AMOS ja NEMO
- Viestiketjun aloittaja peelo
- Aloitus PVM
Markksman
Kersantti
No kova olis jos KarPr saisi Nemoja tela-alustalla. Silloin saisi PorPr pitää kaikki nuo vähät Amokset. Taitaisi vaan olla ajankohtaista vasta, kun ja jos ylipäätänsä muuten hankitaan lisää tela-alustoja.Nyt kun kaikkea kivaa hankitaan kaksin käsin, niin toiveena Nemoa vaikka se 18kpl alkuun
Fibo
Kersantti
Uusi NEMO:n esittelyvideo julkaistu. Esittelee kivasti ainakin MRSI-vaikutusta ja liikkeestä ampumista.
Viimeksi muokattu:
Mikfin70
Ylipäällikkö
Hyvin tulee esille Nemon ja Amoksen heikkous eli latauskoron käyttö. Eli jokaisen laukauksen jälkeen torni ja putki käy latauskorolla ja rungon päällä, koska kranaatti ladataan käsin takatilasta automaatin puuttuessa.
J0h1F
Ylipäällikkö
Usein taitaa latausautomaateissakin olla kyllä latauskoro, koska harva automaatti toimii kaikilla kulmilla.
Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Tuottaako automaattilataus jotain hyötyjä (oletettavasti) kalliimman hinnan ja monimutkaisemman teknologian vastapainoksi? Tulinopeutta ei taida automaatti tuoda lisää. Ainakin ainoa tuntemani automaattilataava vastine M120 RAK pääsee samaan n. 7 laukaukseen minuutissa ja miehistöäkin tarvitaan yhtä monta. Ja putki laskeutuu latauskorolle yhtä lailla.
Tai kai teoriassa automaattilatauksella voitaisiin saada tulinopeutta, eikös rysyillä ole/ollut automaattilataavia perässä vedettäviäkin, joilla saadaan aika kunnioitettava tulinopeus aikaiseksi. Mutta ovat sitten jo vähän eri kalustoa ne.
Kyselen uteliaisuuttani, kun en näistä vehkeistä mitään tiedä.
Tai kai teoriassa automaattilatauksella voitaisiin saada tulinopeutta, eikös rysyillä ole/ollut automaattilataavia perässä vedettäviäkin, joilla saadaan aika kunnioitettava tulinopeus aikaiseksi. Mutta ovat sitten jo vähän eri kalustoa ne.
Kyselen uteliaisuuttani, kun en näistä vehkeistä mitään tiedä.
Mikäs on sun arvio perusteluina puolesta ja vastaan Nemosta. Hankitaanko vai ei?
Mikfin70
Ylipäällikkö
Ennemmin pyrkisin vedettävä heittomiä ensin nostamaan kyytiin ei vedettäväksi tärkeimmillä joukolla. Sen jälkeen vasta näitä NEMOja.
Huhta
Greatest Leader
Kyllähän automaattilatauksen pitäisi poistaa lataajan tehtävä ja vähentää näin miehistötarvetta. Suomen AMV-AMOS (ajaja, johtaja, kaksi lataajaa) tuntuu jopa hieman kevyesti miehitetyltä - johtajalle jää paljon tekemistä, jos lataajat eivät tee muuta kuin lataa. Rosomak-RAK:lle taas annetaan netissä joissakin lähteissä myös kolmen hengen miehistö (ajaja, johtaja, ampuja). Toki voi olla, että työkuorman jakamisen vuoksi Puolassakin on päädytty neljään ja tieto on vanhaa/väärää. Ruotsalaisten Mjölnerissä on muuten kolmen hengen miehistö (ajaja, johtaja, lataaja).
Automaattilataajan eduista voinee mainita vielä, ettei se väsy, jos ammutaan putki punaisena. En tokikaan osaa sanoa, missä määrin tämä on ongelma KRH:n kanssa - ei ainakaan samalla lailla kuin 155 mm tykistössä.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Krh:n lisäpanokset syttyvät herkästi, kun putken lämpötila on korkea.
AMOS taitaa ladata ihan millä korolla ja suunnalla tahansa "jälkimmäisen/toisen parin" laukauksia. Pursketta ammuttaessa latauslaitteelle syötetään ensin yksi laukauspari (kaksi laukausta /yksi laukaus per putki), jotka latauslaite lataa tuliputkiin ja sulkukappaleet sulkevat aseiden panoskammiot. Sitten syötetään käsin toinen laukauspari latauslaitteelle, jonne ne jäävät "odottelemaan" ensimmäisen parin ampumista. Kun ensimmäinen laukauspari on ammuttu, latauslaite lataa toisen parin laukauksia putkiin sillä korolla ja sivusuunnalla, millä ase sattuu olemaan tai millä suunnalla/korolla seuraava pari pitää ampua. Näin saavutetaan AMOS-aseella ensimmäisen neljän laukauksen tulinopeus 4 ls / 5 s latauslaitetta käytettäessä. Siihen eivät Nemo eikä RAK kykene.
Toisen laukausparin jälkeen ase latauslaitteineen on käännettävä semmoiseen asentoon, että uudet laukausparit voidaan ladata aseen latauslaitteeseen. Se tapahtunee mukavimmin aseen koroa laskemalla ja sivua kääntämällä siten, että lataaja(t) saa ergonomisesti kohtuullisen mukavasti syötettyä laukaukset (=ammus, jonka sytyttimestä poistettu varmistinsokka tms. varastointivarmistus vapautettuna + tulitehtävän mukaiset lisäpanokset virikejärjestelmineen + kantahylsy, kaikki yhdessä paketissa ammukseen kiinnitettynä) latauslaitteelle.)
On huomattava, että laukauksen ja sen komponenttien tulee olla sellaisia, että ne kestävät aseen laukaustärinän latauslaitteella ollessaan (esim. sytyttimen varmistus ilman varastointisokkaa, lisäpanos pussukat ja ruuti niiden sisässä (jyvät tai "hevosenkenkä"-liuskat) tulee kestää aseen tärinät), jotta se voidaan pitää latauslaitteessa odottelemassa edellisen laukauksen aikana. Jos näin ei ole, niin jälkimmäistä paria ei voi ladata "odottelemaan" latauslaitteelle edellisen parin ampumista. Kyse on laukausyhdistelmän turvallisuusominaisuuksista.
AMOS-aseen latauslaite ei edellytä tiettyä latauskoroa tai -suuntaa toimiakseen, mutta latauslaitteen lataus (lataajan tehtävä) edellyttää ergonomisesti järkevää aseen suuntaa, jotta ampumatarvikkeet saadaan syötettyä latauslaitteelle.
Ohessa PV:n ammunnasta kuvattu video, josta näkyy, että AMOS ampuu kaksi laukausparia (yht. 2+2=4 laukausta) yläkorolla peräkkäin muuttamatta aseiden koroa tai sivusuuntaa latauksen vuoksi.
Ase nousee ampumakorolle ja ampuu ensimmäisen parin kohdassa 15 s, ase pysyy yläkorolla sekä suunnassa ja ampuu toisen parin ~20 s kohdalla, jonka jälkeen putket laskevat alemmalle korolle odottelemaan seuraavan laukauksen tai laukausparin lataamista latauslaitteelle.
Oheisessa videossa näkyy ~1:30 kohdassa AMOS-latauslaitteen toiminta, latauslaitteen ammustelineet putoavat putkilinjalle ja ammukset työnnetään panoskammioon. Kuvasta näkyy myös, että laukauksia ei voi ladata latauslaitteeseen yläkorolla, koska lattia estää ampumatarvikkeiden työntämisen latauslaitteeseen.
Nemossa ase käy aina latauskorolla ja suunnassa jokaisen laukauksen yhteydessä. Siinä laukaus sijoitetaan pystyyn latauslaitteen "pidikkeelle", josta latauslaite sen sitten panoskammioon taiteilee jollakin tapaa. Se tapahtuu aina aseen "latausasennossa". Ohessa linkki valmistajan videoon, jossa ~1 min kohdalla näkyy lataaminen ja ampuminen:
Eo. videot lienevät olleet Foorumilla esillä jo useasti, mutten jaksanut nyt alkuperäisiä viestejä etsiä. Otetaan ne "kertauksen kannalta" ja kunnia ne ensikerran Foorumille linkittäneille.
KRH-ampumatarvikkeiden teknisistä rakenteista automaattilatausta ajatellen:
KRH-laukauksien rakenteellinen kirjo on laaja, joten täysin automaattisen latauslaitteen toteutus on likimain mahdotonta, jos halutaan aseen toimivan "kaikilla nykyisillä ja tulevaisuuden ampumatarvikkeilla".
Ehkäpä vaunukanuunan patruuna- ja kartussilaukaukset sekä alunperin vain niillä ammuttavaksi tarkoitettujen ampumatavikkeiden ampumisesta saadut kokemukset eivät kata perinteisen kranaatinheittimen ampumatarvikkeiden kaikkia piirteitä, jotka tulee huomioida tornillisen KRH-asejärjestelmän toteutuksessa. Näitä ovat pohdittavaksi esim: Suoran/ Epäsuoran KRH:n laaja koroalue ~(-5 ??)...0 ... 87... (lähes 90 ??)-ast, panosjärjestelmän osapanoksien pussukat/liuska- ja kotelot vaihtelevine rakenteineen ja niiden käyttö (poisto/lisäys), sytyttimien kuljetus- ja laukausvarmistuksien rakenteellinen kirjo, ammuksen tiivistys, uritus vs. muovirengas, joista jälkimmäinenkin pitää juontaa ehjänä panoskamioon perästä ladattuna. KRH-laukausten yleispätevän valmistelun automatisointi on teknisesti vaikea, ehkä mahdoton tehtävä. Arvelen esim. RAK:n automatiikan yskähtelevän pahasti, kun a-tarvike vaihtuu puolalaisille vähemmän tuttuun tyyppiin, vaikkapa sytyttimen varmistuksen tai lisäpanospussukoiden rakenteen osalta.
Toinen tie olisi tietysti se, että hankitaan kokonaan uusi, torniasejärjestelmän kanssa kaikilta osin alunperin yhteensopivaksi suunniteltu / tehty ampumatarvike. Taitaa olla kallis tie, mutta mahdollinen, jos veronmaksajien raha riittää.
Sekä AMOS- että Nemo-asejärjestelmän etu on se, että olemassa olevat 120 mm sileäputkisille aseille tarkoitetut ampumatarvikkeet on saatu sovitettua AMOS/Nemo käyttöön kantahylsyn (Stub Case) avulla kattaen melko laajan ampumatarvikekirjon Strix pst-laukauksesta tyhmiin HE-laukauksiin usean eri ampumatarviketoimittajan ampumatarvikkeina. Arvelen sen olevan laajin valikoima länsimaalaisittain testatusti torniheittimille sovitettuja 120 KRH:n laukaustyyppejä / ampumatarvikkeita. Voin olla väärässä positiivisesti kotimaisuutta ajattelevana persoonana.
KRH:n ohutseinämäinen tuliputki lämpenee nopeammin kuin tykin paksuseinämäinen putki. Veteraanien kertomuksien mukaan sodan aikana ammuttiin KRH-putket punahehkuun kiivaimpien sotatoimien aikaan. Tuolloin on todennäköistä, että lisäpanokset syttyvät lämpötilan vaikutuksesta ja siten kantama jää lyhyeksi (panoskamion alkutilavuus kasvaa, jolloin paine ei välttämättä nouse eikä oikeaa lähtönopeutta saavuteta). Se ei ole vaarallista asemiehistölle, mutta maalipäässä saattaa kantamavaihtelusta aiheutua murheita.
Takaa ladattavissa torniheitinjärjestelmissä panoksen syttyminen ennen sulkukappaleen sulkeutumista johtaa ruutikaasun puhallukseen miehistötilaan ja katastrofin ainekset ovat mahdolliset. Jos latauslaitteella odottelee "seuraava" laukauspari, niin pahan katastrofin vaara on ilmeinen.
Kuuma panoskammion seinämä voi sytyttää etenkin KRH:n kevytrakenteiset lisäpanokset kuten MikFin70 viestissään #1,352 edellä totesi. Tykeissä hylsy-/kartussi suojaavat ja eristävät lisäpanoksia, samoin tykin irtopanoksien pahvit/kuoret ovat vahvempia ja syttyvät ehkä epäherkemmin kuin KRH-panokset. Arvelen, että torniasejärjestelmissä (tykit/heittimet) on jokin putken/panoskammion lämpötilavahti (anturi), joka joko varoittaa korkeasta lämpötilasta ja/tai käynnistää jonkin jäähdytysjärjestelmän, jos jälkimmäinen asejärjestelmässä on.
TNT-sulaa +80 C-asteessa, joten TNT-täytteinen ammus ei saa jäädä nojailemaan kuumaa heittimen tuliputken seinämää vasten pitkäksi aikaa eikä varsinkaan tykeissä ammuksen putkiaikasen pyörimisen vuoksi.
Näin oli ainakin aikoinaan, kun hieman itsekin tuon projektin kanssa touhunnut. Mutta Amoksessa tietyt ongelmat, mitkä ei hitaampaa yksiputkista Nemoa vaivaa.
Einomies1
Respected Leader
Kiitos kattavasta selostuksesta! AMOS / NEMO on ollut tämän palstan sylkykuppi vuosia ja sitä on raadeltu vapaasti milloin mistäkin syystä. Pääasiassa ylikalliina, epäluotettavana kotimaisen kartelliteollisuuden paskatuotteena, joka on poliitiikan takia hankittu suomeen.
En tunne järjestelmiä mitenkään hyvin, mutta kotimaisen krh-tuotannon pitkän historian kehityskaaren huipulla olevina tuotteina ne näen. Joidenkin mielestä se modernisaatio ja huipputuote on vanha jv-heitin pultattuna johonkin vanhaan ajoneuvolavettiin. Itse näen kranaatinheittimen kehittämisen tällaiseen konstruktioon, olevan se konkreettinen kehityskulku, jota pitää jotenkin rahoittaa ja tukea. Suomessa on tehty kranaatinheittimiä varmaankin yli 80 vuotta ja saatu paljon tietotaitoa.
Edullisempiakin vaihtoehtoja voi tutkia ja hankkia, mutta NEMOn kehittäminen ja hankinnat ovat suomelle tärkeitä. NEMOa ei tarvita kaikkialla, mutta uskon että tietyissä paikoissa, kuten liikesodankäynnissä ja monitoimisuudessa sekä selviytymiskyvyssä sillä on etu muihin ratkaisuihin nähden. Siksi huolisin noita AMV-NEMO yhdistelmiä suomelle lisää.
Onkos Nemoa virallisesti ensimmäistäkään? Halu näihin vaikuttaa olleen yllättävän laimea PV-ostajan puolelta.
Luulen, että jonkun USMC tapaisen pitää erehtyä tilaamaan Jehu-Nemo, että se tulee poliittisesti luvalliseksi himoita PV:lle (eli osoitetaan nimenomaisesti rahaa).
Einomies1
Respected Leader
Eihän Amostakaan ostettu mihinkään ennen suomen kauppaa. Ne ovat silti vielä käytössä meillä. Tällä hetkellä en luopuisi niistä kirveelläkään ja lisää putkia pitäisi saada! Ei ole leikkausten aika...
Onkohan tuo AMOS tuplalaukaus jopa pieni riski, kun sen tunnistaa äänestä? Mikään muu laite ei tuollaista ääntä tee ja vastaanottavassa päässä hommansa osaava porukka tunnistaa nopeasti > droneille lihava maali. Tässä mainitaan kuinka mm. Vasilek-heittimen tunnistaa jo äänen perusteella:
On kai Nemoa toimitettu hiekkamaihin ruotsalaisen veneen päälle (UAE) muutama kappale ja USA:n FMS-asekauppasysteemin kautta Saudi Arabiaan useampi torni LAV III ? päälle + testiaseet/tornit USA:aan, joilla todensivat Nemo - LAV asejärjestelmän käyttöturvallisuuden. Hiekkamaihin olisi varmaan mennyt enemmänkin Nemo-torneja, mutta kun lähtivät Jemeniin sotimaan, niin jatkokaupat tyssäsivät vientikieltoihin ja muutoinkin nuo maat lienevät hieman moraalisessa "tikunnokassa" poliittisesti meidän päättäjillemme.
Taannoin oli Nemo-uutinen (2018-20) jostakin teknisestä järjestelystä USA:lle ja sen sopimuksesta, mutta sen suhteen on ollut melko hiljaista viime aikoina.
Ohessa kohtuullisen tuore (Oct 2022/Christopher F Foss) linkki, jossa esitellään nykytilannetta ajoneuvoasenteisten krh-heittimien suhteen valmistajien mainosmateriaalien ja muiden avoimien lähteiden perusteella:
Mortar Systems Become More Mobile and Effective - European Security & Defence
Christopher F Foss explores the different lightweight mortars on the market today and their role on the battlefield.
euro-sd.com
Artikkelin mukaan saudikauppa olisi ollut 36 kpl Nemo-torneja.
Saattaa Suomen F-35 kauppa (muutama miljardi € tai $) siloitella tietä myös AMV/6*6/Nemo ja muille suomalaisen aseteollisuuden vientikauppoille (muutamia kymmeniä tai satoja miljoonia € tai $/kauppa) lähimenneisyydessä/-tulevaisuudessa maasta ja maanosasta riippumatta Setä Samulin myötävaikutuksella, kunhan ei omin teknisin tai poliittisin voimin niitä sitten töpätä syystä tahi toisesta.
-TripleX-
Respected Leader
Komppaan @Einomies1 yksinkertaisesti siitä syystä, että Ukrainan sota on osoittanut, että epäsuoran tulen yksiköt eivät ole niin haavoittuvaisia Venäjää vastaan kuin on luultu. Siellä tavanomaiset vedettävät tykit ja heittimet jauhaa viikosta ja kuukaudesta toiseen, toki jonkin verran menetyksiä tulee mutta ei läheskään siinä mittakaavassa kuin etukäteen on oletettu. Sitten Nemo toisi asiaan uuden ulottuvuuden, lisää putkia joilla korkea tulentiheys, nopea tulen avaus, liike heti alta pois ja älyä tulen ohjauksessa sekä mahdollisuus hyödyntää dronetähystystä tehokkaimmin + kantaa oman ammuskuormansa tiettyyn pisteeseen saakka mikä liikkuvien joukkojen mukana kulkiessa on erittäin tärkeää.
Force multiplier tulee siitä, että ne antaisivat mahdollisuuden suojauksensa sekä liikkuvuutensa vuoksi pitää vedettävät heittimet kauempana kusisista paikoista ja siten epäsuoran tuliyksiköiden kyky ylläpitää korkeaa iskukykyä säilyisi mahdollisimman pitkään.
Halpa, pitkäikäinen ja kotimaisin voimin tuotettava ampumatarvike on myös valtava plussa kun miettii tuota kulutussodan luonnetta isossa kuvassa.
Force multiplier tulee siitä, että ne antaisivat mahdollisuuden suojauksensa sekä liikkuvuutensa vuoksi pitää vedettävät heittimet kauempana kusisista paikoista ja siten epäsuoran tuliyksiköiden kyky ylläpitää korkeaa iskukykyä säilyisi mahdollisimman pitkään.
Halpa, pitkäikäinen ja kotimaisin voimin tuotettava ampumatarvike on myös valtava plussa kun miettii tuota kulutussodan luonnetta isossa kuvassa.
Viimeksi muokattu: