin terroripommituksiin, en viitsi lähteä linkittämään aineistoa, jokainen varmaan ymmärtää mistä on kysymys.

Suomella ei ollut silloinkaan mahdollisuutta hankkia terroripommituksiin sopivaa määrää kalustoa.

Sen sijaan esim. Tali-Ihantalan pommitukset taisivat toimia ihan hyvin. Ja niihin oli mahdollisuus pinenkin maan voimilla

Ei Suomella ollutaan nuita terrorivarusteita; pykälä kirjoiteltiin mielestäni ihan varoiksi.

Eikös kuitenkin Tali-Ihantalassa suurimman vastuun ottanut juurikin tuo Kuhlmayn porukka; meidän Blennut ja Junkersit sitten siihen sekaan. Lopputulos oli oikeasti hyvä; tuskin siitä kannattaa erityistä kunniaa jakaa kummallekaan osapuolelle. Pommarit teki sen mitä piti ja vielä yhteistyössä.

En kuitenkaan oikein jaksa uskoa että Suomen muutamilla kymmenillä pommareilla olisi oikeasti ollut merkitystä rauhansopimukseen. Eiköhän kuitenkin kyseessä ollut meitä ns. ennalta ehkäisevä ehto...
 
veffeade kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Blenheimejä voi parhaassakin tapauksessa pitää resurssien haaskaamisena. Kaikenlaista pommitettiin, mutta millä hinnalla? Saatiinko mitään todellista vaikutusta aikaan?

Blenheimejä on helppo pitää nyt resurssien tuhlauksena. Jos siihen maailman aikaan katsottiin että torjuntahävittäjä ei voi saada kiinni pommikonetta, niin on ymmärrettävää että niiden torjumiseen ei hankittu torjuntahävittäjiä.

Tietysti voimme miettiä mitä muutamalla Blenheimillällä kuvitella saatavan aikaan.

Blenheimien pommitusten arvoa on hankala sanoa ihan heti tällä tiedolla. Aiheuttivatko blenheimit enemmän taloudellista ja sotilaallista vahinkoa kuin mitä ne veivät meidän resurssejamme.

Ainakin pommikoneiden kielto Pariisin rauhansopimuksessa antaisi sen kuvan että onnistumisia olisi ollut joukossa.

Eiköhän suurin syy kuitenkin ollut se, että jopa liittoutuneet tajusivat mitä nuilla nykyaikaisilla pommareilla saadaan aikaiseksi; viittaan nyt Saksaan ja Japaniin kohdistuneisiin terroripommituksiin, en viitsi lähteä linkittämään aineistoa, jokainen varmaan ymmärtää mistä on kysymys.

Suomella ei ollut silloinkaan mahdollisuutta hankkia terroripommituksiin sopivaa määrää kalustoa.

Sen sijaan esim. Tali-Ihantalan pommitukset taisivat toimia ihan hyvin. Ja niihin oli mahdollisuus pinenkin maan voimilla

Ei Suomella ollutaan nuita terrorivarusteita; pykälä kirjoiteltiin mielestäni ihan varoiksi.

Eikös kuitenkin Tali-Ihantalassa suurimman vastuun ottanut juurikin tuo Kuhlmayn porukka; meidän Blennut ja Junkersit sitten siihen sekaan. Lopputulos oli oikeasti hyvä; tuskin siitä kannattaa erityistä kunniaa jakaa kummallekaan osapuolelle. Pommarit teki sen mitä piti ja vielä yhteistyössä.

En kuitenkaan oikein jaksa uskoa että Suomen muutamilla kymmenillä pommareilla olisi oikeasti ollut merkitystä rauhansopimukseen. Eiköhän kuitenkin kyseessä ollut meitä ns. ennalta ehkäisevä ehto...

Yleensä näiden päätösten perusteluina ei ole vain yksi asia. Lienee monen asian yhteissumma tuollaiset pykälät.

Vaikka saksalainen apu oli merkittävää, niin lukumääräisesti koneita oli vähän toisen maailmansodan mittapuun mukaan.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Blenheimejä on helppo pitää nyt resurssien tuhlauksena. Jos siihen maailman aikaan katsottiin että torjuntahävittäjä ei voi saada kiinni pommikonetta, niin on ymmärrettävää että niiden torjumiseen ei hankittu torjuntahävittäjiä.

Tietysti voimme miettiä mitä muutamalla Blenheimillällä kuvitella saatavan aikaan.

Blenheimien pommitusten arvoa on hankala sanoa ihan heti tällä tiedolla. Aiheuttivatko blenheimit enemmän taloudellista ja sotilaallista vahinkoa kuin mitä ne veivät meidän resurssejamme.

Ainakin pommikoneiden kielto Pariisin rauhansopimuksessa antaisi sen kuvan että onnistumisia olisi ollut joukossa.

Eiköhän suurin syy kuitenkin ollut se, että jopa liittoutuneet tajusivat mitä nuilla nykyaikaisilla pommareilla saadaan aikaiseksi; viittaan nyt Saksaan ja Japaniin kohdistuneisiin terroripommituksiin, en viitsi lähteä linkittämään aineistoa, jokainen varmaan ymmärtää mistä on kysymys.

Suomella ei ollut silloinkaan mahdollisuutta hankkia terroripommituksiin sopivaa määrää kalustoa.

Sen sijaan esim. Tali-Ihantalan pommitukset taisivat toimia ihan hyvin. Ja niihin oli mahdollisuus pinenkin maan voimilla

Ei Suomella ollutaan nuita terrorivarusteita; pykälä kirjoiteltiin mielestäni ihan varoiksi.

Eikös kuitenkin Tali-Ihantalassa suurimman vastuun ottanut juurikin tuo Kuhlmayn porukka; meidän Blennut ja Junkersit sitten siihen sekaan. Lopputulos oli oikeasti hyvä; tuskin siitä kannattaa erityistä kunniaa jakaa kummallekaan osapuolelle. Pommarit teki sen mitä piti ja vielä yhteistyössä.

En kuitenkaan oikein jaksa uskoa että Suomen muutamilla kymmenillä pommareilla olisi oikeasti ollut merkitystä rauhansopimukseen. Eiköhän kuitenkin kyseessä ollut meitä ns. ennalta ehkäisevä ehto...

Yleensä näiden päätösten perusteluina ei ole vain yksi asia. Lienee monen asian yhteissumma tuollaiset pykälät.

Vaikka saksalainen apu oli merkittävää, niin lukumääräisesti koneita oli vähän toisen maailmansodan mittapuun mukaan.

Huvittako sua lähteä ettimään nuita päätösten perusteluja; itse en viitsi/jaksa. Jos nuin on, on tämä insidentti paketeltu oikeen sievää pakettiin...:a-smiley:
 
veffeade kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Eiköhän suurin syy kuitenkin ollut se, että jopa liittoutuneet tajusivat mitä nuilla nykyaikaisilla pommareilla saadaan aikaiseksi; viittaan nyt Saksaan ja Japaniin kohdistuneisiin terroripommituksiin, en viitsi lähteä linkittämään aineistoa, jokainen varmaan ymmärtää mistä on kysymys.

Suomella ei ollut silloinkaan mahdollisuutta hankkia terroripommituksiin sopivaa määrää kalustoa.

Sen sijaan esim. Tali-Ihantalan pommitukset taisivat toimia ihan hyvin. Ja niihin oli mahdollisuus pinenkin maan voimilla

Ei Suomella ollutaan nuita terrorivarusteita; pykälä kirjoiteltiin mielestäni ihan varoiksi.

Eikös kuitenkin Tali-Ihantalassa suurimman vastuun ottanut juurikin tuo Kuhlmayn porukka; meidän Blennut ja Junkersit sitten siihen sekaan. Lopputulos oli oikeasti hyvä; tuskin siitä kannattaa erityistä kunniaa jakaa kummallekaan osapuolelle. Pommarit teki sen mitä piti ja vielä yhteistyössä.

En kuitenkaan oikein jaksa uskoa että Suomen muutamilla kymmenillä pommareilla olisi oikeasti ollut merkitystä rauhansopimukseen. Eiköhän kuitenkin kyseessä ollut meitä ns. ennalta ehkäisevä ehto...

Yleensä näiden päätösten perusteluina ei ole vain yksi asia. Lienee monen asian yhteissumma tuollaiset pykälät.

Vaikka saksalainen apu oli merkittävää, niin lukumääräisesti koneita oli vähän toisen maailmansodan mittapuun mukaan.

Huvittako sua lähteä ettimään nuita päätösten perusteluja; itse en viitsi/jaksa. Jos nuin on, on tämä insidentti paketeltu oikeen sievää pakettiin...:a-smiley:

En taida jaksaa.. On vieläkin tonkimatta 90-luvun alun loikkari Majurin tapaus..
 
Minusta sahaatte koko ajan asiaa kulutussodan ja laajojen operaatioiden kannalta, puhuttiimpa vuodesta - 39 tai 2014.

TOSIASIA. Meikäläinen konevoima oli ammoin ja on tänään sellainen, että sillä kyetään estämään vasenkätinen ilmoitse tapahtuva strateginen isku ja toiseksi sodan oloissa sillä kyetään kiistämään hyökkääjän ilmaherruus siten, että keskitetään koneiden käyttöä ajallisesti ja paikallisesti ja tehtävien osalta. Siinä se. Joku kulutussodan ajattelu kannattaa jo herrantähen unohtaa.

Oletan tietämättä asiasta mitään, että Ilmavoimat on keskittänyt suunnittelunsa ja toimintansa terävimmän ytimen siihen, että ns. kokonaisilmapuolustus on hankala lamauttaa tai varsinkaan tuhota. Jokainen Tauno Keskiwitikkakin tajuaa, ettei 60 koneella kovin menestyksellä käydä mitään kulutussotaa....viikko kaksi tehtäviä sakeasti niin eiköhän se ala olla paketissa, sen jälkeen telkutaan jämillä.

Minusta Ilmavoimat on hoitanut leiviskänsä ihan hyvin ja luotan siihen, että mikään vasemmalla kädellä hurautettu strateginen isku ilmakuljetteisine joukkoineen ei onnistu ihan miten tahansa. Suomen ilmavoima on senlaatuinen, että hyökkääjän on pakko lamauttaa ilmapuolustuskykymme ennenkuin se voi kuvitella onnistuvansa em. operaatioissa. Siinäpä sitä sarkaa jo onkin.

Ilmasta - maahan-kyvyn osalta en pane latiakaan tiskiin. Jos aletaan hyökkäillä sellaisten yhtymien kimppuun, joiden it-kyky ollee eräs maailman vahvimmista niin kyllä siinä aivot valaistuu. Ja kun nuo yhtymät suojataan myös hävittäjin niin aivot suorastaan kirkastuvat. Valitan, näillä tiedoin en osta ilmasta-maahan-kyvyn pakettia maanpuolustustilanne mielessäni.
 
Ilmasta-maahan kyky lienee jo sen tasoisia maaleja vastaan, että ne ovat kaukana syvydessä.. niin kaukana, ettei sinne ennen ole voitu edes ampua. Tai no olisi, jos olisi pitkän matkan raketteja heittimiin. Minkälaisia maaleja siellä voisi olla, ja kuka ne käy tiedustelemassa ja osoittamassa? Ja saako esim.. heitetään hatusta panssarivaunujen huoltovarikon IT tiputettua tuollaisen JASSMin?
 
Touhottaja kirjoitti:
Minkälaisia maaleja siellä voisi olla, ja kuka ne käy tiedustelemassa ja osoittamassa?

Niin tuo on todella hyvä kysymys! Meillä ei tunkeutumiskykyisiä lennokkeja, tietooni ei myöskään ole tullut, että olisi koulutettu maalinosoitukseen&tulenjohtoon koulutettuja erikoisjoukkoja (tunkeutumaan vastapuolen alueelle). Pelkällä sigint & elint tiedustelun tiedolla emme saa tarpeeksi tarkkoja koordinaatteja esim. kentällä toimiviin esikuntiin.

Esimerkiksi briteillä on noita maalinosoitukseen erikoistuneita joukkoja mm. kuninkaallisessa tykistössä.

Sphinx Battery:
http://www.army.mod.uk/artillery/units/19901.aspx

RAF:illa sitten löytyy koneita maamaalien havaitsemiseen ja valmiit järjestelyt maalitustiedon käsittelyyn:
http://www.aviationweek.com/aw/generic/story.jsp?id=news/dti/2011/12/01/DT_12_01_2011_p15-391570.xml&channel=defense
 
Sanokaa mun sanoneen, tiedustelupuoli menee uusiksi uuden kantomatkan epäsuoran takia.. Äkkiä vaikuttaisi järkevältä yhdistellä tulenjohto- ja tiedustelutoimintaa.

Ajatelkaapas, jos jossain päin maailmaa olisi kaukopartio.. joka sattuu operoimaan pitkän kantaman alueella (olisiko straeginen tulenkäyttöalue?). Partio törmää matkallaan vaikkapa huollon polttoainetukikohtaan. Sen sijaan, että partio lähtee viljelemään räjähdepanoksia alueelle, vaihtoehtona on tilata JASSMi, tai pitkän kantaman raketteja (jos niitä jostain ilmaantuisi). Jos epäreilu tuli ei onnistu, tai esikunta katsoo mahdottomassa viisdaudessaan maalin arvon olevan liian pieni, käydään sitten kylvämässä tukikohtaan ne räjähteet "käsin". Tai merkitään koordinaatit ja odotellaan sitä jotain enne kuin toimitaan.

Näin uskoisin sen paperilla menevän. Jenkit käyttää niitä viherbaretteja maalaamaan maaleja vihollisalueella, luottaen ilma-aseensa ylivoimaan ja saatavuuteen - tai risteilyohjuksiinsa. Me voitaisiin tehdä sama, kun baretitkin on jo oikean värisiä. Luotettaisiin vaan ohjusten kantomatkaan enemmän kuin ilma-aseen ylivoimaan.

Mutta hienot suunnitelmat paperilla ovat vain.. hienoja suunnitelmia paperilla. Näin minä uskoisin kuitenkin kaukovaikutusaseita - joita meillä ei minusta ennen ole ollutkaan - suunnitelmissa käytettävän. Käytännössä onkin sitten monta monituista mutkaa.

Pelotteena sitten.. pitkän kantaman ase ja valmiiksi tiedossa olevat maalit olisi varmaan paras. Mutta sellaisten pelotteiden kanssa pitää olla varovainen. Karhu ei nuku talviunta..
 
Touhottaja kirjoitti:
Ja saako esim.. heitetään hatusta panssarivaunujen huoltovarikon IT tiputettua tuollaisen JASSMin?

Risteilyhjusten kohdalla ei varsinaisesti ongelmana ole se pystytäänkö maalia pudottamaan. Pudottaminen onnistuu kyllä ihan tavallisilla it-aseilla joita käytetään myös lentokoneita vastaan.

Ongelmana on nimenomaan maalien havaitseminen. Seuraavaksi sitten kysytään pystyvätkö venäläiset tuohon? Vastaus on, että jos laukaisemme kerralla enemmän kuin muutamia ohjuksia niin vastaus on todennäköisesti kyllä. Venäläisten tutkatekniikka on kehittynyttä ja koti- sekä taistelualueen ilmatilanvalvontaan käytetään AWACS koneita.

Neuvostoliittolaiset ja myöhemmin venäläiset ovat käyttäneet lukemattoman määrän tunteja risteilyohjusten torjunnan harvoitteluun. Esimerkiksi Leningradin alueen suojaaminen risteilyohjuksia vastaan aloitettiin jo 50-luvulla.

Jos itse toimisin venäjän ilmapuolustuskomentajana niin todennäköisesti pyrkisin AWACS partionnilla havaitsemaan vihollisen laukaisemat risteilyohjukset. Ne pyrittäisiin sitten torjumaan it-yksiköillä jotka suojaisivat yksittäisiä kohteita (AWACS:in antama varoitus parantaisi torjuntamahdollisuuksia paljon). Lisäksi laittaisin sopiviin paikkoihin Mig-31 koneita partioimaan ilmassa ja ne voisivat yrittää havaita risteilyohjuksia myös omilla tutkillaan- toki tärkein tehtävä olisi toimia AWACS:in johtamana torjuntapartiona.

Muita mahdollisia toimenpiteitä olisi esim. Kannaksen siltojen suojaaminen maastoon viritetyillä vaijereilla ja sulkupalloilla sekä muut ilmasuojelun toimialaan kuuluvat toimenpiteet kuten naamiointi, hajautus sekä GPS-häirintä. Rauhan aikana olisi myös mahdollista varautua ohjusten muodostamaan uhkaan esim. mikroaalto-aitoja rakentamalla ja kovittamalla avainmaaleja.

Jasmiinien sijaan olisin käyttänyt rahat mielummin vaikka parin tälläisen koneen ostamiseen. (Jos kyseiset rahat olisi pitänyt ehdottomasti käyttää ilmavoimien turvottamiseen.)
http://en.wikipedia.org/wiki/Saab_340_AEW%26C
 
Tiedustelen kohteliaimmin, onko JASSMin ja sen bolt-on -ydinkärkivalmiuden (väistämättä melkoinen) vaikutus Venäjän kokemaan USA/NATO -uhkakuvaan jotenkin kielletty keskustelunaihe. Luulisi olevan tärkeä: siitä riippuu tuleeko Suomeen minikokoinen pikasotasota vai rauha.
En nyt ala tyhmäksi postaamalla kolmatta kertaa viestiäni.
Jos joku ystävällisesti vastaa, miten vain, niin lukemalla edellisen viestini sivulta 7 saa hiukka lisää pohjia vastaukseen.
Tietysti tämä ylläoleva lauseenikin voi riittää.
Sellainenkin vastaus riittäisi, että älä huolestu, skenaario on täysin mahdoton siksi että XXXXXX ja XXX.
Kaipaisin kovasti argumentteja jotta voisin kumota omat pelkoni. Kiitos.
 
Mosuri kirjoitti:
Jasmiinien sijaan olisin käyttänyt rahat mielummin vaikka parin tälläisen koneen ostamiseen. (Jos kyseiset rahat olisi pitänyt ehdottomasti käyttää ilmavoimien turvottamiseen.)

No hätä. Kreikka varmasti lainaa vastuunsa tuntien pari kappaletta näitä koneita, jos Suomi niitä tarvitsee. Näyttäisi inventaariossa olevan 4 konetta (EMB-145H AEW&C)

http://en.wikipedia.org/wiki/Embraer_R-99

http://en.wikipedia.org/wiki/Hellenic_Air_Force
 
Morgenstern kirjoitti:
Tiedustelen kohteliaimmin, onko JASSMin ja sen bolt-on -ydinkärkivalmiuden (väistämättä melkoinen) vaikutus Venäjän kokemaan USA/NATO -uhkakuvaan jotenkin kielletty keskustelunaihe. Luulisi olevan tärkeä: siitä riippuu tuleeko Suomeen minikokoinen pikasotasota vai rauha.
En nyt ala tyhmäksi postaamalla kolmatta kertaa viestiäni.
Jos joku ystävällisesti vastaa, miten vain, niin lukemalla edellisen viestini sivulta 7 saa hiukka lisää pohjia vastaukseen.
Tietysti tämä ylläoleva lauseenikin voi riittää.
Sellainenkin vastaus riittäisi, että älä huolestu, skenaario on täysin mahdoton siksi että XXXXXX ja XXX.
Kaipaisin kovasti argumentteja jotta voisin kumota omat pelkoni. Kiitos.

Suomen ei kannata kyllä hankkia kykyä ydinaseiskuun. Meillä ei ole koskaan mahdollisuutta hankkia niin montaa ydinlatausta että mahdollinen vihollinen olisi varmasti tuhottu. Sen jälkeen meitä vastaan voitaisi tehdä rajoittamaton kostoisku.
 
Back
Top