AMOS ja NEMO

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja peelo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Se jos vasta nyt 1. Himars raketinheitin tuhoutuu on tietysti hieno tulos. Mutta kumpi suojaa vaikka raketinheitintä paremmin, paikanvaihto sen jälkeen kun on ammuttu vai paikalleen jääminen esim usemmaksi tunniksi? Jos asialla ei olisi väliä miksi esim ruotsalaiset ovat kehittäneet oman Archerinsa joka pääsee ampumisen jälkeen liikkeelle paljon nopeammin kuin vedettävä tykistö?

Tuossa on minuutin video siitä miten Archer toimii ja Youtubessa videon teksteissä lukee hyvin perustelut että miksi.

Somessa on vähän väliä videoita missä Ukraina tuhoaa Venäjän tykistöä niin että ensin tiedustelu selvittää tykistön paikan, sitten sinne ammutaan esim Himarsilla tai tarkkuuskranaatilla ja venäläisillä on epäsuoraa yksi kappale vähemmän.
Onko tiedustelu löytänyt tykistön ammun jälkeen vai ilman ammuntaa?
 
Täh. Pitääkö sen liikkua lähes kokoajan ollakseen suojassa? Eikä pysähtyneenä suojaan?
Milloin se on suojassa? Joissakin videoissa tykki/ajoneuvo on ollut esim naamioverkon alla ja silti vihollinen on sen löytänyt. Tai metsässä puiden välissä ja sama tulos. Tuossa pari tuoretta esimerkkiä Ukraina-threadistä


Ja vaikka liikkuisi niin varsinkin dronet voivat iskeä myös liikkuviin maaleihin joten ei kovin turvallista ole nykysodassa.

Melko vaikea tietää missä vaiheessa vihollinen jonkun tykin löytää. Esim. dronehan voi lentää lähistöllä milloin vaan ja paikantaa erilaisia maaleja vaikka nämä eivät ampuisikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tyhmä kysymys: voisiko ampua Nemolla hauleja? Siis droneja vastaan vaikka yhden 1cm hauleillailla olisi ehkä peittoa? Vaatiiko aika sytyttimellä ja on kallis?
 
Tyhmä kysymys: voisiko ampua Nemolla hauleja? Siis droneja vastaan vaikka yhden 1cm hauleillailla olisi ehkä peittoa? Vaatiiko aika sytyttimellä ja on kallis?

KRH:n kranaatin lähtönopeus ei ole järin suuri, joten teho olisi kai aika vajaavainen. Ja tuon kokoinen teräshauli alkaa jo tekemään hallaa omille pudotessaan maahan.
 
Täh. Pitääkö sen liikkua lähes kokoajan ollakseen suojassa? Eikä pysähtyneenä suojaan?
Tulitehtävän jälkeen siirtymistähän on useimmiten itseliikkuvuuden päätarkoituksena ajateltu, jotta vastatykistötoiminta ei kykene vaikuttamaan.

Ukrainassa Lancetin tuhoaman kaluston kohdalla on havaittu myös, että liian paljon tiestöön sidottu kalusto on ollut uhan alla, ja ukrainalaisethan valittivat, että CAESAR ei ole sen takia kovin hyvä, koska se on asemasta lähtiessäänkin iso ja huonommin panssaroitu maali ja aika lailla tiestöön sidottu, toisin kuin panssarihaupitsit. Tästä omana pohdintana se, että panssarihaupitsit (tai M270 vs. HIMARS) pystyvät myös siirtymisen jälkeen ajamaan paremmin tähystyssuojaan esim. metsään tai muuten huonommin kantavaan maastoon kuin kuorma-autoalustaiset.

Milloin se on suojassa? Joissakin videoissa tykki/ajoneuvo on ollut esim naamioverkon alla ja silti vihollinen on sen löytänyt. Tai metsässä puiden välissä ja sama tulos. Tuossa pari tuoretta esimerkkiä Ukraina-threadistä


Ja vaikka liikkuisi niin varsinkin dronet voivat iskeä myös liikkuviin maaleihin joten ei kovin turvallista ole nykysodassa.

Melko vaikea tietää missä vaiheessa vihollinen jonkun tykin löytää. Esim. dronehan voi lentää lähistöllä milloin vaan ja paikantaa erilaisia maaleja vaikka nämä eivät ampuisikaan.
Jos käytössä on Lancetin tapaiset ohjattavat itsemurhadroonit (tai siis väijyvät ampumatarvikkeet), niin silloinhan edes liike ei suojaa kunnolla. Mutta esim. juuri kyseiseltä Lancetilta voisi kyllä suojautua riittävän vahvasti teräsverkotetuilla suoja-asemilla, joissa olisi vielä mahdollisimman hyvä suoja tähystykseltä.
 
Ruotsiin lisää NEMOja tosin paattiversio.

Sweden is set to acquire eight new mortar vessels equipped with the Patria NEMO Navy mortar system.
 
Ruotsiin lisää NEMOja tosin paattiversio.

Sweden is set to acquire eight new mortar vessels equipped with the Patria NEMO Navy mortar system.
Jotenkin outoa, ettei Puolustusvoimat näe tarpeelliseksi Nemoa?
 
Mites tulitustarkkuus keikkuvasta veneestä ?
UAE ei ole valittanut. 6 Ghannatha-luokan venettä on varustettu NEMOlla jo 2015. Nuo veneet on muuten suunnitellut Swede Ship Marine, joka vähemmän yllättäen on myös tämän tilauksen toimittaja.

Lisäksi NEMOa on testattu Jurmossa ja CB90:ssä. Molemmat taisivat osoittautua vähän liian pieneksi alustaksi.
 
UAE ei ole valittanut. 6 Ghannatha-luokan venettä on varustettu NEMOlla jo 2015. Nuo veneet on muuten suunnitellut Swede Ship Marine, joka vähemmän yllättäen on myös tämän tilauksen toimittaja.

Lisäksi NEMOa on testattu Jurmossa ja CB90:ssä. Molemmat taisivat osoittautua vähän liian pieneksi alustaksi.
Mahtaako liian pieni alusta keinua liikaa? Mites katamaraani toimisiko ?
 
Mahtaako liian pieni alusta keinua liikaa? Mites katamaraani toimisiko ?
Omat katamaraanikokemukset ovat taannoisista Tallinnan pikalaivoista, niin ei välttämättä ihan skaalaudu venekoon laitteisiin. Mutta ne tuppasivat aallokossa heilumaan paljon lyhyemmin, terävämmin ja nopeammin liikkein kuin yksirunkoiset laivat. Sellainen tärinä saattaisi olla vakaajalle jopa vaikeampi pala kuin isompi mutta hitaammin kääntyvä keinunta.

Pienen alustan ongelmaksi, ainakin yhdeksi, epäilen rekyylin hallintaa. Vene ei saisi kaatua vaikka ammuttaisiin täysi MRSI-purske suoraan sivulle. No siinä kyllä kaksirunkoisuus auttaisi...
 
Taiwanin katamaraanista oli vasta juttua, että se oli käyttökelvoton korkeammissa sea stateissa. Israelin ja Suomen oloissa kai toimii paremmin tuollainen ylivarustaminen tonnistoon nähden. Siinä määrin kuin se "toimii" esim. Hamina-luokassa.
 
Viimeksi muokattu:
Taiwanin katamaraanista oli vasta juttua, että se oli käyttökelvoton korkeammissa sea stateissa. Israelin ja Suomen oloissa kai toimii paremmin tuollainen ylivarustaminen tonnistoon nähden. Siinä määrin kuin se "toimii" esim. Hamina-luokassa.
Molemmilla on sama ajatus: toimitaan lähellä omaa rannikkoa hävittäjäsuojassa. Suomella on arvatenkin israeliin verrattuna vielä syväys- ja kääntösäderajoitteet.

Norjalaisillahan on onnistunut pieni katamaraani. https://en.wikipedia.org/wiki/Skjold-class_corvette

Mikä haminassa ei muka toimi vai onko se saatu nyt huollossa tuhottua? Laitehan on ainoa onnistunut projekti merivoimien viimeiseltä 30v ajalta.
 
Jotenkin outoa, ettei Puolustusvoimat näe tarpeelliseksi Nemoa?
Virallista tai ei, Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat toisesta maailmansodasta lähtien rakentaneet omiaan täydentämän toisiaan. En usko että on täysin sattumaa.

Maavoimien osalta, meillä on muutama AMOS ja tulemme varmaan näkemään Nemoja tulevaisuudessa. Oletan että ne otetaan huomioon osana tykistöuudistusta, se ei rajoitu pelkästään uusiin putkiin vaan aika paljon pitää uusia.
 
Tämä visio ei kyllä toteudu sitten pätkääkään ainakaan hävittäjissä. Tai liikkuvassa tykistössä, tai en oikein keksi että missä toteutuu edes teoriassa.
Siinä missä on pystytty, on ollut mahdollista tai järkevää. Drakenit, MTO 85, RBS 70, laivaston järjestelmät, Pasit ja AMV... Suomen liikkuva tykistö on ollut ennen K9 varsin neukkuperäistä ja harvaa. Nyt Nemo, Amos meni aikoinaan kiville kun sukset meni ristiin. BV tekat, MTLB Ruotsista. Mitähän vielä, varmasti paljon ja tiedustelu, organisaatio ja logistiikkaosastolla varmasti paljon sellaista mitä emme näe ja osaa lukea.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top