AMOS ja NEMO

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja peelo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Famous-integraatio saattaisi olla hyvinkin perusteltua

Famousin hyötykuormaksi on mainittu 3500 kg, mikä on huomattavasti vähemmän kuin 6x6:n 8500kg.

Riittääkö 3500kg Nemo-järjestelmälle ja ammuksille? Patrian sivun mukaan Nemo-torni painaa 1900kg, tiedä sitten mitä painoon kuuluu. Ei ainakaan ammuksia. Voisi juuri ja juuri mennäkin.
 
Famousin hyötykuormaksi on mainittu 3500 kg, mikä on huomattavasti vähemmän kuin 6x6:n 8500kg.

Riittääkö 3500kg Nemo-järjestelmälle ja ammuksille? Patrian sivun mukaan Nemo-torni painaa 1900kg, tiedä sitten mitä painoon kuuluu. Ei ainakaan ammuksia. Voisi juuri ja juuri mennäkin.
Missähän jutussa oli että Famouksen jousitus olisi säädettävissä tarpeen mukaan ajossa, kai sitä kantavuutta voisi helposti lisätä myös pienillä rakenteellisilla muutoksilla, uinti kyky vaan vois mennä.
 
Famousin hyötykuormaksi on mainittu 3500 kg, mikä on huomattavasti vähemmän kuin 6x6:n 8500kg.

Riittääkö 3500kg Nemo-järjestelmälle ja ammuksille? Patrian sivun mukaan Nemo-torni painaa 1900kg, tiedä sitten mitä painoon kuuluu. Ei ainakaan ammuksia. Voisi juuri ja juuri mennäkin.

Uskoisin kantavuuden riittävän. Käsittääkseni sitä on kaavailtu telakuorma-autonkin päälle.

 
Famousin hyötykuormaksi on mainittu 3500 kg, mikä on huomattavasti vähemmän kuin 6x6:n 8500kg.

Riittääkö 3500kg Nemo-järjestelmälle ja ammuksille? Patrian sivun mukaan Nemo-torni painaa 1900kg, tiedä sitten mitä painoon kuuluu. Ei ainakaan ammuksia. Voisi juuri ja juuri mennäkin.
Tuli mieleen, että samassa jutussa tais olla, että kantavuus riittää, mutta tilan on pieni ongelma.
Mutta kuinka paljon kranaatteja pitisi kerralla mahtua kyytiin? enempi parempi, mutta mikä olis minimi.
 
Tuli mieleen, että samassa jutussa tais olla, että kantavuus riittää, mutta tilan on pieni ongelma.
Mutta kuinka paljon kranaatteja pitisi kerralla mahtua kyytiin? enempi parempi, mutta mikä olis minimi.
Eikös siinä ole suunnilleen samat korin mitat kuin 6x6?

24 murkulaa näytti olevan @Huhta postaaman linkin havainnekuvassa Bvs10 perävaunussa. Se on kyllä aika vähän. Famous on kyllä pidempi kuin tekan vaunu.
 
Famousin hyötykuormaksi on mainittu 3500 kg, mikä on huomattavasti vähemmän kuin 6x6:n 8500kg.

Riittääkö 3500kg Nemo-järjestelmälle ja ammuksille? Patrian sivun mukaan Nemo-torni painaa 1900kg, tiedä sitten mitä painoon kuuluu. Ei ainakaan ammuksia. Voisi juuri ja juuri mennäkin.
Tornin paino, mutta onko mukana tornin vaatimat vaunuun tulevat osat, liukurenkaat, servot yms? Ehkä ajamiseen ja liikkumiseen riittää, mutta kun ammutaan, on alusta kovilla...
24 ammusta ehkä minimi, 48 parempi. Mitähän se 120mm painaa, 15-20kg.
 
Näyttäisi siltä, että Nemo saanut "alternative warhead" airbust-ammuksen?

Patrian tuoreella demovideolla näyttää mielestäni siltä, että ryöpyn ensimmäinen laukaus räjähtää ilmassa ja selvästi painaa kuularyöpyn alaspäin. Seuraava taitaa osua puuhun, mutta saattaisi olla airburst myös.

(13:10)

1748245626613.webp


Myös kohdassa
ammutaan ryöppyyn kaksi perinteistä ja kaksi airburstia. (9:10)

1748245988008.webp
 
Tuota 120mm airburstia hieman googlasin, niin löytyi SAAB Thor: Herätesytkä ja 4,250 teräskuulaa. Saab kertoo sivuillaan vaikuttavuuden pehmeisiin kohteisiin olevan kaksinkertainen perinteiseen kranaattiin verrattuna.

Tämähän tuo Nemon kaltaiseen järjestelmään mukavasti lisätehoja. Esim neljän laukauksen ryöppy vastaa jo kahdeksaa perinteistä kranaattia, vaihtoehtoisesti tulitehtävä voidaan hoitaa pienemmällä määrällä kranaatteja tai ennen kaikkea pienemmällä määrällä ajoneuvoja/putkia.

Yhden Amoksen kolmen tuplalaukauksen ryöppy vastaisi paperilla siis jo perinteisen 12-putkisen kranaatinheitinkomppanian tulenavausta! Ammunnanhallinnalle tulee tässä jo vaatimuksia sille, että tulta pitäisi pystyä levittämään eli kolmen ryöppy käytännössä kolmeen eri (lähekkäin olevaan) maalikoordinaattiin yhtäaikaisesti.
 
Air burst ammusten tehon nousu vähentää myös ammushuollon painetta. Onhan nyt nähty, että pelipaikoille on ajoittain hieman haastava saada sitä ampumatarviketta riittävästi ja aina oikeaan aikaan.
Toki noitakin tarvitaan sitten paljon, jotta niillä on sitten merkitystä sellaisessa mittakaavassa kuin Suomessa KRH:a käytetään.
 
Air burst ammusten tehon nousu vähentää myös ammushuollon painetta. Onhan nyt nähty, että pelipaikoille on ajoittain hieman haastava saada sitä ampumatarviketta riittävästi ja aina oikeaan aikaan.
Toki noitakin tarvitaan sitten paljon, jotta niillä on sitten merkitystä sellaisessa mittakaavassa kuin Suomessa KRH:a käytetään.

Kyllähän tällainen kuitenkin aiheuttaa melkoisen määrän excelöintiä pääesikunnassa kun aletaan vertaamaan 12 putkisen krh-komppanian varustamisen, ylläpidon ja ammuskulutuksen kustannusta yksittäiseen tai muutamaan 3 henkiseen ajoneuvoon.

Tulenavaus on toki vain yksi osa suorituskykyä, kyllä 12 putkinen krh hakkaa yksittäisen Amoksen tulen määrässä ja peitossa 60 sekunnin aikana. Se on kuitenkin 12 vetoautoa vähemmän, tukiajoneuvoja vähemmän, todella paljon vähemmän suita ruokittavana ja logistisesti kaikin puolin merkittävästi kevyempi ponnistus.
 
Kyllähän tällainen kuitenkin aiheuttaa melkoisen määrän excelöintiä pääesikunnassa kun aletaan vertaamaan 12 putkisen krh-komppanian varustamisen, ylläpidon ja ammuskulutuksen kustannusta yksittäiseen tai muutamaan 3 henkiseen ajoneuvoon.

Tulenavaus on toki vain yksi osa suorituskykyä, kyllä 12 putkinen krh hakkaa yksittäisen Amoksen tulen määrässä ja peitossa 60 sekunnin aikana. Se on kuitenkin 12 vetoautoa vähemmän, tukiajoneuvoja vähemmän, todella paljon vähemmän suita ruokittavana ja logistisesti kaikin puolin merkittävästi kevyempi ponnistus.
Toisaalta kun drone tömähtää yhteen heittimeen. Jää vielä 11 jäljelle jatkamaan tulitoimintaa. Kun se 12 heitintä korvannut ajoneuvo törmää siihen droneen niin loppuu tulitoiminta kokonaan.
 
Toisaalta kun drone tömähtää yhteen heittimeen. Jää vielä 11 jäljelle jatkamaan tulitoimintaa. Kun se 12 heitintä korvannut ajoneuvo törmää siihen droneen niin loppuu tulitoiminta kokonaan.
Tuollainen AW airburst tarkalla aikasytyttimellä saadaan räjähtämään keskellä ilmaakin - vaikka siellä missä tutka on havainnut dronen. Kovin kallis yksittäisen dronen pudottamiseen, mutta kuitenkin melkoinen säästö menetettyyn Nemoon verrattuna... Ja purisi myös tulevaisuuden droneparviin.
 
Tuollainen AW airburst tarkalla aikasytyttimellä saadaan räjähtämään keskellä ilmaakin - vaikka siellä missä tutka on havainnut dronen. Kovin kallis yksittäisen dronen pudottamiseen, mutta kuitenkin melkoinen säästö menetettyyn Nemoon verrattuna... Ja purisi myös tulevaisuuden droneparviin.
Eikö kuitenkin ilmatorjunnassa liikkuvaan maaliin käytetä räjähtäviä ammuksia, joissa on herätesytytin (heräte maalista eli tässä visiossa dronesta, jolloin tarvitaan "teknisesti huomattavasti herkempi" sytytin kuin suurempaan lentokone- tai helikopterimaalia ammuttaessa.)
Dronet liikehtivät <kaupalliset... militääri> (40...120) mph ~ 17...55 m/s nopeuksilla.
Krh-ammuksen nopeus on (200...400... (ehkä v0=500 L=3 m:n putkesta, jos ammus kestää putkiajan rasitukset isolla panoksella ammuttaessa)) m/s. Tyypillisesti kuitenkin ammutaan < 1 mach ~350 m/s nopeuksilla.

Esimerkkinä vaiheet (joku Nemo/AMOS aseen ampumatoimet ja dronen liikehtimismahdollisuudet tunteva voinee korjata ja /tai täydentää aika-arviot):
0. Dronen paikka saadaan tutkasta ajan hetkellä t0, ja liike aiemmista hetkistä
1. Lasketaan arvio dronen sijainnille aikasytytteisen ammuksen räjähdyshetkellä tutkadatasta eli ennustetaan dronen liikettä
2. Ohjelmoidaan sytytin, poistetaan varmistukset, ladataan ase, jne... ts. Ase ja ampumatarvike ampumavalmiiksi (ei voida ajella pitkiä aikoja eikä pitää varmistamatonta ammusta tuliputkessa)
It-aseissa sytytin ohjelmoitiin sisäballistisen vaiheen jälkeen, putken suulla olevissa antennirenkaissa tms. härveleissä, joita krh-aseissa ei ole näkynyt, joten krh-sytytin pitää ohjelmoida (asettaa aika) ennen putkeen lataamista
3. Suunnataan ase ja laukaistaan
4. Ammuksen lentoaika esim. 1 km:n etäisyydelle (3...5) s. Jos drone muutti suuntaa, niin se on (50...250) m oletetusta pisteestä pelkästään ammuksen lentoajan perusteella, tähän pitäisi vielä lisätä kohtien 1,2,3 viiveet.

Sirpalemassapeitto on 100 % ammushalkaisijan kehällä säteellä R=60 mm, jolloin kehällä r=50 ... 250 m sirpaleita on suhteellisesti R/r (0,0012...0,00024)=(0,12...0,024) % etäisyydellä r eli aika vähän.
Arvelen, että tarvittaan usea sirpale droonin pinta-alalle, jotta joku sirpale olisi turmiollinen droonille. Tyypillinen kriteeri jalkakaväkeä vastaan on 2 sirpaleita/ 1 m^2. Droonille tarvittaneen enemmän sirpaleita / m^2, kun ne ovat pinta-alaltaan selvästi sotilasta pienempiä.

Maaliballistisesti:
Suojaamatonta elävää maalia vastaan tehokkaan sirpaleen liike-energiarajana pidetään 80 J:a, joka vastaa n. 1,5...3 mm teräslevyn läpäisyä sirpalekoosta riippuen. Se riittänee drooninkin vahingoittamiseen?
Massaltaan m=4 g sirpaleen tehokas (Ekin>80 J) max. etäisyys on <70 m räjähdyspisteestä, kun sirpaleen lähtönopeudeksi oletetaan räjähdyksessä 1200 m/s, joka tyypillinen arvo luonnollisesti sirpaloidulla ammuskuorella. Yksittäinen aikasytytteinen ammus pitäisi saada räjähtämään enintään 70 m etäisyydellä liikkuvasta droonista ollakseen tehokas droonia vastaan.
Ymmärtääkseni sellaiseen tarkkuuteen ei ole mahdollista päästä yksittäisiä laukauksia ampuvalla krh-aseella aikasytytintä käytettäessä edellä mainittujen tulitoiminnan viiveiden vuoksi.

Edellä esitetty tarkastelu ei huomioi mahdollista esisirpaloidun ammuksen suurempaa lähtönopeutta 1400 m/s (edellä 1200 m/s), mutta arvelen että, se ei kesää tee aikasytytteisen krh-ammuksen käytölle drone-torjunnassa.

Ennen aseeseen latausta käytettävä/aikautettava aikasytytin on tarkoitettu staattisiin maaleihin kohdistuvia tulitehtäviä varten.

Lähteenä on käytetty: "Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas, 2001. Ss. 319,...,322".
 
Back
Top