Poliittinen riski palasi - sijoittajan kannattaa valita strategia
SijoittaminenPolitiikkaOsakkeet
Politiikka yllätti. 2000-luvulla on totuttu siihen, että poliittiset päätökset tehdään talous ja sijoittajien etu edellä. Enää se ei ole itsestään selvää. KUVA: EPA
Poliittisten riskien lisääntyessä sijoittajan on syytä kirkastaa oma filosofia.
Politiikka on tehnyt näyttävän paluun markkinoille. Esimerkiksi brexit, Yhdysvaltojen presidentinvaalit, lisääntyvä maahanmuutto ja populististen puolueiden nousu lisäävät epävarmuutta.
Sijoittaja voi sulkea sielunsa sälekaihtimet maailman myrskyiltä ja keskittyä yrityksistä tihkuvaan mikrotason informaatioon. Toinen vaihtoehto on nostaa katse mikro- ja jopa makroluvuista ja yrittää suojautua - joskus jopa hyötyä - maailmanpolitiikan turbulenssista.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoi Talouselämän haastattelussa (8.7.), että sijoittajat aliarvioivat talouden ja politiikan riippuvuussuhteita.Nordean päästrategi Lippo Suominen on samaa mieltä siitä, että sijoittajan kannattaa seurata myös politiikkaa. Suomisen mukaan politiikan ja talouden suhde on muuttunut, ja muutos lähti liikkeelle jo silloin, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan.
”Siihen asti koko 2000-luvun ajan oli totuttu siihen, että poliitikot tekevät vain markkinaystävällisiä päätöksiä, kaikki politiikassa tapahtuu talous edellä, ja sijoittajat ovat aina voittajia. Nyt se ei enää ole itsestään selvää. Esimerkiksi brexitin puolesta talousperusteita ei löydä juuri kukaan. Se tarkoittaa, että sijoittajan kannalta riski kasvaa”, Suominen sanoo.
Front Capitalin päästrategi Ari Aaltonen sanoo korostaneensa politiikkaa katsauksissaan yhä enemmän viimeisen vuoden ajan.
”Olen samaa mieltä siitä, että markkinoilla ei ole ymmärretty viimeisen vuoden aikana tapahtunutta poliittista murrosta”, hän sanoo.
Aaltosen mukaan sijoittajan kannattaa esimerkiksi tehdä itselleen vaalikalenteri, josta näkee eri maissa tulossa olevat merkittävät vaalit ja äänestykset. Aaltonen sanoo itse alkaneensa seurata mediaa entistä laajemmin eri laidoilta ja suurten tiedotusvälineiden lisäksi myös marginaalisempia välineitä.
Aaltosen mukaan strategia, jossa katsotaan vain yritystasoa, voi olla mahdollinen puhtaasti osakkeisiin keskittyvälle sijoittajalle, mutta itse hän ei siihen usko. Mikäli salkussa on useampia omaisuuslajeja, Aaltosen mukaan ensimmäinen tehtävä on pohtia osake-korkopainoa.
”Siirryimme viime vuoden keväällä osakkeissa alipainoon, ja se näyttää tällä hetkellä olleen hyvä päätös. Allokaatio on aina se, millä riskiä ensimmäisenä säädellään, sitten tulevat maa- ja toimialavalinnat”, Aaltonen sanoo.
Pahin tilanne Euroopassa
Maantieteellisesti Aaltosen mukaan inhokki on ollut viimeisen vuoden ajan Eurooppa.
Toimialoissa Front on painottanut defensiivisiä toimialoja eli aloja, jotka eivät ole erityisen suhdanneherkkiä ja selviävät laskumarkkinoista yleensä keskimääräistä pienemmällä pudotuksella. Sellaisia aloja ovat esimerkiksi yhdyskuntapalvelut, teleoperaattorit ja terveydenhuolto.
”Rahoituslaitoksissa on oltu pitkään alipainossa, ja pankkeja ja vakuutusyhtiöitä on vältelty kuin ruttoa”, Aaltonen sanoo.
Toisenlaisiakin näkemyksiä on. Bottom-up- eli alhaalta ylös- orientoituneeksi sijoittajaksi itseään kutsuva Taalerin salkunhoitaja Olli Viitikko sanoo uskovansa ajoituksen onnistumiseen sitä vähemmän, mitä pidempään alalla on ollut.
”Omassa sijoitusfilosofiassani lähden yhtiötasolta. Yleensä on niin, että mitä pienempään asiakokonaisuuteen keskittyy ja mitä syvemmälle siihen menee, sitä helpommin menee oikein. Sitä, miten politiikka vaikuttaa kursseihin, on aika vaikea ennustaa”, Viitikko sanoo.
Viitikko uskoo osakkeiden olevan viime aikojen heikosta kehityksestä huolimatta sekä historiallisesti että jatkossakin paras sijoitusluokka.
Jos sijoittaa pitkällä aikajänteellä, poliittisten voimasuhteiden ja markkinoiden heilahduksista ei tarvitse niin paljon välittää. Viitikko huomauttaa, että lisäksi moni sijoittaja varautuu pitämällä noin 5-10 prosentin käteiskassaa, joka mahdollistaa reagoimisen, jos raju pelkotila iskee.
Sijoittaja voi siis itse valita, miten paljon poliittisten tapahtumien antaa vaikuttaa omiin päätöksiin. Kun hälinä maailmassa yltyy, viisainta olisi kuitenkin kirkastaa oma sijoitusfilosofia. Informaatiotulvaan on muuten helppo hukkua.