Brexit ja sen seuraukset

[Honcho]

Meillä Suomessa ei onneksi tilanne liene ihan yhtä paha, vielä. Samaan suuntaan ollaan kyllä menossa: mitä enemmän rahaa, sitä enemmän poliittista valtaa.

Voihan se toki olla niinkin, että noilla raharikkailla on ihan pyyteettömästi mielessään tavallisen tallaajan etu kun lahjoituksia tekevät. Ja osaavat myös arvioida, mikä se tavallisen tallaajan etu on, eivätkä sekoita omaa etuaan tai mielipidettään tavan sukankuluttajan eduista niihin todellisempiin etuihin. On niitä sellaisiakin raharikkaita. Ainakin saduissa.

En usko että tuossa on todellisuudessa mitään uutta. Eräänlaisia raharikkaita ovat tietysti myös poliitikot, jotka osaavat kanavoida suunnattomasta julkisen talouden potista rahaa johonkin suuntaan.

 

[aj77]

Sama on käynyt mielessä. Mukava huomata etten ole yksin hölmöjen ajatusten kanssa. Nimittäin äänestyksen yläikäraja. Eläkkeellä tarkoittaisi myös sivuun vetäytymistä äänestämisestä.

Ajatus on absurdi. Rikkoo ihmisoikeuksia ja vaikka mitä. Siitä huolimatta tietty ihmisryhmä on kehityksen esteenä. Ainahan näin on,mutta nyt se on erityisen tuhoisaa koska muutoksen tarve on niin suuri. Uskon demokratiaan niin, että nuoret lapsiperheet ja keski-ikäiset äänestäisivät itselleen työtä ja vakautta pitkässä juoksussa. Samoin tasa-arvoa. Mutta kun ne perkeleen eläkeläiset eivät näe maailman muuttuneen ja veikko vennamo saa vieläkin ääniä.

 

[Mustaruuti]

Osakkeisiin sijoittaminen on nollasummapeliä siinä mielessä että odotusarvo kasvuprosentille on se mitä markkinaindeksi osoittaa. Taitava tai onnekas sijoittaja voi tienata indeksiä enemmän, mutta se tarkoittaa silloin sitä että joku toinen sijoittaja on hävinnyt saman verran.

Käytännössä hyvin harva sijoittaja pystyy toistuvasti tienaamaan keskiarvoa enemmän. Tietysti talouden kasvusuunta on yleensä pitkällä tähtäimellä ylöspäin joten vähän epäonnisillakin sijoituksilla voi silti jäädä voitolle.

Täydellisesti toimivassa taloudessa mikään sijoitusmuoto ei olisi toista etevämpi. Se että esimerkiksi kiinteistöillä on saatu talouskasvua suurempia tuottoprosentteja kertoo kiinteistömarkkinoiden vääristymästä, joka jossain välissä korjaantuu tavalla tai toisella.

Ei kokonaisuutena, mutta suhteessa perustasoon eli indeksiin on: siksi pörssiä voi perustellusti kutsua nollasummapeliksi, kuten mitä tahansa uhkapeliä. Teoriassahan kaikki voisivat investoida indeksirahastoihin ja saada samat tuottoprosentit.

Kaikella ystävyydellä, hyvä fulcrum, on aina yllättävää, kun fiksuilla ihmisillä tulee tällaisia sokeita pisteitä.

Pörssi ei ole nollasummapeliä eikä se ole uhkapeliä. Tämä on kuitenkin niin perustavanlaatuinen asia, että uskon, että varmasti asian ymmärrät, jos haluat ymmärtää. Ymmärtämisen tueksi voi lukea esim.
- Jokin Warren Buffet -elämäkerta (olen lukenut)
- Seppo Saario, miten sijoitan pörssiosakkeisiin tmv perusteos (en ole itse lukenut)

Indeksirahastoihin sijoittaminen ei ole mitenkään typerää. Pelkästään kulusäästö parantaa tuottoa verrattuna aktiivisiin mutta todellisuudessa usein piiloindeksoituihin.

Tuo viimeinen asia on kuitenkin sellainen, että sitä on ehkä vaikeampi ymmärtää ja on ehkä hyvä, että se selitetään. Tuo on nimittäin kohtuullisen yleinen, mutta vaikeammin ymmärrettävä asia jossa tapahtuu väärinymmärryksiä myös fiksuille ihmisille.

Ajatellaan, että tuotto vaatii talouskasvua. Tai, kuten fulcrum asian muotoili, "Se että esimerkiksi kiinteistöillä on saatu talouskasvua suurempia tuottoprosentteja kertoo kiinteistömarkkinoiden vääristymästä, joka jossain välissä korjaantuu tavalla tai toisella."

Kuvitellaanpa, että nyt asuntosijoittaja ostaa kerrostalokämpän suuren kaupungin laitamilta vuokraustarkoitukseen. Ja käykin niin, että Suomen talouskasvu pysähtyy ikuisiksi ajoiksi, inflaatio laskee nollaan ja asuntojen hinnat eivät muutu mihinkään eikä vuokraakaan pystytä nostamaan.

Onko tällöin sijoituksen tuotto nolla? Näin moni kuvittelee. Mutta näin ei ole.

Asuntosijoittajalla on nimittäin kämpässä vuokralainen, joka maksaa vuokraa. Siitä muodostuu vuokratuotto (kuukausivuokra-vastike ym kulut)*12-remonttivaraukset / asunnon markkinahinta.

Tuolta esim. yksi esimerkki: http://asuntosijoittamisesta.blogspot.fi/2014/08/kuinka-vuokratuotto-lasketaan.html

Tyypillisesti vuokratuotto voi olla esim. 5%.

Näin on selitetty, miksi kiinteistöjen tuotto on tyypillisesti noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin talouskasvu.

Sama pätee luonnollisesti pörssiosakkeisiin, mistä koetin laittaa selvennystä jo aikaisemmin. Mutta tässä sama asia perusteellisemmin kuvattuna.

P.S. Jos joku on sitä mieltä, että asuntojen vuokratuotot ovat epäreilun kovia, voi toki ruveta kiinteistösijoittajaksi alemmilla vuokratuotoilla. Kysyntää varmasti on

 

[fulcrum]

Kaikella ystävyydellä, hyvä fulcrum, on aina yllättävää, kun fiksuilla ihmisillä tulee tällaisia sokeita pisteitä.

Pörssi ei ole nollasummapeliä eikä se ole uhkapeliä. Tämä on kuitenkin niin perustavanlaatuinen asia, että uskon, että varmasti asian ymmärrät, jos haluat ymmärtää. Ymmärtämisen tueksi voi lukea esim.
- Jokin Warren Buffet -elämäkerta (olen lukenut)
- Seppo Saario, miten sijoitan pörssiosakkeisiin tmv perusteos (en ole itse lukenut)

Voihan sitä aina lukea pokerioppaitakin.

Indeksirahastoihin sijoittaminen ei ole mitenkään typerää. Pelkästään kulusäästö parantaa tuottoa verrattuna aktiivisiin mutta todellisuudessa usein piiloindeksoituihin.

Ei olekaan. Päinvastoin se on usein hyvin fiksua. Kuten sanoin, harva sijoittaja pystyy pitkässä juoksussa saamaan markkinoita parempia tuottoja.

Ajatellaan, että tuotto vaatii talouskasvua. Tai, kuten fulcrum asian muotoili, "Se että esimerkiksi kiinteistöillä on saatu talouskasvua suurempia tuottoprosentteja kertoo kiinteistömarkkinoiden vääristymästä, joka jossain välissä korjaantuu tavalla tai toisella."

Kuvitellaanpa, että nyt asuntosijoittaja ostaa kerrostalokämpän suuren kaupungin laitamilta vuokraustarkoitukseen. Ja käykin niin, että Suomen talouskasvu pysähtyy ikuisiksi ajoiksi, inflaatio laskee nollaan ja asuntojen hinnat eivät muutu mihinkään eikä vuokraakaan pystytä nostamaan.

Onko tällöin sijoituksen tuotto nolla? Näin moni kuvittelee. Mutta näin ei ole.

Ei se sijoittajan kannalta olekaan nolla. Mutta jos talouskasvu on nolla, niin silloin tuottoa voi saada vain toisen kustannuksella, eli ollaan nollasummapelissä.
Tosin tuokin on epätarkasti sanottu, pitäisi puhua suhteellisesta talouskasvusta. Jos kansantalouden kasvu% on nolla ja väestö supistuu, niin silloinhan talous edelleen kasvaa per capita.

Onneksi pääasiassa talous kuitenkin kasvaa. Vaikkei mitään muuta tapahtuisikaan niin infrastruktuurin ja teknologian kehitys pikkuhiljaa muuttaa kansantaloutta tehokkaammaksi vaikka kaikessa muussa elettäisiinkin pysähtyneisyyden aikaa.

 

[fulcrum]

Hyvä juttu kansanäänestyksen taustalla olleista rahaintresseistä. Brexit-puoli sai 54% käytetystä rahasta. Olisi kiinnostavaa nähdä myös lahjoitusten jakauma; vähän veikkaan, että Brexit-puoli sai paljon isomman osan rahoistaan harvemmilta rikkailta lahjoittajilta.

Eihän Bremain-puoli tarvinnut lahjoitusrahaa mihinkään. Poliittinen estabilishmentti ruuttasi koko ajan ulos Bremain-mainosta valtion rahoilla.

Käsittääkseni suurin osa suurteollisuudesta ja pankeista oli Bremain-puolella joten ketkä rikkaat Brexit-kampanjaa sitten olisivat rahoittaneet?

 

[Geronimo]

Mitä tarkoitat?

Lotot ja pokerit ei oikein kuulusamaan kategoriaan kuin sijoitukset.
Eiköhän taas mennyt veikkauksesi metsään kun iloitsit Brexit tappioista
Jenkkipörssin ennätystehtailu jatkuu: Dow Jones uusiin huippulukemiin
SijoittaminenFinanssialaKauppaPörssi

KUVA: EPA
S&P500 nousi ennätyslukemiin jo eilen.


Kolmenkymmenen suurimman yhdysvaltalaisyhtiön osakekurssia seuraava Dow Jones Industrial Average -pörssi-indeksi nousi tiistaina pörssin auettua vajaan prosentin ja samalla kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, 18 340 pisteeseen. Aiemmat huippulukemat indeksi kellotti reilu vuosi sitten keväällä.

Dow Jones-indeksin hinnan ja yhtiöiden yhteenlasketun tuloksen suhde eli p/e-luku on tämän vuoden ennusteilla yli 17, mikä on korkein lukema sitten finanssikriisin vuonna 2009.

Dow Jonesia laajempi S&P500 -indeksi nousi ennätyskorkealle eilen ja jatkoi ennätystehtailua tiistaina. S&P500 oli pian kaupankäynnin alettua 0,7 prosentin nosteessa, 2 151 pisteessä. Nousussa olivat tiistaina varsinkin finanssi- ja energiasektorit.

Osakeindeksit ovat nousseet viime viikkoina ympäri maailman toivuttuaan Ison-Britannian EU-eron aiheuttamasta säikähdyksestä. Aivan viime päivinä nostetta ovat tuoneet muun muassa USA:n odotettua paremmat työllisyystilastot ja toiveet keskuspankkien ja hallitusten elvytyksestä eri puolella maailmaa.

Lähiviikkoina pörsseille suuntaa näyttävät USA:n ja Euroopan tuloskaudet. USA:n tuloskausi alkoi virallisesti maanantaina, kun metalliyhtiö Alcoajulkisti odotettua paremman osavuosituloksen. Suomen tuloskausi alkaa keskiviikkona Evli Pankin tulosluvuilla.

Tässä on seuraava juttu jota voit hehkuttaa.

Jenkkirikkaat hamstraavat käteistä presidentinvaalien ja uuden kriisin pelossa
USAKansantalousSijoittaminen

Kaupankäyntiä New Yorkin pörssissä. KUVA: EPA
Varakkaat yhdysvaltalaiset ovat keränneet ennätyssuuret käteisvarannot sen pelossa, että presidentinvaalit romuttavat heidän eläkesäästönsä.


Yhdysvalloissa pelätään, että tulevat presidentinvaalit aiheuttavat samanlaisen kaaoksen osakemarkkinoilla kuin brexit aiheutti Britanniassa tai finanssikriisi aiemmin Yhdysvalloissa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Finanssijätti UBS:n mukaan yhdysvaltalaissijoittajien käteisvarannot ovat tällä hetkellä ennätyssuuret. Sijoittajat pelkäävät erityisesti vaalien vaikuttavan eläkerahastojensa arvoon.

UBS-pankin Yhdysvaltain pääjohtaja Bob McCann kertoi Reutersin haastattelussa, että yhdysvaltalaisten luottamus talouteen on vakaa, mutta sijoittajat eivät uskalla investoida epävarman poliittisen tilanteen takia. Monet odottavat vaalituloksen ratkeamista.

Pankin kyselyssä 84 prosenttia vastaajista ajatteli, että vaaleilla on merkittävä vaikutus heidän sijoituksiinsa.

McCannin mukaan monet vauraimmista UBS:n asiakkaista muistavat niin hyvin vuoden 2008 pankkikriisin, että haluavat pitää vähintään neljänneksen säästöistään käteisenä.

"En usko, että kyseessä on ohimenevä ilmiö", McCann toteaa.

 

[Geronimo]

Kun sisältö ei miellytä tai sitä ei voi argumentoida vääräksi niin hyökätään viestintuojaa kohtaan?

Liittyen siihen "kommarilehteen" ja täälläkin näkyvään Brexit-fanaattisuuteen. Ei faktoja vaan tunteita. Vahvojen tunteiden ympärille sitten valikoidaan sopivat "faktat".

http://www.theguardian.com/politics...lans-new-party-to-replace-ukip-without-farage

Ainoa fanaatikkojen ryhmä täälläkin on "meillä on unelma EU uskovaiset raismilla ratsatajat" joilla ei oikein kohtaa järkevä ja kriittinen ajattelu kun uutinen tai kirjoitus tulee YLE`n tai RT`n tuutista eikä myöskään The Guardianin kirjoitusten kohdalla, silloin muiden normaali kriittinen harkintakin näyttää olevan jotain täysin käsittämätöntä, kun totuttelee ja katselee muiden itsenäisesti ajattelevien ihmisten toimintaa niin on mahdollista päästä tuostakin propaaganda uskosta vapaaksi, älä hellitä, toivoa on vielä

 

[Mustaruuti]

Ei se sijoittajan kannalta olekaan nolla. Mutta jos talouskasvu on nolla, niin silloin tuottoa voi saada vain toisen kustannuksella, eli ollaan nollasummapelissä.

Eli nyt ollaan päästy käsitykseen siitä, että sijoittaminen ei olekaan nollasummapeliä? Hyvä.

Tuo ajatus, että sitten koko talous on nollasummapeliä, koska siinä tavaroita ja palveluita vaihdetaan toisen kustannuksella on varsin erikoinen ja kuulostaa hyvin vasemmistolaiselta. Se olisi myös melkoisessa ristiriidassa talouskasvun kanssa.

Selitys siihen, miksi tuo ei pidä paikkaansa on siinä, että kaupassa ja taloudessa ei ole kyse nollasummapelistä, vaan voitto-voitto / hyöty-hyöty pelistä, jossa kaikki osapuolet hyötyvät ja voittavat.

Mitä se tarkoittaa käytännössä: Kun käyt tankkaamassa autoosi polttoainetta, polttoaineen jakelija saa sinulta rahaa enemmän kuin hänen omat kustannuksensa. Hän hyötyy, ja hyöty näkyy suoraan tehdyssä voitossa. Tämä ei ole kuitenkaan sinun riistämistäsi, koska polttoaineen litrahinta on mitätön siihen verratuna, millaisen hyödyn se sinulle tarjoaa ja mitä olisit valmis maksamaan siitä polttoaineesta, jos se hinnoiteltaisiin täyden käyttöarvonsa mukaan. Tämä näkyy esim. polttoaineiden jakelukatkosten kohdalla.

Tuossa jonotetaan bensaa...

 

[Mustaruuti]

Lotot ja pokerit ei oikein kuulusamaan kategoriaan kuin sijoitukset.
Eiköhän taas mennyt veikkauksesi metsään kun iloitsit Brexit tappioista

No, shit Sherlock. Juurihan väänsin asian rautalangasta.

Ai, iloitsin Brexit-tappioista?

 

[ctg]

As prime minister, May’s top priority will be tackling the fallout from the UK’s vote to leave the European Union, but what will a May premiership mean for science and technology issues in the UK?

May has been home secretary for the past six years, where she has overseen two bills that demand the scientifically impossible. Earlier this year, MPs voted the Psychoactive Substances Act into law, essentially banning almost anything with the potential to alter your mental state – a definition researchers have warned is scientifically meaningless and potentially harmful.

And she is currently attempting to get the Investigatory Powers Bill through parliament. The bill is an update to the UK’s surveillance laws and has been widely criticised for introducing new powers, such as retaining internet users’ 12-month browsing histories. The bill also appears to ask online service providers to reveal encrypted messages for which they do not have the key – a mathematical impossibility. With May as prime minister, it seems very likely the bill will pass unhindered.


The prime minister-in-waiting’s voting record reveals her likely stance on other important issues. May voted against plans to legalise assisted dying and against a ban on smoking in public places, which has been shown to improve public health.

May also has a negative approach to environmental issues. She has generally voted against measures to fight climate change and was in favour of the UK’s recent failed attempt to combat the spread of tuberculosis by culling badgers. She is also against environmental regulation for fracking in the UK.

https://www.newscientist.com/articl...-often-demands-the-scientifically-impossible/

 

[Honcho]

Mutta jos talouskasvu on nolla, niin silloin tuottoa voi saada vain toisen kustannuksella, eli ollaan nollasummapelissä.

Talouskasvu mittaa siis koko taloudellisen vaihdannan määrää - vaikka tuottoprosentit ovat tietty yleensä kovia nimenomaan noususuhdanteessa, kun talous kasvaa nopeammin, ei se millään muotoa tarkoita että tuottoa ei voitaisi tehdä ottamatta sitä jonkun selkänahasta. Yritys voi tehdä ihan kivaa voittoa vaikka sen liikevaihto junnaisi paikallaan. Sitten ne voittorahat taas käytetään johonkin muuhun. Lähinnä paikallaan junnaava talouskasvu tarkoittaisi että markkinat eivät kasva senhetkisestä tasosta, eli karkeasti ajatellen firmojen yhteenlaskettu liikevaihto ei kasva. Mutta yhteenlaskettu voitto on jotain aivan katastrofaalisia tilanteita lukuunottamatta aivan varmasti >0 vaikka talouskasvu olisi pakkasen puolella.

 

[fulcrum]

Eli nyt ollaan päästy käsitykseen siitä, että sijoittaminen ei olekaan nollasummapeliä? Hyvä.

Jos kaksi sijoittajaa tekee eri sijoitukset joista toinen tuottaa 25% ja toinen 75%, niin kansantalouden kannalta on aivan sama jos olisivat molemmat sijoittaneet samaan paikkaan ja tienanneet 50% tuoton. Tässä mielessä pörssiosakkeiden osto on nollasummapeliä.

Tuo ajatus, että sitten koko talous on nollasummapeliä, koska siinä tavaroita ja palveluita vaihdetaan toisen kustannuksella on varsin erikoinen ja kuulostaa hyvin vasemmistolaiselta. Se olisi myös melkoisessa ristiriidassa talouskasvun kanssa.

Niin olisi. Siksi onkin hyvä ettei kukaan ole täällä sellaista väittänyt.

 

[Geronimo]

Nyt voi EU uskovaiset lopettaa sammakoiden ja etanoiden sekä kulkusirkkojen odotuksen ja lopettaa tuhkan ripottelemisen niskaansa sillä pääjuoppo on lausunut ei mitään pysyvää vahinkoa ole tapahtunut eikä tulossa.

Juncker: "Brexit ei jätä pysyviä jälkiä maailmantalouteen"
Talouselämä13.7. 15:58

Euroopan komissio
Jean-Claude Juncker
JAA ARTIKKELI

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker katsoo Britannian EU-eropäätöksen vaikuttavan talouteen sekä Ison-Britanniassa että globaalisti.

Vaikutukset eivät Junckerin mielestä ole kuitenkaan samat kaikkialla, kertoo Reuters.

"Näemme, että brexit tulee vaikuttamaan lyhyellä aikavälillä Britannian talouteen ja siten globaaliin talouteen jossain määrin. Uskomme silti, että muutaman vuoden päästä globaalissa taloudessa ei näy jäljellä olevia seuraamuksia", Juncker sanoo Pekingissä vieraillessaan.

 

[Vonka]

Hyvä juttu kansanäänestyksen taustalla olleista rahaintresseistä. Brexit-puoli sai 54% käytetystä rahasta. Olisi kiinnostavaa nähdä myös lahjoitusten jakauma; vähän veikkaan, että Brexit-puoli sai paljon isomman osan rahoistaan harvemmilta rikkailta lahjoittajilta.

Meillä Suomessa ei onneksi tilanne liene ihan yhtä paha, vielä. Samaan suuntaan ollaan kyllä menossa: mitä enemmän rahaa, sitä enemmän poliittista valtaa. Olisi siis ehkä syytä tehdä asialle jotain hyvissä ajoin. Vaan eipä tämäkään taida paljon vaalikarjaa kiinnostaa, kun on niitä pakolaisia ja paha, paha EU. Keskitytään siis juttelemaan niistä. Wahlroosit ym kiittävät kyllä, eivät ehkä rahallisesti mutta ajatusten tasolla.

https://www.theguardian.com/comment...-brexit-controlling-britains-political-system

Voihan se toki olla niinkin, että noilla raharikkailla on ihan pyyteettömästi mielessään tavallisen tallaajan etu kun lahjoituksia tekevät. Ja osaavat myös arvioida, mikä se tavallisen tallaajan etu on, eivätkä sekoita omaa etuaan tai mielipidettään tavan sukankuluttajan eduista niihin todellisempiin etuihin. On niitä sellaisiakin raharikkaita. Ainakin saduissa.

Onko mitään tietoa, miten kultamies Soros ja ehkä suuret johdannaispelaajat, kuten Goldman Sachs toimivat kampanjan aikana?

 

[krd]

Onko mitään tietoa, miten kultamies Soros ja ehkä suuret johdannaispelaajat, kuten Goldman Sachs toimivat kampanjan aikana?

Soros:
http://thetrustadvisor.com/news/how-george-soros-raked-in-millions-on-the-brexit

 

[miheikki]

Vaihtoehtomedioissa Soros on syypää lähestulkoon kaikkeen paskaan mitä länsimaissa tällä hetkellä tapahtuu. Oma tiedustelukykyni on käytännössä nollatasoa ja tämän takia muodostan mielipiteeni tästä herrasta puhtaasti internetin ja lehdistön perusteella.

 

[Mustaruuti]

Jos kaksi sijoittajaa tekee eri sijoitukset joista toinen tuottaa 25% ja toinen 75%, niin kansantalouden kannalta on aivan sama jos olisivat molemmat sijoittaneet samaan paikkaan ja tienanneet 50% tuoton. Tässä mielessä pörssiosakkeiden osto on nollasummapeliä.

Meillä on kaksi henkilöä, Mara ja Pena. Ja kaksi casea.

1. Mara ja Pena tienaavat 4.000 euroa ja 2.000 euroa tai molemmat 3.000 euroa. Kansantalouden kannalta aivan sama. Tässä mielessä palkka ja palkanmaksu on nollasummapeliä.
2. Mara ja Pena ostavat lauantaille saunakaljat. Mara ostaa 3 ja Pena 1 tai molemmat ostavat 2 ja 2. Kansantalouden kannalta aivan sama. Tässä mielessä kaikki myyminen, ostaminen ja kuluttaminen on nollasummapeliä.

 

[Passi]

Lontoon ex-pormestari Boris Johnsonista Britannian ulkoministeri

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016071321903534_ul.shtml

 

[baikal]

Meillä on kaksi henkilöä, Mara ja Pena. Ja kaksi casea.

1. Mara ja Pena tienaavat 4.000 euroa ja 2.000 euroa tai molemmat 3.000 euroa. Kansantalouden kannalta aivan sama. Tässä mielessä palkka ja palkanmaksu on nollasummapeliä.
2. Mara ja Pena ostavat lauantaille saunakaljat. Mara ostaa 3 ja Pena 1 tai molemmat ostavat 2 ja 2. Kansantalouden kannalta aivan sama. Tässä mielessä kaikki myyminen, ostaminen ja kuluttaminen on nollasummapeliä.

No missäs kohtaa pörssicasinossa nuo samat asiat alkavatkin tuottaa "lisäarvoa"? Entäs jos lisäarvo ym. esimerkissä onkin syntynyt velaksi? Jos Mara ostaa veneen 20 tuhatta euroa ja Spendare auton 30 tuhatta euroa....velaksi ja kansakunnan kannalta vielä syntinä se, että ne ovat tuontia, joka on rahoitettava viennillä. Sitten Mara ostaa paritalon puolikkaan....velaksi....50 tuhatta Maraa ostaa samoin ja se tarkoittaa hinnannousua, joka rahoitetaan...velaksi. Grynderit, välitystoimistot, pankit ja rakennusliikkeet tekevät yläfemmoja. Rakentajina oli virolaisia, jotka kantoivat rahansa lahden taakse, grynderit kantoivat fyrkat Taivasihanaa saarelle, rakennusliike teki hallitun konkan ja urakoitsija lensi Espanjaan...kirotun tuttu kuvio. Ja kaikki suomalaisten lainarahalla. Miten tämä ruletti voidaan kääntää ja vääntää "voitolliseksi"?

 

[Mustaruuti]

No missäs kohtaa pörssicasinossa nuo samat asiat alkavatkin tuottaa "lisäarvoa"? Entäs jos lisäarvo ym. esimerkissä onkin syntynyt velaksi? Jos Mara ostaa veneen 20 tuhatta euroa ja Spendare auton 30 tuhatta euroa....velaksi ja kansakunnan kannalta vielä syntinä se, että ne ovat tuontia, joka on rahoitettava viennillä. Sitten Mara ostaa paritalon puolikkaan....velaksi....50 tuhatta Maraa ostaa samoin ja se tarkoittaa hinnannousua, joka rahoitetaan...velaksi. Grynderit, välitystoimistot, pankit ja rakennusliikkeet tekevät yläfemmoja. Rakentajina oli virolaisia, jotka kantoivat rahansa lahden taakse, grynderit kantoivat fyrkat Taivasihanaa saarelle, rakennusliike teki hallitun konkan ja urakoitsija lensi Espanjaan...kirotun tuttu kuvio. Ja kaikki suomalaisten lainarahalla. Miten tämä ruletti voidaan kääntää ja vääntää "voitolliseksi"?

Kaikki yllä kuvaamasi on osa taloutta

Se on aina vaarallista, jos otetaan velkaa. Kansantalouden tasolla se on vielä vaarallisempaa kuin yksittäiselle kuluttajalle.

Jos yksittäinen ihminen ottaa vaikka asuntolainan ja elää nuukasti sitä maksellen, niin sillä ei ole isoa merkitystä.

Jos sen sijaan kaikki suomalaiset ottavat ensin yhdessä tuumin velkaa (käyttävät osan kulutukseen ja boostaavat kansantaloutta) ja sitten rupeavatkin nuukailemaan ja maksamaan velkoja niin silloin kansantalous supistuu, tulee työttömyyttä ja velkojenmaksu on entistä vaikeampaa --> yhä suurempi osa rahoista käytetään velkojen maksuun, kyseessä on deflatorinen kierre.

Näin kävi 90-luvun alussa.

Onneksi siitä on viisastuttu, eikä enää velkaannuta samassa mitassa..... eiku?