AMOS ja NEMO

[Jounika]

Sitä järjestelmää ohjaa tietokone eikä mikään relekeskus. Kun heitin laukeaa on siellä useita tekijöitä joiden pitää täyttyä, että heitin ampuu. Vakaimen toiminta on yksi niistä ja se huomioi rungon liikkeet ohjatessaan servoja. Kyllä tämä on merellä kehitetty ja testattu järjestelmä, joka toimii myös maalla pyöräalustalla. Ja tulehan paikaltaan ampuvalla heittimellä myös hajontaa. Aina ei ole edullista osua määriteltyyn maalipisteeseen.

Näyttävä etuvoittoinen, tappava takavoittoinen.

Ei ole releitä, tiedän Mutta jopa laukaisupulssista siihen että ammus putkesta pihalle on viive. Osumatarkkuusprosenteista asia selviää.
Nemo muutenkin yksinkertaisempi, joten luulen, että siitä syystäkin AMOS jäänyt taka-alalle. Hinnaltaan Nemo lienee huomattavasti halvempi putkea kohden kuin AMOS. Ja voisi kuvitella, että tositilanteessa useampi yksiputkinen on parempi kuin pienempi määrä 2-putkisia.

 

[crane]

Tulivalmisteluja ei voida harjoitella kunnolla. Muistaakseni yksi tulenjohtajan tejtävistä on aikauttaa joukkueen eteneminen suhteessa tulivalmisteluun. Tätä on aika vaikea harjoitella, jos varoetäisyydet ovat moninkertaiset SA tilanteeseen verrattuna.

Toinen syy on metsässä ammunta. Hyvin suuri osa doktriinimme mukaisesta jalkaväen taistelusta tapahtuu metsässä, jossa on hyvin rajoitettu näkyvyys. Kovapanosammuntoja ei voida toteuttaa päätoimintaympäristön kaltaisessa maastossa, koska mitään metsässä näkyvää kohdetta ei voida varoteknisesti ammuttaa, paitsi jos ampuva ase on kevyt heitinjoukkue, jonka tuliasema on tulenjohtoryhmän tasalla.

Tulenjohtajat eivät opi korjaamaan tulta äänen perusteella ollenkaan. Ei opita korjaamaan tulta minkään muun havainnon perusteella, kuin näkemällä kaikki iskemät. Nykyiset kovapanosammunnat kouluttavat ensimmäiseen maailmansotaan sopivia tulenjohtajia, mutta niillä on hyvin vähän mitään tekemistä nykyisen taistelutapamme kanssa.

Mitääk krh-hommista tietämättä silti ihmetyttää tulen ohjaaminen äänen perusteella???

 

[Mäksä]

Mitääk krh-hommista tietämättä silti ihmetyttää tulen ohjaaminen äänen perusteella???

Metsäisessä maastossa käy hyvin usein niin, että korjauskomennon sijaan tulenjohtaja joutuu lähettämään "EI TÄH", ei tähystetty. Iskemät eivät näkyneet. Tulenjohtajan pitäisi tuossa tilanteessa kyetä antamaan korjaukomento, jolla iskemät tulisivat ainakin näkyville, jos eivät maaliin tulisikaan. Siinä kohtaa ääni on tärkeä suunnan määrittämiseen. Etäisyys on mahdollista arvioida laskemalla sekunteja välähdyksestä pamahdukseen. Ainakin jenkit käyttivät jälkimmäistä Vietnamissa, ensimmäistä opetettiin käyttämään ihan tulenjohtoaukissakin, mutta ei juuri päästy harjoittelemaan. Tuhannesta tulenjohtoryhmäni ammuttamasta kranaatista opettavaisimmat olivat ne kymmenkunta Lyka hyökkäyksessä metsän keskellä ammutut. Oli tosi vaikea nähdä iskemiä edes harvassa metsässä kolmensadan metrin tähystysetäisyydellä.

 

[PstJermu]

300m etäisyydellä tj ei laske sekunteja vaan sekunnin murto-osia. kuinka tarkkaan tj edes sivusuunnassa pystyy kohdistamaan iskemäpisteen pelkällä kuulolla jos ei näe kuin välähdyksen.
niin tämä siis rauhanajan harjoituksiin

 

[Mäksä]

300m etäisyydellä tj ei laske sekunteja vaan sekunnin murto-osia. kuinka tarkkaan tj edes sivusuunnassa pystyy kohdistamaan iskemäpisteen pelkällä kuulolla jos ei näe kuin välähdyksen.
niin tämä siis rauhanajan harjoituksiin

Nämä ovat metodeja joilla yritetään saada tuli edes näkyville, ei maaliin. Ne eivät ole tarkkoja. Muutaman sadan metrin etäisyyksillä suuntavirheen pitää olla aika iso, että sillä on väliä, yli sata piirua tulenjohtajan näkökulmasta. Tärkeintä on tietää, onko iskemät maalin millä puolella, niin ei ainakaan pahenna tilannetta korjauskomennolla.

Välähdyksestä pamahdukseen ei ole metodi, jota Suomessa koulutetaan tietääkseni, ei löydy käsikirjoista eikä minulle koulutettu. Jenkkien tapanahan on aloittaa tykistön ammunta yli 600m päähän omista ja vain korjaamalla tuoda tuli lähemmäs. Tällöin välähdyksen ja pamahduksen ero olisi 2 sekuntia jos muistan oikein kouluajoilta.

 

[PstJermu]

Metsäisessä maastossa käy hyvin usein niin, että korjauskomennon sijaan tulenjohtaja joutuu lähettämään "EI TÄH", ei tähystetty. Iskemät eivät näkyneet. Tulenjohtajan pitäisi tuossa tilanteessa kyetä antamaan korjaukomento, jolla iskemät tulisivat ainakin näkyville, jos eivät maaliin tulisikaan. Siinä kohtaa ääni on tärkeä suunnan määrittämiseen. Etäisyys on mahdollista arvioida laskemalla sekunteja välähdyksestä pamahdukseen. Ainakin jenkit käyttivät jälkimmäistä Vietnamissa, ensimmäistä opetettiin käyttämään ihan tulenjohtoaukissakin, mutta ei juuri päästy harjoittelemaan. Tuhannesta tulenjohtoryhmäni ammuttamasta kranaatista opettavaisimmat olivat ne kymmenkunta Lyka hyökkäyksessä metsän keskellä ammutut. Oli tosi vaikea nähdä iskemiä edes harvassa metsässä kolmensadan metrin tähystysetäisyydellä.

niin

 

[crane]

Jenkkien tapanahan on aloittaa tykistön ammunta yli 600m päähän omista ja vain korjaamalla tuoda tuli lähemmäs. Tällöin välähdyksen ja pamahduksen ero olisi 2 sekuntia jos muistan oikein kouluajoilta.

alle 600m olisi noin 2 sekunttia ero.

 

[gekados]

Elbitiltä kilpailijaa

https://twitter.com/x/status/1617453310172336128

 

[Einomies1]

Elbitiltä kilpailijaa

https://twitter.com/x/status/1617453310172336128

Jaaha, täysautomaattilataus tuossa. Mitenköhän tornin paino? Veikkaan että ei ole 1500 kg kuten Nemossa, vaan aikalailla suurempi eli ei varmaankaan sovellu 6x6 Patriaan.

 

[EXLT2]

Jaaha, täysautomaattilataus tuossa. Mitenköhän tornin paino? Veikkaan että ei ole 1500 kg kuten Nemossa, vaan aikalailla suurempi eli ei varmaankaan sovellu 6x6 Patriaan.

Ja APS ainakin kuvassa.

 

[Mölkky]

Laitetaan tänne kun Nemo mainittu, muutenkin asiaa suomalaisen puolustustarviketeollisuuden näkymistä.

”Patrialle voi olla Yhdysvalloissa luvassa jättipotti, jos kaikki menee hyvin. Yhtiö kertoi vuonna 2020 tutkimus- ja yhteistyösopimuksesta, jossa selvitetään Patrian valmistaman Nemo-kranaatinheitinjärjestelmän soveltuvuutta Yhdysvaltojen uudeksi tornilliseksi kranaatinheittimeksi”

Analyysi | Näin Suomen puolustusteollisuus hyötyy Natosta – Patrialle voi olla luvassa jättipotti Yhdysvalloissa

Suomi panostaa Yhdysvaltoihin suuntautuvaan asekauppaan. Viennin kasvu tarkoittaisi lisäeuroja ja uusia työpaikkoja myös puolustusteknologiastaan tunnetulle Pirkanmaalle, toimittaja Juho Korpela kirjoittaa.

www.aamulehti.fi

 

[ak.tied]

Laitetaan tänne kun Nemo mainittu, muutenkin asiaa suomalaisen puolustustarviketeollisuuden näkymistä.

”Patrialle voi olla Yhdysvalloissa luvassa jättipotti, jos kaikki menee hyvin. Yhtiö kertoi vuonna 2020 tutkimus- ja yhteistyösopimuksesta, jossa selvitetään Patrian valmistaman Nemo-kranaatinheitinjärjestelmän soveltuvuutta Yhdysvaltojen uudeksi tornilliseksi kranaatinheittimeksi”

Analyysi | Näin Suomen puolustusteollisuus hyötyy Natosta – Patrialle voi olla luvassa jättipotti Yhdysvalloissa

Suomi panostaa Yhdysvaltoihin suuntautuvaan asekauppaan. Viennin kasvu tarkoittaisi lisäeuroja ja uusia työpaikkoja myös puolustusteknologiastaan tunnetulle Pirkanmaalle, toimittaja Juho Korpela kirjoittaa.

www.aamulehti.fi

Vaikka toteutuessaan meneekin varmasti lisenssimyyntinä ja valmistus Yhdysvalloissa, niin tämä olisi kyllä jäätävä referenssiasiakas Nemolle ja koko Patrialle. Lisäksi olisi harkitsemisen arvoista Suomenkin ko. järjestelmä lopultakin hankkia. Ukrainan kriisi on näyttänyt aseavun roolin olevan merkittävä tuen muoto ja kalustoyhteensopivuuden näkökulmasta ei haittaisi olla valmis ottamaan vastaan jotain, mihin on valmis logistinen ketju ja valmiudet ottaa käyttöön heti.

 

[Kiusankpl]

 

[ERAkko]

Siirsin tänne Panssarivaunut-ketjusta keskustelun RAK vs. AMOS / Nemo keskustelun lopun, niin se on tutummassa piirissä.

Jututtamani puolalaisen mukaan eivät tykänneet heille tarjotun Nemon lataussysteemistä, koska se ei heidän mielestään palvellut rynnäkkötykkityyppistä käyttöä yhtä hyvin kuin täysautomaatti.

Jep, kiitos. Laukausyhdistelmän latauksen voi Nemossa nähdä ongelmana, kun siinä näyttää laukausyhdistelmä asetettavan pystyyn latauslaitteelle videoilta katsottuna, josta latauslaite juontaa laukauksen putkeen jossakin määrätyssä lataussuunnassa (lataussivu ja -koro ?).
Se lienee ollut hintakysymys eli yksinkertainen systeemi tuli halvemmaksi kuin AMOS-tyylinen latauslaite, jossa ainakin muutama (max 4) ammus voidaan ampua "kertalatauksella" automaatilla käsin koskematta tai se on ollut ainakin tarkoitus aikanaan.
Kokonaan automatisoitu krh-järjestelmä edellyttäisi krh-ampumatarvikkeen standardointia. Esim. Suomalaisista perinteisen krh:n laukauksista pitää poistaa ainakin iskusytyttimen varmistinsokka ja panosjärjestelmiä lienee ainakin 3 versiota: Vanha liuskaruutipanos (enemmän lisäpanosliuskoja ), uudempi liuskapanossysteemi (max 5 tai 6 lisäpanosliuskaa?) 120 K 85 / 92 perinteiselle heittimille kehitettynä ja 120 mm pitkän kantaman AMOS/Nemo -laukaus, jota voi ampua muutamalla lisäpanoksella tavallisesta heittimestäkin. Jälkimmäisessä sytytin voi olla joku modernikin versio ilman sokkaa ja lisäpanokset ovat jyväruutikotelopanoksia. Pelkästään noihin olisi jo vaikea tehdä täysautomaattinen latausjärjestelmä, venäläisistä lisäpanosruutinyssäköistä puhumattakaan. Joillakin videoilla venäläiset/ukrainalaiset solmivat niitä jotenkin ammuksen pyrstöputken ympärille, joka työvaiheena olisi vaikea automatisoida.
Ehkä puolalaiset ovat päättäneet tehdä /ovat tehneet oman uuden 120 krh-laukausyhdistelmän, joka on automaatilla aseeseen aina ladattavissa. Se rajaa vanhojen ampumatarvikkeiden käyttömahdollisuuden pois tai niitä on käsiteltävä edelleen käsin perinteiseen tyyliin.
Suomessa ei taida olla mahdollista tehdä tai saada läpi standardilaukausta muiden maiden käyttöön, joten krh-järjestelmien lataussysteemin pitänee meillä olla joustava eli käsin pitää ampumatarvikkeet valmistella juuri ennen ampumista niiden rakenteellisen kirjavuuden vuoksi.
AMOS / Nemo kantahylsy oli ensimmäinen askel ammuksen koneellistettuun käsittelyyn ajoneuvossa, mutta se ei ratkaise lisäpanosten säätelyn tarvetta eikä mahdollista sytyttimen erilaisten varasto-/kuljetusvarmistinmekanismien vapautusta.

 

[J0h1F]

Siirsin tänne Panssarivaunut-ketjusta keskustelun RAK vs. AMOS / Nemo keskustelun lopun, niin se on tutummassa piirissä.

Jep, kiitos. Laukausyhdistelmän latauksen voi Nemossa nähdä ongelmana, kun siinä näyttää laukausyhdistelmä asetettavan pystyyn latauslaitteelle videoilta katsottuna, josta latauslaite juontaa laukauksen putkeen jossakin määrätyssä lataussuunnassa (lataussivu ja -koro ?).
Se lienee ollut hintakysymys eli yksinkertainen systeemi tuli halvemmaksi kuin AMOS-tyylinen latauslaite, jossa ainakin muutama (max 4) ammus voidaan ampua "kertalatauksella" automaatilla käsin koskematta tai se on ollut ainakin tarkoitus aikanaan.
Kokonaan automatisoitu krh-järjestelmä edellyttäisi krh-ampumatarvikkeen standardointia. Esim. Suomalaisista perinteisen krh:n laukauksista pitää poistaa ainakin iskusytyttimen varmistinsokka ja panosjärjestelmiä lienee ainakin 3 versiota: Vanha liuskaruutipanos (enemmän lisäpanosliuskoja ), uudempi liuskapanossysteemi (max 5 tai 6 lisäpanosliuskaa?) 120 K 85 / 92 perinteiselle heittimille kehitettynä ja 120 mm pitkän kantaman AMOS/Nemo -laukaus, jota voi ampua muutamalla lisäpanoksella tavallisesta heittimestäkin. Jälkimmäisessä sytytin voi olla joku modernikin versio ilman sokkaa ja lisäpanokset ovat jyväruutikotelopanoksia. Pelkästään noihin olisi jo vaikea tehdä täysautomaattinen latausjärjestelmä, venäläisistä lisäpanosruutinyssäköistä puhumattakaan. Joillakin videoilla venäläiset/ukrainalaiset solmivat niitä jotenkin ammuksen pyrstöputken ympärille, joka työvaiheena olisi vaikea automatisoida.
Ehkä puolalaiset ovat päättäneet tehdä /ovat tehneet oman uuden 120 krh-laukausyhdistelmän, joka on automaatilla aseeseen aina ladattavissa. Se rajaa vanhojen ampumatarvikkeiden käyttömahdollisuuden pois tai niitä on käsiteltävä edelleen käsin perinteiseen tyyliin.
Suomessa ei taida olla mahdollista tehdä tai saada läpi standardilaukausta muiden maiden käyttöön, joten krh-järjestelmien lataussysteemin pitänee meillä olla joustava eli käsin pitää ampumatarvikkeet valmistella juuri ennen ampumista niiden rakenteellisen kirjavuuden vuoksi.
AMOS / Nemo kantahylsy oli ensimmäinen askel ammuksen koneellistettuun käsittelyyn ajoneuvossa, mutta se ei ratkaise lisäpanosten säätelyn tarvetta eikä mahdollista sytyttimen erilaisten varasto-/kuljetusvarmistinmekanismien vapautusta.

Juu, ja sen minkä olen ymmärtänyt tuosta RAK:n latauskoneistosta, niin sillä tosiaan pitää a-tarvikkeet olla valmisteltuina panosten osalta kuitenkin etukäteen, tai sitten ammutaan täyspanoksella. Ymmärtääkseni nimenomaan laukausyhdistelmä RAK:ssa on omanlaisensa, eikä täysin yhteensopiva muiden kanssa.

Puolalaisten projektiin kuului myös uusi ontelokranaatti RAK:lle, mutta en tiedä miten tämä on edennyt.

 

[VanhaPate]

Patria NEMO Navy - A real game changer on board​

Patria NEMO Navy mortar system for naval applications
Patria NEMO is a compact and flexible mortar system for the needs of modern warfare and crisis management, which call for mobility, protection and accuracy. Designed by the industry's top professional, Patria, the light system can be mounted on various naval platforms, enabling rapid fire support.
Turreted, remote-controlled 120 mm mortar system consists of the weapon, loading device, turret, fire control system and ammunition storage, and is fully operational with a platform and ammunition. Patria NEMO is suitable for many purposes. Thanks to its indirect and direct fire capability, as well as its Multiple Rounds Simultaneous Impact (MRSI) capabilities, it can be used for self-defence and various indirect fire missions. Impressive fire support and rapid response with high crew protection -- all in one.
Comprehensive fire control by sensor-to-shooter operations: Patria's indirect fire system enables the highest possible readiness for battle and crisis management. Thanks to its network of sensors and situational awareness, Patria's fire control system enables sensor-to-shooter operations.
A forward observer system is used for identifying the target and acquiring a full view of the situation on the battlefield. The fire control system produces fire support plans and fire missions, which are transmitted along a tactical data network to the command and control systems. Fire support decisions are made at the fire direction centre, and the NEMO units execute the fire missions -- right on target.
Patria's indirect fire system consists of:
• weapons and ammunition
• vehicles and vessels
• systems with integrated support functions
- tactical weather services
- fire control system
- communication systems
- forward observer functions
Setting new standards for mortar mobility, protection and firepower both on land and sea Patria Nemo Navy as a lightweight and remote-controlled system is an ideal member for fast moving naval fleets. Bombarding coastal positions, supporting landing operations both with indirect as well as direct fire and supporting in-land operations of the advancing troops. Due to its unique direct fire capability Patria NEMO Navy mortar system can also engage with moving hostile vessels.
Patria NEMO releases the full potential of modern mortar systems. Its applicability for land and sea, its operation on the move, its level of protection and firepower and its ability to be part of fast moving units has made Patria NEMO a long-awaited solution to the market needs. Joint operations between land and sea are a reality - at last.

 

[Shrike]

On kyllä näin insinöörinä ja tulenjohtajana arvostettava tuota automatiikkaa ja laskinta. Varsinkin liikkeessä ja Navy-versiossa game changer heittimissä.

Onko muuten muita moderneja esimerkkejä siitä että heittimellä ammutaan suora-ammuntaa / alakulmilla? En muista itse missään nähneeni.

Hieno peli.

 

[Mäksä]

On kyllä näin insinöörinä ja tulenjohtajana arvostettava tuota automatiikkaa ja laskinta. Varsinkin liikkeessä ja Navy-versiossa game changer heittimissä.

Onko muuten muita moderneja esimerkkejä siitä että heittimellä ammutaan suora-ammuntaa / alakulmilla? En muista itse missään nähneeni.

Hieno peli.

Venäläisten Nona heittimet ampuvat usein alakulmilla, mutta en oikeastaan edes tiedä, että onko ne oikeita heittimiä, eivätkä haupitseja. Kyseessä on kuitenkin takaaladattava rihlattu ase, joten ainut yhteinen tekijä KRH:n kanssa sillä on sijoitus organisaatiossa, pataljoonan heitinpatterin aseistuksena.

 

[ak.tied]

Venäläisten Nona heittimet ampuvat usein alakulmilla, mutta en oikeastaan edes tiedä, että onko ne oikeita heittimiä, eivätkä haupitseja. Kyseessä on kuitenkin takaaladattava rihlattu ase, joten ainut yhteinen tekijä KRH:n kanssa sillä on sijoitus organisaatiossa, pataljoonan heitinpatterin aseistuksena.

Automatiikkaa, laskentaa ja vakautuksesta puhumattakaan niissä ainakaan tuskin on. Game changer titteliä en Nonalle olisi heti antamassa.

Designed	1974–1980

 

[tienvarsipummi]

https://twitter.com/x/status/1626211674440048640