Asevelvollisuuden pitää muuttua

Jos muutamia grammoja painava FRH on ”turhaa painoa” niin kyllä saa aika monta kymmentä pussia olla mukana ennenkun ollaan jonkun Jetboilin tai vastaavan painolukemissa. Lisäksi FRH tarvii vain pikkutilkan vettä toimiakseen, ei läheskään semmosia määriä mitä pakastekuivattu ruoka-annos tarvitsee. Niitä on myös hyvin eri tehoisia, esim Japanin armeijan FRH:lla voisi lämmittää varmaan 5 annosta ruokaa yhdellä FRH tyynyllä. Toinen hyvä juttu FRH:ssa on se että voit laittaa sen vaikka repun ulkotaskuun valmistumaan sillä aikaa kun pysyt liikkeessä.
 
Jos muutamia grammoja painava FRH on ”turhaa painoa” niin kyllä saa aika monta kymmentä pussia olla mukana ennenkun ollaan jonkun Jetboilin tai vastaavan painolukemissa. Lisäksi FRH tarvii vain pikkutilkan vettä toimiakseen, ei läheskään semmosia määriä mitä pakastekuivattu ruoka-annos tarvitsee. Niitä on myös hyvin eri tehoisia, esim Japanin armeijan FRH:lla voisi lämmittää varmaan 5 annosta ruokaa yhdellä FRH tyynyllä. Toinen hyvä juttu FRH:ssa on se että voit laittaa sen vaikka repun ulkotaskuun valmistumaan sillä aikaa kun pysyt liikkeessä.

Olisin toki voinut olla hieman rakentavampi kritiikkini kanssa ja perustellut asiani paremmin:

Pakastekuivattujen annosten kanssa voi toimia samalla tavalla, eli vesi sisään, pussi kiinni ja hautumaan taskuun. MRE-ruoissahan se ”painava” vesi on jo annoksessa sisällä, siitähän se painoero valmiskenttäruokapakkausten ja pakastekuivattuja pääruokia sisältävien välille tulee.

Teoriatasolla ja lukujen valossa ollaan suht tasasella, eron tekee käytäntö. Kastiketta tms. nestettä ja kosteutta sisältävät valmisateriat jäätyvät, jolloin ne pitää lähtökohtaisesti sulattaa nauttimista varten. Pakastekuivatun voi kosteuttaa syömistä varten tarvittaessa viileälläkin vedellä, vaikkei se millään tavalla hyvää ja kivaa syötävää siitä teekään. MRE-ruoka on myös pakastekuivattua herkempi säilytysolosuhteille (toki pakkauksen muu sisältö määrittää myös pakastekuivattujen pääruokien ympärille kasattujen annosten säilytysolosuhteet). Pari kuukautta esimerkiksi kontissa lähi-idän auringon alla paahtunut MRE... NAMI!

Lämmityspussi, vaikkei rakettitiedettä olekaan, on silti valmistusta ja poikkeusoloja varten varastointia vaativa erikoistuote, toisin kuin yksinkertainen metallinen astia, vesi ja nestekeitin. SA-oloissa liian huoltoepävarma. Loppupeleissä vedenlämmitys toimii vaikka pakilla kaminan/avotulen kanssa, kun sinoli loppuu maailmasta.

Jetboil / vast. kaasukeitinten osalta kovat pakkaset eivät ole otollinen käyttöolosuhte, mutta tämän ongelman saa ratkaistua toimintatavoilla. Ne ovat tällä hetkellä joka tapauksessa henkilökohtainen mukavuustuote, kun eivät kuulu kalustoon ja huollon piiriin, eli käyttäjä tai yksittäinen niitä käyttävä organisaatio joutuu itse hoitamaan polttoainevarastoinnin pahan päivän varalle.

Täytyy nyt teroittaa, etten millään tavalla argumentoi, että älkää käyttäkö siviilissä retkeillessä, radalla tai harjoituksessa mre-särvintä nauttiessa noita lämmityspusseja; jokainen tavallaan ja rauhallisemmissa olosuhteissa, tai toimivan huollon piirissä esimerkiksi rauhanturvatehtävissä tai savimajasodassa tavallaan kätevä asia lämmityspussi toki on.
Tahdon vain tuoda SA-näkökulman tähän keskusteluun.

En henkilökohtaisesti noita valitsisi myöskään yhtään pidemmille vaelluksille, varsinkaan kylmissä olosuhteissa, jossa vedenkeittäminen joka tapauksessa on yleensä aiheellista (joo, aivan pakko tietenkään ei, mutta onko sellaisessa toiminnassa järkeä on taas toinen asia.)
 
Viimeksi muokattu:
Usein unohtuu, että tornilaitos tarvitsee jotain varustetta aika suuret määrät.

Muonanlämmittimiä 100 000 kpl. Kriisin oletettu kesto 90 päivää. Tarvitaan kaksi päivässä. = Oho yllättävän iso summa vaikka olisikin vaan sellainen euron juttu.

Kuinka kauan kestää varastointia?

Niimpä. Artikkelien määrä on häikäisevä jo -harjoitusmielessä- saati sitten isompaa käyttöä varten varastoituna. Ja kuten Stagideus tuossa kuvaa, ei noi ole mitään multikäänteentekeviä juttuja sentään kaikissa oloissa.

Kaikki mi on siviiliretkeilyssä ihan ok, ei ole suoraan vietävissä ison kenttäarmeijan tarpeisiin.
 
Lämmityspussi, vaikkei rakettitiedettä olekaan, on silti valmistusta ja poikkeusoloja varten varastointia vaativa erikoistuote, toisin kuin yksinkertainen metallinen astia, vesi ja nestekeitin. SA-oloissa liian huoltoepävarma. Loppupeleissä vedenlämmitys toimii vaikka pakilla kaminan/avotulen kanssa, kun sinoli loppuu maailmasta.

Juuri näin. Ja joustavuutta lämpimän nesteen käyttöön ja saamiseen tuo tsadaa: thermospullot ja -astiat.
 
Siiten asian voi tehdä niinkun Virossa ja tehdä MRE jossa pääruuat on valmisruokaa säilykepurkeissa. Eli ruoka on painavaa JA tarvitset trangian tai vastaavan lämmittämiseen...

Se miksi itse pidän enemmän FRH ratkaisusta, on se että vettä ei kuitenkaan aina ole ihan rajattomasti tarjolla juuri silloin kun sitä tarvisi, talvea lukuunottamatta. Kun kesällä pysähdymme harjoituksissa syömään en haluaisi käyttää kaiken juomaveteni ruuanlaittoon. Talveksi joku jetboil tai vastaava kyllä pitää olla mukana oli FRH tai ei, juuri tuon ruuan/veden jäätymisen takia.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri näin. Ja joustavuutta lämpimän nesteen käyttöön ja saamiseen tuo tsadaa: thermospullot ja -astiat.
Alkukesästä tuota tuli testattua kertausharjoituksessa, ja homma ei toiminut oikein käytännössä. Aamulla joukoille jaettiin termareihin lämmintä vettä noin puolitoista kauhallista, ja lounasaikaan kun jo hiukan jäähtyneen vesitilkkasen kippasi termaristaan retkimuonapussiin ja odotti noin 10-15 minuuttia niin tuloksena oli lämmintä mössöä puolikovilla makaroneilla tai riisillä varustettuna. Puolikovaa riisi/makaroni mössöä jaksoi harvemmin rouskuttaa puolta pussillista enempää, ja lounas koostuikin yleensä läjästä näkkäriä herkullisella kinkkutahnalla voideltuna.
Hyvä puoli asiassa oli se että päivälliseksi tarjottu koiran oksennukselta näyttävä herne-makaroni-tonnikala-mössö maistui jo ihan herkulliselta.
 
Alkukesästä tuota tuli testattua kertausharjoituksessa, ja homma ei toiminut oikein käytännössä. Aamulla joukoille jaettiin termareihin lämmintä vettä noin puolitoista kauhallista, ja lounasaikaan kun jo hiukan jäähtyneen vesitilkkasen kippasi termaristaan retkimuonapussiin ja odotti noin 10-15 minuuttia niin tuloksena oli lämmintä mössöä puolikovilla makaroneilla tai riisillä varustettuna. Puolikovaa riisi/makaroni mössöä jaksoi harvemmin rouskuttaa puolta pussillista enempää, ja lounas koostuikin yleensä läjästä näkkäriä herkullisella kinkkutahnalla voideltuna.
Hyvä puoli asiassa oli se että päivälliseksi tarjottu koiran oksennukselta näyttävä herne-makaroni-tonnikala-mössö maistui jo ihan herkulliselta.

Aivan samanlaisista kokemuksista on useampi varusmies ja reserviläinen kertonut. Ilmeisesti huolto-organisaatiolla on ollut vaikeuksia toimittaa kuumaa vettä.

Jaettu vesi on ollut vain lämmintä ja kun sitä on termoksesta otettu käyttöön se on ollut haaleaa tai kylmää. Mitään nuotioita ei ole tietenkään saanut tehdä ja keittimiä ei oltu jaettu kun niitä ei tarvita.
 
Homma olisi toiminut paremmin mikäli:
A: veden jakelu olisi ollut vasta lounasaikaan jolloin vesi olisi kuumaa eikä vain lämmintä.
B: pussiruuan ja veden olisi voinut laittaa hautumaan ruokatermoksiin jo aamulla ja lounasaikaan olisi voinut nauttia termoksesta valmista hautunutta ja lämmintä ruokaa. Astioiden tiskaamista varten tosin olisi pitänyt järjestää jokin pesupaikka ja mieluiten lämmintä pesuvettä.
Harjoituksessa varusmiehillä oli kuulemma trangiat käytössä, joten vesi on varusmiehillä ollut varmaankin kuumempaa.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikuttaa vähän siltä, että puolustusvoimat testaa laajemminkin erilaisia muonitusvaihtoehtoja erilaisille joukoille.

Saa nähdä mihin sitten päädytään. Todennäköisesti ratkaisu on yhdistelmä erilaisia vaihtoehtoja. Se 1890-luvun innovaatio soppatykki jää varmasti käyttöön osalle joukoista. Lämpöastioiden käyttö toki tulee lisääntymään ja se komppanian kokoontuminen yhden hehtaarin alalle murkinoimaan ei ole tätä päivää.
 
Pakastekuivatun sapuskan saa syömäkelpoiseksi myös ilman lämmintä vettä, kun liotusaika on riittävän pitkä. Yksi vaihtoehto on kipata parituntia etukäteen haalea vesi pussiin, sulkea pussi tiiviisti ja antaa liota kehonlämmössä.
Mieluumminhan sitä lämmintä syö, mutta kun on tarpeeksi nälkä, niin tuokin uppoaa.

Tuo varsinainen pointtihan näissä kylmäketjuttomissa sapuskoissa on enempi se, että kun pökäle pötkähtää tuulettimeen, kysymys ei ole siitä että "pussieväät vai höyryävä soppatykki", vaan "pussieväät vai ei yhtään mitään".

Nyt vaan varusveijarit saa toimia koe-eläiminä, kun pv-kokeilee eri vaihtoehtoja. Ja helvetin hyvä, että kokeilee nyt rauhan aikana, eikä sitten tilanteessa.
 
Pakastekuivatun sapuskan saa syömäkelpoiseksi myös ilman lämmintä vettä, kun liotusaika on riittävän pitkä. Yksi vaihtoehto on kipata parituntia etukäteen haalea vesi pussiin, sulkea pussi tiiviisti ja antaa liota kehonlämmössä.
Ja laittaa se liottuva muonapussi tämmöiseen ettei sotke itseään jos sattuu vuotamaan:
https://www.supernova.fi/product/4483/tsekkien-nyloninen-sailytyspussi-kayttamaton

Itse käytän ylläolevan linkin pusseja kun laitan niitä Blå Bandin (V-lekalta ostettuja) syömävalmiita ruokapusseja reppuun ettei niitä vahingossa puhkaise.

PS. Kaksi Blå Bandin märkämuonapussia menee yhteen tuommoiseen tsekkiläiseen säilytyspussiin.
 
Viimeksi muokattu:
Aikanaan meillä lisämuonana toimi tonnikala,sitä tuotiin lomilta purkkitolkulla,näkkärin päälle tonnikalaa ja ääntä päin,asevelihenkeen sitä myytiin tupakavereille ostohintaan,homma toimi hyvin,kukaan ei ahnehtinut lisähintaa,peeuut olivat aluksi ihmeissään kun laukku tarkastuksissa löytyi vain tuhannenkalaa,ei viinaa,tarkastivat jokusen purkin kun eivät uskoneet että se on pelkkää kalaa,nälkä oli kokoajan vaikka sapuska oli hyvää ja sitä söi paljon.
 
Tonnikala oli tosiaan erittäin toimiva lisä valtion murkinoihin. Se menee @Justin Case mainitsemalla tavalla sellaisenaan tai polttamalla öljyn sen päältä, jos lämmintä ruokaan kaipasi. Nötkötit ja metsästä löytyneet sienet lämpesivät kamiinan päällä. Ei siellä nälkään täytynyt jäädä.

Toiseksi, jos on käytössä ajoneuvo, voi sitä käyttää Blå Bandien lämmitykseen (ällin sisätilanlämmitin on tähän hyvä).
 
Amerikkalaiset, jotka ovat maailman viisain kansa, ovat havainneet saman ainakin neljässä eri sodassa, 2 .ms, Vienamin sota, Persianlahden sota osa 1 ja Afganistanin sota ovat kaikki pakottaneet sotilaat popsimaan taistelumuonia viikkotolkulla ja tulokset ovat olleet samat K-rationista MRE:n:

Vaikka annos sisältäisi kaikki tarvittavat kalorit/ravinteet, on vaikeaa saada sotilaat syömään niitä siiinä määrin että he saisivat kaiken tarvitsemansa. Osin siksi että ruokatottumuksia on vaikea muuttaa edes nälän uhatessa, toisaalta siksi että ruoka ja ravinto on ihmiselle muutakin kuin pelkkää moottorin tankkaamista. Syöminen on myös sosiaalinen tapahtuma ja ihminen on sosiaalinen eläin.

Eli mitkä ovat vaikutukset joukon teholle jos hajautetun taistelutavan ruokahuollossa joka jantterilta jää puuttumaan 1 kcal / vuorokausi minimivaatimuksista?
 
Tonnikala oli tosiaan erittäin toimiva lisä valtion murkinoihin. Se menee @Justin Case mainitsemalla tavalla sellaisenaan tai polttamalla öljyn sen päältä, jos lämmintä ruokaan kaipasi. Nötkötit ja metsästä löytyneet sienet lämpesivät kamiinan päällä. Ei siellä nälkään täytynyt jäädä.
Suoraan säilykepurkissa sen öljyä lämmittämällä polttaminen liu'ottaa purkin sisäpinnan muovipinnoitteesta erinäisiä kemikaaleja, joten meillä ainakin varoiteltiin tekemästä tätä.
 
Aika nopeasti tottuu vähiin kaloreihin,olen tietoisesti laskenut aika ajoin syömäni ruuan määrää,työpäiviä on mennyt kahdella näkkärillä,joskus ilmankin,ja teen ruumiillista työtä,keho on merkillinen kapine,tämä on ollut kokeilua vain,tahdoin tietää miten kauan jaksan pysyä toiminta kunnossa vähällä ruualla,nyt Tiedän miten kehoni reagoi siihen,mielenkiintoisia juttuja nämä.
 
Nälkään siinä ei ainakaan kuole. Ihmislajin kehityshistoriaa kun katselee, niin yksilö joka ei ole koskaan nähnyt nälkää on perinjuurin luonnoton tapaus. :D

Fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn rankalla aliravitsemuksella on vaikutusta. Jos lihasten ja maksan glykogeenit on loppu, niin vauhti hidastuu dramaattisesti. Kun tilanne on päällä, niin joukoille pitää tehdä hyvin selväksi, että ruoka on syötävä, että suorituskyky säilyy.

Henilökohtainen huolto on sotilaan velvollisuus. Lämmintä päälle, ruoka kitusiin, kuivat sukat jalkaan ja unta palloon, aina kun tilanne antaa myöten.

Ongelmahan on siinä, että joskus huolto ei vain mahdollsta noppasoppakurmeeta ;)
(viikko kuivamuonapussien varassa ja noppasoppa ON kurmeeta :D)
 
Alkukesästä tuota tuli testattua kertausharjoituksessa, ja homma ei toiminut oikein käytännössä. Aamulla joukoille jaettiin termareihin lämmintä vettä noin puolitoista kauhallista, ja lounasaikaan kun jo hiukan jäähtyneen vesitilkkasen kippasi termaristaan retkimuonapussiin ja odotti noin 10-15 minuuttia niin tuloksena oli lämmintä mössöä puolikovilla makaroneilla tai riisillä varustettuna. Puolikovaa riisi/makaroni mössöä jaksoi harvemmin rouskuttaa puolta pussillista enempää, ja lounas koostuikin yleensä läjästä näkkäriä herkullisella kinkkutahnalla voideltuna.
Hyvä puoli asiassa oli se että päivälliseksi tarjottu koiran oksennukselta näyttävä herne-makaroni-tonnikala-mössö maistui jo ihan herkulliselta.

Se valmistusaika on kylmällä vedellä on vähintään 30 minuuttia, se kyllä lukee siinä retkimuonapussin etiketissäkin. facepalm
Kyllä ne kokit tietää miltä se niiden tekemä ruoka joskus näyttää/maistuu/kuulostaa, joskus se ohuesti harmittaa kun annetaan paskat raaka-aineet jä käsketään tehdä niistä ruoka.
Ilmeisesti se on kuitenkin parempi vaihtoehto jos taistelijat eivät osaa lukea valmistusohjetta retkiruokapussista.
Spadet kyllä tietävät että jos ei ole kelvollista ruokaa niin kaikki muukin on huonosti, tästähän on ihan tutkimuksia kuinka esim. nälkäisen ihmisen moraalikäsitys laskee.

Ennakkoon suunnittelemalla olen itse pärjännyt aika hyvin retkiruokien kanssa.
Viimeksi valmistin blåbandin retkiruoan kylmään veteen ja lämmitin pussia Transporterin lämmityslaitteen puhalluksella "lämpimäksi".
40min jälkeen ruoka oli rakenteeltaan kuin kuumaan veteen tehty, mutta eihän se tosin lämmennyt puhaltimella kuin n. +35 asteiseksi.
 
Stetson-Harrison menetelmällä arvioisin että jos soppatykille pääsee keskimäärin kerran päivässä voi muun ruoka-huollon korvata valmisruokaratkaisuilla.

TS. jos jantteri syö lauantaina ja sunnuntaina kolme lämmintä ateriaa töpinässä jaksaa lopun viikkoa repusta kaivetuilla valmisaterioilla. mutta viikkokausien tst muonitus syö miestä ja laakereita.
 
Back
Top