AMOS ja NEMO

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja peelo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Näkyy ehkä selvemmin 2000 luvulla. Suomella iso perinteinen maa-armeija, pieni laivasto joka tosiaan aika erilainen kuin Ruotsin. Ruotsilla tosiaan kylmän sodan aikoina olikin iso maa-armeija, mutta nykyään pienempi, nopeasti liikkuva jossa iso materiaalin suhde miehistöön. Ja asemarkkinoilla hyvin vähän kilpailevaa kalustoa.

Tottakai molemmilla kuitenkin on ne omat voimansa, eli eihän sitä olla pystytty täysin luottamaan siihen että sodan tullen yhdistetään voimat virallisesti puolueettoman maan kanssa. Mutta paljon se kalusto mitä ei itse tehdä tulee sitten naapurista.

Hävittäjien osalla Suomelta ei Ruotsille kilpailevaa kalustoa ole, ja tosiaan me päädyttiin Jenkkien tuotteisiin, siinäkin vaikutti osittain politiikka. Helpompi näin päästä käsiksi jenkkien kalustoon, ja se tosiaan oli ihan järkevä päätös, ja kyllähän F-35 parempi on kuin uusin Saab, suurin osa kehityksen ylihinnasta meni jenkkien maksettavaksi.

Ja veikkaan että tulevaisuudessa jatkuu suunnilleen samalla tavalla kaluston tuotannon suhteen, eli vältetään tekemästä Ruotsin/Suomen kanssa kilpailevaa kalustoa.
 
Saunajääkäri kirjoitti:
Amos ja Nemo demoissa aina hehkutetaan suora-ammuntakykyä, mikä on tietenkin varsin kätevää esim AMV:ssä tai veneissä. Mutta mitä a-tarviketta ne silloin ampuu? Sitä samaa KRH A-tarviketta vai onko siellä muutakin? Miten se 120mm sirpalekranaatti losahtaa, kun osuu rakennukseen/ajoneuvoon/panssaroituun ajoneuvoon. Ja mikä sen range käytännössä on suoraan ammuttuna?

Kyllähän tuo tekan lasikuitukoppi tuollakin pölähtää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miten se 120mm sirpalekranaatti losahtaa..?
Foorumilla on jossain video, videosta pysäytyskuva tai valokuva, jossa todennäköisesti AMOS ampuu HE-kranaatin rakennusbetonielementtiin ~suorasuuntauksella ja reikä tulee, tosin kuvassa näkyy muistaakseni vain näyttävä räjähdys ampumasuunnasta kuvattuna. Ovat varmaan koeampuneet eri sytyttimen asetuksilla (jäykkänä (kärkihattu) tai herkkänä (ilman kärkihattua)), eri panoksilla (iskunopeusvaihtelu) tms kokeilua, mutta vain yksi kuva muistaakseni on Foorumilla. Se lienee Deleted member 266 eli tehtaan edustajan veeteetee:n foorumille aikanaan viestittämä. Hänellä on paljon viestejä monessa ketjussa, joten en nyt löytänyt kuvan tai videon sisältämää viestiä linkiksi.
Siitä vaan penkomaan KRH, Tampella kehitystyötä....., Tykistö jne ketjuja, joihin veeteetee on kuviaan ladannut. Pitkiä ketjua/paljon viestejä, joten aikaa kuluu, mutta saattaa siinä samalla saada vastauksia omiin pohdintoihinsa.

Tuossa alkuun herkkä vs jäykkä vertailuun kuoppia Lohtajan hiekassa #81. Kuvan perusteella jäykkänä ammuttaessa kerrostalon betonielementti murtuu ja reikää syntyy. Perusteluna se, että melko paljon hiekkaa (massaa) on pöllähtänyt syvältä.

Mutta mitä a-tarviketta ne silloin ampuu? Sitä samaa KRH A-tarviketta vai onko siellä muutakin?
Aseella ammutaan tietysti sitä ampumatarviketta, mitä on kulloinkin käytössä. Tuskin KRH:lle on kovin aktiivisesti kehitetty panssaria vastaan tarkoitettuja AP /HEAT erikoisammuksia, kun suorasuuntaus on tullut mahdolliseksi vasta tornijärjestelmien myötä ja KRH lähtönopeudet ovat niilläkin melko vaatimattomia. Puolalaisilla lienee ontelokranaatti RAK:iin ja tulevaisuudessa KRH-tornijärjestelmien mahdollisesti yleistyessä ampumatarvikekirjokin kasvanee myös suora-ammuntaan soveltuvilla panssariammuksilla.

~ 2 kg räjähdys lähellä (osumasta) murtaa paikallisesti kohtuullisen paksun (~luokkaa 10 ehkä 20 mm teräslevyn) tai voi aiheuttaa paksummassakin tapauksessa levypinnan takapinnan sirpalemurtumisen (Spalling) iskuaaltojen heijastumisen vuoksi homogeenisen panssarin tapauksessa. Jotain vaikutusta aina syntyy, mutta vahingot ovat tietysti tapauskohtaisia. Tervettä harkintaa aikaansaadut vauriot vs oma taistelukestävyys -linjalla tarvittanee, jos kovia maaleja ryhtyy KRH-aseella kiusaamaan.

Ja mikä sen range käytännössä on suoraan ammuttuna? Oletan, että "Range":lla tarkoitetaan ampumaetäisyyttä?
Ensin pitäisi sopia, mikä on "suoraan ammunta"? Esim "Direct Fire" ehkä lontooksi eli suorasuuntaus-ammuntaa ehkä suomeksi
0. Sekö, että maali näkyy optisesti tähdätessä (lienee välttämätöntä)?, mutta:
1. Onko" suora ammuntaa", jos maali näkyy optisesti kaukaa suorasuntaustähtäinlaitteilla, mutta sinne täytyy ampua kaarevalla ballistisella radalla epäsuoran tulen taulukoiden /laskelmien mukaan.
2. Vai onko "suoraan ammuntaa" vain se, jossa korjauskorotus tehdään suorasuuntaustähtäimen etäisyys- ja sivutuuli jaottelun yms. tähtäimessä olevien korjausmahdollisuuksien mukaan?
3. Vai asejärjestelmäkohtaisesti vain se, kun ammutaan suora-ammuntataulukoita /-laskelmia käyttäen ts, etäisyydelle, johon järjestelmän suora-ammuntataulukot / -laskelmat yltävät?

Olettaisin, että 0+2 on "varmasti suorasuuntausta", 0+3 ehkä, mutta 0+1 on epäselvä tapaus.
AMOS ja Nemo järjestelmillä voinee ampua 0 + 1,2,3 tapaan, koska putki korottuu - korolta maksimiinsa ja rajanveto on siten vaikeaa, milloin tuli vaihtuu epäsuoraksi, etenkin kun lähtönopeutta ja siten lentorataa voidaan säädellä panosinkrementeillä.
 
ak.tied kirjoitti:
Siinä missä on pystytty, on ollut mahdollista tai järkevää. Drakenit, MTO 85, RBS 70, laivaston järjestelmät, Pasit ja AMV... Suomen liikkuva tykistö on ollut ennen K9 varsin neukkuperäistä ja harvaa. Nyt Nemo, Amos meni aikoinaan kiville kun sukset meni ristiin. BV tekat, MTLB Ruotsista. Mitähän vielä, varmasti paljon ja tiedustelu, organisaatio ja logistiikkaosastolla varmasti paljon sellaista mitä emme näe ja osaa lukea.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lisäisin viitteen hyvään vastaukseen vielä eräänä melko paljon Suomen mittakaavassa tieteellis-teknillistä yhteistyötä tehdyn tahon eli FOA:n/nykyisin FOI (Totalförsvaret Forskning Institut) ja Suomen tutkimuslaitokset (sekä Puolustusvoimien, mutta myös VTT ja yliopistot). Yhteistyö ei välttämättä näy heti puolustuslaitteina vaan ensin luottamuksellisena tutkimuksina, hieman myöhemmin avoimina julkaisuina ja opinnäytteinä ja sitten pikkuhiljaa myös kentällä. Niitä tuotteita tai muutoksia on vaikea kentällä tunnistaa, jos ei tiedä yhteistyön hedelmiä kuten edellä viiteviestissään jäsen @ak.tied fiksusti totesi muiden tahojen osalta.
Esimerkkinä tutkimusprojektin loppuraportti/-tiivistelmä viite, jonka tuloksia saattaa olla hyödynnetty kentällä, mutta voivat olla vaikeasti havaittavissa, kun IR-häivettä /-pinnoitteita on tutkittu ;):
https://www.foi.se/rapporter/rapportsammanfattning.html?reportNo=FOI-R--1592--SE

Tiivistelmän alun käännöstä malliksi yhteistyökuvioista:
"Tämä raportti tiivistää FOI:n ja PvTT:n (Suomen Puolustusvoimien Tekninen tutkimuskeskus) yhteistyöprojektin, joka koskee matalan emissiivisyyden omaavaa maalia infrapuna-aallonpituusalueen peittämiseen menettämättä haluttuja visuaalisia väriominaisuuksia..."

Varmasti on saatu ja saadaan yhä enemmän suoraa tutkimustietoa ja apua Ruotsista, kun ovat puolustusteknologisessa tieteellisessä työssä huimasti Suomea edellä. Tuskin olisi Nemoa, jos ei olisi ollut AMOS:ta alkuun. Swedut näytti, minkäläinen tornillisen asejärjestelmän pitää olla automaation/ammunnanhallinnan kannalta. Sitä kopioiden ja joissakin kohta ehkä jopa joitakin ominaisuuksia parantaen on saatu Nemo aikaan.

En väheksyisi Ruotsin kanssa tehtyä puoluksellista yhteistyötä mielikuvatason tietojen perusteella. Ruotsi on tärkein alan yhteistyökumppanimme kaikilla tasoilla. Useimmilla aloilla Ruotsi on "isoveli", piti siitä tai ei.
 
GaryG kirjoitti:
Koeammunnat etenee hyvin USAssa
Klikkaa laajentaaksesi...

Twiitistä ymmärsin myös, että custom-Nemo kyseessä. Sinänsä, että se on asennettu US alustalle ei nyt ole mikään ameriikan temppu vielä, mutta ampuu US kranaattia sekä käyttää jenkkien omaa ammunnanhallintajärjestelmää. Kiinnostus lienee aitoa, koska noinkin paljon on tehty jo asioiden eteen.
 
Patrian tiedote asiasta

Yhdysvaltain armeija esitteli Patria NEMO 120 mm:n kranaatinheitinjärjestelmää Maneuver Warfighter -konferenssissa Fort Mooressa, Georgiassa, Yhdysvalloissa​

Patrian ja Yhdysvaltain armeijan yhteistyö on saavuttanut merkittävän virstanpylvään Maneuver Warfighter -konferenssissa Fort Mooressa, Georgiassa 10.9.2024, missä suoritettiin useita onnistuneita tulitehtäviä käyttäen Patria NEMO 120 mm:n tornillista kranaatinheitinjärjestelmää yhdysvaltalaisilla ammuksilla, joka oli integroitu yhdysvaltalaiseen monikäyttöiseen panssaroituun ajoneuvoon (AMPV) ja tulenjohtojärjestelmään (FCD).

Yhdysvaltain armeija pyrkii tarjoamaan panssaroiduille ja Stryker-prikaatien taistelujoukoille nopean ja tarkan epäsuoran ja suoran tulen kyvyn, jossa miehistö on hyvin suojattu ja miehistöön kohdistuva fyysinen rasitus sekä impulssimelun ja räjähdyspaineen vaikutukset ovat merkittävästi vähentyneet. Patria on tehnyt läheistä yhteistyötä Yhdysvaltain armeijan kanssa jo vuodesta 2020 liittyen Patria NEMO-kranaatinheitinjärjestelmään sekä sen sopivuudesta Yhdysvaltain armeijan operatiiviseen käyttöön että integroimisesta paikallisiin järjestelmiin, mukaan lukien ulkomainen vertailutestaus (FCT).

“Olemme jo nyt erittäin tyytyväisiä yhteistyömme tuloksista Yhdysvaltain armeijan ja teollisuuskumppaneidemme kanssa. Ottaen huomioon maailmanlaajuisen kiinnostuksen Patria NEMO:n ainutlaatuisia ominaisuuksia kohtaan, jatkamme mielellämme keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa seuraavista vaiheista. Patria NEMO:n avulla on mahdollista parantaa Yhdysvaltojen sotilaiden selviytymiskykyä, tehokkuutta ja liikkuvuutta”, sanoo Janne Räkköläinen, Patrian Market Area World -alueen johtaja.

Patria NEMO on kauko-ohjattu 120 mm:n kranaatinheitinjärjestelmä, joka kykenee sekä suoriin että epäsuoriin tulitehtäviin, myös liikkuessa. Patria NEMO voi suorittaa usean laukauksen samanaikaisen iskun (MRSI) tulitehtäviä, joissa jopa kuusi laukausta osuu kohteeseen yhtaikaisesti. Järjestelmä on erittäin suojattu, kevyt, kompakti ja helposti asennettavissa kevyisiin telaketjullisiin alustoihin, pyörillä varustettuihin panssaroituihin ajoneuvoihin tai laivaston aluksiin.

Patria NEMO on esillä Yhdysvalloissa AUSA-messuilla (halli DE, osasto 6041) Washington D.C.:ssä 14.-16.10.2024, integroituna AMPV:n päälle.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.patriagroup.com

Yhdysvaltain armeija esitteli Patria NEMO 120 mm:n kranaatinheitinjärjestelmää Maneuver Warfighter -konferenssissa Fort Mooressa, Georgiassa, Yhdysvalloissa | Patria

Yhdysvaltain armeija esitteli Patria NEMO 120 mm:n kranaatinheitinjärjestelmää Maneuver Warfighter -konferenssissa Fort Mooressa, Georgiassa, Yhdysvalloiss
www.patriagroup.com www.patriagroup.com
www.patriagroup.com

U.S. Army demonstrated the capabilities of Patria NEMO 120 mm Turreted Mortar System at the Maneuver Warfighter Conference in Fort Moore, Georgia, USA | Patria

U.S. Army demonstrated the capabilities of Patria NEMO 120 mm Turreted Mortar System at the Maneuver Warfighter Conference in Fort Moore, Georgia, USA
www.patriagroup.com www.patriagroup.com
 
Viimeksi muokattu:
Saunajääkäri kirjoitti:
Tulipa nojatuolissa istuskellessa mieleen, että mitähän Nemo painaisi, jos suojaus olisi tyyliin lasikuitua tai peltiä. Ja syy tähän pohdintaan oli tulitukiajoneuvo, joka olisi 100% maastokelpoinen 4-vuodenaikana koko maassa. ”Nemoteka” mutta se ei ehkä onnistuisi.

Mietin myös että kun krhteka on ollut olemassa jo kymmeniä vuosia, olisiko ratkaisu vaan asentaa niihin uudet putket automaattisuuntauksella ja Nemon softa ajamaan sitä. Noheva panostaja, muutama lataaja häärimään moottoreilla liikkuvan putken ympärille ja heittimen johtaja etuvaunuun läppärin ääreen. Vakio A-tarvike kävisi ja tulisi nopeaa tulitukea. Suojaa ei olisi, mutta ei taida mikään vehje kestää vastatoimia. Ja tämä olisi liikkeellä sekunneissa ja helppo maastouttaa. Eikä tarvi valmisteltua tuliasemaa.

Vai sopiiko siihen Patrian telavehkeeseen vakio Nemo suoraan jolloin on vähän suojaakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nemon rakennetta pitäisi muuttaa rankasti, jos siitä haluaisi tehdä merkittävästi kevyemmän. Nemon pyörii tornin laakerointirenkaan varassa johon kaikki voimat on johdettava. Ajoneuvon kannen on oltava riittävän luja jotta tällainen tuenta on mahdollinen. Kevyempi ratkaisu olisi tukea kokonaisuus alaspäin ajoneuvon runkoa kohti. Rakenteesta tulisi niin erilainen, että sitä ei enää tarvitsisi kutsua samalla nimellä.

Krh-tekaan tehokkain muutos olisi saada ajoneuvoon mukaan suunta ja paikka. Suuntaaminen kyllä onnistuu riittävän nopeasti käsin veivaamalla. Auttaisi myös, jos pääsisi suuntaamisessa jotenkin eroon suuntaustaulun käytöstä.
 
PM kirjoitti:
1 Nemon rakennetta pitäisi muuttaa rankasti, jos siitä haluaisi tehdä merkittävästi kevyemmän.
2 Nemon pyörii tornin laakerointirenkaan varassa johon kaikki voimat on johdettava.
3 Ajoneuvon kannen on oltava riittävän luja jotta tällainen tuenta on mahdollinen.
4 Kevyempi ratkaisu olisi tukea kokonaisuus alaspäin ajoneuvon runkoa kohti.
5 Rakenteesta tulisi niin erilainen, että sitä ei enää tarvitsisi kutsua samalla nimellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
1 Niin, tästä käsittääkseni oli juuri kysymys.
2 Kyllä
3 Aivan
4 Häh... kyllä se kansi kestää kevyemmän tornin paremmin... eiku.. en vaan ymmärrä..
5 Onko nimellä mitään väliä?
 
Saunajääkäri kirjoitti:
Tulipa nojatuolissa istuskellessa mieleen, että mitähän Nemo painaisi, jos suojaus olisi tyyliin lasikuitua tai peltiä. Ja syy tähän pohdintaan oli tulitukiajoneuvo, joka olisi 100% maastokelpoinen 4-vuodenaikana koko maassa. ”Nemoteka” mutta se ei ehkä onnistuisi.

Mietin myös että kun krhteka on ollut olemassa jo kymmeniä vuosia, olisiko ratkaisu vaan asentaa niihin uudet putket automaattisuuntauksella ja Nemon softa ajamaan sitä. Noheva panostaja, muutama lataaja häärimään moottoreilla liikkuvan putken ympärille ja heittimen johtaja etuvaunuun läppärin ääreen. Vakio A-tarvike kävisi ja tulisi nopeaa tulitukea. Suojaa ei olisi, mutta ei taida mikään vehje kestää vastatoimia. Ja tämä olisi liikkeellä sekunneissa ja helppo maastouttaa. Eikä tarvi valmisteltua tuliasemaa.

Vai sopiiko siihen Patrian telavehkeeseen vakio Nemo suoraan jolloin on vähän suojaakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
"Nemotekasta" on näkynyt luonnoskuvia, mutta ei kai oo senpitemmälle viety.
Nemon voi ainakin painonsa puolesta asentaa Tulevaan Patrian Famous ajoneuvoon.
1726897431769.webp
 
Saunajääkäri kirjoitti:
Mutta oisko se teka paras alusta? Vai se jenkkien alusta mihin nemon ovat asentaneet? Vai CV90? BvS10 lienee halvin ajoneuvo.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta tuleva Patrian Famous ajoneuvoon on paras alusta noille tela-alustaisille NEMO:lle, siinä kun on pyritty hyvään maastokelpoisuuteen, parempi kuin IFV alustoilla, Famouksen mukana tulee lisäksi pansarointia.

Jos halvempaa ratkaisua halutaan niin paranneltu versio nykyisistä Teka ratkaisusta ehkä Bandvagn 410 on kuitenkin liian kallis alusta.

​

 
aab kirjoitti:
1 Niin, tästä käsittääkseni oli juuri kysymys.
2 Kyllä
3 Aivan
4 Häh... kyllä se kansi kestää kevyemmän tornin paremmin... eiku.. en vaan ymmärrä..
5 Onko nimellä mitään väliä?
Klikkaa laajentaaksesi...
4: Ymmärsin, että ko laite haluttiin asentaa panssaroimattomaan ajoneuvoon. Tällöin ei ole käytettävissä jäykkää kantta johon kiinnittää tornin rengas eli pitäisi rakentaa korkealta lähtevä runkoon yhdistyvä rakenne joka ei ole kovin kevyt. Nemon asentaminen myös johonkin miehistönkuljetusajoneuvon tapaiseen vaatinee rakenteiden jäykistämistä eli lisämassa on enemmän kuin pelkkä tornin massa.

Lisäksi haluttiin keventää tornia muuttamalla panssari kevyemmäksi rakenteeksi. Nemon panssarointi toimii melko varmasti osana rakennetta joka yhdistää voimat putkesta ym laakerointirenkaaseen. Siinäkään ei siis liene suurta keventämispotentiaalia. Jos halutaan keventää reilusti, pitäisi siis suunnitella rakenne jossa putki asennetaan paljon matalammalle ja kytketään mahdollisimman suoraan runkoon. Tällöin laite ei ole enää tornillinen krh.
 
PM kirjoitti:
4: Ymmärsin, että ko laite haluttiin asentaa panssaroimattomaan ajoneuvoon. Tällöin ei ole käytettävissä jäykkää kantta johon kiinnittää tornin rengas eli pitäisi rakentaa korkealta lähtevä runkoon yhdistyvä rakenne joka ei ole kovin kevyt. Nemon asentaminen myös johonkin miehistönkuljetusajoneuvon tapaiseen vaatinee rakenteiden jäykistämistä eli lisämassa on enemmän kuin pelkkä tornin massa.

Lisäksi haluttiin keventää tornia muuttamalla panssari kevyemmäksi rakenteeksi. Nemon panssarointi toimii melko varmasti osana rakennetta joka yhdistää voimat putkesta ym laakerointirenkaaseen. Siinäkään ei siis liene suurta keventämispotentiaalia. Jos halutaan keventää reilusti, pitäisi siis suunnitella rakenne jossa putki asennetaan paljon matalammalle ja kytketään mahdollisimman suoraan runkoon. Tällöin laite ei ole enää tornillinen krh.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu totta, itsellä meni aamuyön tunteina tuo "nemoteka" täysin ohi, sori.
 
Saunajääkäri kirjoitti:
Saatan olla väärässä. Toisen käden tietona minulle kerrottiin 2003 ” maagisesta ydinsotaan kestävästä laitteesta tekassa” joka sisältää paikan ja suunnan. Taitaa olla tuo yllä mainittu TALIN. Sekö ei sitten sisällä suuntaa? Tuntuu erikoiselta kun ei se perinteisesti suuntakehillä ja mittanauhoilla tuotunakaan erityisen haitek suoritus ole. Tai siis eihän se ole kuin kompassisuunta+korjaus. Tähdistä katsoo perkele.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmastikin saa suunnan, mutta laite löytyy siis komentoryhmän ajoneuvosta. Oletan, että suunta täytyy siltä välittää heittimille ja heitinryhmien on sitten vielä asetettava omat kiinnityspisteet. Tuliasematoiminta ei sen osalta eroa niin paljoa perinteisestä joukkueesta - oletin siis, että edellä keskusteltiin asekohtaisen hyrrän tarpeesta tms., jolla päästäisiin eroon viuhkaamisesta ja nopeutettaisiin asemaanmenoa.
 
KRH-laskija kirjoitti:
Varmastikin saa suunnan, mutta laite löytyy siis komentoryhmän ajoneuvosta. Oletan, että suunta täytyy siltä välittää heittimille ja heitinryhmien on sitten vielä asetettava omat kiinnityspisteet. Tuliasematoiminta ei sen osalta eroa niin paljoa perinteisestä joukkueesta - oletin siis, että edellä keskusteltiin asekohtaisen hyrrän tarpeesta tms., jolla päästäisiin eroon viuhkaamisesta ja nopeutettaisiin asemaanmenoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Luulen, että tässä keskustelussa nykyisten 120 KRH TEKA ajoneuvojen (ja niiden kaltaisten) päivitys nimen omaan juuri noilla ajoneuvo kohtaisilla paikannus- ja suunnan antolaitteilla yhdessä ampumarvojen laskimella on mitä noille kannattaa tehdä.
En tiedä minkälainen järjestelmä on nykyään, mutta tulenavaus nopeutta ja liikkeelle lähtö nopeutta tarvitaan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top