Brexit ja sen seuraukset

[Mustaruuti]

Markkina hinnoittelee tuotot kursseihin.
Anyhoo, käyrä näyttää että Gemro on oikeassa. Elintaso ja maailmantalous kasvoivat huikeasti 60-luvulta 80-luvulle, mutta osakkeiden tuotto tuona aikana oli surkea. Vastaavasti, vuodesta 2009 on nähty mieletön osakeralli, muttei siitä tavallinen tallaaja ole kostunut millään tavalla vaan talous junnaa paikallaan jo n:ttä vuotta.

Vaikuttaa siltä, että nyt fulcrum ei halua ymmärtää, koska ei halua ymmärtää.

Puhutko nyt mistä osakkeista? Kone pärjää kyllä Kiinassa. Mutta katsopa esim. Stockmannin tuottoja.

 

[fulcrum]

Vaikuttaa siltä, että nyt fulcrum ei halua ymmärtää, koska ei halua ymmärtää.

Puhutko nyt mistä osakkeista? Kone pärjää kyllä Kiinassa. Mutta katsopa esim. Stockmannin tuottoja.

Kaikista osakkeista. Siinä ovat mukana sekä Stockmann että Kone.

 

[fulcrum]

Valtaosa perussuomalaisista edustajista haluaa äänestystä. Tässä on kuitenkin koplattu sekä jäsenyys että rahaliitto. Kysymys olisi kannattanut tehdä eriteltynä.

http://yle.fi/uutiset/valtaosa_peru..._haluaa_eu-kansanaanestyksen_suomessa/9018393

Kai siinä laskeskellaan että eurovastaisuus on niin suuri että se hilaisi EU-myönteisiäkin äänestämään 'Lähdetään'. Mielestäni huono oletus.

 

[Mustaruuti]

Kaikista osakkeista. Siinä ovat mukana sekä Stockmann että Kone.

No, kehotan katsomaan miten kotimarkkinafirmat ovat pärjänneet.

Se on hienoa että suomalaiset firmat ovat pärjänneet maailmalla.

 

[ctg]

 

[ctg]

Jos Theresa May ihmetyttää, kannattaa katsoa tämä guardian video

http://www.theguardian.com/politics/video/2016/jul/11/the-rise-of-theresa-may-video-profile

 

[Mustaruuti]

Voisitko ihan piruuttasi kertoa mitä tuo kirjoittamasi oikeastaan tarkoittaa, ei siksi että en ymärtäisi vaan haluan kuulla sinun selityksesi noihin hieman kyseenalaisiin väittämiin

En olisi tähän välttämättä muuten vastannut, mutta, foorumilla vaikuttaa olevan yllättävän heikko ymmärrys näistä asioista, joten selvennetään.

Meillä on erilaisia "sijoitus-skenaarioita". Nämä voisi jakaa kolmeen osaan.

1. Negatiivinen odotusarvo: lottoaminen. Arvioitu tuottoprosentti sijoitukselle on noin -50%. Huomionarvoista on, että tämä erittäin laajan hajonnan sijoitus, jossa todennäköisesti lähes kaikki menettävät kaiken ja joku sitten saa miljoonavoiton. http://pienetmenot.blogspot.fi/2011/05/hyvantahtoinen-lotto-ja-odotusarvo.html
2. Nollasummapeli: Pokeri. Jokainen pelaaja tuo saman rahasumman peliin ja sitten se käytännössä jaetaan pelaajien menestyksen mukaan siten, että suurin osa häviää kaiken, osa sitten saa tämän potin itselleen
3. Positiivinen odotusarvo: Sijoittaminen, esim. suoraan osakeyhtiöihin. Historiallinen positiivinen odotusarvo sijoitukselle on ollut jossain 5-7% välillä per vuosi. Lähtökohtaisesti kaikki voittavat, mutta rahansa voi tietysti huonolla tuurilla, mokailemalla ja hätiköimällä hävitäkin.

En koskaan lottoa. Paitsi on siihenkin yksi poikkeus. Kerran oltiin vaimon vanhempien kesämökillä ja oli iso lotto tulossa. Oli sitten ryhmäpainetta laittaa myös oma kuponki sisään. Kun muut olivat vähän väistyneet kioskin tiskiltä, tuli sitten meikäläisen vuoro ja pyysin kioskivirkailijalta "mahdollisuutta tehdä lahjoitus sotaveteraanien, urheilijoiden, taiteilijoiden ja vähäosaisten hyväksi". Hän ei ymmärtänyt, joten pyysin sitten vain lottokupongin.

 

[Geronimo]

En olisi tähän välttämättä muuten vastannut, mutta, foorumilla vaikuttaa olevan yllättävän heikko ymmärrys näistä asioista, joten selvennetään.

Meillä on erilaisia "sijoitus-skenaarioita". Nämä voisi jakaa kolmeen osaan.

1. Negatiivinen odotusarvo: lottoaminen. Arvioitu tuottoprosentti sijoitukselle on noin -50%. Huomionarvoista on, että tämä erittäin laajan hajonnan sijoitus, jossa todennäköisesti lähes kaikki menettävät kaiken ja joku sitten saa miljoonavoiton. http://pienetmenot.blogspot.fi/2011/05/hyvantahtoinen-lotto-ja-odotusarvo.html
2. Nollasummapeli: Pokeri. Jokainen pelaaja tuo saman rahasumman peliin ja sitten se käytännössä jaetaan pelaajien menestyksen mukaan siten, että suurin osa häviää kaiken, osa sitten saa tämän potin itselleen
3. Positiivinen odotusarvo: Sijoittaminen, esim. suoraan osakeyhtiöihin. Historiallinen positiivinen odotusarvo sijoitukselle on ollut jossain 5-7% välillä per vuosi. Lähtökohtaisesti kaikki voittavat, mutta rahansa voi tietysti huonolla tuurilla, mokailemalla ja hätiköimällä hävitäkin.

En koskaan lottoa. Paitsi on siihenkin yksi poikkeus. Kerran oltiin vaimon vanhempien kesämökillä ja oli iso lotto tulossa. Oli sitten ryhmäpainetta laittaa myös oma kuponki sisään. Kun muut olivat vähän väistyneet kioskin tiskiltä, tuli sitten meikäläisen vuoro ja pyysin kioskivirkailijalta "mahdollisuutta tehdä lahjoitus sotaveteraanien, urheilijoiden, taiteilijoiden ja vähäosaisten hyväksi". Hän ei ymmärtänyt, joten pyysin sitten vain lottokupongin.

Arvelinkin että kyse oli uhkapelistä eikä mistään sijoittamisesta.

 

[Geronimo]

Poliittinen riski palasi - sijoittajan kannattaa valita strategia
SijoittaminenPolitiikkaOsakkeet

Politiikka yllätti. 2000-luvulla on totuttu siihen, että poliittiset päätökset tehdään talous ja sijoittajien etu edellä. Enää se ei ole itsestään selvää. KUVA: EPA
Poliittisten riskien lisääntyessä sijoittajan on syytä kirkastaa oma filosofia.


Politiikka on tehnyt näyttävän paluun markkinoille. Esimerkiksi brexit, Yhdysvaltojen presidentinvaalit, lisääntyvä maahanmuutto ja populististen puolueiden nousu lisäävät epävarmuutta.

Sijoittaja voi sulkea sielunsa sälekaihtimet maailman myrskyiltä ja keskittyä yrityksistä tihkuvaan mikrotason informaatioon. Toinen vaihtoehto on nostaa katse mikro- ja jopa makroluvuista ja yrittää suojautua - joskus jopa hyötyä - maailmanpolitiikan turbulenssista.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoi Talouselämän haastattelussa (8.7.), että sijoittajat aliarvioivat talouden ja politiikan riippuvuussuhteita.Nordean päästrategi Lippo Suominen on samaa mieltä siitä, että sijoittajan kannattaa seurata myös politiikkaa. Suomisen mukaan politiikan ja talouden suhde on muuttunut, ja muutos lähti liikkeelle jo silloin, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan.

”Siihen asti koko 2000-luvun ajan oli totuttu siihen, että poliitikot tekevät vain markkinaystävällisiä päätöksiä, kaikki politiikassa tapahtuu talous edellä, ja sijoittajat ovat aina voittajia. Nyt se ei enää ole itsestään selvää. Esimerkiksi brexitin puolesta talousperusteita ei löydä juuri kukaan. Se tarkoittaa, että sijoittajan kannalta riski kasvaa”, Suominen sanoo.

Front Capitalin päästrategi Ari Aaltonen sanoo korostaneensa politiikkaa katsauksissaan yhä enemmän viimeisen vuoden ajan.

”Olen samaa mieltä siitä, että markkinoilla ei ole ymmärretty viimeisen vuoden aikana tapahtunutta poliittista murrosta”, hän sanoo.

Aaltosen mukaan sijoittajan kannattaa esimerkiksi tehdä itselleen vaalikalenteri, josta näkee eri maissa tulossa olevat merkittävät vaalit ja äänestykset. Aaltonen sanoo itse alkaneensa seurata mediaa entistä laajemmin eri laidoilta ja suurten tiedotusvälineiden lisäksi myös marginaalisempia välineitä.

Aaltosen mukaan strategia, jossa katsotaan vain yritystasoa, voi olla mahdollinen puhtaasti osakkeisiin keskittyvälle sijoittajalle, mutta itse hän ei siihen usko. Mikäli salkussa on useampia omaisuuslajeja, Aaltosen mukaan ensimmäinen tehtävä on pohtia osake-korkopainoa.

”Siirryimme viime vuoden keväällä osakkeissa alipainoon, ja se näyttää tällä hetkellä olleen hyvä päätös. Allokaatio on aina se, millä riskiä ensimmäisenä säädellään, sitten tulevat maa- ja toimialavalinnat”, Aaltonen sanoo.

Pahin tilanne Euroopassa
Maantieteellisesti Aaltosen mukaan inhokki on ollut viimeisen vuoden ajan Eurooppa.

Toimialoissa Front on painottanut defensiivisiä toimialoja eli aloja, jotka eivät ole erityisen suhdanneherkkiä ja selviävät laskumarkkinoista yleensä keskimääräistä pienemmällä pudotuksella. Sellaisia aloja ovat esimerkiksi yhdyskuntapalvelut, teleoperaattorit ja terveydenhuolto.

”Rahoituslaitoksissa on oltu pitkään alipainossa, ja pankkeja ja vakuutusyhtiöitä on vältelty kuin ruttoa”, Aaltonen sanoo.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on. Bottom-up- eli alhaalta ylös- orientoituneeksi sijoittajaksi itseään kutsuva Taalerin salkunhoitaja Olli Viitikko sanoo uskovansa ajoituksen onnistumiseen sitä vähemmän, mitä pidempään alalla on ollut.

”Omassa sijoitusfilosofiassani lähden yhtiötasolta. Yleensä on niin, että mitä pienempään asiakokonaisuuteen keskittyy ja mitä syvemmälle siihen menee, sitä helpommin menee oikein. Sitä, miten politiikka vaikuttaa kursseihin, on aika vaikea ennustaa”, Viitikko sanoo.

Viitikko uskoo osakkeiden olevan viime aikojen heikosta kehityksestä huolimatta sekä historiallisesti että jatkossakin paras sijoitusluokka.

Jos sijoittaa pitkällä aikajänteellä, poliittisten voimasuhteiden ja markkinoiden heilahduksista ei tarvitse niin paljon välittää. Viitikko huomauttaa, että lisäksi moni sijoittaja varautuu pitämällä noin 5-10 prosentin käteiskassaa, joka mahdollistaa reagoimisen, jos raju pelkotila iskee.

Sijoittaja voi siis itse valita, miten paljon poliittisten tapahtumien antaa vaikuttaa omiin päätöksiin. Kun hälinä maailmassa yltyy, viisainta olisi kuitenkin kirkastaa oma sijoitusfilosofia. Informaatiotulvaan on muuten helppo hukkua.

 

[fulcrum]

Arvelinkin että kyse oli uhkapelistä eikä mistään sijoittamisesta.

Osakkeisiin sijoittaminen on nollasummapeliä siinä mielessä että odotusarvo kasvuprosentille on se mitä markkinaindeksi osoittaa. Taitava tai onnekas sijoittaja voi tienata indeksiä enemmän, mutta se tarkoittaa silloin sitä että joku toinen sijoittaja on hävinnyt saman verran.

Käytännössä hyvin harva sijoittaja pystyy toistuvasti tienaamaan keskiarvoa enemmän. Tietysti talouden kasvusuunta on yleensä pitkällä tähtäimellä ylöspäin joten vähän epäonnisillakin sijoituksilla voi silti jäädä voitolle.

Täydellisesti toimivassa taloudessa mikään sijoitusmuoto ei olisi toista etevämpi. Se että esimerkiksi kiinteistöillä on saatu talouskasvua suurempia tuottoprosentteja kertoo kiinteistömarkkinoiden vääristymästä, joka jossain välissä korjaantuu tavalla tai toisella.

 

[scip10]

Osakkeisiin sijoittaminen on nollasummapeliä siinä mielessä että odotusarvo kasvuprosentille on se mitä markkinaindeksi osoittaa. Taitava tai onnekas sijoittaja voi tienata indeksiä enemmän, mutta se tarkoittaa silloin sitä että joku toinen sijoittaja on hävinnyt saman verran.

Käytännössä hyvin harva sijoittaja pystyy toistuvasti tienaamaan keskiarvoa enemmän. Tietysti talouden kasvusuunta on yleensä pitkällä tähtäimellä ylöspäin joten vähän epäonnisillakin sijoituksilla voi silti jäädä voitolle.

Täydellisesti toimivassa taloudessa mikään sijoitusmuoto ei olisi toista etevämpi. Se että esimerkiksi kiinteistöillä on saatu talouskasvua suurempia tuottoprosentteja kertoo kiinteistömarkkinoiden vääristymästä, joka jossain välissä korjaantuu tavalla tai toisella.

Nollasummapeli tarkoittaa sitä, että jos minä voitan sata rahaa sinä häviät sata rahaa.

Jos minä voitan 100 rahaa ja sinä voitat 25 rahaa, ei kyse ole nollasummapelistä.

 

[Geronimo]

Jos Theresa May ihmetyttää, kannattaa katsoa tämä guardian video

http://www.theguardian.com/politics/video/2016/jul/11/the-rise-of-theresa-may-video-profile

Jos kommari lehti kertoo konsevatiivistä niin juttu on ihan skeidaa, samoin kuin kaikki mitä tuo lehti on esimerkiksi julkaissut Brexitistä, yhtä luotettava kuin putiinin uutistoimisto.

 

[Honcho]

Mustaruudin linkittämässä Pyysingin Akin jutussa oli paljon asiaa, mutta:

Olen tosin yleensä lopettanut keskustelun lyhyeen, koska en ole juuri saanut aikaan ymmärrystä siitä, että globaalisti kilpaillussa maailmassa ja syrjäisessä maassa kuljetusten hidastuminen olisi katastrofaalista.

Minä taas lopetan keskustelun lyhyeen aina, kun joku ei tajua että jonkin mielipiteen kärjistäminen kerrassaan omituisiin äärimmäisyyksiin ei ole kovin sivistynyttä keskustelua.

P.P.S. Olen joskus pohtinut, että äänestämiselle pitäisi ehkä säätää myös yläikäraja, tai länsimaiset demokratiat kaatuvat velkojensa alle. Brexitin äänestystuloksia tutkiessani ajatus tuli taas kerran mieleen.

Eiköhän ainoa varma keino ole se, että ennen jokaista äänestystä karsitaan joukosta väärin äänestävät. Voihan olla että jossain äänestyksessä nuoret äänestävätkin ihan väärin ja vanhat olisivat olleet oikeassa. Tai sitten jokin muu tekijä, joka tekee väärin äänestävistä jäävejä. Ehkäpä jokin äänestys olisi sellainen, jossa ainoastaan 33-vuotiaat, Lemillä asuvat yritystalouden parissa työskentelevät viiden lapsen isät ovat tarpeeksi informoituja äänestääkseen oikein. (In your face Pyysing, osataan me rajoja Pohjois-Korean tyyliin sulkevatkin vetää toisten näkemyksiä outoihin äärimmäisyyksiin)

Avasin jo toisessa keskustelussa näkemystäni siitä, että "mies ja ääni" saattaa vituttaa, mutta se on ainoa keino välttää se että mennään ohjatun demokratian suuntaan kuten tuossa Itä-Imatralla. Tämä mies ja ääni ilman yläikärajaa on uskoakseni pienin paha ja vähiten huono systeemi.

 

[Honcho]

Markkina hinnoittelee tuotot kursseihin.

Niin...tulevat tuotot. Menneitä osinkoja ei hinnoitella kursseihin.

Itse olen kanssa ollut "säästäjä" (kuten Nordea tykkää sijoittamisen muotoilla) mummotyyliin laittamalla pienen summan indeksirahastoihin kuukausittain. Globaali indeksi olisi ehkä paras ratkaisu elämän tylsyyttä haluavalle, mutta jostain syystä olen laittanut osittain Suomeen ja osittain Eurooppaan. Brexit-karkeloiden selvittyä monen vuoden tuotot olivat leikkaantuneet pikkuhituseen, muutaman päivän päästä taas aika entisellään. Yks' ja sama kun sijoitusstrategiana on laittaa tasasummia passiiviseen indeksirahastoon, osingot palauttaen samaan kaivoon ja katsoa tulosta mahdollisimman harvoin. Myyn viisi minuuttia ennen kuolemaani kaiken tai lapset jatkaa samaa ikuisesti. Tai sitten päädytään lasitasanko-skenaarioon ennen sitä. Tämä kappale nyt oli off-topiccia.

 

[Mustaruuti]

Arvelinkin että kyse oli uhkapelistä eikä mistään sijoittamisesta.

Mitä tarkoitat?

 

[fulcrum]

Nollasummapeli tarkoittaa sitä, että jos minä voitan sata rahaa sinä häviät sata rahaa.

Jos minä voitan 100 rahaa ja sinä voitat 25 rahaa, ei kyse ole nollasummapelistä.

Ei kokonaisuutena, mutta suhteessa perustasoon eli indeksiin on: siksi pörssiä voi perustellusti kutsua nollasummapeliksi, kuten mitä tahansa uhkapeliä. Teoriassahan kaikki voisivat investoida indeksirahastoihin ja saada samat tuottoprosentit.

 

[CarriE66]

Jos kommari lehti kertoo konsevatiivistä niin juttu on ihan skeidaa, samoin kuin kaikki mitä tuo lehti on esimerkiksi julkaissut Brexitistä, yhtä luotettava kuin putiinin uutistoimisto.

Kun sisältö ei miellytä tai sitä ei voi argumentoida vääräksi niin hyökätään viestintuojaa kohtaan?

Liittyen siihen "kommarilehteen" ja täälläkin näkyvään Brexit-fanaattisuuteen. Ei faktoja vaan tunteita. Vahvojen tunteiden ympärille sitten valikoidaan sopivat "faktat".

http://www.theguardian.com/politics...lans-new-party-to-replace-ukip-without-farage

Banks has been credited with professionalising Ukip’s referendum push through the Leave.EU campaign. He deployed senior executives and staff from his insurance companies and hired the Washington DC political campaign strategy firm Goddard Gunster on a multimillion-pound fee to sharpen its message.

“It was taking an American-style media approach,” said Banks. “What they said early on was ‘facts don’t work’ and that’s it. The remain campaign featured fact, fact, fact, fact, fact. It just doesn’t work. You have got to connect with people emotionally. It’s the Trump success.”

 

[Gemro]

Kun sisältö ei miellytä tai sitä ei voi argumentoida vääräksi niin hyökätään viestintuojaa kohtaan?

Liittyen siihen "kommarilehteen" ja täälläkin näkyvään Brexit-fanaattisuuteen. Ei faktoja vaan tunteita. Vahvojen tunteiden ympärille sitten valikoidaan sopivat "faktat".

http://www.theguardian.com/politics...lans-new-party-to-replace-ukip-without-farage

Hahahah Sinä puhut faktoista, kun sinulta niitä viimeksi pyysin, niin ainoa mitä sinä pystyit tekemään oli minun pilkkaaminen. Mutta ei tarvetta mennä taas siihen, sillä se olisi off topic.

Joten sen sijaan linkitän tämän videon ajalta ennen Brexitiä. Se kertoo hyvin niistä aidoista argumenteista mitkä voittivat sen äänestyksen. Jos voit todella kiistää siinä esitettäviä argumentteja, niin siitä vaan.

Onhan ne esitetty hieman hauskalla tavalla, mutta ei ne faktat siinä taustalla haitanneetkaan Brexit äänestyksessä. Leave kampanjalla oli esittää konkreettisia ja erittäin todennäköisiä uhkakuvia(ja näyttää materiaalia siitä kuinka paljon hallinto oli valehdellut/ollut väärässä aikaisemminkin, kun remain kampanja pystyi sanomaan vain että:" mikäli eroamme, niin kaikki menee päin persettä." Kun asiat ovat menneet suurelle osalle kansaa huonompaan suuntaan jo vuosia, niin eikös se ole aika huono argumentti ?

 

[Vonka]

Hahahah Sinä puhut faktoista, kun sinulta niitä viimeksi pyysin, niin ainoa mitä sinä pystyit tekemään oli minun pilkkaaminen. Mutta ei tarvetta mennä taas siihen, sillä se olisi off topic.

Joten sen sijaan linkitän tämän videon ajalta ennen Brexitiä. Se kertoo hyvin niistä aidoista argumenteista mitkä voittivat sen äänestyksen. Jos voit todella kiistää siinä esitettäviä argumentteja, niin siitä vaan.

Onhan ne esitetty hieman hauskalla tavalla, mutta ei ne faktat siinä taustalla haitanneetkaan Brexit äänestyksessä. Leave kampanjalla oli esittää konkreettisia ja erittäin todennäköisiä uhkakuvia(ja näyttää materiaalia siitä kuinka paljon hallinto oli valehdellut/ollut väärässä aikaisemminkin, kun remain kampanja pystyi sanomaan vain että:" mikäli eroamme, niin kaikki menee päin persettä." Kun asiat ovat menneet suurelle osalle kansaa huonompaan suuntaan jo vuosia, niin eikös se ole aika huono argumentti ?

Tällä pakolaisjutulla oli suuri merkitys. EU oli sekä ilman suunnitelmaa että reagointikykyä - ja aikaa varautua on ollut. Venäjän poliittisilla kumppaneilla (Italia ja Kreikka) tuskin oli intressejä vahtia rajojaan, Merkel viimeisteli. Farage pystyy puhumaan jopa totta.

Tämä on myös eniten Suomessa ns. prötkarvian Fixit-porukkaa yhteen hitsaava syy. Ajatellaan varmasti, että ulkona päästäisiin irti kaikista kansainvälisistä sopimuksista, maahanpyrkijöistä ja hiljaa yksin arvokkaasti vanhentuisimme täällä metsissä pois pallolta.

 

[Deeiii]

Hyvä juttu kansanäänestyksen taustalla olleista rahaintresseistä. Brexit-puoli sai 54% käytetystä rahasta. Olisi kiinnostavaa nähdä myös lahjoitusten jakauma; vähän veikkaan, että Brexit-puoli sai paljon isomman osan rahoistaan harvemmilta rikkailta lahjoittajilta.

Meillä Suomessa ei onneksi tilanne liene ihan yhtä paha, vielä. Samaan suuntaan ollaan kyllä menossa: mitä enemmän rahaa, sitä enemmän poliittista valtaa. Olisi siis ehkä syytä tehdä asialle jotain hyvissä ajoin. Vaan eipä tämäkään taida paljon vaalikarjaa kiinnostaa, kun on niitä pakolaisia ja paha, paha EU. Keskitytään siis juttelemaan niistä. Wahlroosit ym kiittävät kyllä, eivät ehkä rahallisesti mutta ajatusten tasolla.

https://www.theguardian.com/comment...-brexit-controlling-britains-political-system

Voihan se toki olla niinkin, että noilla raharikkailla on ihan pyyteettömästi mielessään tavallisen tallaajan etu kun lahjoituksia tekevät. Ja osaavat myös arvioida, mikä se tavallisen tallaajan etu on, eivätkä sekoita omaa etuaan tai mielipidettään tavan sukankuluttajan eduista niihin todellisempiin etuihin. On niitä sellaisiakin raharikkaita. Ainakin saduissa.