Armeija hävittää tuhansia aseita

Mosuri kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Leikkasit sitten tyylikkäästi pois esittämäni todennäköisemmän linjan jolla valikointia suoritetaan, eli sisäisen käskyn höllätä vapautuslinjaa sopivasti ilman minkään maailman julkista toitotusta asiasta.

Eli kaikki 18 vuotiaat on jotain idiootteja jotka ei tajua maailman menosta mitään? Mitäs luulet tuon ikäisten pohtivan kun vaikka 40-50% ikätovereista on vapautettu palveluksesta? Ehkä jossain pienessä maalaiskunnassa saatetaan ihmetellä armeijasta vapautettuja, mutta etelän suurissa kaupungeissa se varusmiespalveluksen käymättä jättäminen ei ole este työ- eikä yöelämässä. Missään tapauksessa tuollaista kehitystä ei kannata vauhdittaa. Jos totta puhutaan aletaan jo nykyisten vapautettujen määrällä lähestyä kipurajaa. "Vittu en mee, kun Janin ja Petrinkään ei tarvinnut mennä..."

Eihän tässä mistään 50% karsinnasta ole puhuttu, joitain prosentteja lisää että jäljelle jäävien varuskuntien petipaikat riittävät. Myös sivaria olisi kannatavaa alkaa mainostaa/kehittää houkuttelevammaksi jotta määrä palvelevien ja ei palvelevien kesken ei repeä liian suureksi.

Millainen emppiirinen tutkimuksesi muuten kertoo että jo nyt lähestytään kipurajaa? Suurin osa porukasta menee nurisematta ruotuun ja palveluksesta luistavien ikätovereita on muuten helppo sumuttaa pv:n toimesta... Annetaan ei halukkaalle lykkäystä, vähääkään halukkaat astuvat palvelukseen koska eivät kehtaa/viitsi venkuroida järjestelmää vastaan ja kun palvelus on käyty ei sillä ole enää mitään merkitystä menikö se lusmu kaveri lopulta palvelukseen vai ei.

Voin kuule kertoa, että hoidan myös rekrytointiin liittyviä asioita eräässä suuressa yrityksessä. Ikävä kyllä tilanne on vuosi vuodelta yhä enemmän sen kaltainen, että puolustusvoimien palvelutodistuksen arvo alkaa muistuttaa sudenpentujohtajien harrastusmerkkien tasoa. Yhä useammalta se passi puuttuu ja se ei ole enää este tai edes hidaste työpaikan saamiseksi.

Yhä enemmän tulee myös niitä, jotka toimivat esimiestehtävissä vaikka taustana on tykkimies, pioneeri tai lentosotamies ja Lapinjärven "taistelukoulua" ei enää pidetä sitäkään edes miinuksena. Se häpeä mikä kruununraakin papereihin liittyi vielä 20 vuotta sitten on pyyhkäisty pois. Yhä enemmän myös yhteys kyvykkyyden ja sotilasarvon välillä on katoamassa. Karrikoiden voi sanoa, että johtajiksi kelpaa sivari ja sotamies. RUK on plussaa vielä monilla miesjohtajilla, mutta mikään ratkaiseva tekijä se ei ole. Se saattaa ratkaista ehkä jos on kaksi muuten tasavertaista hakijaa.

Kersantit ja vänrikit ovat kovaa kamaa lähinnä silloin kun haetaan vahtimestareille ja läheteille kesätuuraajia.

No, seurasin sivusta käsin kuinka valtion leipiin rekryttiin tässä parin viime kuukauden aikana 8 karjua, joista kaksi selvään esimiesasemaan. Yhdenkään inttistatusta tai mitään muutakaan inttiin liittyvää ei keneltäkään kysytty. Mukana on valituissa kaksi sivaria.

Eikä se Mosuri enää ole edes pikku maaseutupitäjissä mikään JUTTU, jos joku jättää intin käymättä, ihan peruskamaa se on jo täälläkin. Muutama vuosi sitten se oli aivan epidemia kotipitäjässäni. Tähän sitä on tultu vaan.
 
Mosuri kirjoitti:
Bulgariat, itä-saksat ja puolat pystyivät vastustamaan herransa kutsua kun neuvostoliitto syöksyi hinduskushin vuoristoon turvaamaan afganistanin siirtymisen oikeanlaiseen kommunismiin.

Koska Bulgaria ja Harppi-Saksa olivat toisaalla. DDR kunnostautui erityisesti tässä sosialismin lähetystyössä (satoja työkalusaksalaisia palveli esimerkiksi Angolassa ja Etiopiassa). Puolalaisia taas ei ymmärrettävistä syistä uskallettu pakottaa 80-luvulla mihinkään koska maa oli muutenkin kiehumassa. Afganistan oli Venäjän oma hanke, mutta sielläkin oli itäblokkilaisia antamassa tukea.

Ehkä mekin voimme vielä jonakin kauniina päivänä kieltäytyä?

Ja sitten kun Suomi tarvitsee joku kaunis päivä apua lännestä, niin länsi sanookin "lol, no." koska pieni impivaaralainen kylä hannaroi joka asiassa? Mutta pärjätäänhän me yksin, perkele, niin kuin talvisod... ai niin, eihän pärjättykään. No ainakin niin kuin 1944... eikun hetki, silloinkaan ei pärjätty yksin.
 
Mosuri kirjoitti:
Itänaapurin kanssa kun väännetään niin kyllä pitää lähteä mass to masses periaatteella liikkeelle. Georgialaiset kokeili krihailua ja intensiteetti pelleilyjä ja niitä nussittiin perseeseen.

Georgiassahan massat (reserviläiset) saivat selkäänsä parin kolmen päivän taistelun jälkeen.

Jos kerran Georgia otetaan esimerkiksi, niin strateginen tilanne ei siellä vastannut yksi yhteen Suomea: pieni maa, lyhyet välimatkat, mutta asevoimissa oli sotavalmiita yksiköitä rivissä (Suomessa taas iso maa, pitkät välimatkat, ei sotavalmiita yksiköitä). Tämän vuoksi se Venäjän valitsema ja hioma strategia oli perinteinen "koulutetaan ja harjoitetaan mekanisoidut yksiköt tekemään likainen työ sen jälkeen kun Mainilan laukaukset on ammuttu" - nopea strateginen isku ei olisi ollut toteutettavissa koska Georgian armeijalla oli jo rauhan aikana väkeä taisteluvalmiina (jälleen kerran toisin kuin Suomessa). Sitten pelikirja menikin sekaisin kun Georgia ei suostunutkaan ottamaan turpaansa vaan otti aloitteen haltuun.

Suomessa on sitten valtava määrä ukkoja laittaa läskimuuriksi mutta ei valmiita joukkoja rauhan aikana, vaan luotetaan siihen myyttiseen harmaaseen vaiheeseen. Esitänpä taas sen kysymyksen: kun naapurissa on jo pelkästään Suomen rajoilla tuhansia sotilaita jatkuvassa valmiudessa ja sisämaassa lisää VDV:n yksiköitä, kumpi on riskianalyysissä valittu toimivammaksi ratkaisuksi: malli Pearl Harbor vai malli talvisota?
 
ironside kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Itänaapurin kanssa kun väännetään niin kyllä pitää lähteä mass to masses periaatteella liikkeelle. Georgialaiset kokeili krihailua ja intensiteetti pelleilyjä ja niitä nussittiin perseeseen.

Georgiassahan massat (reserviläiset) saivat selkäänsä parin kolmen päivän taistelun jälkeen.

Jos kerran Georgia otetaan esimerkiksi, niin strateginen tilanne ei siellä vastannut yksi yhteen Suomea: pieni maa, lyhyet välimatkat, mutta asevoimissa oli sotavalmiita yksiköitä rivissä (Suomessa taas iso maa, pitkät välimatkat, ei sotavalmiita yksiköitä). Tämän vuoksi se Venäjän valitsema ja hioma strategia oli perinteinen "koulutetaan ja harjoitetaan mekanisoidut yksiköt tekemään likainen työ sen jälkeen kun Mainilan laukaukset on ammuttu" - nopea strateginen isku ei olisi ollut toteutettavissa koska Georgian armeijalla oli jo rauhan aikana väkeä taisteluvalmiina (jälleen kerran toisin kuin Suomessa). Sitten pelikirja menikin sekaisin kun Georgia ei suostunutkaan ottamaan turpaansa vaan otti aloitteen haltuun.

Suomessa on sitten valtava määrä ukkoja laittaa läskimuuriksi mutta ei valmiita joukkoja rauhan aikana, vaan luotetaan siihen myyttiseen harmaaseen vaiheeseen. Esitänpä taas sen kysymyksen: kun naapurissa on jo pelkästään Suomen rajoilla tuhansia sotilaita jatkuvassa valmiudessa ja sisämaassa lisää VDV:n yksiköitä, kumpi on riskianalyysissä valittu toimivammaksi ratkaisuksi: malli Pearl Harbor vai malli talvisota?

Jospa Georgiassa yritettiin reserviläisjoukoilla suorittaa JO LÄHTÖKOHTAISESTI niille sopimattomia temppuja, ottaen huomioon koulutus ja välineet????

Georgian ja Venäjän välinen "rauhan aika" oli jo ainakin sen pari vuotta "harmaa aika". Kyllä jenkit ja mm. Israel neuvonantajineen valmensivat georgialaisia tuota rettelöä varten, vaikka asia verhottiinkin siten, että georgialaisia koulutetaan Kriha-puomihommiin...toki siihenkin, muttei varmasti vain siihen.

Rankka kysymys kuuluukin: mitähän annettavaa on esim. jenkkineuvonantajilla vaikkapa suomalaisille suhteessa meidän vakavimpaan sotilaalliseen uhkaan????? Isoilla linjoilla väitän: ei juuri mitään. Suomalaiset ovat taatusti spesifioituneet siihen ikiomaan uhkaansa ja sen temppujen hallintaan, en usko Suomen upseeriston sentään aivan aikaansa kuluttaneen kynsiä kaivelemalla ja lataamalla pornoa työkoneilleen.

Kansainvälinen tietojen vaihto ja yhteistyö on ihan jees, mutta pitää olla henkistä niskaa pitää myös omasta osaamisesta vaari ja luottaa omaan tietotaitoon. Jenkit ovat varmaan ihan kivoja ja ne voi antaa mukavia lahjojakin, mutta en ylentäisi heitä kaikenhallitsevaksi jumalaiseksi tekijäksi Telluksella. Pitää siis olla munkkelia oivaltaa oma osaaminen ja pitää kiinni siitä. Piste.
 
ironside kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Bulgariat, itä-saksat ja puolat pystyivät vastustamaan herransa kutsua kun neuvostoliitto syöksyi hinduskushin vuoristoon turvaamaan afganistanin siirtymisen oikeanlaiseen kommunismiin.

Koska Bulgaria ja Harppi-Saksa olivat toisaalla. DDR kunnostautui erityisesti tässä sosialismin lähetystyössä (satoja työkalusaksalaisia palveli esimerkiksi Angolassa ja Etiopiassa). Puolalaisia taas ei ymmärrettävistä syistä uskallettu pakottaa 80-luvulla mihinkään koska maa oli muutenkin kiehumassa. Afganistan oli Venäjän oma hanke, mutta sielläkin oli itäblokkilaisia antamassa tukea.

Ehkä mekin voimme vielä jonakin kauniina päivänä kieltäytyä?

Ja sitten kun Suomi tarvitsee joku kaunis päivä apua lännestä, niin länsi sanookin "lol, no." koska pieni impivaaralainen kylä hannaroi joka asiassa? Mutta pärjätäänhän me yksin, perkele, niin kuin talvisod... ai niin, eihän pärjättykään. No ainakin niin kuin 1944... eikun hetki, silloinkaan ei pärjätty yksin.

Joo, kyllä tosi on se, että satelliitit kunnostautuivat VL-hengessä Neukkujen mukana, Afganistan oli sikäli poikkeus, että siellä eivät niin näkyvästi telkunneet. Vedän kyllä armotta yhtäläisyysmerkin VL:n jo nähtävissä olleeseen rakoiluun. Toisaalta Afrikassa ja Väli-amerikoissa VL-satelliitit olivat mukana oikein rohinalla aina -80-luvun puoliväliin saakka.

Joo, minä kanssa varoisin vähän tuudittautumista ajatteluun, jossa "meitä kyllä jeesitään, ollaanhan me kivoja kavereita, kuuliaisia ja maksavaisia, lähes Valittua Kansaa totta vie, eee meidän tarvi osallistua, eee. Hoitakoot muut paskahommia Euroopan sopimusten mukaan, me osallistutaan sitten siistiin sisätyöhön ja pannaan poikamme puomia ja kaivoja vahtimaan, jahka olot rauhoittuvat.....epäilen, että tätä roolia ei vaan pitkitykseen ole tarjolla.
 
ironside kirjoitti:
Ja sitten kun Suomi tarvitsee joku kaunis päivä apua lännestä, niin länsi sanookin "lol, no." koska pieni impivaaralainen kylä hannaroi joka asiassa? Mutta pärjätäänhän me yksin, perkele, niin kuin talvisod... ai niin, eihän pärjättykään. No ainakin niin kuin 1944... eikun hetki, silloinkaan ei pärjätty yksin.

Eihän meillä ole mitään takeita avun saamisesta, vaikka juoksutamme ukkoja pitkin maailmaa. Tilanne ei ole juurikaan parempi pienten NATO maiden kannalta. NATOn suurimmat jäsenet ovat samat länsimaat, jotka ovat lukemattomia kertoja "myyneet" pieniä liittolaisiaan, kun tilanne on sitä vaatinut.

Jostain syystä NATO on Suomessa kohonnut ylimaalliseksi Voimaksi tahi Roistoksi, vähän näkökulmasta riippuen. Todellisuudessa kyseessä on samanlainen paperi, kuin menneiden päivien hyökkäämättömyys-, YYA- ja rauhansopimukset. On voimassa, kunnes ei enään ole.

NATO voimakkain eurooppalainen jäsen, eli Saksa, myi aikanaan meidät ongelmitta neukuille. Britit julistivat meille vielä sodan reilun pelin hengessä. :(

On typerää kuvitella, ettei kansalliset itressit painaisi aina loppupeleissä eniten. Tuudittautuminen eurooppalaisen solidaarisuuden varaan on samanlaista itsepetosta, kuin Kansainliittoon luottaminen 1930 luvulla. Solidaarisuus loppuu, kun telaketjujen kitinä alkaa.
 
baikal kirjoitti:
Jospa Georgiassa yritettiin reserviläisjoukoilla suorittaa JO LÄHTÖKOHTAISESTI niille sopimattomia temppuja, ottaen huomioon koulutus ja välineet????

Niin yritettiinkin: noin suomalaista jääkäriä vastaavalla kalustolla varustetuilla reservijoukoilla yritettiin pysäyttää Venäjän ammattijoukoista koottu, pitkään harjoitettu ja valmisteltu hyökkäysarmeija. Kun vastassa olivat osseettien pyssymiehet tai kun taisteltiin Tskhinvalissa ja sen ympärillä, nämä "hirvipataljoonat" vielä pärjäsivät, mutta kun siirryttiin avoimempaan maastoon, mekanisoitu jyrä runttasikin.

mitähän annettavaa on esim. jenkkineuvonantajilla vaikkapa suomalaisille suhteessa meidän vakavimpaan sotilaalliseen uhkaan????? Isoilla linjoilla väitän: ei juuri mitään.

Minä taas väitän että heillä juuri on sitä annettavaa. Jenkeillä on viime vuosilta taskussa pirusti knowhowta esim. siitä, kuinka järjestää huolto, johto ja vaikkapa reagointi tilanteessa jossa vihollinen ei pelaakaan oman pelikirjan mukaisesti.

Suomalaiset ovat taatusti spesifioituneet siihen ikiomaan uhkaansa ja sen temppujen hallintaan, en usko Suomen upseeriston sentään aivan aikaansa kuluttaneen kynsiä kaivelemalla ja lataamalla pornoa työkoneilleen.

Vaan kuten täälläkin on saanut lukea, monet vaativat vieläkin satojen tuhansien kiväärimiesten ordaa ilmeisesti siinä luulossa että itärajan yli tunkee se talvisodan 25 divisioonaa samaan tyyliin varustettua kivääri-pensasneuvostoliittolaista. Meikäläisen suurin pelko on juuri se, että se mainostus alueellisen puolustuksen ja reservirambojen ylivertaisuudesta onkin oikeasti uskottu ja luotetaan siihen että venäläiset tekevät taas saman mitä ne tekivät -39 ja -44, eivätkä esim. sitä mitä länsi teki -99. Ja toisinajattelijat vaietaan kuoliaaksi tai haukutaan pystyyn koska hyppivät tutkainta vastaan.
 
baikal kirjoitti:
Afganistan oli sikäli poikkeus, että siellä eivät niin näkyvästi telkunneet. Vedän kyllä armotta yhtäläisyysmerkin VL:n jo nähtävissä olleeseen rakoiluun.

Afganistanin tapauksessa veljelliset sosialistiset liittolaiset katsottiin alkuun tarpeettomiksi, koska tarkoitus oli aluksi vain tappaa vanha presidentti, panna oma quisling valtaistuimelle ja sen jälkeen vain antaa tukea Afganistanin armeijalle. Ongelmat alkoivat kun Afganistanin armeija näytti Kabulille keskisormea ja joko loikkasi mujahedinien puolelle tai olivat niin onnettomia taisteluissa että venäläisten oli pakko keskittää (loistavan vähättelevästi nimetty) Neuvostoarmeijan Afganistanin rajoitetunkokoinen yhtymä hoitamaan leijonanosa taisteluista. Tässä vaiheessa VL-liittolaiset olisivat olleet sitten tarpeeton lisä. VL:n väki Afganistanissa keskittyi lähinnä ilmavoimien live-pommitusharjoituksiin ja koulutusyksiköihin.

Toisaalta Afrikassa ja Väli-amerikoissa VL-satelliitit olivat mukana oikein rohinalla aina -80-luvun puoliväliin saakka.

Jopa niin paljon, että Angolassa käytännössä koko tutka- ja viestiverkko kuulemma pyöri täysin DDR:n varassa, koska sosialistisen työnjaon mukaan kuubalaiset hoitivat maaoperaatiot, venäläiset sotilasneuvonantajapuolen ja muistaakseni bulgaarit kouluttivat esimerkiksi paikallista Gestapoa.

epäilen, että tätä roolia ei vaan pitkitykseen ole tarjolla.

Niinpä. Rusinat pullasta -taktiikka alkaa olla väsynyt.
 
JOKO kirjoitti:
Eihän meillä ole mitään takeita avun saamisesta, vaikka juoksutamme ukkoja pitkin maailmaa.

Veikkaanpa, että paremmat kuin siinä tapauksessa että oltaisiin jonkun Impivaaran suojelumuurin takana ja huudeltaisiin takarivistä neuvoja että "hei tehkää näin".

NATO voimakkain eurooppalainen jäsen, eli Saksa, myi aikanaan meidät ongelmitta neukuille.

Koska Venäjä oli Saksan liittolainen eikä Saksa ollut Suomen liittolainen. Ja muutenkin, veikkaan että nyky-Saksa on hiukan eri asia kuin Natsi-Saksa?

Britit julistivat meille vielä sodan reilun pelin hengessä.

Briteillä ei siihen ollut muuta vaihtoehtoa. Heidän piti olla venäläisten liittolaisia ja julistaa sota symbolisesti. Kannattaa muistaa, että britit eivät tehneet ainuttakaan suoraa hyökkäystä Suomeen.
 
Hösseli kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Oletko tullut ajatelleeksi että maanpuolustukseen ja sen suunnitteluun liittyy hyvin paljon asioita, joita ei ole tarkoitettu "yleiseen jakeluun"?! Niistä asioista, mistä tässäkin nyt keskustellaan tietää hyvin harva ammattisotilaskin vain häntä itseään koskevia tiedonmurusia - eikä juuri mitään muuta. Miksi siis sinun pitäisi tietää enemmän kuin muiden?!

Jos sinä et luota meihin, niin miksi meidän pitäisi luottaa sinuun? Voihan tämän niinkinpäin sitten kääntää. (Viittaan siis siihen, kun aiemmin kirjoitin että me luotamme teihin, luottakaa tekin meihin)

Asiat eivät ole lähellekään niin persiillään, kuin mitä tästäkin keskustelusta voisi päätellä..

Enpä ainakaan minä ole vaatinut kaikkea julkistettavaksi, suuret linjat riittäisivät hyvin. Kysymys on siitä, että viranomaisen toimintaa pitää pystyä yleisellä tasolla valvomaan. PV on viime vuosina epäonnistunut monella rivillä asiaa kuitenkaan myöntämättä. Niin kuin vanha viisauskin toteaa: "joka kerran tavataan, sitä aina epäillään". Kansalaisten ja reserviläisten luottamus on siis menetty, siitä tässä on pohjimmiltaan kysymys.

Tällä hetkellä tilanne on se, että julkisuuteen annetaan vain murusia, joiden perusteella voidaan helposti todeta puolustushallinnon kertovan muunneltua totuutta. Väitetään yhtä, mutta selvästíkin tehdään jotain ihan muuta. Siitä tämä poru ainakin minun kohdallani nousee, ei niinkään siitä, että olisin eri mieltä kokonaislinjasta. Näkemyserot ovat normaalia elämää, keskustelun kieltäminen ja kohtuuttoman kireälle ruuvattu tiedon salaaminen taas eivät. Miksi juuri maanpuolustus on aihepiiri, josta ei saisi käydä yhteiskunnallista keskustelua? Miksi juuri maanpuolustuksen toteutus ei kestä kriittistä tarkastelua?

Vaikka avoimuutta voidaan varmasti vieläkin lisätä niin mielestäni väitteesi eivät pidä paikkaansa, vaan sekä PV että koko puolustushallinto on varsin avoimesti kertonut toiminnastaan ja niistä "suurista linjoista". Esim. minkälaista tietoa olisit kaivannut, siis sellaista mitä ei ole julkisuudessa ollut? Anna vielä vaikka esimerkkejä siitä miten on väitetty yhtä ja tehty toista?
 
ironside kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Eihän meillä ole mitään takeita avun saamisesta, vaikka juoksutamme ukkoja pitkin maailmaa.

Veikkaanpa, että paremmat kuin siinä tapauksessa että oltaisiin jonkun Impivaaran suojelumuurin takana ja huudeltaisiin takarivistä neuvoja että "hei tehkää näin".


Oma uskoni kumpaankin menetelmään on yhtä vähäinen. Maantieteellisen sijaintimme takia me tulemme aina olemaan Venäjälle puskurivyöhyke ja lännelle joutomaa. Alueemme merkitsee hyvin vähän lännelle. Siten meidät tullaan aina hylkäämään kevein perustein, kuten on tähänkin asti tehty. Puolustuksemme on nyt ja tulevaisuudessa omien joukkojemme varassa. Mahdollinen liittoutuminen ei tätä asiaa muuta.
 
JOKO kirjoitti:
ironside kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Eihän meillä ole mitään takeita avun saamisesta, vaikka juoksutamme ukkoja pitkin maailmaa.

Veikkaanpa, että paremmat kuin siinä tapauksessa että oltaisiin jonkun Impivaaran suojelumuurin takana ja huudeltaisiin takarivistä neuvoja että "hei tehkää näin".


Oma uskoni kumpaankin menetelmään on yhtä vähäinen. Maantieteellisen sijaintimme takia me tulemme aina olemaan Venäjälle puskurivyöhyke ja lännelle joutomaa. Alueemme merkitsee hyvin vähän lännelle. Siten meidät tullaan aina hylkäämään kevein perustein, kuten on tähänkin asti tehty. Puolustuksemme on nyt ja tulevaisuudessa omien joukkojemme varassa. Mahdollinen liittoutuminen ei tätä asiaa muuta.

Viime kädessä aina ja iänkaikkisesti jokainen valtio joutuu puolustamaan itse itseään. Ei se ole oikeasti mikään VAIN SUOMALAISIA koskeva teema, se koskee kaikkia valtioita. Ja tulee koskemaan. Viime kädessä turvaa voi tuoda vain omat toimet...eri juttu joka kerta mihin lihakset riittävät. Jos joku auttaa niin hyvä, mutta ei sen varaan monikaan voi heittäytyä tai jos heittäytyy niin voi joutua parantumaan siitä taudista.
 
JOKO kirjoitti:
Oma uskoni kumpaankin menetelmään on yhtä vähäinen. Maantieteellisen sijaintimme takia me tulemme aina olemaan Venäjälle puskurivyöhyke

Ei "puskurivyöhyke" vaan "strateginen syvyys". Tarkoittaa siis sitä, että puolustus, toisin sanoen venäläisten perinteinen "strateginen vastahyökkäys" - ennakoiva isku - pitää aloittaa täältä eikä Äiti Venäjän rajalta. Siinä yksi syy, miksi pitäisi liittoutua.

lännelle joutomaa.

Pohjoiskalotin alueella Suomi ei ole joutomaa. Venäjän suunnitelmissa oli kylmän sodan aikana tarkoitus käyttää Suomea hyväksi Norjaan suunnattavassa hyökkäyksessä, ja nyt kun Norja tuottaa niin öljyä kuin kaasua, Suomen alue ei ole edelleenkään mikään "joutomaa".

Siten meidät tullaan aina hylkäämään kevein perustein, kuten on tähänkin asti tehty.

Miten ja milloin? Talvisodassa Stalinin läntisen intervention pelko (esimerkiksi Bakun öljykenttien pommitus ja ranskalainen siirtoarmeija) vaikutti olennaisesti siihen, että punalippua ei nostettu Helsinkiin työkansan innostukseksi ja porvariston kauhuksi. Jatkosodassa Saksa puolusti puolta Suomea ja vielä 1944 lähetti enemmän ilmatukea kuin Suomella oli nykyaikaisia koneita juuri silloin kun sitä tarvittiin. Kylmässä sodassa meidät sitten hylättiin koska, no, Suomi oli sotilasliitossa Venäjän kanssa.

Mahdollinen liittoutuminen ei tätä asiaa muuta.

Mitä nyt sen, että puolustuksesta tulee vihdoin se uskottava. Ainakin minä otan mieluusti vastaan läntisen ilmatuen, vaikka maasodan hoitaisikin härmän häjy.
 
ironside kirjoitti:
Mahdollinen liittoutuminen ei tätä asiaa muuta.

Mitä nyt sen, että puolustuksesta tulee vihdoin se uskottava. Ainakin minä otan mieluusti vastaan läntisen ilmatuen, vaikka maasodan hoitaisikin härmän häjy.

Bonuksena vielä huoltovarmuus, turvatakuut, kuuluminen Länsi-Eurooppaan jne.

YYA aikana ei selustana ollut mitään tuollaisia, ellei sitten Neuvostoliiton - maailman johtavan rauhanvaltion - takuita laskettu sellaisiksi.
 
ironside kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jospa Georgiassa yritettiin reserviläisjoukoilla suorittaa JO LÄHTÖKOHTAISESTI niille sopimattomia temppuja, ottaen huomioon koulutus ja välineet????

Niin yritettiinkin: noin suomalaista jääkäriä vastaavalla kalustolla varustetuilla reservijoukoilla yritettiin pysäyttää Venäjän ammattijoukoista koottu, pitkään harjoitettu ja valmisteltu hyökkäysarmeija. Kun vastassa olivat osseettien pyssymiehet tai kun taisteltiin Tskhinvalissa ja sen ympärillä, nämä "hirvipataljoonat" vielä pärjäsivät, mutta kun siirryttiin avoimempaan maastoon, mekanisoitu jyrä runttasikin.

Millä ihmeen "reserviläisjoukoilla"??? Todellisuudessahan ammattisotilaista koostuvat georgialais pataljoonat olivat kypsää kamaa jo muutaman prosentin tappioiden jälkeen. Esimerkiksi niitä M-4:sia, T-72:a, Dana panssarihaupiseja ja Hummereita ei jätetty toimintakuntoisina reserviläisten toimesta venäläisten käsiin vaan niiden mahtavien ammattisotilaiden toimesta jotka pakenivat jalan tai täyteen ahdetuissa ladoissa venäläisiä. Reserviläiset eivät niitä voineet jättää kun kyseiset aseet eivät heidän varusteisiinsa kuuluneet...

Tarkoitetaanko tässä nyt reservillä mahdollisesti Georgian kansalliskaartia tai niitä yksiköitä jotka jotka oli tarkoitus perustaa reserviläisistä? Kummatkaan kun eivät pahemmin ehtineet osallistua sotaan, koska reserviläisten kutsumisessa viivyteltiin. Reservillähän ei pitänyt olla juuri minkäänlaista roolia Georgian armeijassa. Kansalliskaartin päätehtäväksi piti tulla väestönsuojelu ja reserviläisyksiköitä ei oltu kertausharjoitettu.

Georgian sota oli hyvä todiste siitä mihin krihailuun hurahtaneilla miniarmeijoilla pystytään. Vastaus on että ei juuri mihinkään. Parempi painaa mieleen, että vihollisella on käytössää 100+ prikaatia ja Suomen kimppuun niistä ehtii 10 viikossa noin 30. Nyt sitten jotkut ovat hurahtaneet luulemaan, että muutama valmiusprikaati jonka yhdenkään todellinen taisteluteho ei vastaa kuin korkeintaan venäläistä panssarirykmenttiä pystyisi voittamaan sodan.

Jotkut täällä meuhkaavat Naton mahtavasta ilmaylivoimasta??? Kannattaa katsoa kalenteriin nyt on vuosi 2011 ei 1991. Venäläiset koneet vanhenee mutta niin vanhenee ja vähenee myös länsikalusto. Libya on elävä esimerkki siitä mitä rynnäkkökoneet saavat aikaiseksi toimiessaan pitkän matkan takaa. Eivät yhtään mitään. Länsimaisten ilmavoimien kenraalit eivät tule vaihtamaan Tornadojaan Kannaksen siltoihin ja polttoaineen jakopaikkoihin. Kahden prosentin tappiot per lentosuoritus riittävät lopettamaan lennot viikon kuluessa.
 
Mosuri kirjoitti:
Millä ihmeen "reserviläisjoukoilla"???

Niillä, jotka siellä taistelivat. Georgia kutsui esimerkiksi osan reservistä kertauksiin toukokuussa, osan heinäkuussa, ja suurimittainen liikekannallepano pantiin toimeen 8.8.

Todellisuudessahan ammattisotilaista koostuvat georgialais pataljoonat olivat kypsää kamaa jo muutaman prosentin tappioiden jälkeen.

Ne pidättelivät venäläisiä muun muassa Tskhinvalissa aika kauan. Niin kauan, että 58. armeijan komentajakin manaili sitä televisiossa, ja haastatellut venäläistykkimiehet kommentoivat kuinka he joutuivat moukaroimaan Tskhinvalia parin päivän ajan kun georgialaiset pitivät asemiaan siellä.

Mitä muuten luulet Suomen armeijan kestävän tappioita prosenttimääräisesti? Jos alle 600 miehen pataljoona (Georgian armeijassa oli venäläistyyliset "pienet" pataljoonat) menettää muutaman prosentin tappioina, se alkaa poikia.

Kummatkaan kun eivät pahemmin ehtineet osallistua sotaan, koska reserviläisten kutsumisessa viivyteltiin.

Liikekannallepano määrättiin 8.8., ja reserviläiset taistelivat muun muassa Gorin ympärillä. Niissä raporteissa, mitä minä olen silmieni eteen saanut, melkoisessa osassa mainitaan sanan "performance" edessä adjektiivit "disappointing", "inadequate" ja "poor".

Reservillähän ei pitänyt olla juuri minkäänlaista roolia Georgian armeijassa.

Mitä nyt neljä prikaatia, toisin sanoen sama määrä kuin niitä normaalejakin prikaateja.

reserviläisyksiköitä ei oltu kertausharjoitettu.

Reserviä kertausharjoitettiin toukokuussa ja heinäkuussa, kuten jo sanoin.

Parempi painaa mieleen, että vihollisella on käytössää 100+ prikaatia

Sanopas, millä lihaksilla Venäjä polkaisee pystyyn 100+ prikaatia, kun niitä ei ole edes USA:n armeijassa kuin 48?

Libya on elävä esimerkki siitä mitä rynnäkkökoneet saavat aikaiseksi toimiessaan pitkän matkan takaa. Eivät yhtään mitään.

Kun niiden maalina on Gaddafin pyssymiehet Toyotan lavalla tai keskellä kaupunkia siviilien keskellä. Ennen kuin Gaddafin joukot vaihtoivat taktiikkansa tähän ihmiskilpityyliin, se kärsi melkoiset menetykset ilmasta.

Kahden prosentin tappiot per lentosuoritus riittävät lopettamaan lennot viikon kuluessa.

Mikä ne kahden prosentin tappiot (jotka olisivat lähes yhtä kovat kuin raskaiden pommikoneiden toisessa maailmansodassa) aiheuttaisi? Georgian ilmavoimat rynnäköivät uljaan venäläis-it:n suojelemia joukkoja vastaan sodan loppuun saakka, ja venäläiskoneiden tappioprosentti mukaanlukien alasammutut, onnettomuksissa tuhoutuneet ja muista syistä listoista poistetut hipoi viikossa viittä prosenttia alueelle keskitetyistä koneista.
 
ironside kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Millä ihmeen "reserviläisjoukoilla"???

Niillä, jotka siellä taistelivat. Georgia kutsui esimerkiksi osan reservistä kertauksiin toukokuussa, osan heinäkuussa, ja suurimittainen liikekannallepano pantiin toimeen 8.8.

Niin siis varmaan tarkoitat, että reserviläisiä kutsuttiin niihin kaaderiyksiköihin palvelukseen. Kerro ihmeessä kuinka iso osa Georgian armeijasta oli reserviläisiä 50 % vai ehkä 60%. Vai onko tilanne niin, että puhutaan muutamista tuhansista? Vai etkö mahdollisesti nyt hahmota Georgian sotalaitoksen toimintaa?

ironside kirjoitti:
Todellisuudessahan ammattisotilaista koostuvat georgialais pataljoonat olivat kypsää kamaa jo muutaman prosentin tappioiden jälkeen.

Ne pidättelivät venäläisiä muun muassa Tskhinvalissa aika kauan. Niin kauan, että 58. armeijan komentajakin manaili sitä televisiossa, ja haastatellut venäläistykkimiehet kommentoivat kuinka he joutuivat moukaroimaan Tskhinvalia parin päivän ajan kun georgialaiset pitivät asemiaan siellä.

Mitä muuten luulet Suomen armeijan kestävän tappioita prosenttimääräisesti? Jos alle 600 miehen pataljoona (Georgian armeijassa oli venäläistyyliset "pienet" pataljoonat) menettää muutaman prosentin tappioina, se alkaa poikia.

Oikein pari päivää... Vau oikein silmäkulma kostuu. Mistä tuollaisia ammattisotilaita voi värvätä??? Olisivatko ne sinun ammattisotilaasi samanlaisia kakkahousuja?

ironside kirjoitti:
Kummatkaan kun eivät pahemmin ehtineet osallistua sotaan, koska reserviläisten kutsumisessa viivyteltiin.

Liikekannallepano määrättiin 8.8., ja reserviläiset taistelivat muun muassa Gorin ympärillä. Niissä raporteissa, mitä minä olen silmieni eteen saanut, melkoisessa osassa mainitaan sanan "performance" edessä adjektiivit "disappointing", "inadequate" ja "poor".

Aivan samat adjektiivit kuvaavat vallan loistavasti georgialaisten "ammattilaisten" saavutuksia. Kaikkihan sujui niin kauan hyvin kunnes vihollinen ryhtyi vastahyökkäykseen. Vaikeetahan se on tankkeja suojata jalkaväellä ja määritellä uusia maaleja tykistölle? Muutenkin tuo LKP:n julistaminen 8.8 (sodan jo sytyttyä) tuli rankasti myöhässä.

ironside kirjoitti:
Reservillähän ei pitänyt olla juuri minkäänlaista roolia Georgian armeijassa.

Mitä nyt neljä prikaatia, toisin sanoen sama määrä kuin niitä normaalejakin prikaateja.

Ja näistä reserviprikaateista mitkä osallistuivat kyseiseen sotaan?

ironside kirjoitti:
reserviläisyksiköitä ei oltu kertausharjoitettu.

Reserviä kertausharjoitettiin toukokuussa ja heinäkuussa, kuten jo sanoin.

Päinvastoin kuin kuvittelet reserviläisten koulutus on pitkäjänteistä puuhaa missä puhutaan useista vuosista. Ei ole mikään yllätys, että tuollainen sodan aattona tehtävä "syvästä reservistä" repiminen epäonnistuu. Ei se onnistunut suomalaisiltakaan YH:n aikana vaikka aikaa oli kuukausia. Toki sinun mielipiteesihän on se, että vuosittain 200 miljoonaa kannattaa käyttää Afganistanin tienvarsien partiontiin eikä esim. reserviläisten varustamiseen tai vaikka panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen ostamiseen.

ironside kirjoitti:
Libya on elävä esimerkki siitä mitä rynnäkkökoneet saavat aikaiseksi toimiessaan pitkän matkan takaa. Eivät yhtään mitään.

Kun niiden maalina on Gaddafin pyssymiehet Toyotan lavalla tai keskellä kaupunkia siviilien keskellä. Ennen kuin Gaddafin joukot vaihtoivat taktiikkansa tähän ihmiskilpityyliin, se kärsi melkoiset menetykset ilmasta.

Seli seli seli seli... Kosovossa ei piileskelty siviilien seassa ja siellä ei saatu edes lentotukikohtia tuhottua ja panssareitakin tuhoutui jotain vajaat 10 kappaletta. Nyt sitten liittokunta tuhoaisi loppumattomat venäläisten kolonnat Kannaksen teille?

ironside kirjoitti:
Parempi painaa mieleen, että vihollisella on käytössää 100+ prikaatia

Sanopas, millä lihaksilla Venäjä polkaisee pystyyn 100+ prikaatia, kun niitä ei ole edes USA:n armeijassa kuin 48?

Yritä nyt ymmärtää, että venäjä pystyy nykyisinkin perustamaan 100 prikaatia. Kymmenen vuoden kuluttua huomattava osa tuosta kalustosta on modernisoitu. Voit minun puolestani ihan rauhassa vertailla BKT:tä ja leikkiä jotain teoreettisia leikkejä jonka mukaan venäläiset ei pysty varustelemaan armeijaansa. Venäläiset ovat aina sotineet sillä kalustolla mitä sattuu käytössä olemaan. Venäjä on voittanut kaikki sotansa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Amerikkalaisilla taas lähtee kymmenes sotatalvi afgoissa käyntiin.
 
Mosuri kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Kuvitteletko nyt ihan vakavissasi, että Suomea puolustetaan vain valmiusyhtymien ja taisteluosastojen kovalla kärjellä? Ensimmäisestä minuutista alkaen tulen alle joutuu kaikenlaisia osastoja - vartiokomppanioita, jalkaväkipataljoonia, rajajääkäreitä, pioneeriyksiköitä, sotilaspoliiseja, ilmatorjuntaa, rannikkotykistöä jne.. Maamme sotilasjohto todennäköisesti osaa asiansa niin että kokonaiset taisteluosastot tai pataljoonat eivät tuhoudu viimeiseen mieheen tai marssi sotavankeuteen. Mitään harhakuvia en kuitenkaan elättele jonkun vihollisen päähyökkäyssuunnassa toimivan rajajääkärikomppanian tai jalkaväkipataljoonan osasta. Jopa kaukana taistelualueesta toimivien sillanrakennus pioneerien osaksi voi tulla varsin mojovat tappiot jos vihollinen pystyy osaston paikantamaan ja iskemään ilmavoimillaan sen kimppuun.

Suurin osa reserviläisistä kun ei palvele jossain uljaassa prikaatissa jolla on pitkät perinteet, liput, marssit ja värvätyt puhkupillit henkeä loihtimassa- vaan patterissa tai pataljoonassa jolla on pelkkä numero tyyliin "287.It.Ptri". Näiden unohdettujen miesten ja naisten osasta tässä nyt huolehditaan. Jossain amerikassa voi "vanhat ukot" hoitaa jotain logistiikka keskusta Teksasin lahden rannalla kaukana kaikesta pahasta- meiltä taas odotetaan ihan oikeaa panosta taistelussa.

Jos/kun puhutaan vähääkään isommista kokonaisuuksista, niin +50% tappiota ei tule kuin siellä etulinjan pahimmassa lihamyllyssä sillä hetkellä kun maan kohtaloa ihan tosissaan aletaan ratkomaan, se onko siellä torjuntapataljoonaa vai valmiusyhtymää ottamassa iskua vastaa ei ole olennaista. Epäilen että siinä tilanteessa kalustokaan ei pelastu enää siinä mittakaavassa että niille saataisiin korvaavat käyttäjät kaatuneiden/haavoittuneiden tilalle. En usko enää jatkossa mihinkään vuosikausia kestävää matalan/puolittaisen intensiteetin sotiin meidän osaltamme jossa menetyksiä tulee pitkällä aikavälillä tasaisen tappavaan tahtiin jolloin olisi kenties perusteltavissa esim. yli 100 000 miehen lisävarat

Kuka tässä nyt on mistään vuosikausista puhunut? Suomelta oli miehet loppumassa kahdessa kohtaa ison kakkosen aikana- talvisodan lopussa ja kesällä 1944. Kummatkin oli sellaisia muutaman kuukauden rypistyksiä. Sitä hyvin koulutettua reserviä tarvitaan nimenomaan siihen, että saadaan nopeasti polkaistua riittävä määrä sotilaita riviin. Asiat kusi nimenomaan sen takia, että varauduttiin staattiseen ja pitkään vääntöön.

Talvisodan tappiot n.70 000hlö, armeijan vahvuus n.340 000 hlö
Jatkosodan kesän -44 tappiot n.64 000hlö, armeijan vahvuus n.530 000hlö

2010 todellinen SA-joukkojen vahvuus (listattujen SA-joukkojen miesvahvuus) keikkuu jossain +170 000 hlö:ssä, epäilen erittäin vahvasti että nykyisillä joukko/miesmäärillä tappiot voivat mitenkäänpäin nousta vastaaviin lukemiin sillä miesmääräisesti pienemmät joukot tulevat yliajetuksi huomattavasti aikaisemmin kuin noihin lukemiin "päästään". Reilusti yli 100 000 miehen täydennysvarat (yli koulutus) ei ole siis kovin realistinen syy pitää yllä koko ikäluokan kouluttamista vaan vähempikin lisävara riittäisi aivan hyvin. Eli syy ylikoulutukseen löytyy muualta.

Ymmärtääkseni esim. Tali-Ihantala taisteluihin osallistui n.50 000 Suomalaista, tappiot olivat kaatuneina, haavoittueina ja kadonneina 25.6 -10.7 n.8 800hlö, Aunuksen ryhmän tappiot kesä-heinä n.7500hlö, etulinjan pahimmissa lihamyllyssä tuli suuria joukkokohtaisia yli 50% tappiota mutta ei kokonaisvahvuuksissa. Eli lyhyissä, rajuissa ja paikallisissa taisteluissa tappiot olivat kovia, mutta kokonaisuuden kannalta varsin pieniä miesmääräisesti ja juuri siihen suuntaan sodat ovat vahvasti kehittyneet.

Mosuri kirjoitti:
Jos pataljoona kärsii 50 % tappiot niin sen tehtävää alkaa hoitamaan toinen pataljoona. Tähän niitä miehiä tarvitaan, tuollainen amerikkalainen neppailu jollain yksittäisillä täydennysmiehillä kannattaa unohtaa ihan alkuunsa. Murjottu pataljoona taakse täydennettäväksi miesten ja materiaalin osalta. Pykälään astuu sitten tuore pataljoona. Nuoremmat ikäluokat on jollain ilmeellä saatu uskomaan, että valmiusprikaatit on jotain aivan ihmeellistä ja tuhoutumatonta porukkaa.

Ongelma onkin siinä että meillä ei ole jatkossa varaa varustaa niitä reservissä odottavia tst-valmiita pataljoonia kaikkine kalustoineen läheskään siinä mittakaavassa kuin ennen. Jos/kun listattujen (kalustollisesti valmiiden (tai sinne päin)) joukkojen hlö vahvuus on se +170 000 hlö, niin sille toiselle mokomalle varalisälle ei ole antaa kuin sappaat jalkaan, rk toiseen ja telamiina toiseen käteen = kaikkea mutta kuin tst-valmis pataljoona. Ja en laskisi nyky sotien tst-temmon tuntien kovin suuria sen varaan että se +50% tappiot kärsinyt joukko pääsee enää täydennettäväksi. Jatkosodassa se vielä jotenkin toimi kun Venäläisten hyökkäys eteni pääsääntöisesti jalkamiesten nopeudella, ei etene enää tänä pvä:nä...

Mosuri kirjoitti:
Voin vakuuttaa, että Tali-Ihantala oli jotain kevyttä esileikkiä verrattuna siihen kun veli venäläinen rynnii nykyisin päälle. Ylipäätänsä tuollainen kriha-kuuhastelusta omaksuttu asenne kannattaa unohtaa heti alkuunsa. Länsieurooppalaisilla on varaa olla helvetin hienoja ja hassata varata Force protectioniin yms. tuunailuun. Itänaapurin kanssa kun väännetään niin kyllä pitää lähteä mass to masses periaatteella liikkeelle. Georgialaiset kokeili krihailua ja intensiteetti pelleilyjä ja niitä nussittiin perseeseen. Aivan kyllä niillä IV-tason suojaliivejä kantavilla panssarijääkäreillä on oma käyttönsä mutta pelkästään niillä ei kauan rokata.

Noh, ei se nyt kovin kevyttä voi olla millään mittakaavalla, 150 000 Venäläistä kun painaa päälle ja tuloksena 1kk aikana hyökkääjälle yli 50 000 miehen tappiot. 2ms toiseksi suurin tykistötiheys suhteessa alueen kokoon jne. Vastaavaa ei ole taidettu nähdä 2ms. jälkeen, enkä usko että enää nähdäänkään koska joukot ovat nykyään miesmääriltää kevyempia ja huomattavasti liikkuvampia jolloin vastaavia lihamyllyjä tuskin enää muodostuu varsinkaan Suomen tapauksessa.

Ja sitähän tässä nimenomaan nyt ihmetellään miten meillä on varaa tuohon kv-kuuhasteluun? Ei minulla ole mitään sitä vastaan että alueellisten joukkojen määrät tuplataan jos siihen vaan saadaan rahat (esim. kv-touhuista). Ilman rahaa rk, telamiina, parikaapeli+kenttäpuhelin linjalla niitä ei kuitenkaan ole mitään järkeä vahvuuksiin 2020-luvulla enää jättää.
 
Mosuri kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Leikkasit sitten tyylikkäästi pois esittämäni todennäköisemmän linjan jolla valikointia suoritetaan, eli sisäisen käskyn höllätä vapautuslinjaa sopivasti ilman minkään maailman julkista toitotusta asiasta.

Eli kaikki 18 vuotiaat on jotain idiootteja jotka ei tajua maailman menosta mitään? Mitäs luulet tuon ikäisten pohtivan kun vaikka 40-50% ikätovereista on vapautettu palveluksesta? Ehkä jossain pienessä maalaiskunnassa saatetaan ihmetellä armeijasta vapautettuja, mutta etelän suurissa kaupungeissa se varusmiespalveluksen käymättä jättäminen ei ole este työ- eikä yöelämässä. Missään tapauksessa tuollaista kehitystä ei kannata vauhdittaa. Jos totta puhutaan aletaan jo nykyisten vapautettujen määrällä lähestyä kipurajaa. "Vittu en mee, kun Janin ja Petrinkään ei tarvinnut mennä..."

Eihän tässä mistään 50% karsinnasta ole puhuttu, joitain prosentteja lisää että jäljelle jäävien varuskuntien petipaikat riittävät. Myös sivaria olisi kannatavaa alkaa mainostaa/kehittää houkuttelevammaksi jotta määrä palvelevien ja ei palvelevien kesken ei repeä liian suureksi.

Millainen emppiirinen tutkimuksesi muuten kertoo että jo nyt lähestytään kipurajaa? Suurin osa porukasta menee nurisematta ruotuun ja palveluksesta luistavien ikätovereita on muuten helppo sumuttaa pv:n toimesta... Annetaan ei halukkaalle lykkäystä, vähääkään halukkaat astuvat palvelukseen koska eivät kehtaa/viitsi venkuroida järjestelmää vastaan ja kun palvelus on käyty ei sillä ole enää mitään merkitystä menikö se lusmu kaveri lopulta palvelukseen vai ei.

Voin kuule kertoa, että hoidan myös rekrytointiin liittyviä asioita eräässä suuressa yrityksessä. Ikävä kyllä tilanne on vuosi vuodelta yhä enemmän sen kaltainen, että puolustusvoimien palvelutodistuksen arvo alkaa muistuttaa sudenpentujohtajien harrastusmerkkien tasoa. Yhä useammalta se passi puuttuu ja se ei ole enää este tai edes hidaste työpaikan saamiseksi.

Kyllä vain, mutta eihän tällä ole juuri mitään tekemistä palvelukseen astumisen/järjestelmän romahtamisen kannalta. Varusmiespalveluksen merkitys työnhaussa on kadonnut jo aikaa sitten, eikä se ole vaikuttanut yhtään mitenkään pv:n kykyyn saada riittävästi porukkaa ruotuun.

Edelleenkin suurin osa nuorista ei koe asiakseen alkaa ryttyillä järjestelmää vastaan ja menee kiltisti palvelukseen vaikka sieltä täältä kavereita ehkä vapautetaankin.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Kyllä vain, mutta eihän tällä ole juuri mitään tekemistä palvelukseen astumisen/järjestelmän romahtamisen kannalta. Varusmiespalveluksen merkitys työnhaussa on kadonnut jo aikaa sitten, eikä se ole vaikuttanut yhtään mitenkään pv:n kykyyn saada riittävästi porukkaa ruotuun.

Edelleenkin suurin osa nuorista ei koe asiakseen alkaa ryttyillä järjestelmää vastaan ja menee kiltisti palvelukseen vaikka sieltä täältä kavereita ehkä vapautetaankin.

"Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi.[1] Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla.[2] Harhaluuloa sellaisenaan ei kuitenkaan pidetä sairautena. Nykyään esiintyvien salaliittoteorioiden vuoksi voi olla myös vaikeaa päätellä, milloin henkilö puhuu faktaa.

Ajatusharhoja ilmenee usein psykooseissa. Henkilön ei kuitenkaan tule katsoa olevan harhaluuloinen esimerkiksi sellaisten uskonnollisten käsitystensä perusteella, jotka voidaan nähdä "päähänpinttyminä". Uudet, henkilökohtaisesta näkemyksestä poikkeavat asiat voivat olla henkilölle niin voimakas kokemus tai järkytys, että hänelle tulee pakkomielle alkaa "saarnata" niistä.

Sen sijaan jos aikuinen henkilö on itse keksinyt todeksi väittämänsä vakuuttelun, niin voidaan jo katsoa olevan kysymyksessä hoitoa vaativa vaiva."

Lähde: Wikipedia
 
Back
Top