Sen pystyy lastaamaan varsin pieneen veneeseen ja ampumaan ilmeisesti jopa liikkeessä, joten miksi sen pitäisi olla maahanlaskettuna? Siis jos sitä ei käytetä jonkinlaisessa savimajamaa -sodassa tukikohdan suojana. Alkuperäinen tarkoitus tuolle oli se, että saadaan heitin merijalkaväen veneisiin, jotta saavat tulitukea maihin noustessaan, sitten joku ehdotti että "olisiko mahdollista saada tuon vielä veneestä mukaan, niin tulitukea on myös kauempana rannasta."
AMOS ja NEMO
- Viestiketjun aloittaja peelo
- Aloitus PVM
Eikös tämän uuden Utö-luokan pitänyt pystyä ottamaan 20-jalkainen kontti kyytiin? Joten tuo Nemokonttikin menisi helposti?
En tiedä. En tiedä noista veneistä. Tuossa Ruotsalaisessa veneessä näkyy toimivan.
EXLT2
Kapteeni
Maailmalla 3-4 heitinvaunua kutsutaan joukkueeksi, meillä komeasti komppaniaksi.
Tuo nyt on enemmän toiminnallisuuteen liittyvä asia kuin pullistelua. Onko organisaatio kykenevä huoltamaan itsensä ja toimimaan itsenäisesti jne. Onhan meillä huollon puolella pieniä ryhmiä ja joukkueita sekä muutoin 200-miehisiä pataljoona ja toisaalta yli 300 ukon komppanioita.
EXLT2
Kapteeni
Lähinnä meinasin, että pataljoonalla olisi hyvä olla enemmän heittimiä.
Olisipa pysytty edes siinä alkuperäisessä tavoitteessa eli neljän Amoksen komppanioissa.
EXLT2
Kapteeni
Ruotsalaisessa pataljoonassa on 8 heitinvaunua (2 joukkuetta) esikuntakomppanian yhteydessä.
Kalustoillakin on tietysti erilaiset ominaisuudet.
EXLT2
Kapteeni
Riittävän hyvää, riittävän paljon, on mielestäni parempi kuin helvetin hyvää, helvetin vähän.
Lisäkomppaniat eivät tosiaan haittaisi. Toivottavasti seuraavalla kierroksella saadaan lisää heittimiä ajoneuvoihin. AMOS-hanke ei mennyt ihan tuubiin mutta siinä li muitakin kuin suomalaisia muuttujia. On hyvä että löytyy myös kunnianhimoa mutta isossa maassa ei määriäkään voi unohtaa. Tuntuu että ajoneuvopuolella ollaan nyt terveemmillä jäljillä mutta ei kai AMV koskaan ollutkaan ensisijaisesti PV:n hanke vaan hiipi sisään keittiön ovesta.
Vaikka AMOS onkin hieno vehje, niin pidän niiden hankkimista virheenä Suomelle. Samalla hinnalla saa oikean panssarihaupitsin, joka on paljon hyödyllisempi. AMOS on hyvä valinta vain kalliin palkkatason ammattiarmeijoille, kuten jenkeillä, jolloin se mahdollistaa suuren vähennyksen yksikön miesmäärässä ja täten palkkakuluissa.
Olisikin mielenkiintoista tietää olisiko hankkeeseen lähdetty jos olisi nähty tulevaisuuteen ja mm. siihen että koko projekti jää suomalaisten niskoille. Maailma ympärillä on muuttunut aika paljon 20 vuodessa. Toisaalta samalla syntyi Nemo joka voi vielä olla parempi menestys. Silläkin on arvonsa että kotimaassa on alan teollisuutta vaikka melkein kaiken varmaan saisi jostain muualta halvemmalla. Aika monimutkainen kokonaisuus ja takaiskujakin tulee ihan väistämättä.
Muistetaan tässä samalla, että noilla liikkuvilla ja kovasti automatisoiduilla vehkeillä on paikkansa ja etenkin hyökkäystehtävissä. Tai näin muistelen että jokin testi olisi osoittanut, kun oltiin kokeiltu jatkaa toimintaa yli 24 tuntia putkeen. 24 tunnin toiminnan jälkeen AMOS miehistöllä oli puhtia jatkaa ainakin jonkinlaisella tehokkuudella, vedettävillä heittimillä oli vissiinkin miehistöt varsin lopussa. Eli näkisin noille olevan kysyntää meilläkin noissa tietyissä osastoissa.
Ja sitten kaikki kauppapoliittinen on ihan oma asiansa. Ilman AMOS:ia NEMO:a ei oltaisi edes harkittu kehitettävän.
Siirsin tänne AMV-ketjusta, kun aihe on enempi krh/AMOS/Nemo asetekninen AMV Japanin kauppojen sijaan eli perinteisen 120 mm kr-heittimen laukauksen sovitus AMOS/Nemo aseelle.
Ymmärtääkseni 120 mm sileäputkisen (perinteisen) kranaatinheittimen ampumatarviketta kyetään ampumaan AMOS/Nemo aseella liittämällä siihen AMOS/Nemo kantahylsy (Stub Case) lukon tiivistämiseksi ja välittämään iskurin isku ammuksen peruspanoksen nallille. Kantahylsyllä on myös muita toiminnallisia tehtäviä, mutta pelkän ampumisen (narusta vetäminen vs. iskurin isku) kannalta ne eivät ole oleellisia. Ampumatarvikkeeseen ei tarvitse tehdä mitään muutoksia vaan kaikki "koneistukset" yms. sovitukset tehdään kantahylsyn puolella, jos niihin tarvetta on. Kantahylsyn "sovitus" on jo tehty usean maan / toimitajan ampumatarvikkeille, joten melko monipuolinen ampumatarvikekirjo on katettuna. Rotaatiovakavoituja krh-ammuksia ei kuitenkaan voi ampua, kun AMOS/Nemo tuliputkessa ei ole rihloja.
Sopivia kantahylsyjä on hankittava, toivottavasti aseen toimittajalta tai hänen valtuuttamaltaan toimittajalta, mutta muutoin vanha 120 mm siipivakavoitu laukaus komponentteineen käy AMOS/Nemo laukaukseksi. Se lienee AMOS/Nemo aseen tekninen "hienous". Ensimmäiset kantahylsy-patentit ovat valitettavasti jo rauenneet entisen Foorumilaisen veeteetee:n tässä ketjussa toisaalla esittämien viestien perusteella arvioituna, joten kilpailua ja kopioita on odotettavissa, jos perästäladattavat torniheittimet rupeavat yleistymään.
Erikseen on sitten pitkän kantaman krh-laukaukset kuten Nammo "120 mm HE ER mortar round", joiden ominaisuudet on viilattu ammuksen ja panoksen osalta siten, että AMOS / Nemo aseiden suorituskyky saadaan hyödynnettyä eli niitä voidaan ampua suuremmalla panoksella/paineella/lähtönopeudella pitkästä tuliputkesta, ammuksen osat kestävät suuremmat laukausrasitukset ja ammuksen muoto on viilattu tavallista sulavammaksi suuren nopeuden ilmanvastuksen kannalta. Niitäkin voidaan ampua tavallisella suustaladattavalla heittimellä ilman kantahylsyä, mutta tietysti lyhyelle (<~2 m) ja painekestävyydeltään heikommalle tuliputkelle sekä asehenkilöstön korville (suupamauksen desibelit) sopivalla osapanoksella. Ohessa linkki Nammon tuotteeseen:
www.nammo.com
Taannoin hieman ihmettelin ruotsalaisten "Mjöllneriiin"-tyytymistä. Mikseivät odottaneet pari vuotta ja olisivat voineet tehdä / julkistaa "omin päin" perästäladattavan tuplaputkiheittimen aseen (AMOS-kopion), kun Patrian ensimmäinen kantahylsy patentti vanheni. No eivät olleet ihan niin röyhkeitä, mutta kiinalaiset saattavat olla ja Itä-Euroopan maatkin saattavat heräillä Puolan lisäksi.
Muistaakseni kiinalaisilla oli AMOS:ta vastaava tela-alustainen, tornillinen heitin tekstiesittelyssä ja ilmeisesti pienoismallista (3-D tulostettuna??) otettuina valokuvina jossakin uutisleikkeessä / messuesitteessä tms:ssa jo ennen Suomen AMOS-hankintaa. Olivat vain huonosti kopioineet AMOS CV90:in alustavista kuvista, kun kiinalaisten tupla-aseesta puuttuivat molemmin puolin joko hidastimen tai palauttimen sylinterit (kuvassa oli vain yksi sylinteri / ase). Kaikkea ei kiireisessä tuotekehityksen tohinassa huomaa,
, mutta olisi puute ja sen seuraukset ehkä viimeistään koeammunnassa havaittu, jos useampia laukauksia olisi pitänyt samalla aseella ampua peräkkäin samana päivänä.
Ymmärtääkseni 120 mm sileäputkisen (perinteisen) kranaatinheittimen ampumatarviketta kyetään ampumaan AMOS/Nemo aseella liittämällä siihen AMOS/Nemo kantahylsy (Stub Case) lukon tiivistämiseksi ja välittämään iskurin isku ammuksen peruspanoksen nallille. Kantahylsyllä on myös muita toiminnallisia tehtäviä, mutta pelkän ampumisen (narusta vetäminen vs. iskurin isku) kannalta ne eivät ole oleellisia. Ampumatarvikkeeseen ei tarvitse tehdä mitään muutoksia vaan kaikki "koneistukset" yms. sovitukset tehdään kantahylsyn puolella, jos niihin tarvetta on. Kantahylsyn "sovitus" on jo tehty usean maan / toimitajan ampumatarvikkeille, joten melko monipuolinen ampumatarvikekirjo on katettuna. Rotaatiovakavoituja krh-ammuksia ei kuitenkaan voi ampua, kun AMOS/Nemo tuliputkessa ei ole rihloja.
Sopivia kantahylsyjä on hankittava, toivottavasti aseen toimittajalta tai hänen valtuuttamaltaan toimittajalta, mutta muutoin vanha 120 mm siipivakavoitu laukaus komponentteineen käy AMOS/Nemo laukaukseksi. Se lienee AMOS/Nemo aseen tekninen "hienous". Ensimmäiset kantahylsy-patentit ovat valitettavasti jo rauenneet entisen Foorumilaisen veeteetee:n tässä ketjussa toisaalla esittämien viestien perusteella arvioituna, joten kilpailua ja kopioita on odotettavissa, jos perästäladattavat torniheittimet rupeavat yleistymään.
Erikseen on sitten pitkän kantaman krh-laukaukset kuten Nammo "120 mm HE ER mortar round", joiden ominaisuudet on viilattu ammuksen ja panoksen osalta siten, että AMOS / Nemo aseiden suorituskyky saadaan hyödynnettyä eli niitä voidaan ampua suuremmalla panoksella/paineella/lähtönopeudella pitkästä tuliputkesta, ammuksen osat kestävät suuremmat laukausrasitukset ja ammuksen muoto on viilattu tavallista sulavammaksi suuren nopeuden ilmanvastuksen kannalta. Niitäkin voidaan ampua tavallisella suustaladattavalla heittimellä ilman kantahylsyä, mutta tietysti lyhyelle (<~2 m) ja painekestävyydeltään heikommalle tuliputkelle sekä asehenkilöstön korville (suupamauksen desibelit) sopivalla osapanoksella. Ohessa linkki Nammon tuotteeseen:
120 mm High Explosive Extended Range - Nammo
www.nammo.com
Taannoin hieman ihmettelin ruotsalaisten "Mjöllneriiin"-tyytymistä. Mikseivät odottaneet pari vuotta ja olisivat voineet tehdä / julkistaa "omin päin" perästäladattavan tuplaputkiheittimen aseen (AMOS-kopion), kun Patrian ensimmäinen kantahylsy patentti vanheni. No eivät olleet ihan niin röyhkeitä, mutta kiinalaiset saattavat olla ja Itä-Euroopan maatkin saattavat heräillä Puolan lisäksi.
Muistaakseni kiinalaisilla oli AMOS:ta vastaava tela-alustainen, tornillinen heitin tekstiesittelyssä ja ilmeisesti pienoismallista (3-D tulostettuna??) otettuina valokuvina jossakin uutisleikkeessä / messuesitteessä tms:ssa jo ennen Suomen AMOS-hankintaa. Olivat vain huonosti kopioineet AMOS CV90:in alustavista kuvista, kun kiinalaisten tupla-aseesta puuttuivat molemmin puolin joko hidastimen tai palauttimen sylinterit (kuvassa oli vain yksi sylinteri / ase). Kaikkea ei kiireisessä tuotekehityksen tohinassa huomaa,
, mutta olisi puute ja sen seuraukset ehkä viimeistään koeammunnassa havaittu, jos useampia laukauksia olisi pitänyt samalla aseella ampua peräkkäin samana päivänä.
Viimeksi muokattu:
Kranaatinheitinkomppania on koulutusyksikkö. KarPr:llä taisi olla ruotsalaisten iltalehden mukaan 18 amosta sota-ajan vahvuudessa.
PV:lla on 18kpl jotka kaiketi jakautuvat kahdelle prikaatille ja niiden kolmelle pataljoonalle. Kolmivaunuinen krh-komppania kullakin. Noin niin kuin lähtökohtaisesti.
Onko tieto vai mutu?
Näin asia on julkisuudessa esitetty. Lähdettä en osaa yhtäkkiä nimetä. AMOS-komppaniassa on nähtävästi yksi tulijoukkue. Kyseessä on tietysti peruskokoonpano joka ei välttämättä ole kivitauluun kirjattu.