Kannattaisiko pyrkiä siihen, että metsästys olisi kulttuuria? Ja että ajan oloon siitä riisuttaisiin tietty tehokkuusajattelu tykkänään veks?
Haulikko on perint. metsästysase, jolla saadaan saalista lähiholleilta....tai ollaan saamatta. Pitääkö haulikosta vähitellen kehittää Jumalpiiska, joka on varusteltu yltympäriinsä erilaisilla teknisillä himputtimilla ja lataus maksaa kympin per patruuna....että pysytään saamamiesten kastissa?
Eiköhän se sitä entistä suuremmassa määrin ole jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän? Siis harrastus eikä missään määrin elämisen ehto.
Anno domini 2020 harvassa taloudessa syödyn lihan määrä muuttuu suuntaan tai toiseen riippumatta siitä onko taloudessa metsästäjää. Kaupan ostolihan sijaan vaan syödään riistalihaa ja on mahdollista syödä sellaisia lihoja, joita kaupasta ei saa lainkaan tai niiden kilohinta on merkittävästi kalliimpi kuin tavanomaisimpien tuotantoeläinten kohdalla. Kaupasta saa aika monta kiloa kanaa sillä hinnalla mitä olettaisin metson maksavan, mikäli joku sellaisen suostuisi pyytämään esimerkiksi tilauksesta tai myymään omasta pakkasesta. Onhan maku ym. ihan eri asia, mutta lintuja kuitenkin molemmat.
Joskus menneisyydessä, ihan siis vielä 1900-luvullakin, tilanne on tietysti ollut toinen, kun lihaa on syöty merkittävästi vähemmän ja metsästys on antanut mahdollisuuksia syödä lihaa enemmän kuin metsästämättömyys.
Tehokkuusajattelu sopii todella huonosti metsästykseen. Itse pyydetty liha tapaa olla aivan saatanan kallista jos sille pitää tosiasiallinen kilohinta määrittää. Ylipäätään metsästys ei suinkaan ole tänään mikään jokamiehen saati köyhien laji, sillä pelkästään välttämättömät kulut ovat sitä luokkaa, ettei köyhällä pinkka niihin taivu.
Köyhällä tuskin on maaomistuksia ja se aiheuttaa haasteita metsästysalueiden osalta. Toki valtionmaat ovat aina vaihtoehto, mutta kaukana ilmaisesta pl. Lappi asukkaineen. Seurojen vuosimaksut ovat se edullisempi vaihtoehto melkein aina jos seuraan pääsylle vain on edellytyksiä.
Pyyntivälineisiin, eli vähintään kivääri ja haulikko, menee vähintään tonni, vaikka ne ostaisi käytettyinä. Alkaen luokan asekaappi lisäksi ainakin pari sataa. Oma auto on käytännössä välttämättömyys, vaikka sitä ei esimerkiksi työmatkojen tai muiden harrastusten takia tarvitsisikaan. Sitten toki kaikenlaista pienempää riippuen muista harrasteista ja mielenkiinnon kohteiksi osuneista eläimistä riippuen. Pillejä, houkutuskuvia, riistankäsittelyvälineet, pyyntilupamaksut, patruunakulut, polttoainekulut, mahdolliset majoituskulut etc.
Laji ei ole halpa ellei asu keskellä hallinnassaan olevia tai lähipiirin hallitsemia metsätysmaita ja saa aseita vaikka isoisältä perintönä tai omalta isältä rinnakkaisluville.
Aloitteleva metsästäjä saa varautua monessa tapauksessa heti kättelyssä ainakin muutaman tonnin aloituskuluihin ja köyhillä ei varmaan ole sitä muutamaa tonnia löysää rahaa laittaa harrasteeseen. Muutamalla tonnilla saa kaupastakin kilokaupalla sikanautajauhelihaa ja kanasuikaleita sekä koipipaloja jos asiaa lähestytään tehokkuusnäkökulmasta.
Alueellisesti tässä toki on isojakin eroja ja jossain tapauksissa aloittaminen on helppoa, halpaa ja vaivatonta. Vaan tämä ei suinkaan koske koko valtakunnan asujaimistoa.
Kun harrastuksen aloittamiskuluja aletaan kuolettamaan, niin paljon saa metsän viljaa kaatua ennenkuin aletaan olla omilla. Ja tämä edellyttäen tietysti sitä, että omalle ajalle ei lasketa minkäänlaista rahallista arvoa tai tuntipalkkaa.
Ainakaan tässä taloudessa ei syödä mitään niin arvokasta ruokaa kuin itse pyydetty riista. Jos pitäisi vieraalle myydä persnettoa tekemättä, niin lihan kilohinnaksi muodostuisi niin suuri summa ettei kukaan sitä varmaan maksaisi. En helvetissä maksaisi edes itse sellaisia summia lihasta millä suostuisin myymään. Iso juttu on erästely ja luonnossa liikkuminen yleensä eikä sille ole helppoa laskea rahallista arvoa. Se on kivaa, vaikka aina ei saalista saakaan. Saan myös miehisiä luolamiestuntemuksia syödessäni itse tappamaani eläintä. Sillekään on vaikea nähdä rahallista arvoa.
Kyse on kokonaisvaltaisesti mielenkiintoisesta harrastuksesta eikä tällä ole ainakaan minulla mitään tekemistä sen kanssa onko ruokaa pöydässä. Tuotantoeläimet ja markkinatalous takaa, että liharuokaa saa yltäkylläisesti, vaikka ei metsällä kävisikään.
Se siitä "ilmaisesta lihasta" ja tehokkuusajattelusta.
www.armoria.fi
www.finlex.fi
