Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/c99dff804492d48989748d94d7e3c0cf/siren-verkostoavusteinen_puolustus_2030.pdf?MOD=AJPERES

8 megan verran näkemyksiä ja ajatuksia puolustuksen suunnasta. (PDF)
 
Victor Charlie kirjoitti:
Vaikka noita rattoreita joukoille riittäisikin, niin kyllä avolava tai paku on varmasti parempi. Koettakaapa vaikka ajaa se traktori-sontakärry yhdistelmä tieltä pois ilmasuojaan sen kolmekymmentä metriä ja sitten peruuttaa se takas. Jää muuten monelta tekemättä ja aikaa ja tupakkia palaa niiltäkin, joilta se onnistuu. Sitten kun on päästy takas tielle, niin huomataan, että elitärkeä hydrauliikka/sähköpiuha/anturi on rikki ja varaosa Saksassa. Nykytraktorien alustaa ei ole suunniteltu metsässä ajeluun, vaan kunnon oksa tai kanto oikeassa paikassa halvaannuttaa koneen niille sijoilleen. Tuollainen yhdistelmä on maastossa pirun kankea juuri sen takia, että sen kääntäminen peruuttamalla vaatii h-vetisti tilaa, ja harvoin on mahdollista suunnitella reittiä maastossa niin, että peruuttaa ei tarvitse. Viimeistään, kun veturi kärryineen uppoaa suonsilmään kuusikossa pioneerien raivaamalla 3 metriä leveällä uralla ovat hyvät neuvot kalliit. Käytännössä yhdistelmä on sidottu teihin yhtä vahvasti kuin maastokelvottomat ajoneuvotkin.
Traktori ilman perävaunua kyllä menee hankalastakin paikasta ja etukuormaajan kauhaan mahtuu mukavasti tavaraa. Rikkoutuminen on kuitenkin todennäköistä, ellei reittiä raivata ensin.
Jalkaväelle neliveto pick-upit ja maastoautot ovat varmasti parempi vaihtoehto, kaikki osaavat niillä ajaa, ja autoja löytyy maasta pilvin pimein. Vaikka autojen maastokelpoisuus on traktoreita huonompi, tiheä tieverkko kuittaa tämän puutteen. Raskaiden aseiden vetämiseen traktori voi soveltua paremmin.
Kyllä ainakin nuo kotimaiset traktorit (Valmet --> Valtra)on suunniteltu myös ns isännän linjan puunkorjuu eli metsässä ajo puukuorman kanssa huomioiden eli eivät ne metsässäkään mene rikki, kunhan kuski osaa asiansa. Lisäksi nykytrkatoreista suurin osa on nelivetoisia ja niillä liikkuu varsin pahoissa paikoissa karryn ja kuorman kanssa, myös syvässä lumessa. Muutaman kymmenen metrin peruuttaminen maastossa kärryn kanssa ei ainakaan tuntemilleni viljelijöille ole mikään ongelma. Nuorempia ei-VAPattuja viljelijöitä pitäisikin mielestäni sijoittaa traktoreilla varustettujen joukkojen kuskeiksi, oman koulutushaaransa mukaisiin joukkueisiin. Sodassahan kuljettaja on osa joukkoa ja tekee muutakin kuin ajaa.

Neliveto-pick-up on toki kätevä ja nopea jalkaväen ajoneuvo sulan maan oloissa. Suuressa osassa Suomea on ainakin toistaiseksi lunta 4-6 kk vuodessa ja lumipeitteen paksuus on Etelä-Suomenkin sisämaassa normaalitalvinakin yli puoli metriä, puhumattakaan kahden viime talven ennätyslumista. Nelivetoisenkin maasturin, pick-upin ja pakun kulku loppuu, kun lunta alkaa olla auton pohjaan asti eli tuollaisen 30+ senttiä ; pohjalevy alkaa kannattaa autoa lumen päällä ja pyörät eivät enää saa otetta kovasta pohjasta. Nelivetoinen traktori lumiketjut takapyörissä kulkee vielä 50-60 sentin lumeissa varsin mukavasti.
 
Minusta nykyaikainen traktori on aivan liian aliarvostettu sotajoukkojen kulkupeli! Kuten jo todettiin tuossa edellä..ne ovat nelivetoisia, erittäin hyvän maastoliikkuvuuden omaavia välineitä, liikkuvat huomattavasti hankalammassa maastossa kuin PASI:t tai AMV:t ja maastokuorma-autot.
Jos traktori olisi kehitetty alunperin sotavarusteeksi ja otettu vasta sitten maa- ja metsätalous- ym. puolen työkoneeksi, olisi suhtautuminen traktoriin todennäköisesti toinen.
Minusta traktori on hyvä väline sotajoukolle..PALJON mainettaan parempi!
 
Kapiainen kirjoitti:
Jos traktori olisi kehitetty alunperin sotavarusteeksi ja otettu vasta sitten maa- ja metsätalous- ym. puolen työkoneeksi, olisi suhtautuminen traktoriin todennäköisesti toinen.
Minusta traktori on hyvä väline sotajoukolle..PALJON mainettaan parempi!

Traktori on alueellisille joukoille etevin jokapaikan höylä, koska pätevällä kuskilla ja lisälaitteilla pioneerityötkin onnistuvat.

Joko mönkijät ja polkupyörät ovat unohdettu alueellisilta joukoilta?

Kesäaikaan (syksyllä ja myös keväällä) polkupyörällä pääsee siirtymään nopeasti päivässä 100 km+, jos kalusto tulee esim. traktorin lavalla. En nyt ehdota, että jokainen joukko olisi polkupyörien varassa, mutta massaarmeijalle ei jokaiselle voi antaa taistelutaksikyytiä. Joillekin reserville polkupyörä olisi varmasti ainakin hyvä ja halpa "plan B" 2-40 km siirtymisille.

Raskaat mönkijät ovat muuten yllättävän monipuolisia "pikkutakseja", jolla taistelualueella voi siirtää tavaraa nopeasti ja suhteellisen mutkattomasti.
 
ENtäs jos hankittaisiinkin kaikilla mopot ja/tai mopoautot
 
No pannaans traktori-faktaa, jota lupasin: tyypillistä suomalaista metsäautotietä peräkärri perässä, lastia noin kolme tonnia plus oma-paino, säkit menivät heittämällä perille asti, viimeiset puoli kilsaa ilman tietä, neljä metriä leveä hakkuulinja urana. Ei mitään ongelmia, ei mitään.

Matkavauhti pikkasen päälle neljäkymppiä, kovempi ajo olisi irroittanut allekirjoittaneen amalgaamit kidasta, vara olisi ollut pudotella 55 km/h.

Kunhan muistan niin mittaan maavaran, kyseessä tyypillinen kotimainen traktori. Tuo veturi muuten kiskoo tarvittaessa noin kokonaispainoltaan 16-tonnista sontavaunua eikä se siihen läkähdy. No mitäs muuta. Tuohon saa perään minuutissa generaattorin, joka tuottaa sähköä ihan juilakan määrän kilowatteja, edessä on vinssi ja etukuormaaja.

Piruuttani panen lähiaikoina koneen tositestiin, kunhan tulee sopivaa paikkaa. Yritän muistaa kameraa mukaan.
 
Tuossa on yksi näkemys asiaan
http://youtu.be/DEymYlJ5DxQ
 
Jahas. Tyypillinen maataloustraktori oli alla taas jonkin aikaa. Matkavauhti aika tasan 50 km/h. Kärrissä oli enimmillään 8 tn kampetta ja helposti liikkuu. Etukuormaajalla oli helppoa purkaa lavakuorma, trukkipiikkivarustuksella lavakamat pölähtivät kankaalle noin 10 minuutissa. Päivän sai surrata sekalaista ajoa ja polttoainetankki oli puolillaan lopettaessa. Missään kohtaa ei ollut maasto-ongelmia, vaikka pätkiä sai ajaa ilman tietäkin. Tosin suonlaitoihin ei ollut tarvetta tunkea.

Ihan kuriositeettina tuolla kuormauksella olisi lentänyt ainakin 700 panssarimiinaa hollille jaettavaksi. Tai jakanut 122-patterille noin 250 kranaattia plus muut ampumakamppeet. Tai rs/krh-komppanialle teoriassa ainakin sen 600-700 kranaattia. Tai hivaltanut pataljoonalle 14000 lippaallista kiväärinpatruunoita.D.

Katselen tässä syssyn mittaan mahdollisuuksia kuvata maastoja, joihin olen pakotettu tunkeutumaan maatalouskalustolla. Nyt kun olen SILLÄ SILMÄLLÄ tutkaillut nykyisen traktorikaluston potentiaalia kuljettaa kamaa sotajoukoille, sitä varmempi olen ko. kaluston oivallisesta suorituskyvystä. Ja huom: niitä traktoreita Suomessa ainakin on eli ne eivät jää haaveiden varaan ja köyhtyvällä armeijalla ei voi olla varaa katsoa lahjahevon suuhun.
 
baikal kirjoitti:
Jahas. Tyypillinen maataloustraktori oli alla taas jonkin aikaa. Matkavauhti aika tasan 50 km/h. Kärrissä oli enimmillään 8 tn kampetta ja helposti liikkuu. Etukuormaajalla oli helppoa purkaa lavakuorma, trukkipiikkivarustuksella lavakamat pölähtivät kankaalle noin 10 minuutissa. Päivän sai surrata sekalaista ajoa ja polttoainetankki oli puolillaan lopettaessa. Missään kohtaa ei ollut maasto-ongelmia, vaikka pätkiä sai ajaa ilman tietäkin. Tosin suonlaitoihin ei ollut tarvetta tunkea.

Ihan kuriositeettina tuolla kuormauksella olisi lentänyt ainakin 700 panssarimiinaa hollille jaettavaksi. Tai jakanut 122-patterille noin 250 kranaattia plus muut ampumakamppeet. Tai rs/krh-komppanialle teoriassa ainakin sen 600-700 kranaattia. Tai hivaltanut pataljoonalle 14000 lippaallista kiväärinpatruunoita.D.

Katselen tässä syssyn mittaan mahdollisuuksia kuvata maastoja, joihin olen pakotettu tunkeutumaan maatalouskalustolla. Nyt kun olen SILLÄ SILMÄLLÄ tutkaillut nykyisen traktorikaluston potentiaalia kuljettaa kamaa sotajoukoille, sitä varmempi olen ko. kaluston oivallisesta suorituskyvystä. Ja huom: niitä traktoreita Suomessa ainakin on eli ne eivät jää haaveiden varaan ja köyhtyvällä armeijalla ei voi olla varaa katsoa lahjahevon suuhun.


Kuinka pitkän siivun traktorilla huristelee yhdellä tankkauksella?
 
JOKO kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jahas. Tyypillinen maataloustraktori oli alla taas jonkin aikaa. Matkavauhti aika tasan 50 km/h. Kärrissä oli enimmillään 8 tn kampetta ja helposti liikkuu. Etukuormaajalla oli helppoa purkaa lavakuorma, trukkipiikkivarustuksella lavakamat pölähtivät kankaalle noin 10 minuutissa. Päivän sai surrata sekalaista ajoa ja polttoainetankki oli puolillaan lopettaessa. Missään kohtaa ei ollut maasto-ongelmia, vaikka pätkiä sai ajaa ilman tietäkin. Tosin suonlaitoihin ei ollut tarvetta tunkea.

Ihan kuriositeettina tuolla kuormauksella olisi lentänyt ainakin 700 panssarimiinaa hollille jaettavaksi. Tai jakanut 122-patterille noin 250 kranaattia plus muut ampumakamppeet. Tai rs/krh-komppanialle teoriassa ainakin sen 600-700 kranaattia. Tai hivaltanut pataljoonalle 14000 lippaallista kiväärinpatruunoita.D.

Katselen tässä syssyn mittaan mahdollisuuksia kuvata maastoja, joihin olen pakotettu tunkeutumaan maatalouskalustolla. Nyt kun olen SILLÄ SILMÄLLÄ tutkaillut nykyisen traktorikaluston potentiaalia kuljettaa kamaa sotajoukoille, sitä varmempi olen ko. kaluston oivallisesta suorituskyvystä. Ja huom: niitä traktoreita Suomessa ainakin on eli ne eivät jää haaveiden varaan ja köyhtyvällä armeijalla ei voi olla varaa katsoa lahjahevon suuhun.


Kuinka pitkän siivun traktorilla huristelee yhdellä tankkauksella?

Riippuu kalustosta, vauhdista ja lastista ja tietty maastosta. Satoja kilometrejä ja 200 litran varatankkihan kulkee temppuilematta kärrissä. Sehän kuljettaa helposti ihan minkä verran tahansa varalöpöä, ei ongelma.

Rehellisesti sanoen aion tutkia tuota kärryasiaa "sillä silmällä". Traktori menee pahempaan paikkaan kuin mitä kärryä voi mukanaan kuljettaa, siltä vähän näyttää.
 
baikal kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jahas. Tyypillinen maataloustraktori oli alla taas jonkin aikaa. Matkavauhti aika tasan 50 km/h. Kärrissä oli enimmillään 8 tn kampetta ja helposti liikkuu. Etukuormaajalla oli helppoa purkaa lavakuorma, trukkipiikkivarustuksella lavakamat pölähtivät kankaalle noin 10 minuutissa. Päivän sai surrata sekalaista ajoa ja polttoainetankki oli puolillaan lopettaessa. Missään kohtaa ei ollut maasto-ongelmia, vaikka pätkiä sai ajaa ilman tietäkin. Tosin suonlaitoihin ei ollut tarvetta tunkea.

Ihan kuriositeettina tuolla kuormauksella olisi lentänyt ainakin 700 panssarimiinaa hollille jaettavaksi. Tai jakanut 122-patterille noin 250 kranaattia plus muut ampumakamppeet. Tai rs/krh-komppanialle teoriassa ainakin sen 600-700 kranaattia. Tai hivaltanut pataljoonalle 14000 lippaallista kiväärinpatruunoita.D.

Katselen tässä syssyn mittaan mahdollisuuksia kuvata maastoja, joihin olen pakotettu tunkeutumaan maatalouskalustolla. Nyt kun olen SILLÄ SILMÄLLÄ tutkaillut nykyisen traktorikaluston potentiaalia kuljettaa kamaa sotajoukoille, sitä varmempi olen ko. kaluston oivallisesta suorituskyvystä. Ja huom: niitä traktoreita Suomessa ainakin on eli ne eivät jää haaveiden varaan ja köyhtyvällä armeijalla ei voi olla varaa katsoa lahjahevon suuhun.


Kuinka pitkän siivun traktorilla huristelee yhdellä tankkauksella?

Riippuu kalustosta, vauhdista ja lastista ja tietty maastosta. Satoja kilometrejä ja 200 litran varatankkihan kulkee temppuilematta kärrissä. Sehän kuljettaa helposti ihan minkä verran tahansa varalöpöä, ei ongelma.

Rehellisesti sanoen aion tutkia tuota kärryasiaa "sillä silmällä". Traktori menee pahempaan paikkaan kuin mitä kärryä voi mukanaan kuljettaa, siltä vähän näyttää.

Mitenkähän on tuo mönkijöifden tilanne Suomen maassa? Riittääkö niitä pakko-otettavaksi kuinka suuria määriä.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Mitenkähän on tuo mönkijöifden tilanne Suomen maassa? Riittääkö niitä pakko-otettavaksi kuinka suuria määriä.

Meinasin sanoa, että eikös noista pitkälti kaikki jouda otettavaksi, mutta sitten mietin, että onhan noita koneita mitä pitää jättää ammattikäyttöön. Tämä on sinällään sääli, koska nuo on juuri ne masiinat, jotka parhaiten soveltuisivat sotilaskäyttöön. En oikein usko, että ne kaikkein halvimmat mönkijät olisi varteenotettavia vaihtoehtoja, meinaan että jostakin se hinta tulee noihin kalliimpiin, eikä se voi olla vain kiinan halvemmasta työvoimasta johtuvaa.
 
baikal kirjoitti:
Jahas. Tyypillinen maataloustraktori oli alla taas jonkin aikaa. Matkavauhti aika tasan 50 km/h. Kärrissä oli enimmillään 8 tn kampetta ja helposti liikkuu. Etukuormaajalla oli helppoa purkaa lavakuorma, trukkipiikkivarustuksella lavakamat pölähtivät kankaalle noin 10 minuutissa. Päivän sai surrata sekalaista ajoa ja polttoainetankki oli puolillaan lopettaessa. Missään kohtaa ei ollut maasto-ongelmia, vaikka pätkiä sai ajaa ilman tietäkin. Tosin suonlaitoihin ei ollut tarvetta tunkea.

Ihan kuriositeettina tuolla kuormauksella olisi lentänyt ainakin 700 panssarimiinaa hollille jaettavaksi. Tai jakanut 122-patterille noin 250 kranaattia plus muut ampumakamppeet. Tai rs/krh-komppanialle teoriassa ainakin sen 600-700 kranaattia. Tai hivaltanut pataljoonalle 14000 lippaallista kiväärinpatruunoita.D.

Katselen tässä syssyn mittaan mahdollisuuksia kuvata maastoja, joihin olen pakotettu tunkeutumaan maatalouskalustolla. Nyt kun olen SILLÄ SILMÄLLÄ tutkaillut nykyisen traktorikaluston potentiaalia kuljettaa kamaa sotajoukoille, sitä varmempi olen ko. kaluston oivallisesta suorituskyvystä. Ja huom: niitä traktoreita Suomessa ainakin on eli ne eivät jää haaveiden varaan ja köyhtyvällä armeijalla ei voi olla varaa katsoa lahjahevon suuhun.

Vanhassa JvPr:ssa joka on organisaatioltaan raskas (paljon miehiä ja painavaa aseistusta/kalustoa, A-tarviketta, ps-miinaa yms.) peräkärrillinen traktori lienee kuljetuskalustoksi erittäin soveltuva. Nyt ollaan kuitenkin siirtymässä pienempiin ja liikkuvampiin kokoonpanoihin, asemiin tuskin on jatkossa tarkoitus rahdata materiaalia entisessä mittakaavassa (koska sinne ei porauduta pvä kausiksi), jossain tapauksissa aseistuskin tulee kevenemään. Saattaisi olla paikallaan miettiä jotain muitakin siviilistä saatavia kuljetusalustoja... Toisaalla esitetty järestään kuorma-autoksi rekisteröitävä jenkkimallin raskas pick-up voisi tälläinen olla, mutta meiltä ei löydy noita siviilistä riittävästi. Ja monessa tehtävässä meiltä löytyvien perus hlöauto pick-upien lavasta loppuu kantokyky/pinta-ala helposti kesken.

En ole henk.koht siis ollenkaan varma löytyykö siviilistä sellaista kapistusta joka antaisi enemmän kuin traktori. Parannuskohdista ei äkkiseltään tule mieleen kuin traktorin marssinopeus, jos se jää kestopäällysteelläkin 50km/h, niin onko se riittävä kun ottaa huomioon alueellisten joukkojen onnettoman it-suojan? = siirtymillä ilmauhan alla olemisen aika tulisi minimoida.

En tiedä onko traktoria ikinä suunniteltu varsinaiseksi huollon kuormajuhdaksi juuri tuon tienopeuden takia. Traktorin hienous esim. jv- tai krh-joukkueen tms. kuljetuskalustona tullee esiin siinä että sitä ammusta, miinaa yms. on tosiaan voinut lastata jo itse porukan kyytiin sellaisen kuorman ettei huollon ihan heti ole tarvetta suhata perässä paikalle.
 
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Mitenkähän on tuo mönkijöifden tilanne Suomen maassa? Riittääkö niitä pakko-otettavaksi kuinka suuria määriä.

Meinasin sanoa, että eikös noista pitkälti kaikki jouda otettavaksi, mutta sitten mietin, että onhan noita koneita mitä pitää jättää ammattikäyttöön. Tämä on sinällään sääli, koska nuo on juuri ne masiinat, jotka parhaiten soveltuisivat sotilaskäyttöön. En oikein usko, että ne kaikkein halvimmat mönkijät olisi varteenotettavia vaihtoehtoja, meinaan että jostakin se hinta tulee noihin kalliimpiin, eikä se voi olla vain kiinan halvemmasta työvoimasta johtuvaa.

Tuossa vähän tarinaan pv:n mönkijöistä:
http://suomensotilas.fi/pdf/2011_02_2000-luvun_sotahevonen.pdf

Laitteen käyttöä rajoittavat samat perusasiat mitä keskustelussa traktorit vs. pick-up on tullut esiin, eli:

-Mönkijän rajat tulevat oikeastaan vastaan sen kahteen henkeen rajoitetussa
henkilökuljetuskapasiteetissa.


-Mönkijän käyttöä rajoittava tekijä on itse ajoneuvon lopulta sangen pienikokoinen ja lyhyt lava.

-Kolmas mönkijän käyttöä selvästi rajoittava tekijä on sen 40 km:iin/h rajoitettu
huippunopeus. Tämä tarkoittaa sitä, että lyhyillä matkoilla ja varsinkin
maastossa se on käyttökelpoinen, mutta pitkät siirtymiset pitäisi voida tehdä jonkin
nopeamman ajoneuvon mukana.


Yleisperiaatteena:
-Sille löytyy käyttöä, kun tarvitaan ajoneuvo, jolla viedään vähän tavaraa lyhyitä matkoja tai esimerkiksi yksi henkilö.

Nykyiset pv:n n.200 "maastoskootteria" ovat yllätys yllätys valmiusyhtymien käytössä, täytyy myös muistaa että siviilistä otettavan mönkijän ominaisuudet olisi oltava vastaavan työkoneen tasolla + mukana ehdottomasti kärry.

Jonkinlaisen ongelman tuottaa myös mönkijän tarve tukeutua pidemmillä siirtymillä suuremman ajoneuvon kuljetuskapasiteettiin. Tiedä sitten miten isoksi uusien tst-ryhmien toiminta-alue suunnitellaan...
 
Ainoastaan kesällä kulkeva maastoajoneuvo tuntuu huonolta hankinnalta. Mieluummin moottorikelkkoja ja niihin joku viritelmä, jotta sukset saa vaihdettua pyöriin. Mönkijästä keula ja moottorikelkasta perä?
 
Mönkijät eivät ole rekisterissä kuin tieliikenne- ja traktorimallien osalta. Pyytää voi, käskeä voi mutta turha odottaa että rekisteröimättämiä asioita voidaan takavarikoida tuosta noin vain. Mopomönkijä kulkee 45 km/h, traktorimönkijä 40 km/h. Tieliikenne- ja maastopelit kovempaa. Rajoittimet on helppo poistaa tarvittaessa.

Mönkijöihinkin on saatavilla telavaihtosarjoja kuten autoihinkin pyörien tilalle. Maastoliikkuvuus paranee mutta sen ulkopuolella niillä ei tee enää mitään. Nelivetomönkijä kyllä kulkee tarpeeksi hyvin maastossa, että sillä saadaan vietyä hirven raadotkin pois syksyisin ja alkutalvesta. Talvella taas oikeastaan millään muulla ei ole asiaa metsään kuin suksilla, lumikengillä tai kelkoilla.

Moottorikelkkaan suksien tilalle pyörät vaihtamalla saadaan ajoneuvon, joka on helvetin äänekäs, hidas, bensasyöppö ja tela on kulutustavaraa kuin karkkipussit. Tuollainen kompromissi olisi huono kaikessa. Kelkat kelkkoina ja mönkijät mönkijöinä. Molempia riittää siviileiltä varastettavaksi enemmän kuin PV:lla varaa hankkia jompia kumpia, molempia tai mielikuvitushybridejä koskaan.
 
commando kirjoitti:
Molempia riittää siviileiltä varastettavaksi enemmän kuin PV:lla varaa hankkia jompia kumpia, molempia tai mielikuvitushybridejä koskaan.

No varmaankin riittää, mutta toisaalta riippuu myös siitä, mitä päätetään hankkia ja mitä jättää hankkimatta. Mönkkäri on kuitenkin hyvin edullinen verrattuna vaikkapa panssarivaunuun - ja jos miettii sitä, millaista kohtaloa tuntuisi panssarijoukoille olevan tulevaisuudessa tarjolla, niin olisi outoa jos rahaa ei riittäisi mönkkörihankintoihin enemmän kuin tarpeeksi. Yhden panssarivaunun hinnalla saanee aika monta mönkijää kuitenkin?!
Kysymys on viime kädessä siitä, minkä tyyppisiä joukkoja aiotaan varustaa ja nuo mitä nyt ilmeisesti on kaavailtu, tuntuisivat olevan suorastaan ilmaisia verrattuna esim. panssarijoukkoihin.
 
Totta. Ja varmaan 1. portaan väkivaltajoukoille kannattaakin olla kaikki valmiina hankittuna MRE:istä mönkijöihin, että toiminta ei tyssää kitkaan jo alkumetreillä. Vielä parempi olisi että tätä kitkaa pienennettäisiin jo rauhan aikana mobilisaatiota jouduttamalla Sveitsin malliin jakamalla osa varustuksesta kotisäilytykseen.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Mitenkähän on tuo mönkijöifden tilanne Suomen maassa? Riittääkö niitä pakko-otettavaksi kuinka suuria määriä.

Meinasin sanoa, että eikös noista pitkälti kaikki jouda otettavaksi, mutta sitten mietin, että onhan noita koneita mitä pitää jättää ammattikäyttöön. Tämä on sinällään sääli, koska nuo on juuri ne masiinat, jotka parhaiten soveltuisivat sotilaskäyttöön. En oikein usko, että ne kaikkein halvimmat mönkijät olisi varteenotettavia vaihtoehtoja, meinaan että jostakin se hinta tulee noihin kalliimpiin, eikä se voi olla vain kiinan halvemmasta työvoimasta johtuvaa.

Tuossa vähän tarinaan pv:n mönkijöistä:
http://suomensotilas.fi/pdf/2011_02_2000-luvun_sotahevonen.pdf

Laitteen käyttöä rajoittavat samat perusasiat mitä keskustelussa traktorit vs. pick-up on tullut esiin, eli:

-Mönkijän rajat tulevat oikeastaan vastaan sen kahteen henkeen rajoitetussa
henkilökuljetuskapasiteetissa.


-Mönkijän käyttöä rajoittava tekijä on itse ajoneuvon lopulta sangen pienikokoinen ja lyhyt lava.

-Kolmas mönkijän käyttöä selvästi rajoittava tekijä on sen 40 km:iin/h rajoitettu
huippunopeus. Tämä tarkoittaa sitä, että lyhyillä matkoilla ja varsinkin
maastossa se on käyttökelpoinen, mutta pitkät siirtymiset pitäisi voida tehdä jonkin
nopeamman ajoneuvon mukana.


Yleisperiaatteena:
-Sille löytyy käyttöä, kun tarvitaan ajoneuvo, jolla viedään vähän tavaraa lyhyitä matkoja tai esimerkiksi yksi henkilö.

Nykyiset pv:n n.200 "maastoskootteria" ovat yllätys yllätys valmiusyhtymien käytössä, täytyy myös muistaa että siviilistä otettavan mönkijän ominaisuudet olisi oltava vastaavan työkoneen tasolla + mukana ehdottomasti kärry.

Jonkinlaisen ongelman tuottaa myös mönkijän tarve tukeutua pidemmillä siirtymillä suuremman ajoneuvon kuljetuskapasiteettiin. Tiedä sitten miten isoksi uusien tst-ryhmien toiminta-alue suunnitellaan...

Itse näkisin että kunnon mönkijällä olisi kuitenkin helppo autaa sitä suonlaitaan joutunutta porukkaa. Ei tarvitse raijata kaikkea tavaraa kantamalla vaan ukkoja jää laittelemaan niitä panssarimiinoja, haavoittuneen saa kuletettua sen pari kilometriä tieuralle, joku varaosa viestikeskukseen pitää viedä äkkiä jne.. Ja jos niitä on tarpeeksi ottaa niin ottaa pois..

Ja ymmärtääkseni mönkijöistä saa pyörät pois helpommin ja telamattoa tilalle kuin moottorikelkasta. Tosin miksi olla avustamatta kesäistä toimintaa jos voi varustautua vain talveen.
 
Tuossa näkyy moderni TELAMÖNKIJÄ eli mönkkäri jossa on telat pyörien paikalla. Tuosta olen kuullut ammattikäytössä pelkkää hyvää.
Menee kuin pieni sika hangessa, metsässä, hiekassa, liejussa tms. ja repii samalla painavaakin kuormaa mukanaan.



Tahtoo tollasen.....! :a-grin:
 
Last edited by a moderator:
Back
Top