No, sellaisen tehtävän ne täyttäisivät, että Nemo-veneet sentään valmistuisivat joskus.
AMOS ja NEMO
- Viestiketjun aloittaja peelo
- Aloitus PVM
Se on jo vientituote ja varmaankin myydään kaikille, jotka pystyvät maksamaan, jotka eivät ammu takaisin ja joille saa vientiluvan.
Viimeksi muokattu:
Ehkäpä liian kallis ollakseen ”vain” 120mm heitin ja liikkuvaa tykistöä on jo käytössä pidemmällä kantamalla valmiilla organisaatiolla. Nemoa pitäisi käyttää Ukrainassa siivoamaan metsäkaistaleita dronen avustuksella, jotta saadaan todellista näyttöä.
Jos haluaa alkaa vertailemaan tykistöä ja heittimiä menee heti alkuunsa pieleen. Klassinen omenoiden ja päärynöiden vertailukeissi. Kummallakin on oma tarkoituksensa, jotka ovat vain osin päällekkäisiä.
Sarek1
Ylipäällikkö
Kukaan ei liene väittänyt, että Nemo olisi halpa ratkaisu. Pyöräalustalle istutettuna sen liikkuvuus on verraton ja konttiversio siirtyy paikasta toiseen kivuttomasti. MRSI -kyky ja kyky ampua tarvittaessa myös liikkeestä; Ukrainan tilanteessa Nemolle voisi löytyä hyvinkin helposti oma ekolokeronsa taisteluiden tukemisessa.
Ukrainassa Nemo/Amos olisi varmasti todella toimiva asejärjestelmä. Kaukovaikutus on jo kunnossa, lähitukena käytetään videoiden perusteella pääosin MBT:ä. Nemo olis tuohon hommaan täsmäase ilman tarvetta mennä vihollisen iholle, samoin kaupunkisodassa olis mukava tilata ryöppy naapurikorttelin mulkuille jne.
Jonnet ei muista, että ryssät olis halunnu ostaa Amoksia. Onneksi ei myyty!
Edelliseen liittyen, vanha juttu jenkkien ajatuksista heittimistä nykysodankäynnissä.
”koska tykistöjärjestelmien kantamat kasvavat ja taistelukenttä syvenee, viimeisillä sadoilla metreillä ennen rintamalinjaa panssarijalkaväki on yhä riippuvaisempi kranaatinheittimistä epäsuorana tulitukenaan. Hänen mukaansa laajamittaisessa taistelussa suurikaliiperiset kranaatinheittimet ratkaisevat, saavutetaanko voitto vai kärsitäänkö tappio”
www.verkkouutiset.fi
”koska tykistöjärjestelmien kantamat kasvavat ja taistelukenttä syvenee, viimeisillä sadoilla metreillä ennen rintamalinjaa panssarijalkaväki on yhä riippuvaisempi kranaatinheittimistä epäsuorana tulitukenaan. Hänen mukaansa laajamittaisessa taistelussa suurikaliiperiset kranaatinheittimet ratkaisevat, saavutetaanko voitto vai kärsitäänkö tappio”
Ukrainasta opittua: Kranaatinheittimien merkitys sodankäynnissä kasvaa | Verkkouutiset
Ukrainasta opittua: Kranaatinheittimien merkitys sodankäynnissä kasvaa | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Niin, itse näen Nemon ja myös Amoksen olevan juuri se mitä dronesota kaipaa. Nopeasti liikkuva, tarkka, hyvä tulinopeus ja perusammukset halpoja & loputtomasti saatavilla.
Valitettavasti kumpaakaan ei ole myyty sellaisia lukemia, joita odottaisi. Kun katsotaan heitinajoneuvoja maailmalla, nämä ovat joitakin poikkeuksia lukuunottamatta edelleen halpaa patarautaa (tavallinen heitin pultattu johonkin alustaan).
Ylimatruusi
Kapteeni
suomen kaikki Amokset Ukrainaan. Sama määrä AMVtä tilalle ja tuplamäärä Nemoja eli putkimäärä sama.
Näissä puuttuu aina se että KRH tekee myös savutusta ja valotusta. Näitä ei voi kunnolla tehdä kaukaa kun valojen pitää olla naapurin päällä ja savujen juuri oikeassa kohdassa tuulen suhteen.Edelliseen liittyen, vanha juttu jenkkien ajatuksista heittimistä nykysodankäynnissä.
”koska tykistöjärjestelmien kantamat kasvavat ja taistelukenttä syvenee, viimeisillä sadoilla metreillä ennen rintamalinjaa panssarijalkaväki on yhä riippuvaisempi kranaatinheittimistä epäsuorana tulitukenaan. Hänen mukaansa laajamittaisessa taistelussa suurikaliiperiset kranaatinheittimet ratkaisevat, saavutetaanko voitto vai kärsitäänkö tappio”
Ukrainasta opittua: Kranaatinheittimien merkitys sodankäynnissä kasvaa | Verkkouutiset
Ukrainasta opittua: Kranaatinheittimien merkitys sodankäynnissä kasvaa | Verkkouutiset
Mikfin70
Ylipäällikkö
Tuo valojen sytyymispisteen ja savustus keskipisteen määrittäminen on ihan normaalia tulenjohtajan työtä, eikä siinä ole eroa ammutaanko ne 120 krh:llä vai 122 H:lla samalla tavalla ne määritetään molemmille.
Äkkiä ajatellen tuntuu hyvältä idealta, mutta ei sitä kuitenkaan ole. Ensinnäkin meillä on Amoksia jo valmiiksi aivan liian vähän, näitä ei ole varaa luovuttaa vaikka halua siihen olisikin. Toinen hyvä syy olla antamatta on se, että Amos on laite jonka on parempi olla joutumatta ryssän kynsiin ja riski siihen on korkea sodassa. Ei tule yhtäkkiä mieleen muita sotakamppeita, joita venäläiset olisivat meiltä halunneet ostaa.
Tästä olisi mukava kuulla lisää.
Fibo
Kersantti
Uutinen vuodelta 2012:
MTV3: Venäjä kiinnostunut isoista asekaupoista Suomen kanssa
Presidentti Sauli Niinistö kertoi MTV3:lle, että Venäjä on kiinnostunut 500:n Patrian kranaatinheitinvaunun tilaamisesta.
Huhta
Greatest Leader
Kohukenraali Makarov haluaisi ostaa Patrian vaunuja Venäjälle
Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov on iskenyt silmänsä suomalaisiin panssaroituihin miehistönkuljetusvaunuihin, kertoi Venäjän hallituksen lehti Rossiiskaja gazeta.
www.is.fi
Huhta
Greatest Leader
Suurin vahinko olisi tosiaan se, että Venäjä voisi saada heittimen tutkittavakseen, valmistaa kopion ja käyttää sitä meitä ja liittolaisiamme vastaan. Toisaalta, ihan sama riski on olemassa vaikkapa Leopardeissa - ja niitäkin lähetetään Ukrainaan ilman sen kummempaa huolenhäivää.
Sinänsä hauska ajatus, että suomalainen puolustusteollisuus olisi saanut jättikaupan Venäjälle (nuo Makarovin puheet). Mutta pahoin pelkään, että venäläiset olisivat vain kokeilleet järjestelmää, tutkineet läpikotaisin ja sen jälkeen todenneet, ettei sittenkään osteta. Parin vuoden päästä olisi alkanut tulla kopioita paikallisesta tehtaasta. Patrian saama hyöty käytännössä nolla, jopa negatiivinen, kun markkinoille olisi tullut yksi kilpailija lisää.
Noin epäilen kans tuossa hommassa olleen tavoite.
Sinällään Amoksen joutuminen ryssien kynsiin olisi isompi vahinko kuin Leon. Leo on ”vain” kehittynyt moderni taisteluvaunu, jota vastaava tuote on örkeillä ollut pitkään mieliharmina (Armata). En usko, että Armata ongelmat ratkeavat Leoa tutkimalla, ongelma on muualla. Amos taas on kokonaan uusi asejärjestelmä ja sen vuoksi minusta arvokkaampi ryssille saaliina. Ei sillä, että osaisivat kopiota ihan heti tehdä, mutta ajan kanssa kyllä.
Huhta
Greatest Leader
Ei kranaatinheitinajoneuvo tai takaaladattava kranaatinheitin ole mitenkään uusi asia venäläisille. Sen sijaan länsimainen tapa toteuttaa ko. asiat voisi avata uusia näkökulmia ja mekaniikan suoraan kopioimalla säästää potentiaalisesti paljonkin aikaa ja rahaa oman vastaavan kehittämiseen verrattuna. Oletettavastihan nuo eivät ole ihan länsimaalaisella tasolla... ja esim. automaattilaturien kehittäminen on astetta haastavampaa puuhaa, jossa palaa aikaa ja tupakkaa.
2S31 Vena - Wikipedia
2S9 Nona - Wikipedia
