Autovero poistuu?

Bernerin uusi esitys: Yksityisteiden käyttö luvanvaraiseksi ja firmat töihin
.....
Uudistuksella mahdollistettaisiin myös kuntien, maakuntien tai valtion tuleminen tieosakkaaksi niissä tapauksissa, joissa ne ohjaavat liikennettä yksityisteille.

- Esimerkiksi jos valtio ohjaa matkaa lyhentävän läpikulun yksityistietä pitkin paikasta A paikkaan B, silloin valtio myös osallistuisi kustannuksiin. Tämä laajentaisi yksityistieverkon maksajien joukkoa, Kuukasjärvi sanoo.
Uutta bisnestä

http://m.iltalehti.fi/uutiset/201701262200060468_uu.shtml
 
Ei mennyt putkeen, mutta sitä ei kansa tahdo uskoa, että kyse ei ole ollut Bernerin sooloilusta. Ehkä nyansseissa näin, mutta suurissa linjoissa kyse on hallituksen selvityksestä, jonka takana hallitus on ainakin alunperin seissyt.

Liikenteen veropakka menee lähiaikoina joka tapauksessa täysin uusiksi. Jos tämä hallitus ei sitä tee, niin seuraava punavihreä sen tekee, enkä usko sieltä maaseudun autoilijoille tulevan tämänkään vertaa ymmärrystä.

Nykyinen veropohja pienenee kuin kuuluisa pyy maailmanlopun edellä. Moni ei tiedä esimerkiksi bensiinin myynnin pudonneen yli 20 %:a tällä vuosikymmenellä. Nyt biokomponentti nostetaan 30 %:iin, niin bensan verotuotosta on pian hävinnyt puolet vuoteen 10 verrattuna! Tästä huolimatta essonbaareissa ja täälläkin järkeillään bensan verotuksen olevan paras vaihtoehto..

Olen ehkä tyhmä, mutta jos kerran polttoaineesta tulee vähemmän verotuottoja kuin ennen (koska sähköautot/hybridit/kaasuautot), niin eikö ajoneuvoveroa voisi korottaa vastaavasti?

Ei kai auton omistaminen ja ajeleminen mikään perusoikeus olekaan.

Tavallisella keskiluokkaisella suomalaisella on kyllä halutessaan varaa ostaa uudehko bensapihi auto, olipa autoveroa tai ei. Eri asia tietysti on, että haluaako ostaa. Esimerkiksi käytetyn Toyota Priuksen saa 5 tonnilla ja se vie kaupungissakin bensaa 5 litraa satasella. Se on melko vähän, jos vertaa vaikkapa minun V70:een, joka ei kaupungissa tahdo kulkea alle 15 litran.

Mielestäni "viiden tonnin primulalla" ajaminen ei ole mitään uusliberalistista rikkaiden etuoikeutta.

--

Olet varmaan asunut koko ikäsi pääkaupunkiseudulla? Suomea on kehä III:n ulkopuolellakin, ja kyllä auton omistamista ja ajamista voi pitää perusoikeutena. Julkinen liikenne on suurimpien kaupunkien ulkopuolella ihan samanlainen vitsi kuin Yhdysvalloissa: sitä ei ole.

Mitäs jos kerrot omat näkemyksesi siitä, miten 40 %:n päästöleikkaukset liikenteeseen hoidettaisiin? Siis niin, että riittävän vähävaraiset vapautettaisiin maksuista?

En ole Laama, mutta itse pyrkisin ohjaamaan uusien autojen hankinnan nykyistä voimakkaammin vähäpäästöisiin, jos siis haluamme kunnioittaa ilmastosopimuksia (henk. koht. en ole innostunut...).

Vähäpäästöisen auton hankinnasta täytyy tehdä edullisempaa ja suuripäästöisen auton hankinnasta kalliimpaa. Progression päästöjen suhteen pitäisi olla huomattavasti nykyistä voimakkaampi, ja vastaavasti vähäpäästöisimmät pitäisi vapauttaa autoverosta kokonaan. Hankittava autohan on usein tarpeettoman iso ja tehokas, eräänlainen ylellisyyshyödyke, joten aika harva kärsisi tästä. Suurimmalle osalle suomalaisista välttäisi ihan hyvin Yaris tai Polo, mutta silti ostetaan Avensis tai Passat isoimmalla moottorivaihtoehdolla. Tämä kehitys käännetään laskemalla vähäpäästöisimpien verotusta ja nostamalla enemmän päästävien verotusta.

Vaikutus köyhempään kansanosaan olisi pienehkö. Alkuun autokaupan vilkastuminen jopa parantaisi köyhimpien asemaa, kun markkinoille alkaisi tulla uudempaa ja parempaa autoa halvemmalla monien rynnätessä hankkimaan uutta peltilehmää. Pitkällä tähtäimellä kärsijöitä olisivat lähinnä muutama harva, köyhä suurperhe, jotka ehkä oikeasti tarvitsevat ison auton, joiden tarjonta käytettyinä heikkenisi, jos uusien autojen hankinta painottuisi lähes yksinomaan pikkuautoihin.


Tuollainen ohjaus aiheuttaa sitten tietysti ongelmia valtion tulopuolelle, kun vähäpäästöisten autojen verotus painetaan hyvin alhaiseksi, vaikka enemmän päästävien autojen hankinnan verotuksen ankaroittaminen osin sitä ehkä paikkaisikin. Mutta se on valtiovarainministeriön ongelma, ja jos köyhiltä ei haluta verottaa, niin voidaan verottaa rikkaita, koska nythän he saavat halvalla Teslansa, joten pienempi osuus lääkärin/DI:n/juristin palkasta riittää elämiseen. :solthum:
 
Näkökulma: Berner osti raadollisesti kolme professoria hiljaiseksi

Anne Berner (kesk) ja liikenneministeriö teettivät ison osa valmistelutöistä ulkopuolisilla neuvonantajilla.

Kaikki viisaus ei ole virastoissa tai ministeriöissä. On hyvä värvätä päteviä apujoukkoja.

Kuitenkin yksi ministeriön konsulttiryhmä herättää kysymyksiä. Kolme kokenutta perustalakiprofessoria oli tehnyt liikenneministeriön kanssa rahakkaat neuvonantosopimukset.

///

Juha Sipilän (kesk) hallitus on usein törmännyt tilanteeseen, jossa hallituksen esitykset joutuvat vastatuuleen todellisessa laintarkastuksessa eli eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Valiokunta esimerkiksi arvioi sitä, miten jokin lakiesitys pitää kirjoittaa tai korjata, jotta sitä ei tarvitse säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Jos lain sisältöä ei pysty säätämään ja se siksi pitäisi säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä, tuollainen laki menee käytännössä hylkyyn. Eduskunnasta ei nimittäin käytännössä löydy sellaista enemmistöä, jota perustuslain tapainen muutos vaatii. Jos laki halutaan voimaan tällä vaalikaudella, esityksen taakse pitää löytyä viiden kuudesosan enemmistö.

Perustuslakivaliokunnassa on vuosien aikana vakiintunut tietty tulkintalinja, joka toistuu vaalikaudesta toiseen. Tästä tulkintalinjasta pitävät huolen vakioasiantuntijat, jotka jatkavat vaikka valiokunnassa istuvien kansanedustajien kokoonpano muuttuisi.

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori, professori Olli Mäenpää ja professori Tuomas Ojanen kuuluvat näihin asiantuntijoihin, joille on uskottu tulkintalinjan ja -perinteiden vaaliminen.

Sattumalta he ovat ristiriitaisia tuntemuksia herättäviä asiantuntijoita. Joku saattaisi sanoa, että he ovat änkyröitä. Mäenpää ja Tuori ovat entistä laitavasemmistoa, joita joskus kutsuttiin taistolaisiksi.

///

Perustuslakivaliokunta maksaa palkkiota vakioasiantuntijoilleen. Palkkio on muutama satanen lausunnolta.

Hallituksen ministerit ovat valittaneet, että moni lakiesitys tulee valiokunnasta bumerangina takaisin, koska ne eivät läpäise asiantuntijoiden sihtiä. Yksi ministeri valitti äskettäin, että asiantuntijat eivät suostu antamaan ennakkolausuntoja hallitukselle.

Tämä johtuu siitä, että valtioneuvoston kanslia ei perinteisesti ole maksanut lausunnoista.

Liikenneministeriö sai kuitenkin kolmelta perustuslakivaliokunnan vakioasiantuntijalta ennakkolausunnot. Professorit osoittivat lausunnoissaan, kuinka tieverkkoyhtiötä koskevat lait pitää kirjoittaa, jotta ne eivät jämähtäisi perustuslakitarkastuksessa.

Kukin professori sai 8.600- 20.000 euron korvauksen työstään.

Ostiko Berner professoreilta sopivia mielipiteitä? Heille maksettiin sentään iso korvaus.

Tästä ei ollut kysymys. Selitys on paljon raadollisempi.

///

Professorit ovat tehneet ministeriön kanssa sopimuksen, joissa on tärkeä ehto. Professoreita sitoo yksityisoikeudellinen vaitiolovelvollisuus. He ovat lupautuneet siihen, että ministeriö päättää, mitä he voivat sanoa käsiteltävästä asiasta.

Miksi tällä on merkitystä? Siksi, että he sopimuksen tehdessään ja rahaa ottaessaan ovat samalla sulkeneet itsensä pois perustuslakivaliokunnasta, kun tieyhtiötä käsitellään.

Perustuslakivaliokunta ei voi käyttää näitä kriittisiä asiantuntijoita, jos Bernerin idea joskus valmistuisi lakiesitykseksi.

Valiokunta joutuu käyttämään asiantuntijoina sellaisia lainoppineita, jotka suhtautuvat väljemmin perustuslaillisuuteen. Sanottakoon heitä vaikka lampaiksi.

Berner toisin sanoen osti kolme ansioitunutta professoria hiljaiseksi.

Tämä sopii bisnesetiikkaan, mutta sopiiko se yhteiskuntaetiikkaan?

Yleistyessään tällä on mullistavat vaikutukset politiikkaan. Keiden muiden suita liikenneministeriö on tukkinut? Ovatko sote- ja maakuntauudistuksen valmistelijat blokanneet rahalla ulos asiantuntijoita?
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201701262200060678_uu.shtml
 
Ajaa kyllä, ostaminen on liian kallista ja paljon päästävällä autolla ajaminen halpaa. Osto ja pito on kaksi eri asiaa. Ei se auton osto vielä sitä saastumista aiheuta vaan sen käyttö. Käyttöä tulee ohjata vähentämiseen ja ympäristöystävälliseen mutta ostoa tulee ohjata turvallisten ja ympäristöystävällisten autojen suuntaan.

Tämä kohta ei mielestäni oikein toteutunut esitetyssä Bernerin mallissa, ainakaan ensi vaiheessa. Päinvastoin, aikaperusteinen käyttömaksu ja polttoaineveron alennus olisi osaltaan tehnyt sen, että "hienon, isomoottorisen auton saa nyt halvalla ja paljon ajaminen on halvempaa". kilometriperusteiseen maksuun siirryttäessä tilanne olisi saattanut mnuuttua.

Toisaalta autoilun suhteen Suomessa on hyvin niukalti sovellettu "keppi ja porkkana" -metodin porkkana-osaa ja silloinkin porkkana on yleensä ollut lähinnä hieman pienempi keppi. Ehkä olisi aika kokeilla sitä porkkana-osuutta ihan oikeasti, jos päästöjä halutaan oikeasta vähentää? Esimerkiksi käyttövoimavero pois CNG-autoilta ja valmistevero pienemmäksi biodieseliltä ja polttoaineena käytettävältä etanolilta. Tukea biopolttoaineiden valmistus- ja jakelumenetelmien kehittämiseen jne.

Tämä nykyinen meno - säilytetään liikenteen verotulot tai oikeastaan mielellään lisätään niitä - vaikuttaa touhulta, jossa halutaan sekä säästää että syödä kakku. Tavoitteeseen pääsy tapahtuu hitaasti ja hyvin, hyvin epäsuosittuna - enemmän tai vähemmän pakolla. Tukemalla muutosta se olisi suositumpaa ja tapahtuisi nopeammin, jos muutoksen tekemiseen olisi jokin todellinen kannuste.
 
Olen ehkä tyhmä, mutta jos kerran polttoaineesta tulee vähemmän verotuottoja kuin ennen (koska sähköautot/hybridit/kaasuautot), niin eikö ajoneuvoveroa voisi korottaa vastaavasti?

Niin on tehtykin. Kuten kerroin, minunkin Vermo-Volvon ajoneuvovero on noussut 80 eurosta 300 euroon. Se on melko paljon kerran vuodessa maksettuna 500 euron autosta. Kuinka paljon pitäisi vielä korottaa?

Eikö se iske juurikin niihin vähävaraisiin, joiden on pakko omistaa auto? Ja heidän asemastaanhan täällä oltiin niin kovasti huolissaan.


Olet varmaan asunut koko ikäsi pääkaupunkiseudulla? Suomea on kehä III:n ulkopuolellakin, ja kyllä auton omistamista ja ajamista voi pitää perusoikeutena. Julkinen liikenne on suurimpien kaupunkien ulkopuolella ihan samanlainen vitsi kuin Yhdysvalloissa: sitä ei ole.

En ole, enkä asu nytkään.

Maaseudullakin voi vallan hyvin asua kirkonkylällä palveluiden ääressä. Auton voi nykyisin myös todella näppärästi poistaa liikennekäytöstä ja palauttaa käyttöön kun on tarvetta. Esimerkiksi kerran viikossa tehtävän kauppareissun kustannukset pysyvät hyvin kurissa tällä metodilla.
 
Maaseudullakin voi vallan hyvin asua kirkonkylällä palveluiden ääressä. Auton voi nykyisin myös todella näppärästi poistaa liikennekäytöstä ja palauttaa käyttöön kun on tarvetta. Esimerkiksi kerran viikossa tehtävän kauppareissun kustannukset pysyvät hyvin kurissa tällä metodilla.

Juuei. Pienin maksuunpantava ajoneuvovero on 10 euroa + siihen päälle liikennekäyttöön ottamisen ja liikennekäytöstä poistamisen hinta; taitaa tulla yhteensä kympin luokkaa niistä. Parikymppiä viikossa, ei kanata. Trafin sivuilla on liikennekäytön poiston laskuri, jonka avulla voi tsekata itse oman kiesinsä liikennekäytöstä poiston kannattavuuden.
 
Juuei. Pienin maksuunpantava ajoneuvovero on 10 euroa + siihen päälle liikennekäyttöön ottamisen ja liikennekäytöstä poistamisen hinta; taitaa tulla yhteensä kympin luokkaa niistä. Parikymppiä viikossa, ei kanata. Trafin sivuilla on liikennekäytön poiston laskuri, jonka avulla voi tsekata itse oman kiesinsä liikennekäytöstä poiston kannattavuuden.

Liikennekäytöstä poistaminen 6 euroa ja käyttöönotto 0 euroa. Pienin laskutettava vero tosiaankin 10 euroa. Tiedän hyvin, kun Volvoni on välillä viikkokausia pois käytöstä.

En minäkään kenenkään autoilua ole kieltämässä tai dissaamassa, mutta inhorealistina esitän ajatukseni siitä mitä tuleman pitää.

Kovin harva täälläkään on esittänyt mitään näkemystä siitä, miten 40 %:n päästöleikkaukset liikenteeseen hoidetaan niin, että vain rikkaat maksaisivat. Vastauksena ei oikein riitä viittaus trumpiin, kiinalaisiin, jäävuoriin ja ties mihinkä.
 
Liikennekäytöstä poistaminen 6 euroa ja käyttöönotto 0 euroa. Pienin laskutettava vero tosiaankin 10 euroa. Tiedän hyvin, kun Volvoni on välillä viikkokausia pois käytöstä.

En minäkään kenenkään autoilua ole kieltämässä tai dissaamassa, mutta inhorealistina esitän ajatukseni siitä mitä tuleman pitää.

Kovin harva täälläkään on esittänyt mitään näkemystä siitä, miten 40 %:n päästöleikkaukset liikenteeseen hoidetaan niin, että vain rikkaat maksaisivat. Vastauksena ei oikein riitä viittaus trumpiin, kiinalaisiin, jäävuoriin ja ties mihinkä.

Mielestäni olet järkiasenteella liikkeellä, kun poistat ajoneuvoasi liikenteestä aina, kun et tarvi sitä. Minä teen samoin, kun lähden työryhmille, niin aina pois liikenteestä kiesi silloin. Täydet vakuutuksen bonuksetkin on, joten aivan turhaa pitää liikenteessä väkkyrää ja maksaa turhia veroja.. Näillä toimilla voi säästää merkittäviä summia...
 
En minä tiedä, mutta siihen Suomen tasavalta on sitoutunut.

Kuten jo sanoin, niin toistan vielä. Tästä on statistikkaa. Vastaat anekdooteilla, että meidänkin mersu jne... Teidän mersu tai päästöhuijaukset ei meinaa isossa kuvassa paljon mitään. Tilasto kertoo, että päästöt ovat vähentyneet. Tilastoissa ja keskiarvoissa yksi mersu sinne tai tänne ei anna mitään yleiskuvaa mistään, yhtä pihiä mersua kohti oli 15 bensa-volvoa joista yksikään ei kulkenut alle 8 litran.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Karta...ikenteen_hiilidioksidipaastot_kaantyiv(28643)



Kyllä argumentoin. Toivon, että näkisin sinultakin niitä.

Ajaa kyllä, ostaminen on liian kallista ja paljon päästävällä autolla ajaminen halpaa. Osto ja pito on kaksi eri asiaa. Ei se auton osto vielä sitä saastumista aiheuta vaan sen käyttö. Käyttöä tulee ohjata vähentämiseen ja ympäristöystävälliseen mutta ostoa tulee ohjata turvallisten ja ympäristöystävällisten autojen suuntaan. Tässä se sinun rakastamasi autovero ohjaa väärin. Mikä kumma siinä autoverossa on noin ihanaa?


Kuten sanottu, toi juna meni jo.


On perusteltu monin eri argumentein, miksi vero tulisi poistaa. Itse esittelet anekdootteja oman 80-luvun mersun kulutuksesta tai siitä mitä automainos ei sanonut ysärillä. Siihen nähden kuinka fiksuja juttuja kirjoittelet useista muista tekniikkajutuista, niin pakko oikein ihmetellä kuinka kummia tässä ketjussa. One trick pony?

Juna ei ole vielä edes lähtenyt. Suomelle haitallisista sitoumuksista voi ja tulee irtautua yksipuolisella päätöksellä. Ne eivät ole mitään peruskallioon sementoituja luonnonlakeja.

Se vaatii vain hieman "munaa" ja tahtoa, mitä nykyisiltä päättäjiltä ei löydy.
 
Kovin harva täälläkään on esittänyt mitään näkemystä siitä, miten 40 %:n päästöleikkaukset liikenteeseen hoidetaan niin, että vain rikkaat maksaisivat

Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien vekottimien verosuosinta? Okei, verokertymä sihisee, mutta kun päästösopimus.
Polttoaineveron nostaminen, jotta kuluttaminen vähenee?o_O
Ajoneuvojen vähentäminen. Maksuhaluttomat ja -kyvyttömät kävelevät tai matkustavat julkisilla. Tosin syrjäseuduilla(suurin osa Suomea) aika haastava vaihtoehto. Polkupyörä mainittu. :rolleyes:

Jos olisin Keisari Herodes, patuuttaisin jonkun tahon vahtimaan, miten muut sopimuskumppanit toteuttavat omaa osuuttaan. Suomen tuskin kannattaa liimautua etulinjaan ihan jokaisessa käänteessä. Tosin päättäjät ovat varsin hanakoita "pitämään sopimuksia ja noudattamaan kehotuksia" tietyissä asioissa, ja taas toisaalta aika kovakorvaisia joissain asioissa. Kumma kyllä, sitä kun luulisi, että kansan elinehdot olisivat SE ykkösjuttu, kun hommia tehdään.....

En tiedä ketä ja keitä kaikkia varten tämä kotimainen näytelmä on pantu käyntiin? Jokainen tietää, ketkä maksavat shown. Maksukeinojen ja menettelytapojen muoto on vain hakusessa. Ja mikään ei tule sittenkään takaamaan sitä, että infra saisi sen, mikä kenties on tarpeen, ei yhtään mikään.

Jos kansallisomaisuus - liikenneinfra pannaan oligarkian alttarille, niin ainakin minua rupeaa kyrpimään kovasti.
 
Bernerin ykköstavoitteena ei taida olla aivan kerpeleestä olevan uusien autojen verotuksesta luopuminen. Taitaa olla kansallisen omaisuuden yhtiöittäminen, yksityistäminen ja sen jälkeinen koplaus päätavoitteena. Yritti ujuttaa oman tavoitteensa läpi naamioimalla sen ympäristöystävällisyydeksi ja liikenneturvallisuudeksi? Maksaako joku rahakas taho Bernerille provikkaa?

Autoveron voisi puolestani lakkauttaa ja verottaa käyttöä polttoaineineveron korotuksen muodossa. Auton omistamista ei saa sanktioida. Se ei saastuta. Ajaminen saastuttaa. Varmasti kirpaisee joitakin siirtymävaihe, kivutonta ratkaisua autoverotuksen mielettömyyden korjaamiseksi ei ole. Virhe on tehty jo puoli vuosisataa sitten kun uusia autoja on alettu verottaa rankasti. Ja virhettä ovat jatkaneet jokainen ministeriö, eduskunta ja hallitus sen jälkeen vuosittain. Jos nyt kirpaisee kun luovutaan autoverosta niin se ei ole nykyisten päättäjien vika. He vaan joutuisivat korjaamaan vanhat virheet.
 
Bernerin ykköstavoitteena ei taida olla aivan kerpeleestä olevan uusien autojen verotuksesta luopuminen. Taitaa olla kansallisen omaisuuden yhtiöittäminen, yksityistäminen ja sen jälkeinen koplaus päätavoitteena. Yritti ujuttaa oman tavoitteensa läpi naamioimalla sen ympäristöystävällisyydeksi ja liikenneturvallisuudeksi? Maksaako joku rahakas taho Bernerille provikkaa?

Autoveron voisi puolestani lakkauttaa ja verottaa käyttöä polttoaineineveron korotuksen muodossa. Auton omistamista ei saa sanktioida. Se ei saastuta. Ajaminen saastuttaa. Varmasti kirpaisee joitakin siirtymävaihe, kivutonta ratkaisua autoverotuksen mielettömyyden korjaamiseksi ei ole. Virhe on tehty jo puoli vuosisataa sitten kun uusia autoja on alettu verottaa rankasti. Ja virhettä ovat jatkaneet jokainen ministeriö, eduskunta ja hallitus sen jälkeen vuosittain. Jos nyt kirpaisee kun luovutaan autoverosta niin se ei ole nykyisten päättäjien vika. He vaan joutuisivat korjaamaan vanhat virheet.

Samalla pitää huomata, että tuo laki tekee täsmälleen sen miksi se alunalkaenkin laitettiin tekemään. Eli vähentämään valuutan pakoa maasta kun ihmiset ostelevat autoja. Kumma kyllä, kaikki menee niin kuin suunniteltiinkin, mutta silti on hirveä valitus.
 
Maksu olisikin ollut vero:
Asiantuntijalausunto osoittaa: tiemaksu olisi sittenkin ollut vero
Jo kohutun liikenneverkkoyhtiön selvitystä valmisteltaessa ministeriön pyytämät asiantuntijalausunnot nostivat esiin hankkeen perustuslailliset ja valtion maksuperustelain kanssa ristiriitaiset kysymykset.
Liikenneverkkoyhtiöstä laaditun taustaselvityksen lausuntokierros keskeytettiin, mutta asian valmistelu jatkuu.

Yhtä mieltä ollaan laajasti siitä, että tieverkon kehittämiseen, korjausvelan umpeen kuromiseen ja tieliikenteen rahoituksen pitkäjänteisyyteen pitää löytyä ratkaisu.

Taustaselvitys liikenneverkkoyhtiöstä joutui hyllylle, kun liikenne- ja viestintäministeriö ajautui poliittiseen umpikujaan, eikä kyennyt vastaamaan selvityksen herättämään julkiseen keskusteluun. Erityiseksi silmätikuksi joutui ehdotus autoveron poistamisesta kokonaan ensi vuoden alussa. Autokauppa pysähtyi ja juuri uuden auton ostaneet laskivat, kuinka monta tuhatta euroa he tulivat nyt maksaneeksi liikaa, kun vuoden kuluttua autoveroa ei enää tarvitse maksaa.

Tämän keskustelun varjoon jäi perustuslain kannalta merkittävä asia. Ministeriön selvityksessä puhuttiin tiemaksusta, joka perustuisi aikaan tai ajettuihin kilometreihin. Esiin on nostettu myös kysymys, onko kyseessä kuitenkin vero.

Perustuslaki asettaa tiukat vaatimukset
Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi selvitystä varten lausuntoja ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Oikeustieteen tohtori, professori Kaarlo Tuori tarkasteli 21.11.2016 antamassaan lausunnossa liikenneverkkoyhtiömallia koskevia valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä.

Erityisesti tarkastelun kohteena oli perustuslain 124 § ja yhtiön toiminnan rahoittamiseksi perittävien asiakasmaksujen valtiosääntöoikeudellinen luonne.

Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla ja lain nojalla. Edellytyksenä on lisäksi, että tehtävän siirtäminen on tarpeen sen tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi, eikä se vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle.

– Vaikka erityistehtäväyhtiöistä on säädetty erikseen lailla, ne eivät ole perustuslaissa tarkoitettuja viranomaisia, Kaarlo Tuori toteaa lausunnossaan.

– Maantie-, rautatie- ja vesiväyläpalvelut ovat yhteiskunnan infrastruktuurin turvaamiseen liittyviä lakisääteisiä palvelutehtäviä. Niitä on pidettävä julkisina hallintotehtävinä, joiden siirtämisessä liikenneverkkoyhtiölle on noudatettava perustuslain 124 §:ssä säädettyjä edellytyksiä, Tuori jatkaa.

– Lakiesityksessä, jolla liikenneverkkoyhtiömalli toteutetaan, on osoitettava, että tehtävien siirto on tarpeen niiden tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Veroja säädellään tiukemmin kuin maksuja
Perustuslaki asettaa myös verolaeille tiukemmat vaatimukset kuin maksuista säätäville laeille. Perustuslain edellyttämä verojen ja maksujen erottelu on Tuorin mukaan merkityksellistä myös liikenneverkkoyhtiölle.

– Veroja ja maksuja erottaa ensisijaisesti maksujen vastikkeellisuus. Jos vastikesuhde puuttuu, suoritus on valtiosääntöoikeudellisessa mielessä vero, Tuori toteaa.

Perustuslakivaliokunta on 2000-luvun alussa täsmentänyt vastikkeellisuuden käsitettä.

Valiokunnan mukaan suoritteiden, joista maksuja peritään, tulee olla yksilöitävissä. Jos rahasuoritus on tarkoitettu yleisesti jonkin toiminnan rahoittamiseen, se on pikemminkin vero kuin maksu.

Valiokunta edellyttää myös, että maksun määrällä ja määräytymisperusteilla on jokin yhteys suoritteen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Täyttä kustannusvastaavuutta valiokunta ei kuitenkaan ole edellyttänyt.

Perustuslakivaliokunnan täsmennyksen mukaan veron suuntaan viittaa myös se, että rahallisen suoritusvelvollisuuden perustavista suoritteista ei voi kieltäytyä.

– Sillä, että rahasuoritukset on lain mukaan määrä käyttää tiettyyn rajattuun käyttötarkoitukseen, ei perustuslakivaliokunnan mielestä ole merkitystä, kun arvioidaan niiden valtiosääntöoikeudellista luonnetta, Tuori sanoo.

– Korvamerkintä voi siten liittyä yhtä hyvin veroon kuin maksuunkin.

Maksuna markkinoitu vero
Liikenneverkkoyhtiölle kaavaillut asiakasmaksut Tuori näkee veroina, joiden suoritusvelvollisuus ja määrän perusteet on säädettävä lailla. Lisäksi liikenneverkkoyhtiölle jäävä harkintavalta asiakasmaksujen määräämisessä on oltava hänen mukaansa luonteeltaan sidottua.

– Muistion mukaan asiakasmaksut perustuvat liikenneverkon käyttöön, joka aikaan tai liikennesuoritteeseen. Maksuilla ei kuitenkaan olisi välitöntä yhteyttä yksittäisten liikennemuotojen aiheuttamiin kustannuksiin, puhumattakaan yksittäisen asiakkaan aiheuttamista kustannuksista.

– Yhtiö voisi periä henkilöautoilijoilta myös rataverkon tai vesiväylien ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia.

Esimerkiksi henkilöautoilijoiden maksut eivät kuitenkaan määräytyisi vain tieverkon käytön tai väylänpidolle aiheutuvien kustannusten mukaan. Maksuissa huomioitaisiin myös päästöt, jolloin vähäpäästöiset ajoneuvot maksaisivat alempia asiakasmaksuja kuin ajoneuvot, joiden päästöt ovat korkeammat.

– Taustamuistion perusteella on ilmeistä, että liikenneverkkoyhtiölle perittävät asiakasmaksut olisivat valtiosääntöoikeudelliselta kannalta veroja, Tuori summaa.

Liikenne uhkaa kallistua entisestään
Tieverkon yhtiöittäminen selvityksen esittämällä tavalla olisi merkinnyt iso muutosta parlamentaariseen vallankäyttöön ja poliittiseen vastuuseen. Ensiarvioiden mukaan yhtiöittäminen olisi myös nostanut autoilijoiden kokonaiskustannuksia.

– Yhtiöittäminen olisi merkinnyt isoa vallansiirtoa liikenne- ja viestintäministeriölle, perustettavalle yhtiölle ja maakunnille eduskunnan ja valtiovarainministeriön kustannuksella. Vaikuttaa siltä, että liikenne- ja viestintäministeriö haluaa käyttöönsä maksun, joka toisi heille poliittista ohjausvaltaa ilman poliittista vastuuta. Tällaista ei perustuslaki tunne, yhtiö ei voi kerätä veroja, ei edes valtionyhtiö. Parlamentarismin toteutuminen on varmistettava jatkossakin, muistuttaa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Miljardien eurojen hanke koskettaa syvästi kaikkia kotitalouksia. Autollisia ja autottomia. Liikenne on kotitalouksien toiseksi suurin menoerä asumisen jälkeen.

– Hankkeen tulee myös kestää kritiikkiä eikä väistää sitä. Tiestön kunnossapito ja kehittäminen tarvitsevat kiistatta lisää rahoitusta. Samaan aikaan EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden taakanjakosopimus uhkaa nostaa suomalaisten liikkumisen kustannuksia ennennäkemättömällä tavalla. Asia ansaitseekin laajan keskustelun ennen päätöksentekoa, Pasi Nieminen korostaa.

Teksti: Eila Parviainen Kuva: Roman Razinkov
http://www.moottori.fi/liikenne/jutut/asiantuntijalausunto-osoittaa-tiemaksu-sittenkin-vero/
 
Tuollainen ohjaus aiheuttaa sitten tietysti ongelmia valtion tulopuolelle, kun vähäpäästöisten autojen verotus painetaan hyvin alhaiseksi, vaikka enemmän päästävien autojen hankinnan verotuksen ankaroittaminen osin sitä ehkä paikkaisikin. Mutta se on valtiovarainministeriön ongelma, ja jos köyhiltä ei haluta verottaa, niin voidaan verottaa rikkaita, koska nythän he saavat halvalla Teslansa, joten pienempi osuus lääkärin/DI:n/juristin palkasta riittää elämiseen. :solthum:

Nämäkö nyt ovat sitten mielestäsi niitä rikkaita?

Toki he ovat Suomen kantava voima ja yhteiskunnan terävintä kärkeä, mutta Suomen palkkatasolla ja kokonaisveroasteella ei kukaan pääse rikastumaan pelkästään töitä tekemällä. Jotkut talousviisaat sanovat näkemyksenään, että tuloerojen ylläpitäminen olisi kilpailukyvyn kannalta tärkeää.
 
Kuten jo sanoin, niin toistan vielä. Tästä on statistikkaa. Vastaat anekdooteilla, että meidänkin mersu jne... Teidän mersu tai
päästöhuijaukset ei meinaa isossa kuvassa paljon mitään.

Käytännössä kaikki autovalmistajat ovat osallistuneet päästöhuijaustalkoisiin tavalla tai toisella, joten tietoa siitä mitkä ovat uusien autojen TODELLISET päästöt on vaikea lukea petoksiin perustuvista tilastoista. Epäilemättä uudet autot ovat oikeastikin päästötehokkaampia, mutta myös käytettyjen autojen päästötehokkuus paranee sitä mukaa kun nykyiset uudet autot muuttuvat käytetyksi. 10 vuoden päästä niitä kasarivolvoja ei ole juuri enää kuin museorekisterissä. Taivastellaanko silloin sitten vm 2014 Avensiksen hirveitä päästöjä?

On perusteltu monin eri argumentein, miksi vero tulisi poistaa. Itse esittelet anekdootteja oman 80-luvun mersun kulutuksesta tai siitä mitä automainos ei sanonut ysärillä. Siihen nähden kuinka fiksuja juttuja kirjoittelet useista muista tekniikkajutuista, niin pakko oikein ihmetellä kuinka kummia tässä ketjussa. One trick pony?

Nyt näyttää argumentointini tulleen pahasti väärinymmärretyksi. Kannatan ilman muuta autoveron poistoa jos se voidaan järkevästi toteuttaa. Bernerin esitys ei ollut sitä. Sen ydin oli kirjanpitokikka jolla valtion velkaa siirretään valtiolta valtionyhtiölle ja päälle heitetään liikenteen kulurakennetta kasvattavia uusia maksutasoja. Miten Bernerin esitys olisi edes kannustanut liikenteen päästöjen vähentämistä, koska yksi sen perusteluista oli sähköautojen saaminen maksujen piiriin!
 
Niin on tehtykin. Kuten kerroin, minunkin Vermo-Volvon ajoneuvovero on noussut 80 eurosta 300 euroon. Se on melko paljon kerran vuodessa maksettuna 500 euron autosta. Kuinka paljon pitäisi vielä korottaa?

Eikö se iske juurikin niihin vähävaraisiin, joiden on pakko omistaa auto? Ja heidän asemastaanhan täällä oltiin niin kovasti huolissaan.

Lähinnä ehdotin tätä siksi, kun olit sitä mieltä, että polttoaineiden verotuksen kiristämisellä ei voi ratkaista siitä saatavia laskevia verotuloja. Mikä on toki ihan totta, muuten se polttoaine haetaan pian Virosta/Venäjältä.

Eikä se välttämättä iske vähävaraisiin, riippuu ihan siitä, miten painotetaan perusveroa ja käyttövoimaveroa. Jos nostetaan vain käyttövoimaveroa ja nimenomaan polttoaineenkulutuksen alenemisesta vastuussa olevien hybridi- ja sähköautojen osalta, niin eipä se bensarosvolla ajelevaa eläkeläistä kosketa. Toki tämä sitten taas vaikeuttaa päästötavoitteiden saavuttamista, jos sähköauton käyttö ei olekaan enää lähes ilmaista.

Nämäkö nyt ovat sitten mielestäsi niitä rikkaita?

Toki he ovat Suomen kantava voima ja yhteiskunnan terävintä kärkeä, mutta Suomen palkkatasolla ja kokonaisveroasteella ei kukaan pääse rikastumaan pelkästään töitä tekemällä. Jotkut talousviisaat sanovat näkemyksenään, että tuloerojen ylläpitäminen olisi kilpailukyvyn kannalta tärkeää.

No, rikas ja rikas. Varakas, hyvätuloinen, rikas... terminologiaa voidaan soveltaa kulloinkin omaan näkökantaan sopivaksi. Sitä paitsi, kuten itsekin annat ymmärtää, todella rikkaita (Wahlroos jne.) on niin vähän ja he ovat niin vaikeita verotettavia, että heidän taloudellinen merkitys yhteiskunnalle on vähäisempi.
 
Autoveron poistumisen suhteen saattaa taas pyörähtää eräskin vuosi, kun Arkadian mäen porukka vatuloi omissa kuppikunnissaan.
 
Hmm. Onhan tämä vaikeaa. Suomi haluaa epätoivoisesti olla luokan paras oppilas samalla kun isot pojat pyyhkivät papereilla persettään. Ja luokan priimus pelkää, että isot pojat vetävät dunkkuun jos käskystä tanssiminen ei jatku. Aikuisten oikeasti vaikutusta saataisiin, mikäli väkirikkaat ja automäärältään suuret maat vähentäisivät päästöjä. En toki vastusta päästövähennyksiä, mutta Risto Reippaina emme saa irtopisteitä globaalissa kuolinkamppailussa. Niin, hiilidioksidi ei ole ainoa uhka, typen oksidit, pienhiukkaset jne. ovat myös kovasti haitallisia.

Auton ja sen käytön verotus on jatkunut kehnoin perustein niin pitkään ja sillä saadaan valtiolle niin hyvin tuloja, että vallitsevaa järjestelmää on hyvin vaikea purkaa tai korvata toisella. Bernerin esille tuoma ehdotus ei ollut aito ratkaisuyritys, vaan ovelia täkyjä ja koukkuja sisältänyt ansa, joka olisi mahdollistanut yhteisten eli kansalta kerättyjen varojen helpon puhalluksen ja keskittämisen hyvävelikerholle ja kasvottomalle rahalle.

Varakkaat voivat ostaa uudet autonsa ja ajella vaikka hupia, olipa järjestelmä mikä hyvänsä. Pulmansa on siinäkin, että suurin osa auton käyttäjistä ei kuulu kyseiseen kategoriaan. Käyttöön hankitaan käytettyjä autoja kun uusiin ei ole kerta kaikkiaan varaa ja ajellaan niillä. Auton tarve saattaa joskus nimittäin perustua työhön ja työn saantiin. Työpaikat eivät aina sijaitse optimaalisesti julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksiin nähden ja työajoilla saattaa olla myös jonkinlainen yhteys oman ajoneuvon tarpeeseen. Kohtaanto-ongelma tämäkin.

Se vielä, että syrjäseuduilla ei tasan ole palveluita lähellä. Reilusti +70v vanhempani asuvat matkailukeskusalueella (ei siis aivan sivussa kaikesta), mutta heillä palveluihin on matkaa 60km. Ja se ei ole edes paljon. Julkisesta liikenteestä en viitsi edes puhua. Tulin juuri takaisin pizzakolmion oliivista, jossa metro rullasi 5min välein tänäkin (sunnuntai)aamuna ja paikallisjunalla pääsi kätevästi lentoasemalle.

Gordionin solmun avaaminen ei ole helppoa. Miekalla sitä ei kuitenkaan pitäisi tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Juna ei ole vielä edes lähtenyt. Suomelle haitallisista sitoumuksista voi ja tulee irtautua yksipuolisella päätöksellä. Ne eivät ole mitään peruskallioon sementoituja luonnonlakeja.

Se vaatii vain hieman "munaa" ja tahtoa, mitä nykyisiltä päättäjiltä ei löydy.

Ilmastonmuutos on aika iso juttu ja periaatteessa kokonaan oma keskustelunsa. Kerron siitä kuitenkin yhden mielipiteen: se, onko se totta tai tärkeää ei ole ehkä niin olennaista kaikkien asioiden suhteen. Leikitään, että ilmastonmuutos ei ole totta ja tiedeyhteisö on väärässä tai voi leikkiä myös niin, että ilmasto muuttuu luonnollisten syiden takia. Tai ihan miten vaan, pääasia, että emme anna sille nyt arvoa tässä ajatuskokeessa ja toimitaan tuossa sinun hengessä.

OK, nyt me pienennämme ja olemme pienentäneet päästöjä ja saasteita ilmastonmuutoksen nojalla. Sitten huomataan, että perskeles, se olikin iso huijaus! No, oliko ilmastonmuutoksen nojalla tehdyt ympäristönsuojelutoimet turhia? Ehei, eivät olleet! Varmasti osa oli, mutta voittopuoleisesti siitä koitui etua luonnolle, eli meille kaikille. Eikö? Koska ympäristön suojeleminen, päästöjen ja saasteiden vähentäminen on tärkeää, olipa ilmastonmuutosta tai ei. Mielestäni tätä on tärkeä korostaa.

Käytännössä kaikki autovalmistajat ovat osallistuneet päästöhuijaustalkoisiin tavalla tai toisella, joten tietoa siitä mitkä ovat uusien autojen TODELLISET päästöt on vaikea lukea petoksiin perustuvista tilastoista. Epäilemättä uudet autot ovat oikeastikin päästötehokkaampia, mutta myös käytettyjen autojen päästötehokkuus paranee sitä mukaa kun nykyiset uudet autot muuttuvat käytetyksi. 10 vuoden päästä niitä kasarivolvoja ei ole juuri enää kuin museorekisterissä. Taivastellaanko silloin sitten vm 2014 Avensiksen hirveitä päästöjä?

Esim. Teslan polttonestekulutus on luvatut 0 litraa sadalla, noin esimerkiksi. Sama pätee muihinkin sähköautoihin. Ja kerrotaan nyt itsekin näitä kokemusasiantuntijuusjuttuja: Omistin erään saksalaismerkin auton vm 2005, aikaisekseen edistyksellistä moottoriteknologiaa, melko tehokas myös, jonka kulutuksen kerrottiin niin internetissä "yleisenä tietona" kuin autolehdistönkin mukaan olevan valmistajan ilmoittamaa suurempi. Kappas kehveliä, kun itse ajelin nuukasti, auto kulki justiinsa sillä määrällä polttoainetta sadalla kuin valmistaja oli ilmoittanut. Suomen maantiellä ilman vippaskonsteja. Ei siihen ollut helppo päästä, mutta ei se ole huijausta jos itse ajaa "tavallisesti" eli kiihdyttelee tai on märkä asfaltti, lunta, kuormaa, suksiboskia jne ja auto kuluttaa enemmän. Kaikki valmistajat luonnollisesti optimoivat autonsa testisykliin. Tämä on ihan sallittua. Mitä suurempi tehoreservi sen suurempi potentiaalinen erokin on jos ei malta ajaa pintakaasulla. Ei se auton vika ole vaan kuskin. Kuten suurin osa ongelmista. Ja varmasti on autoja, joissa kukaan kuljettaja ei pääse annettuun arvoon, ilmoitettu kulutus perustuu sentään johonkin yhtenäiseen ja yhteismitallinen asiaan vaikka ei sitten kuvaakaan todellisuutta hyvin.

Sitten varsinaiset huijaukset on asia erikseen, esim. Volkswagen-skandaali. En tiedä taivastellaanko mutta ei tuota tarkastelua voi typistää vain ajalliseen 1:1 -tarkasteluun. 10v tästä eteenpäin on arvoitus, riippuu millaista kehitystä näemme. Ihminen yliarvioi lähivuosien kehityksen ja aliarvioi pitkän kehityksen. Autoissa seuraavat 10 vuotta voi olla pitkä aika. Kymmenen vuoden vertaaminen eri aikoina ei välttämättä kuvaa samaa teknologista kehitystä koska toisena aikana kymmenessä vuodessa voi tapahtua eri määrä kehitystä kuin toisena aikana. Autojen päästöt ovat pienentyneet euro-normien mukaan ja tässä pitää nyt huomioida kokonaisuus jossa polttoaineen kulutus on yksi asia, vaikkakin hyvin tärkeä. Muukin teknologia vaikuttaa, esim. katalysaattorit, hiukkasloukut ja jatkuvasti tulee tässäkin uutta. Esim. Mercedes palaa suoriin kutosiin:

http://www.moottori.fi/ajoneuvot/ju...a-kuusisylinteriseen-rivimoottoriin/#cxrecs_s
"Nyt rivimoottorit palaavat suosioon päästösyistä. Erityisesti dieselmoottorit vaativat huippukehittyneitä pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä. Monimutkaisuuden ja kalliiden materiaalien vuoksi puhdistusjärjestelmän hinta voi olla jopa kolmannes koko polttomoottorin kustannuksista! Pakokaasujen puhdistus onnistuu vain korkeissa lämpötiloissa, eli hyvin lähellä sylinterikantta. Koska rivimoottorin pakokaasut poistuvat moottorin yhdeltä puolelta, selviää autonvalmistaja yhdellä puhdistusjärjestelmällä."

Muistan kuinka 90-luvulla eräs konetekniikan spesialisti kertoi eräässä koulutustilaisuudessa kuinka "otto-moottorin kehityspotentiaali on käytännössä ulosmitattu ja on enää vaikea nähdä suurta kehitystä löydettävän."

Nyt näyttää argumentointini tulleen pahasti väärinymmärretyksi. Kannatan ilman muuta autoveron poistoa jos se voidaan järkevästi toteuttaa. Bernerin esitys ei ollut sitä. Sen ydin oli kirjanpitokikka jolla valtion velkaa siirretään valtiolta valtionyhtiölle ja päälle heitetään liikenteen kulurakennetta kasvattavia uusia maksutasoja. Miten Bernerin esitys olisi edes kannustanut liikenteen päästöjen vähentämistä, koska yksi sen perusteluista oli sähköautojen saaminen maksujen piiriin!

Mielestäni annoit kuvan, missä pidät autoveroa hyvänä ratkaisuna ja siitä tulisi pitää kiinni, mutta metakiistely on nyt ehkä turhinta skeidaa ever, joten tuosta on imho turha jatkaa. Se voidaan järkevästi toteuttaa monellakin tavalla joten mitään ehtoja tuohon ei tarvita kun kyse on vain tahdosta tehdä muutos vallitsevaan tilaan. Autoveron kertymä on koko liikenteen verotuksen tuotossa kymmenisen prossaa joten sen voi kerätä polttoaineen, ajoneuvoveron, tiemaksun, ruuhkamaksun tai edellisten korotuksilla ja kombinaatiolla miten tahansa ja melko vähäisin toimenpitein. Tähän löytyy montakin varianssia, mutta se nyt on selvää, että 800 millin lovea ei noin vaan voi pysyvästi jättää.

Olen samaa mieltä Bernerin kirjanpito-kikasta, tuolta se mielestäni näyttää. En ole Bernerin puolustaja tässä, mutta pääosin esitys, perusrakenteiltaan, oli hyvä.

Pidän selvänä, että sähköautojen tulee olla verotuksen piirissä jossain aikavälissä. Kannustaminen (verottomuus, muut kannustimet) on väliaikainen toimi, ei sitä tulevaisuudessa tarvita vaan nyt. Ei kenenkään tule saada ajella ilmaiseksi millään autolla.
 
Back
Top