Puolustusministeriö valtuutti 1. maaliskuuta puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen, jolla hankitaan Yhdysvalloista AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) -ohjuksia. Hankinnan kokonaishinta on 178,5 miljoonaa euroa, ja sen rahoitukseen on varauduttu puolustusbudjetissa.
JASSM-hanke on osa Hornet-hävittäjien vuoteen 2016 mennessä toteutettavaa elinkaaripäivitystä, jolla koneiden järjestelmiä ja aseistusta uusitaan ja käyttöikä maksimoidaan.
- Ohjushankinta mahdollistaa Hornetien koko kasvupotentiaalin kustannustehokkaan hyödyntämisen. Aikoinaan hankitusta koneesta otetaan kaikki hyöty irti, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen perustelee.
JASSM on osa kaukovaikuttamiskykyä
Pitkän kantaman ohjukset ylläpitävät osaltaan kykyä puolustaa koko valtakuntaa.
- Joukkojen vähentyessä tulen ulottuvuuden kasvattamisen vaatimus on perusteltua koko maan puolustamiseksi. Ilman ulottuvuutta on helposti vain maalitauluna, Peltonen sanoo.
Peltonen korostaa, että JASSM ei ole yksi erillinen projekti, vaan osa puolustusvoimien kaukovaikuttamiskykyä, jonka muina osina ovat muun muassa raskaat raketinheittimet sekä erikoisjoukkojen kehittäminen.
- JASSM nostaa kynnystä hyökätä ja käyttää asevoimia Suomea vastaan.
Hanketta on valmisteltu pitkään
201. maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen huomautti, että julkisessa keskustelussa saattaa helposti syntyä houkutus asettaa vastakkain asioita, jotka eivät todellisuudessa ole toistensa vaihtoehtoja, viitaten esimerkiksi ohjushankintoihin ja joukko-osastojen lakkautuksiin.
Puheloisen mukaan kalustohankinnat ovat välttämättömiä, jotta puolustusvoimien tehtävät kyetään toteuttamaan.
- Uuden ohjusjärjestelmän merkitys on erittäin suuri uhkien ennaltaehkäisyn kannalta. Sillä tuetaan puolustusta niin maalla, merellä kuin ilmassakin ja ennen kaikkea kokonaisuutena, niin kutsuttuna yhteisenä suorituskykynä, Puheloinen sanoi.
JASSM-hankkeen taustalla on vuoden 2001 Iskukykytutkimus, jossa etsittiin kustannustehokasta ratkaisua tulevaisuuden asehankintojen pohjaksi. Hankintaa ovat myöhemmin linjanneet muun muassa vuosien 2004 ja 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot.