Noissa taitaa olla Amokseen ja Nemoon suurin yhteneväinen tekijä se fakta, että kaikki ovat heittimiä. Vähän niinkuin MiG-21 ja F-22, kiistatta molemmat ovat lentokoneita.Ei kranaatinheitinajoneuvo tai takaaladattava kranaatinheitin ole mitenkään uusi asia venäläisille. Sen sijaan länsimainen tapa toteuttaa ko. asiat voisi avata uusia näkökulmia ja mekaniikan suoraan kopioimalla säästää potentiaalisesti paljonkin aikaa ja rahaa oman vastaavan kehittämiseen verrattuna. Oletettavastihan nuo eivät ole ihan länsimaalaisella tasolla... ja esim. automaattilaturien kehittäminen on astetta haastavampaa puuhaa, jossa palaa aikaa ja tupakkaa.
2S31 Vena - Wikipedia
en.wikipedia.org
2S9 Nona - Wikipedia
2B9 Vasilek - Wikipedia
AMOS ja NEMO
- Viestiketjun aloittaja peelo
- Aloitus PVM
Niinpä. Amoksen ja Nemon pihvi löytynee automatiikasta, ammunnanhallinnasta ja muista korkeaa teknologiaa vaativista osakomponenteista. Nuo venäläisten ratkaisuthan ovat Neuvostoliiton kylmän sodan ajan massatuotteita.
J0h1F
Ylipäällikkö
Nuo venäläiset takaaladattavat heittimet ovat muuten rihlattuja, eli ikään kuin tykkiheittimiä. Samaan sarjaan menee periaatteessa myös uusi 2S34, joka on 2S1:n alustalle tehty 120 mm rihlattua pitkäputkista heitintä käyttävä muunnos.Ei kranaatinheitinajoneuvo tai takaaladattava kranaatinheitin ole mitenkään uusi asia venäläisille. Sen sijaan länsimainen tapa toteuttaa ko. asiat voisi avata uusia näkökulmia ja mekaniikan suoraan kopioimalla säästää potentiaalisesti paljonkin aikaa ja rahaa oman vastaavan kehittämiseen verrattuna. Oletettavastihan nuo eivät ole ihan länsimaalaisella tasolla... ja esim. automaattilaturien kehittäminen on astetta haastavampaa puuhaa, jossa palaa aikaa ja tupakkaa.
2S31 Vena - Wikipedia
2S9 Nona - Wikipedia
2B9 Vasilek - Wikipedia
Jopuni
Ylipäällikkö
Jos tuolla RWS aseella voi torjua droneja niin tarpeeseen tulee, mutta onko muuten tarvetta. Ei kai Nemoa ole tarkoitus etulinjaan viedä, vai ollaanko niiden käyttöä laajentamassa jalkaväen tukemiseen edessä.
Einomies1
Respected Leader
Jos tarkoitus on toimia ATGM-ohjusten vaikutuspiirissä niin onko ajateltu omasuojaksi noilta ohjusryhmiltä? Videolla NEMO ampuu MRSI:n niin että viimeinen kranaatti lähtee laakana ja silloin vaunun pitää olla näköetäisyydellä maalista, 1-2 km päässä korkeintaan. En osaa sanoa että olisiko järkevää toimintaa, ehkä ei.
Osuukohan tuolla Protectorilla + 12,7mm pieneen droneen? Epäilen hieman kun kuulin että Saabin Trackfirelläkin on vaikeuksia (tosin veneestä). Ehkä sitten 40mm krhkk ja NAMMOn paukku hersyllä voisi olla toimivampi.
Olen miettinyt vähän samaa.
Tottahan demoissa ja videoilla toiminta näyttää komealta, kun maaliin osutaan hyvin (joka on ihan totta) ja paska lentää.
Mutta jotenkin jää sellainen kuva, että esitetty tornillinen kranaatinheitin käy aina jotain maagista omaa erillissotaansa.
Sen jälkeen kun Nemo/RWS-kombinaatio on sotatantereella havaittu vastustajan toimesta, se imee kyllä itseensä kaiken mahdollisen tuen.
Lienee selvää, että tuollaisen ajoneuvon on tarkoitus seurata hyökkäyskärjen mukana. Ja olettaisin että etäisyys kärkeen tulisi olemaan lyhempi kuin tykistöllä, mahdollisesti kulkee etummaisen komppanian välittömässä läheisyydessä. Joten voisin kuvitella, että tuota RWS:ää tarvittaisiin omasuojan takia, kun jokaista irtovihollista ei tohdi ampua kranaatilla.
Toinen syy tuolle löytyy meidän tästä uudesta taistelutavasta. Eli tuollaiset heittimet olisivat varsin hajautetussa muodostelmassa ja nähdäkseni vaativat omasuojaa myös liikkuessaan.
Nemon vahvuus on, että sillä voi osallistua taisteluun juurikin kuten kerroit, ei eturintamassa mutta heti sen läheisyydessä. Vaunu pystyy ampumaan liikkestä jatkuvaa tarkkaa tulta haluttuun maaliin jopa suorasuuntauksella mihin mikään vastaava ei kykene.
Jos olisin "Patrian isopäälikkö", lahjoittaisin vaunuja Ukrainaan markkina-arvon takia.
Hanski
Ylipäällikkö
Kumpi niistä vai peräti molemmat?
Eikös tuo pieni-kal suorasuuntaus-"apuase" kannattaisi asentaa suoraan Nemon KRH-putken kylkeen (ei tuliputkeen, mutta johonkin korottuvaan, rekylöimättömään pääaseen tukiosaan) kiinteästi jollakin ripustuksella. Siinähän on valmiina suuntaus- ja tähtäinsysteemit, jolla hallitaan pääaseen suorasuuntausammuntaa varmaankin kameran /lämpökameran/tähtäinsysteemien jne?? kautta. Videon mukaisessa konstruktiossa on tupla tähtäimet ja liikelaitteet pääaseen kylkeen asennettavaan aseeseen verrattuna.
Amoksesta en sitten tiedä, onko raskaiden tornin ja tupla-aseen liikenopeudet riittävät konekivääritulen suuntaukseen, mutta ei kai sen välttämättä hirmunopea-liikkeinen tarvitse olla, kun hätävara-ase on kyseessä pääaseen rinnalla. Tietysti rinnakakiskonstruktio on / olisi pitänyt huomioida jo pääaseen suunnittelussa. Rinnakkaisaseen kiinnityskonstruktio (tai sen paikka) pitäisi olla etukäteen valmiiksi mietitty, esim kiinnityspisteet, johon erilaisia ripustuksia voi virittää kunkin pikkuasetyypin tarpeen mukaan.
Sitten menee vaikeaksi, jos patruunavyö tai muu ampumatarviketäydennys pitäisi kyetä vaihtamaan suojasta (tornin sisältä) käsin. Se vaatisi läpivientejä tornin etusektoriin ja on siten hankalasti toteutettavissa jälkiasennuksena.
Esittelyideon konstruktiolla joutuvat ainakin pohtimaan ja väistämään pääaseen putkea ja siinä kiinniolevia laitteita, joten "tuli ei ole vapaa" geometrisesti, jos pääaseen putki on korotuksella.
Kun ovat Kongsbergin Protector RWS ratkaisuun päätyneet, niin siihen on saattanut vaikuttaa Patrian toisen pääomistajan "vilpitön tahtotila"
.Jompaa kumpaa "luovutettavaa" pitänee ulkoiluttaa esim. Lontoossa DSEI:ssä tai hiekkamaiden asenäyttelypäivillä.
Vielä vuonna 2012 Venäjää pidettiin näinkin salonkikelpoisena:
www.mtvuutiset.fi
Patria ei elämöi mahdollisella asekaupalla – arvo jopa miljardi
Eilen julkisuuteen tulleet Patrian mahdolliset asekaupat Venäjälle ovat yhtiön mukaan vasta tunnusteluvaiheessa.
www.mtvuutiset.fi
viimeinen mohikaani
Majuri
Patrian videosta tuli ensimmäisenä mieleen tällainen geometrinen harjoitustehtävä:
Ettei vain pääaseen putkelle kävisi hassusti taistelun tiimellyksessä...
Eikös periaatteessa israelilaisten suosima, kanuunan päällä oleva 12,7 mm Browning vastaisi kuvausta aika pitkälle?Eikös tuo pieni-kal suorasuuntaus-"apuase" kannattaisi asentaa suoraan Nemon KRH-putken kylkeen (ei tuliputkeen, mutta johonkin korottuvaan, rekylöimättömään pääaseen tukiosaan) kiinteästi jollakin ripustuksella. Siinähän on valmiina suuntaus- ja tähtäinsysteemit, jolla hallitaan pääaseen suorasuuntausammuntaa varmaankin kameran /lämpökameran/tähtäinsysteemien jne?? kautta. Videon mukaisessa konstruktiossa on tupla tähtäimet ja liikelaitteet pääaseen kylkeen asennettavaan aseeseen verrattuna.
Amoksesta en sitten tiedä, onko raskaiden tornin ja tupla-aseen liikenopeudet riittävät konekivääritulen suuntaukseen, mutta ei kai sen välttämättä hirmunopea-liikkeinen tarvitse olla, kun hätävara-ase on kyseessä pääaseen rinnalla. Tietysti rinnakakiskonstruktio on / olisi pitänyt huomioida jo pääaseen suunnittelussa. Rinnakkaisaseen kiinnityskonstruktio (tai sen paikka) pitäisi olla etukäteen valmiiksi mietitty, esim kiinnityspisteet, johon erilaisia ripustuksia voi virittää kunkin pikkuasetyypin tarpeen mukaan.
Sitten menee vaikeaksi, jos patruunavyö tai muu ampumatarviketäydennys pitäisi kyetä vaihtamaan suojasta (tornin sisältä) käsin. Se vaatisi läpivientejä tornin etusektoriin ja on siten hankalasti toteutettavissa jälkiasennuksena.
Esittelyideon konstruktiolla joutuvat ainakin pohtimaan ja väistämään pääaseen putkea ja siinä kiinniolevia laitteita, joten "tuli ei ole vapaa" geometrisesti, jos pääaseen putki on korotuksella.
Kun ovat Kongsbergin Protector RWS ratkaisuun päätyneet, niin siihen on saattanut vaikuttaa Patrian toisen pääomistajan "vilpitön tahtotila"
Jompaa kumpaa "luovutettavaa" pitänee ulkoiluttaa esim. Lontoossa DSEI:ssä tai hiekkamaiden asenäyttelypäivillä.
Se mikä hommasta puuttuisi on kyky "overwatch":iin ampumatoiminnan aikana. Valppaana pitää olla jokatapauksessa, jo ihan omien turvallisuuden takia.
Kun ovat Kongsbergin Protector RWS ratkaisuun päätyneet, niin siihen on saattanut vaikuttaa Patrian toisen pääomistajan "vilpitön tahtotila"
Jos olisin osakkeenomistaja niin vaatisin tuollaista yhdistelmää. Ja miksikäs ei? En näe mitään muuta syytä tuollaista yhdistelmää vastaan kuin hinnan.
Mitähän tuollainen RS4 kaikkinensa kustantaa lisää, siis asiakkaalle?
Palaan siis edelleen aiheeseen panos/tuotos.
Tarkoitan sillä, kun eivät tuo alusta ja torni muutenkaan ole mitään varsinaisia bulkkituotteita.
Patrian isojohtajana rakennuttaisin n.20 Nemovaunua Ukrainaan markkinointimielessä vaikka lainarahalla. Tämä sota Ukrainassa on osoittanut kuinka tärkeää liike ja osumatarkkuus on. Nemoa voi verrata maanpäälliseen häivehävittäjään ominaisuudiltaan.
Isojohtajana toivoisin, että Suomi lähettäisin kaikki PV:n (24?) Amokset Ukrainaan, poistuva asejärjestelmä josta olisi mahdolisuus saada rahallinen korvaus EU:lta.
Ei se Ruotsikaan CV90:ä anna ilmaiseksi tai miettimättä kauppapolitiikkaa.
Hanski
Ylipäällikkö
Niin, eihän 20 NEMO-vaunun kokonaishinta n. 3 M€ yksikkökustannuksella ole kuin Patrian emoyhtiön 2,5 vuoden liikevaihto. Erityisesti lainarahalla tehtynä se olisi todellinen isojohtajan päätös! Saattaisi isojohtajalla olla yhtiön hallitukselle perustelemista toimen järkevyydessä...
Viimeksi muokattu:
Itse isojohtajana koen toimen järkevyyden riskin arvoiseksi, jos Nemosta kerrotut ominaisuudet todetaan taistelukentällä todeksi niin Patrialla on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä asekauppaa NATO:n kanssa.
Pelkän Landin liikevaihto oli muuten 78. Mutta muuten samaa mieltä.