AMOS ja NEMO

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja peelo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Wikipedian mukaan AMOS suora-ammunnan minimietäisyys on 150m.
Patria on varustanut NEMO:a myös omasuoja-aseella:
Eikös pääaseen suora-ammunnan minimietäisyys ole ampumatarvikekysymys, missä vaiheessa räjähtävän ammuksen sytyttimen maski yms. varmistukset ovat poistuneet ja sytytin virittynyt (=aika aseen laukaisusta sytyttimen virittymiseen)? Varmaan on mukavampaa ampua semmoiselle etäisyydelle, etteivät oman ammuksen sirpaleet riko omia laitteita.
Jos ammutaan vain räjähtämätöntä "murikkaa", niin ei kai etäisyydellä/ajalla ole väliä? Ammushan menee "melko suoraa" rataa maaliin ja tavoittaa siten kaikki "välipisteet" etäisyydestä riippumatta. Ase pitää tietysti osata suunnata, mutta se on sama vaatimus kaikilla etäisyksillä.
 
Olisi mukava lukea uutinen Nemojen tilauksesta pikapuoliin. Nyt kun ollaan siinä kuuluisassa harmaassa vaiheessa saisi pikkuhiljaa alkaa ajamaan tuotantolinjoja ylös. Saattais tuosta joku muukin olla kiinnostunut nyt kun hankintoihin rahaa on ku fyrkkaa jokapuolella Eurooppaa.
 
Ilmeisesti tarkoitat rauhanajan toimintaa? Sodassahan monet säännöt lentävät romukoppaan kun taistellaan hengissäpysymisestä.

En tiedä tarpeellisuudesta, mutta taas katseeni ja ajatukseni kääntyy Ukrainaan, jossa molempien osapuolten lennokit metsästävät jatkuvasti joukolla vastapuolen tykistöasemia ja heittimiä. Tappioita tulee varmasti jos jää paikalleen liian kauaksi aikaa ja yrittää luottaa vain naamiointiin. En siis väitä juuta ja jaata, mutta olisiko liikkeestä ampumisen hyöty siinä että ei tarvita välttämättä valmisteltuja tuliasemia etukäteen jos tarve on ampua mahdollisimman kiivaasti maaleja kunnes ammukset loppuvat?
KIrjoitin rauhanajan koulutuksen näkökulmasta. Eikös se niin mene, että sodit kuten harjoittelet. Jos jotain ei voida turvallisesti harjoitella, voidaanko silloin olettaa joukkojen kykenevän kyseiseen toimintaan kovassakaan tilanteessa?
 
Siirsin tänne Ukrainaketjusta, kun aihe enemmänki ampuma- ja valmistustekninen AMOS/Nemo kantahylsyjen toimituksen suhteen, jos asejärjestelmiä Ukrainaan toimitettaisiin.

Syntyy syntyy, mutta siellä on sota menossa niin pitäisi olla _nyt_

Jos tänään tilaa, niin arvelen, että ensi tai sitä seuraavalla viikolla saa koneistamosta riittävän isosta ja lujasta umpi Al-tangosta tehtyjä kantahylsyjä (katkaistaan pätkä ja sorvataan se kuoppa, mutta menee paljon ainetta hukkaan) ensimmäiseksi hätäavuksi. Järkevämmän tuotannon aihioiden takomo/puristamo -kapasiteetista en tiedä, kauanko niiden toimitukseen menee ja mistä päin maailmaa pitää taotut/puristetut alumiiniaihiot tilata.

Eiköhän kantahylsyjä ole PV:n varastoissa joku määrä, josta lohkeaisi Ukrainaan asejärjestelmien ja ampumatarvikkeiden mukana, jos niitä sinne luovutettaisiin.

Kun hieman enemmän asiaa on miettinyt, niin saattaisi olla Ukrainalla itsellään mahdollisuus valjastaa kantahylsytuotanto omaan tarpeeseensa, kun tekevät ohjuksia /ampumatarvikkeita (lujat alumiinit ovat tuttuja) ja muutoinkin on raskasta teollisuutta ollut maassa sekä siviili- että puolustustuotteisiin. Puristus-/taontatyökalu(-t) tietysti pitää ensin tehdä, mutta ei se liene iso murhe, jos on 125 ps-vaunukanuunan panoksien osia tehnyt. Siinähän on likimain samanlainen hylsyn kantaosa, mutta mikä on materiaali, ehkä teräs? Loikka teräksestä alumiiniin ei liene teknisesti vaikea hylsyvalmistuksessa.

Tästä tai KRH ketjusta löytynee kuvia AMOS/Nemo kantahylsystä (Deleted member 266 viesteistä ehkä), joista näkee, ettei kantahylsy osineen ole kovin vaikea mekaaninen komponentti valmistettavaksi, jos valmistusdokumentit (piirustukset) ovat käytettävissä. Hieman rakenteessa lienee teknistä älyä tai viisautta "piilotettuna" sekä aseen sulkuosien että hylsyn yhteensopivuuden kuljetuksen/varastointoinnin/muun käsittelyn / sopivan vastusvoiman/ hyvän tiivistyksen/ ammuttavuuden takaamiseksi AMOS/Nemo krh-järjestelmillä.
 
Olisi mukava lukea uutinen Nemojen tilauksesta pikapuoliin. Nyt kun ollaan siinä kuuluisassa harmaassa vaiheessa saisi pikkuhiljaa alkaa ajamaan tuotantolinjoja ylös. Saattais tuosta joku muukin olla kiinnostunut nyt kun hankintoihin rahaa on ku fyrkkaa jokapuolella Eurooppaa.
Mitähän tälle projektille kuuluu? Olen yrittänyt haeskella netistä tietoja, mutta hiljaista on.

 
Mitähän tälle projektille kuuluu? Olen yrittänyt haeskella netistä tietoja, mutta hiljaista on.


Tämä taitaisi olla tuorein Yhdysvaltoja ja Nemoa liippaava juttu, lokakuulta 2020. Ilmeisesti siis testaavat sopivuutta ja fantasioivat, mutta konkreettiset hankinnat on vielä toteutumatta.


Tuossa koskin tuota alkuperäistä tietopyyntökierrosta ("Future Indirect Fire Turret").

 
Ei pitäisi lentää mihin sattuu. On hyvinkin otettu huomioon että alusta saattaa heilahdella.
Mutta heilunta aiheuttaa ongalmaa. Laukaisussa on aina pieni viive eikä tornin ja putken ohjausservot ei välttis pysy kyydissä vaikka laukaisunohjaus olisi sitä mieltä, että osuu hetkeä aiemmin....
 
Mutta heilunta aiheuttaa ongalmaa. Laukaisussa on aina pieni viive eikä tornin ja putken ohjausservot ei välttis pysy kyydissä vaikka laukaisunohjaus olisi sitä mieltä, että osuu hetkeä aiemmin....
Sitä järjestelmää ohjaa tietokone eikä mikään relekeskus. Kun heitin laukeaa on siellä useita tekijöitä joiden pitää täyttyä, että heitin ampuu. Vakaimen toiminta on yksi niistä ja se huomioi rungon liikkeet ohjatessaan servoja. Kyllä tämä on merellä kehitetty ja testattu järjestelmä, joka toimii myös maalla pyöräalustalla. Ja tulehan paikaltaan ampuvalla heittimellä myös hajontaa. Aina ei ole edullista osua määriteltyyn maalipisteeseen.

Näyttävä etuvoittoinen, tappava takavoittoinen.
 
KIrjoitin rauhanajan koulutuksen näkökulmasta. Eikös se niin mene, että sodit kuten harjoittelet. Jos jotain ei voida turvallisesti harjoitella, voidaanko silloin olettaa joukkojen kykenevän kyseiseen toimintaan kovassakaan tilanteessa?
Eiköhän se nähdä sitten jos/kun noita NEMOja hankitaan.
 
KIrjoitin rauhanajan koulutuksen näkökulmasta. Eikös se niin mene, että sodit kuten harjoittelet. Jos jotain ei voida turvallisesti harjoitella, voidaanko silloin olettaa joukkojen kykenevän kyseiseen toimintaan kovassakaan tilanteessa?
Pääosassa kovapanosammuntoja joudutaan (kaiketi) asettamaan turvallisuusperusteisia rajoitteita jotka aiheuttavat poikkeaman rajoittamattoman sodan olosuhteista.
 
Pääosassa kovapanosammuntoja joudutaan (kaiketi) asettamaan turvallisuusperusteisia rajoitteita jotka aiheuttavat poikkeaman rajoittamattoman sodan olosuhteista.
Esimerkiksi tulenjohtajat eivät pääse ammuttamaan SA varoetäisyyksillä, aina maali jossain 800-2000m tähystysetäisyydellä tykistöllä. Kevyellä heittimellä päästiin 200m jos muistan oikein. Mutta kokonaisen ampumatekniikan kieltäminen turvallisuussyistä käytännössä poistaa kyseisen suorituskyvyn. Vaikea nähdä miten epäsuoran liikeammunnan voisi toteuttaa, muuten, kuin tekemällä Rovalle suoran asvalttitien vartavasten sitä varten.
 
Tuo olisi menossa erkoisjoukoille, ei millekään motorisoidulle ison armeijan joukolle. Vaatimuksena on todennäköisesti, että se mahtuu C-130:n sisälle ellei peräti CH-47:n sisälle.
 
Esimerkiksi tulenjohtajat eivät pääse ammuttamaan SA varoetäisyyksillä, aina maali jossain 800-2000m tähystysetäisyydellä tykistöllä. Kevyellä heittimellä päästiin 200m jos muistan oikein. Mutta kokonaisen ampumatekniikan kieltäminen turvallisuussyistä käytännössä poistaa kyseisen suorituskyvyn. Vaikea nähdä miten epäsuoran liikeammunnan voisi toteuttaa, muuten, kuin tekemällä Rovalle suoran asvalttitien vartavasten sitä varten.
Mitä lisäarvoa se antaa päästä lähemmäksi iskelmiä? Varoetäisyyksillä tehdään ammunnasta turvallisempi.
 
  • Tykkää
Reactions: PH
Esimerkiksi tulenjohtajat eivät pääse ammuttamaan SA varoetäisyyksillä, aina maali jossain 800-2000m tähystysetäisyydellä tykistöllä. Kevyellä heittimellä päästiin 200m jos muistan oikein. Mutta kokonaisen ampumatekniikan kieltäminen turvallisuussyistä käytännössä poistaa kyseisen suorituskyvyn. Vaikea nähdä miten epäsuoran liikeammunnan voisi toteuttaa, muuten, kuin tekemällä Rovalle suoran asvalttitien vartavasten sitä varten.

Tää on ihan kansainvälinen ongelma ainakin sivistysvaltioiden tasolla. Esimerkiksi ennen Persianlahden sotaa britit vapauttivat erillisellä päätöksellä paikalle vietyjen joukkojensa komentajat vastuista mikäli harjoitellessa tapahtuisi henkilövahinkoja. Näin mekanisoitu joukko saatiin koulittua sotavalmiiksi pumpuksi kun harjoitusten vaatimus- ja riskitasot olivat kohdallaan.
 
Mitä lisäarvoa se antaa päästä lähemmäksi iskelmiä? Varoetäisyyksillä tehdään ammunnasta turvallisempi.
Tulivalmisteluja ei voida harjoitella kunnolla. Muistaakseni yksi tulenjohtajan tejtävistä on aikauttaa joukkueen eteneminen suhteessa tulivalmisteluun. Tätä on aika vaikea harjoitella, jos varoetäisyydet ovat moninkertaiset SA tilanteeseen verrattuna.

Toinen syy on metsässä ammunta. Hyvin suuri osa doktriinimme mukaisesta jalkaväen taistelusta tapahtuu metsässä, jossa on hyvin rajoitettu näkyvyys. Kovapanosammuntoja ei voida toteuttaa päätoimintaympäristön kaltaisessa maastossa, koska mitään metsässä näkyvää kohdetta ei voida varoteknisesti ammuttaa, paitsi jos ampuva ase on kevyt heitinjoukkue, jonka tuliasema on tulenjohtoryhmän tasalla.

Tulenjohtajat eivät opi korjaamaan tulta äänen perusteella ollenkaan. Ei opita korjaamaan tulta minkään muun havainnon perusteella, kuin näkemällä kaikki iskemät. Nykyiset kovapanosammunnat kouluttavat ensimmäiseen maailmansotaan sopivia tulenjohtajia, mutta niillä on hyvin vähän mitään tekemistä nykyisen taistelutapamme kanssa.
 
Back
Top