Brexit ja sen seuraukset
- Viestiketjun aloittaja trolli123
- Aloitus PVM
Pörssiarvot ovat myös odotusarvoja eli niissä voi olla nöyhtää päällä ja rankasti. Meillä päin Talvivaaran osakkeita ostivat yksityiset vimmalla, moni pani kaikki sukanvarsisäästönsä niihin ja patjanalusetkin tongittiin. Lupaus Sammosta nieltiin kikkaroineen kaikkineen, taitavat myyjät järjestivät pankkien myötävaikutuksella valtavia powerpoint-esityksiä, joihin moni nappasi kiinni kuin leipään. Ja ei mennyt kauan, kun kaikki osoittautui pilventavoitteluksi. Opin tuolla kierroksella sen, että kun uskottavasti ja taitavasti syötetään ihmisille sitä, mitä he haluavat kuulla....sillä saa kerättyä hillot pois. Kokemus ja raha vaihtoivat omistajia.
Geronimo
Ylipäällikkö
Ei se nyt ihan näin mennyt, kyllä riskeistä tiedotettiin ja kun istitutionaaliset suíjoittajat irtautuivat niin silloin olisi pitänyt jo viimeistään hälytyskellojen soida, mutta ei soinut.
Pääsyy on ollut paljon julkisuudesssa esillä ollut varsin virheellinen kuvitelma että kun osake halpenee riittävästi niin mahdollisuus tehdä voittoa lisääntyy, joskus tämä sreategia toimii useimmiten ei.
Geronimo
Ylipäällikkö
Missä ihmeessä on nyt EU uskovaiset moittimassa vastuunpakoilua? Boris on nyt etulinjassa jos EU uskovainen haaluaa tähänkin argumenttejä, niitä voi etsiä Hesarista kun sen artikkeli perustuu kommarilehti The Guardianin kokoamaan aineestoon
http://yle.fi/uutiset/boris_johnsonista_britannian_ulkoministeri/9024438
Boris Johnsonista Britannian ulkoministeri
Boris Johnson tunnetaan EU-vastaisuudestaan ja hän johti Britannian EU-eroa vaatinutta liikettä. Aiemmin ulkoministerinä toiminut Philip Hammond on nimitetty talousministeriksi ja Amber Rudd sisäministeriksi.
http://yle.fi/uutiset/boris_johnsonista_britannian_ulkoministeri/9024438
Boris Johnsonista Britannian ulkoministeri
Boris Johnson tunnetaan EU-vastaisuudestaan ja hän johti Britannian EU-eroa vaatinutta liikettä. Aiemmin ulkoministerinä toiminut Philip Hammond on nimitetty talousministeriksi ja Amber Rudd sisäministeriksi.
Vonka
Supreme Leader
En hirveästi ylläty. Olen kehitellyt ajatusta, että Brexit ei ole Ukipin populismijuttu vaan laaja ja tietoinen hanke. Moni konservatiivi on salaa kauan halunnut tätä. Tämä jo vuodelta 2013 oleva juttu avaa asiaa.
Britannian sisäministeri Theresa May ilmoitti syksyllä juhlavasti, että maan hallitus aikoo ottaa käyttöön ”erittäin kovan linjan” terveysturisteja kohtaan – siis kaikkia EU-kansalaisia, jotka Britanniassa oleskellessaan edes saattaisivat käyttää maan julkista terveydenhuoltoa.
Kuinka paljon nämä ulkomaalaiset maksavat Britannialle joka vuosi? May myöntää, ettei tiedä. Terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan summa vastaa 0,01 prosenttia maan terveysbudjetista. Mutta numerot eivät Mayn mukaan ole tärkeitä.
”Ihmiset tuntevat, että on epäreilua, että siirtolaiset saavat käyttää näitä palveluita”, May sanoi. ”Kansa tuntee, että on liian helppoa jäädä Britanniaan laittomasti.”
”Heistä tuntuu siltä, että maassa laittomasti oleskelevat ihmiset käyttävät terveyspalveluita.”
Kun EU:n komissio pyysi Mayn ministeriöltä selvitystä uhkan suuruudesta, ministeriö valitti, että komission kysymys ”keskittyy liikaa kvantitatiivisiin faktoihin”
http://www.image.fi/image-lehti/typerat-vaaralliset-tunteet
Vonka
Supreme Leader
Boris on sanonut Hillary Clintonista, että hän tarvitsisi mielisairaanhoitoa ja kirjoittanut runon vuohen kanssa sekstailevasta Turkin presidentistä.
Varmasti loistava ulkoministeri. Etenkin neuvottelemaan kaikki kauppasuhteet muiden maiden kanssa ja varmistamaan transatlanttisen yhteistyön toimivuuden. Diplomaattiainesta.
Tästä tulee hauskaa.
Varmasti loistava ulkoministeri. Etenkin neuvottelemaan kaikki kauppasuhteet muiden maiden kanssa ja varmistamaan transatlanttisen yhteistyön toimivuuden. Diplomaattiainesta.
Tästä tulee hauskaa.
Olen varma, että Boris ja Donald tulevat hyvin toimeen keskenään.
jurppi
Ylipäällikkö
Tämä on yksinomaan hyvä asia. Lisäksi britit saavat vielä erikseen EU:sta eroamiseen liittyviin asioihin keskittyvän ministerin. Toivottavasti eroneuvottelut saadaan käyntiin mahdollisimman pian sillä molemmille osapuolille on varmasti eduksi että asiat etenevät ja turha epävarmuus loppuu.
Jo nämä nimitykset ovat hyviä sillä ne kertovat maailmalle siitä että britit ovat oikeasti eroamassa. EU:n kannalta brittien lähtö on erinomainen asia. Britannia on ollut koko jäsenyytensä ajan ikään kuin EU:n ulkojäsen. Lähdön myötä yhteisö pääsee Brittien osalta eroon monista pysyvistä erimielisyyden aiheista (esim. valuutta-, rahoitus-, maatalousasioissa jne.) Toisaalta EU ja Britannia varmasti jatkavat yhteistyötään uudelta pohjalta.
Tulevaisuus näyttää miten Britannia mahdollisesti hyötyy erostaan.
Ei se kyllä nyt ihan näin mennyt. Istuin itsekin yhden illan tällaisessa suggestiivisessa ja erittäin taitavasti rakennetussa tapahtumassa.
Vastoin markkinaoppeja minulle on kehittynyt eräänlainen muistio:
älä lähde ongelle isojen poikien kanssa kuvitellen, että olet tasavertaisessa seurassa. Sinua kustaan todennäköisesti silmään sankalla ja visvaisella virtsasuihkulla.
hajauta sijoituksesi ja suosi amerikkalaisia yhtiöitä.
vältä astumasta toiveiden ja haaveiden litskuun. Jos joku asia on suorastaan liian hyvää ollakseen totta, se myös on todennäköisesti sitä.
paniikkinappulaa ei kategorisesti ole. Jos koet paniikkia, olet sijoittanut liikaa tai hajauttanut perseelleen.
Jahas, ja nyt jälkikasvun kanssa keräämään manttaalia.
Yritetään pyörähtää ohjelmallisesti brexitiin. Josko tänään Britanniaan sataisi sammakoita ja rosvosektori veisi kaiken.
Kumpi toteutuu nopeammin: suomalaisdiplomaatin ahdistelutapauksen käsittely vai brexit-neuvottelun aloittaminen? Hyytävää jännitystä, enkä ihmettelisi, vaikka jälkimmäinen ajetaan suorastaan päätyyn ennenkuin diplomaatti nuhteet.
Tuo ei ollut kyllä osakesijoittamista, vaan riskisijoittamista. Hyvällä syyllä voi kutsua myös uhkapeliksi ja nollasummapeliksi.
Ihmiset tekivät siinä kaksi virhettä
- Sijoittivat rahaa kaivosalan uuden tuotantoteknologian startuppiin. Suuri osa kaivoksista tekee turskaa. Suuri osa uuden teknologian start-upeista epäonnistuu. What were the odds?
- Sijoittivat siihen kaikki rahansa. Itse olisin sijoittanut maks. 2% sijoituksista.
Valitettavasti taisi monille olla se ensimmäinen ja viimeinen sijoitus.
Se pitää paikkansa, ja näkyy myös usein tälläkin foorumilla, että ihmiset usein pitävät enemmän ajatuksesta, jonka toivovat olevan totta kuin todellisuudesta, joka on toiveiden vastainen.
vlad
Respected Leader
Tätä kaksikkoa kun täydentää Vladimir Putin, niin siinä kyllä maailma pelastuu...
vlad
Theresa May taitaa ajaa Britanniaa hallitusti kohti poliittista umpikujaa ja mahdolisesti uusia vaaleja. Kabinettiin nimitetään pahimmat änkyrät vastaamaan Brexitin jälihoidosta, eivät siis ole aidan takaa syljeskelemässä, vaan joutuvat itse kansalaisten närän kohteeksi. May lupasi tasapuolista hallintoa ja köyhien huomioonottamista, mutti nimitti ministereiksi vanhoillisimpia oikeistolaispoliitikkoja. Miten mahtaa pelittää ja mitä seuraavaksi?
Boris Johnson: Britain's most unlikely foreign secretary?
By James Griffiths, CNN
He's called foreigners "piccaninnies" and "cannibals," and once referred to Hillary Clinton as a "sadistic nurse in a mental hospital."
In May he won a £1,000 prize for a poem about Turkish President Recep Tayyip Erdogan having sex with a goat.
The Mirror
Britain faces being a laughing stock after Boris Johnson is made Foreign Secretary by Theresa May
Mr Johnson was the most high-profile Brexiteer to join her team and news of his appointment was trending with a mixture of hilarity and despair on Twitter last night.
He will represent the UK on the world stage despite having once smeared US President Barack Obama for having part-Kenyan heritage and referred to black people as “piccaninnies” with “watermelon smiles”.
Liberal Democrat leader Tim Farron tweeted: “Theresa May’s reputation for competence lasted a few hours. @BorisJohnson will spend more time apologising to nations he’s offended.”
Tukka hulmuten kohti uusia haasteita ja entisiä pilkan kohteita!
Boris Johnson: Britain's most unlikely foreign secretary?
By James Griffiths, CNN
He's called foreigners "piccaninnies" and "cannibals," and once referred to Hillary Clinton as a "sadistic nurse in a mental hospital."
In May he won a £1,000 prize for a poem about Turkish President Recep Tayyip Erdogan having sex with a goat.
The Mirror
Britain faces being a laughing stock after Boris Johnson is made Foreign Secretary by Theresa May
Mr Johnson was the most high-profile Brexiteer to join her team and news of his appointment was trending with a mixture of hilarity and despair on Twitter last night.
He will represent the UK on the world stage despite having once smeared US President Barack Obama for having part-Kenyan heritage and referred to black people as “piccaninnies” with “watermelon smiles”.
Liberal Democrat leader Tim Farron tweeted: “Theresa May’s reputation for competence lasted a few hours. @BorisJohnson will spend more time apologising to nations he’s offended.”
Tukka hulmuten kohti uusia haasteita ja entisiä pilkan kohteita!
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Niinpä, huomasin brittivieraillunna useammankin keskiluokkaisen Lexuksen ja RR:n Brexit-tarrat takalasissa. Ja Suomessa selostetaan että "looserit"
Geronimo
Ylipäällikkö
Tuohan osoittaa että Boriksella on munaa itsellä toimia, ettei ole sellainen tilanne kuin on Suomen virkamieskunnassa ja erityisesti uloasianhallinnossa Erkin ja punamummon jäljiltä että ne joutuvat etsimään munaa toisten housuista.
Onneksi tämä munanetsintä on saanut stopin kun Ulkoministeriksi on tullut mies joka uskaltaa toimia, se on pakko tunnustaa vaikken mikään persu olekkaan ja syykin selvisi miksi vihervassarit vihaavat Soinia? taisivat tietää ettei munaa voi enään tämän jälkeen voi etsiä kuin pääsiäisenä.
Noin sivukommenttina, onneton munanetsinnästä kirjoittelu saattaa freudilaisella tavalla kertoa jotain kirjoittajasta itsestään.
---
Tosiasiat eivät tue tuota lausuntoa. Kyllä sitä munaa oli. Valitettavasti, voisi tosin sanoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen
Vuosi 2004 toi mukanaan paljon arvostelua Halosen johtamaa ulkopolitiikkaa kohtaan. Halonen piti syyskuussa YK:n turvallisuusneuvostossa puheen, jossa hän totesi Yhdysvaltain johtaman Irakin sodan olevan laiton, koska sillä ei ole YK:n valtuutusta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Risto E.J. Penttilä arvosteli kärkkäästi Halosen YK:ssa pitämää puhetta. Penttilän mukaan Halonen sekaantui puheensa myötä myös Yhdysvaltain presidentinvaalitaistoon, sillä Penttilän mielestä lausunto voitiin tulkita myös kannanotoksi käynnissä olleiden Yhdysvaltain presidentinvaalien demokraattiehdokkaan John Kerryn puolesta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja asettui puolustamaan presidenttiä, ja totesi, että Halosen puheessa esittämä Suomen linja oli pysynyt samankaltaisena jo pitkään. Halonen itse pahoitteli YK-maiden riitaisuutta Irakin sotaa edeltäneinä kuukausina. Hän kuvasi aikaa ”kansainvälisen yhteisön epäonnistumiseksi” ja toivoi, että yhteistyö toimii paremmin, kun Irakiin yritetään palauttaa turvallisuutta ja vakautta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen#cite_note-30
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...dentin-tapaaminen-ei-onnistu-suomelle-millaan
Miksi Suomen presidenttien kahdenkeskisten tapaamisten järjestäminen Yhdysvaltain presidentin kanssa ei onnistu?
Yhdysvaltain harjoittama tapaamispolitiikka on varsin selvästi tulkittavassa: tapaaminen järjestetään, jos jonkin poliittisen asian tai ongelman ratkaisu sitä edellyttää tai jos kyseessä on läheinen liittolainen, jolloin kyseessä on eräänlainen kiitollisuuden osoitus.
Presidentti Tarja Halonen tärveli pahoin Suomen suhteita Yhdysvaltoihin YK:n yleiskokouksen 59. istunnossa 21.9.2004 pitämässään puheessa, jossa hän arvosteli voimakkaasti Yhdysvaltain toimia Irakissa. Halonen arvosteli muutoinkin 2000-luvulla kärkkäästi George Bushin johtamaa hallintoa Irakin sodan aloittamisesta ja myöhemmin myös hallinnon hyväksymistä kidutuksista. Presidentin ei pitäisi koskaan sortua henkilökohtaisiin ja omaan ideologiaan perustuviin mielipideilmaisuihin ja pilata samalla maansa elintärkeitä etuja.
Geronimo
Ylipäällikkö
Haaskalinnut odottavat raatoa
http://www.hs.fi/talous/a1468460775690
EU-maat ryntäsivät brexit-haaskalle – Suomikin havittelee Britanniasta poistuvia virastoja
Lontoossa sijaitsevat Euroopan pankkiviranomainen ja Euroopan lääkevirasto vaihtavat sijaintia, jos brexit toteutuu. Suuren valiokunnan jäsenten mukaan Suomi on kiinnostunut virastoista.
TALOUS 14.7.2016 11:02
Sebastian Koskinen
HELSINGIN SANOMAT
PHILIPPE WOJAZER / REUTERS, ILKKA MÄKINEN
Kuuntele
Fakta
EU:ssa on 40 erillisvirastoa
Erillisvirastot on perustettu tiettyjä teknillisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä varten.
Erillisvirastot on perustettu erityisillä säädöksillä eikä perussopimuksilla kuten varsinaiset toimielimet.
EU:n 40 erillisvirastoa sijaitsevat ripoteltuina unionin 28 jäsenmaassa.
Erillisvirastojen koko ja merkitys vaihtelevat paljon.
Suomella on yksi erillisvirasto, noin 500 henkilöä työllistävä Euroopan kemikaalivirasto.
BRITANNIAN ero EU:sta eli brexit johtaisi siihen, että kaksi Lontoossa sijaitsevaa EU:n erillisvirastoa, Euroopan pankkiviranomainen (EPV) ja Euroopan lääkevirasto (EMA), jouduttaisiin uudelleensijoittamaan.
Suomessakin on osoitettu alustavasti varovaista mielenkiintoa erillisvirastoja kohtaan, vaikka vielä on liian aikaista päättää virastojen kohtalosta, kun brexit ei ole edes astunut vielä voimaan.
Viraston saamisella olisi suuri merkitys jo yksinomaan työllistäjänä: Lääkevalmisteiden myyntilupahakemusten tieteellisestä arvioinnista vastaava Euroopan lääkevirasto työllistää Lontoossa 890 henkilöä. Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan kanssa EU:n finanssialan valvonnasta ja sääntelystä vastaava EPV työllistää Lontoossa 160 henkilöä.
Erillisvirastot tuovat isäntämaalle näkyvyyttä ja asiantuntijoita, joten kilpailu niistä tulee olemaan kovaa, toteaa suuren valiokunnan valiokuntaneuvos Peter Saramo.
Vaikka Britannian EU-ero ei ole vielä astunut voimaan, ovat useat maat osoittaneet jo mielenkiintoa erillisvirastoja kohtaan.
Esimerkiksi Espanjan pääministerin sijainen Soraya Sáenz de Santamaríailmoitti heinäkuun alussa, että Madridiin on perustettu työryhmä, jonka tavoitteena on turvata Espanjalle jompi kumpi virastoista.
FINANCIAL TIMESIN EU-diplomaattilähteiden mukaan kiinnostusta Euroopan pankkiviranomaiseen on ilmaissut Puola, joka Britannian tavoin ei kuulu euroalueeseen.
Tarkkailijaroolinsa vuoksi EPV:n sijaintia euroalueen ulkopuolella on pidetty symbolisesti tärkeänä, mikä on tuonut Puolan toiveille vipuvoimaa.
EPV:n uudelle sijainnille on esitetty myös Pariisia ja Frankfurtia, kahta Manner-Euroopan suurinta finanssikeskittymää.
Frankfurtia puoltaisi se, että siellä sijaitsee jo entuudestaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA). Pariisissa puolestaan sijaitsee Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).
Osa europarlamentaarikoista on Financial Timesin mukaan jo pitkään toivonut, että sekä EIOPA että ESMA yhdessä EPV:n kanssa sijoitettaisiin Frankfurtiin, jolloin EU:lle saataisiin luotua yksi suuri valvontaviranomainen. Saksalaisten europarlamentaarikkojen mukaan Frankfurtia puoltaisi myös Euroopan keskuspankin sijaitseminen kaupungissa.
ERILLISVIRASTOT on perustettu EU:n asetuksella, joten niiden siirrosta päätetään Euroopan unionin neuvostossa parlamentin myötävaikutuksella tehtävällä päätöksellä, johon vaaditaan noin kahden kolmasosan enemmistöpäätös, kertoo Saramo.
EU:ssa on erillisvirastoja yli neljäkymmentä ja niitä on sijoitettu unionin kaikkiin 28 jäsenmaahan. Myös Suomessa on yksi erillisvirasto, Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto, joka saatiin Suomeen vuonna 2007.
Yli 500 henkilöä työllistävä kemikaalivirasto otettiin Suomessa ylpeänä vastaan sen jälkeen, kun viisi vuotta aiemmin maahan kaavailtu Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto sijoitettiinkin Parmaan, Italiaan.
Nyt Suomella olisi tilaisuus saada yksi ja epätodennäköisemmin kaksi uutta erillisvirastoa.
Helsingin Sanomien tavoittamat suuren valiokunnan jäsenet pitävät kiinnostusta virastoihin tärkeinä ja Suomen mahdollisuuksia realistisina, mutta toteavat ajankohdan olevan liian varhainen tarkemmille puheille.
”Britannia ei ole antanut vielä edes virallista eroilmoitustakaan. Espanja ja muut maat ovat aika aikaisin ryhtyneet karhunkaatajiksi”, toteaa Sari Essayah (kd).
Myös Tytti Tuppurainen (sd.) pitää nykytilannetta liian aikaisena keskustella uudelleensijoituksista.
”ESPANJASSA on selvästi lähdetty laukalle. Vielä ei pidä kiirehtiä, mutta jos brexit realisoituu, niin tietysti Suomenkin pitää olla valmis vaikuttamaan keskusteluissa”.
Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolestaan pitää Espanjaa EPV:n osalta ”mahdottoman huonona ratkaisuna”.
”Madridissa toimintaympäristö ei olisi turvattu. Etelässä halutaan tasata eroja, kun taas me pohjoisessa lähdemme enemmän vapaakauppa-ajattelusta.”
Anttilan mukaan EMA:n saaminen Suomeen olisi hyvä vaihtoehto, koska Suomessa on jo valmiiksi kilpailukykyistä lääketieteen tutkimusta ja kehitystä. Hän kuitenkin pitää pienen Suomen mahdollisuuksia melko vähäisinä.
”Meillä on vain seitsemän ääntä neuvostossa. Mahdollisuudet riippuvat pitkälti siitä, miten onnistumme käyttämään henkilökohtaisia suhteita EU:n päätöksentekijöiden kanssa.”
Tuppuraisen mukaan Suomen koulutettu ja osaava työvoima sekä jo olemassa oleva infra palvelisivat virastoja hyvin.
”Kun tilanne hahmottuu paremmin, on helpompi arvioida, kumpaa virastoa lähdemme tavoittelemaan. Osaamista meiltä löytyy molemmilta aloilta.”
Kaikki suuren valiokunnan haastateltavat ovat sitä mieltä, että virastojen mahdollinen sijoittaminen Suomeen ei muuttaisi Suomen asemaa EU:ssa. Sen sijaan niiden merkitys olisi työllistävyydessä eli korkean osaamisen virkamiesosaamisen saamisessa ja Suomen brändin ja tunnettuuden vahvistamisessa.
Saramo arvioi, että virastot työllistäisivät satoja ihmisiä paikallisesti. Lisäksi Suomeen tulisi virastojen myötä kymmeniä tai satakunta lähetettyä virkamiestä muista EU-maista.
”Virastot ovat enimmäkseen status-asia maalle, mutta toki ne tuottavat nettotuloa sijaintimaalle työllistämällä hyväpalkkaista väkeä. Kemikaalivirasto Helsingissä esimerkiksi on suuri työnantaja ja myötävaikuttaja Helsingin alueen talouteen.”
http://www.hs.fi/talous/a1468460775690
EU-maat ryntäsivät brexit-haaskalle – Suomikin havittelee Britanniasta poistuvia virastoja
Lontoossa sijaitsevat Euroopan pankkiviranomainen ja Euroopan lääkevirasto vaihtavat sijaintia, jos brexit toteutuu. Suuren valiokunnan jäsenten mukaan Suomi on kiinnostunut virastoista.
TALOUS 14.7.2016 11:02
Sebastian Koskinen
HELSINGIN SANOMAT
PHILIPPE WOJAZER / REUTERS, ILKKA MÄKINEN
Kuuntele
Fakta
EU:ssa on 40 erillisvirastoa
Erillisvirastot on perustettu tiettyjä teknillisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä varten.
Erillisvirastot on perustettu erityisillä säädöksillä eikä perussopimuksilla kuten varsinaiset toimielimet.
EU:n 40 erillisvirastoa sijaitsevat ripoteltuina unionin 28 jäsenmaassa.
Erillisvirastojen koko ja merkitys vaihtelevat paljon.
Suomella on yksi erillisvirasto, noin 500 henkilöä työllistävä Euroopan kemikaalivirasto.
BRITANNIAN ero EU:sta eli brexit johtaisi siihen, että kaksi Lontoossa sijaitsevaa EU:n erillisvirastoa, Euroopan pankkiviranomainen (EPV) ja Euroopan lääkevirasto (EMA), jouduttaisiin uudelleensijoittamaan.
Suomessakin on osoitettu alustavasti varovaista mielenkiintoa erillisvirastoja kohtaan, vaikka vielä on liian aikaista päättää virastojen kohtalosta, kun brexit ei ole edes astunut vielä voimaan.
Viraston saamisella olisi suuri merkitys jo yksinomaan työllistäjänä: Lääkevalmisteiden myyntilupahakemusten tieteellisestä arvioinnista vastaava Euroopan lääkevirasto työllistää Lontoossa 890 henkilöä. Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan kanssa EU:n finanssialan valvonnasta ja sääntelystä vastaava EPV työllistää Lontoossa 160 henkilöä.
Erillisvirastot tuovat isäntämaalle näkyvyyttä ja asiantuntijoita, joten kilpailu niistä tulee olemaan kovaa, toteaa suuren valiokunnan valiokuntaneuvos Peter Saramo.
Vaikka Britannian EU-ero ei ole vielä astunut voimaan, ovat useat maat osoittaneet jo mielenkiintoa erillisvirastoja kohtaan.
Esimerkiksi Espanjan pääministerin sijainen Soraya Sáenz de Santamaríailmoitti heinäkuun alussa, että Madridiin on perustettu työryhmä, jonka tavoitteena on turvata Espanjalle jompi kumpi virastoista.
FINANCIAL TIMESIN EU-diplomaattilähteiden mukaan kiinnostusta Euroopan pankkiviranomaiseen on ilmaissut Puola, joka Britannian tavoin ei kuulu euroalueeseen.
Tarkkailijaroolinsa vuoksi EPV:n sijaintia euroalueen ulkopuolella on pidetty symbolisesti tärkeänä, mikä on tuonut Puolan toiveille vipuvoimaa.
EPV:n uudelle sijainnille on esitetty myös Pariisia ja Frankfurtia, kahta Manner-Euroopan suurinta finanssikeskittymää.
Frankfurtia puoltaisi se, että siellä sijaitsee jo entuudestaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA). Pariisissa puolestaan sijaitsee Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).
Osa europarlamentaarikoista on Financial Timesin mukaan jo pitkään toivonut, että sekä EIOPA että ESMA yhdessä EPV:n kanssa sijoitettaisiin Frankfurtiin, jolloin EU:lle saataisiin luotua yksi suuri valvontaviranomainen. Saksalaisten europarlamentaarikkojen mukaan Frankfurtia puoltaisi myös Euroopan keskuspankin sijaitseminen kaupungissa.
ERILLISVIRASTOT on perustettu EU:n asetuksella, joten niiden siirrosta päätetään Euroopan unionin neuvostossa parlamentin myötävaikutuksella tehtävällä päätöksellä, johon vaaditaan noin kahden kolmasosan enemmistöpäätös, kertoo Saramo.
EU:ssa on erillisvirastoja yli neljäkymmentä ja niitä on sijoitettu unionin kaikkiin 28 jäsenmaahan. Myös Suomessa on yksi erillisvirasto, Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto, joka saatiin Suomeen vuonna 2007.
Yli 500 henkilöä työllistävä kemikaalivirasto otettiin Suomessa ylpeänä vastaan sen jälkeen, kun viisi vuotta aiemmin maahan kaavailtu Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto sijoitettiinkin Parmaan, Italiaan.
Nyt Suomella olisi tilaisuus saada yksi ja epätodennäköisemmin kaksi uutta erillisvirastoa.
Helsingin Sanomien tavoittamat suuren valiokunnan jäsenet pitävät kiinnostusta virastoihin tärkeinä ja Suomen mahdollisuuksia realistisina, mutta toteavat ajankohdan olevan liian varhainen tarkemmille puheille.
”Britannia ei ole antanut vielä edes virallista eroilmoitustakaan. Espanja ja muut maat ovat aika aikaisin ryhtyneet karhunkaatajiksi”, toteaa Sari Essayah (kd).
Myös Tytti Tuppurainen (sd.) pitää nykytilannetta liian aikaisena keskustella uudelleensijoituksista.
”ESPANJASSA on selvästi lähdetty laukalle. Vielä ei pidä kiirehtiä, mutta jos brexit realisoituu, niin tietysti Suomenkin pitää olla valmis vaikuttamaan keskusteluissa”.
Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolestaan pitää Espanjaa EPV:n osalta ”mahdottoman huonona ratkaisuna”.
”Madridissa toimintaympäristö ei olisi turvattu. Etelässä halutaan tasata eroja, kun taas me pohjoisessa lähdemme enemmän vapaakauppa-ajattelusta.”
Anttilan mukaan EMA:n saaminen Suomeen olisi hyvä vaihtoehto, koska Suomessa on jo valmiiksi kilpailukykyistä lääketieteen tutkimusta ja kehitystä. Hän kuitenkin pitää pienen Suomen mahdollisuuksia melko vähäisinä.
”Meillä on vain seitsemän ääntä neuvostossa. Mahdollisuudet riippuvat pitkälti siitä, miten onnistumme käyttämään henkilökohtaisia suhteita EU:n päätöksentekijöiden kanssa.”
Tuppuraisen mukaan Suomen koulutettu ja osaava työvoima sekä jo olemassa oleva infra palvelisivat virastoja hyvin.
”Kun tilanne hahmottuu paremmin, on helpompi arvioida, kumpaa virastoa lähdemme tavoittelemaan. Osaamista meiltä löytyy molemmilta aloilta.”
Kaikki suuren valiokunnan haastateltavat ovat sitä mieltä, että virastojen mahdollinen sijoittaminen Suomeen ei muuttaisi Suomen asemaa EU:ssa. Sen sijaan niiden merkitys olisi työllistävyydessä eli korkean osaamisen virkamiesosaamisen saamisessa ja Suomen brändin ja tunnettuuden vahvistamisessa.
Saramo arvioi, että virastot työllistäisivät satoja ihmisiä paikallisesti. Lisäksi Suomeen tulisi virastojen myötä kymmeniä tai satakunta lähetettyä virkamiestä muista EU-maista.
”Virastot ovat enimmäkseen status-asia maalle, mutta toki ne tuottavat nettotuloa sijaintimaalle työllistämällä hyväpalkkaista väkeä. Kemikaalivirasto Helsingissä esimerkiksi on suuri työnantaja ja myötävaikuttaja Helsingin alueen talouteen.”
Geronimo
Ylipäällikkö
Eipä kutsunut Obamakaan punamummua, liekö syyt syvä usko ja rajurakkaus Moskovan suuntaan.
Saksa ei jää tuleen makaamaan, kun Britit vetäytyvät saarelleen.
Saksa valmis kantamaan vastuuta EU:n puolustuksesta
Saksa haluaa syventää EU:n puolustusyhteistyötä ja saada aikaan puolustusliiton. Se aikoo kantaa myös lisää vastuuta, kun Britannia on jättämässä EU:n.
http://yle.fi/uutiset/saksa_valmis_kantamaan_vastuuta_eun_puolustuksesta/9024094
EU:n puolustusyhteistyö helpottuu Brexitin jälkeen
Nato-yhteistyön ohella Saksa haluaa syventää EU:n puolustusyhteistyötä kohti puolustusunionia.
– Olemme pitkään joutuneet ottamaan Iso-Britannian huomioon, koska maa vastusti tätä ajatusta täysin, von der Leyen sanoo.
– Puolustusyhteistyö on jopa ollut lamaantunut Iso-Britannian vastustuksen takia, ministeri lisää.
Saksa valmis kantamaan vastuuta EU:n puolustuksesta
Saksa haluaa syventää EU:n puolustusyhteistyötä ja saada aikaan puolustusliiton. Se aikoo kantaa myös lisää vastuuta, kun Britannia on jättämässä EU:n.
http://yle.fi/uutiset/saksa_valmis_kantamaan_vastuuta_eun_puolustuksesta/9024094
EU:n puolustusyhteistyö helpottuu Brexitin jälkeen
Nato-yhteistyön ohella Saksa haluaa syventää EU:n puolustusyhteistyötä kohti puolustusunionia.
– Olemme pitkään joutuneet ottamaan Iso-Britannian huomioon, koska maa vastusti tätä ajatusta täysin, von der Leyen sanoo.
– Puolustusyhteistyö on jopa ollut lamaantunut Iso-Britannian vastustuksen takia, ministeri lisää.