Tuollainen AW airburst tarkalla aikasytyttimellä saadaan räjähtämään keskellä ilmaakin - vaikka siellä missä tutka on havainnut dronen. Kovin kallis yksittäisen dronen pudottamiseen, mutta kuitenkin melkoinen säästö menetettyyn Nemoon verrattuna... Ja purisi myös tulevaisuuden droneparviin.
Eikö kuitenkin ilmatorjunnassa liikkuvaan maaliin käytetä räjähtäviä ammuksia, joissa on herätesytytin (heräte maalista eli tässä visiossa dronesta, jolloin tarvitaan "teknisesti huomattavasti herkempi" sytytin kuin suurempaan lentokone- tai helikopterimaalia ammuttaessa.)
Dronet liikehtivät <kaupalliset... militääri> (40...120) mph ~ 17...55 m/s nopeuksilla.
Krh-ammuksen nopeus on (200...400... (ehkä v0=500 L=3 m:n putkesta, jos ammus kestää putkiajan rasitukset isolla panoksella ammuttaessa)) m/s. Tyypillisesti kuitenkin ammutaan < 1 mach ~350 m/s nopeuksilla.
Esimerkkinä vaiheet (joku Nemo/AMOS aseen ampumatoimet ja dronen liikehtimismahdollisuudet tunteva voinee korjata ja /tai täydentää aika-arviot):
0. Dronen paikka saadaan tutkasta ajan hetkellä t0, ja liike aiemmista hetkistä
1. Lasketaan arvio dronen sijainnille aikasytytteisen ammuksen räjähdyshetkellä tutkadatasta eli ennustetaan dronen liikettä
2. Ohjelmoidaan sytytin, poistetaan varmistukset, ladataan ase, jne... ts. Ase ja ampumatarvike ampumavalmiiksi (ei voida ajella pitkiä aikoja eikä pitää varmistamatonta ammusta tuliputkessa)
It-aseissa sytytin ohjelmoitiin sisäballistisen vaiheen jälkeen, putken suulla olevissa antennirenkaissa tms. härveleissä, joita krh-aseissa ei ole näkynyt, joten krh-sytytin pitää ohjelmoida (asettaa aika) ennen putkeen lataamista
3. Suunnataan ase ja laukaistaan
4. Ammuksen lentoaika esim. 1 km:n etäisyydelle (3...5) s. Jos drone muutti suuntaa, niin se on (50...250) m oletetusta pisteestä pelkästään ammuksen lentoajan perusteella, tähän pitäisi vielä lisätä kohtien 1,2,3 viiveet.
Sirpalemassapeitto on 100 % ammushalkaisijan kehällä säteellä R=60 mm, jolloin kehällä r=50 ... 250 m sirpaleita on suhteellisesti R/r (0,0012...0,00024)=(0,12...0,024) % etäisyydellä r eli aika vähän.
Arvelen, että tarvittaan usea sirpale droonin pinta-alalle, jotta joku sirpale olisi turmiollinen droonille. Tyypillinen kriteeri jalkakaväkeä vastaan on 2 sirpaleita/ 1 m^2. Droonille tarvittaneen enemmän sirpaleita / m^2, kun ne ovat pinta-alaltaan selvästi sotilasta pienempiä.
Maaliballistisesti:
Suojaamatonta elävää maalia vastaan tehokkaan sirpaleen liike-energiarajana pidetään 80 J:a, joka vastaa n. 1,5...3 mm teräslevyn läpäisyä sirpalekoosta riippuen. Se riittänee drooninkin vahingoittamiseen?
Massaltaan m=4 g sirpaleen tehokas (Ekin>80 J) max. etäisyys on <70 m räjähdyspisteestä, kun sirpaleen lähtönopeudeksi oletetaan räjähdyksessä 1200 m/s, joka tyypillinen arvo luonnollisesti sirpaloidulla ammuskuorella. Yksittäinen aikasytytteinen ammus pitäisi saada räjähtämään enintään 70 m etäisyydellä liikkuvasta droonista ollakseen tehokas droonia vastaan.
Ymmärtääkseni sellaiseen tarkkuuteen ei ole mahdollista päästä yksittäisiä laukauksia ampuvalla krh-aseella aikasytytintä käytettäessä edellä mainittujen tulitoiminnan viiveiden vuoksi.
Edellä esitetty tarkastelu ei huomioi mahdollista esisirpaloidun ammuksen suurempaa lähtönopeutta 1400 m/s (edellä 1200 m/s), mutta arvelen että, se ei kesää tee aikasytytteisen krh-ammuksen käytölle drone-torjunnassa.
Ennen aseeseen latausta käytettävä/aikautettava aikasytytin on tarkoitettu staattisiin maaleihin kohdistuvia tulitehtäviä varten.
Lähteenä on käytetty: "Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas, 2001. Ss. 319,...,322".
thedeaddistrict.blogspot.com
www.edrmagazine.eu
