Brexit ja sen seuraukset

Oikeastaan taitaa puhua edelleen omiaan jos EUn pääneuvottelija sanoo että sopimus on mahdollinen. Eli aika varmasti voi sanoa että jatkoa tulee ellei sopimusta ehditä hieroa valmiiksi.
Tulihan se sieltä, lykkäystä haetaan, jos sopimusta ei allekirjoiteta.
 
Olen jo aikoja sitten pudonnut kärryiltä UK:n neuvottelutavoitteiden osalta. Äänestyksen aikana pro-brexit puoli toki esitti jos jonkinlaisia toiveiden tynnyreitä, mutta mitä esimerkiksi Boris Johnson nyt ihan oikeasti on vaatimassa?

Alun alkaen olen pitänyt neuvottelutavoitteiden ykkösenä sitä, että muiden pelurien kortit katsotaan viimeistä hanttia myöten. Ja sama peli jatkuu edelleen. Todennäköisintä on se, että Britannia asemoi itseään uudestaan Ytimissä. Saksan ja Ranskan keskinäinen lähentyminen lienee SE polttavin probleema. Ja tällä näytelmällä kokeillaan avata Britannian painoarvoa ja vaikuttavuutta.

Kabinettityöskentelyn tosiolevat asiat ja yleisölle tarjottava aineisto eivät välttämättä juurikaan kohtaa toisiaan millään tasolla.
 
Kysymyksiä, mutta ei vastauksia. Olen jo aikoja sitten pudonnut kärryiltä UK:n neuvottelutavoitteiden osalta. Äänestyksen aikana pro-brexit puoli toki esitti jos jonkinlaisia toiveiden tynnyreitä, mutta mitä esimerkiksi Boris Johnson nyt ihan oikeasti on vaatimassa?

Periaatteessa se uusi laki EI rajaa Johnsonin vaihtoehtoja pelkästään kahteen asiaan, eli jatkojan hakemiseen tai sopimukselliseen eroon.

Hard brexit vaihtoehto on edelleen olemassa, koska jatkoaika riippuu EU:sta ja jatkoajan myöntämiseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielinen äänestys. Tottakai EU mielellään antaa jatkoaikaa, kun se pelautuu EU:n pussiin, mutta lakiteknisesti on myös lienee rajoitteita *****.

Eli periaatteessa hard brexit on edelleen Johnsonin työkalupakissa, se vain vaatii poliittista pelaamista. Eihän sitä tiedä, että miten hyvin Rinnettä 'voidellaan' tällä hetkellä brittien suurlähetystössä.

Eikä hard brexitiin EU:n puolelta tarvita kuin yksi ei-ääni.

----

*****
”Lähtökohtaisesti suhtaudumme jatkoaikaan myönteisesti, koska kova brexit (sopimukseton ero) olisi haitallinen paitsi Britannialle itselleen myös Suomelle. Olennaista on se, että Britannian pitää pystyä esittämään uskottava suunnitelma sille, miten asiat viedään oikeasti eteenpäin ja meneekö brexit-sopimus läpi”, Satonen sanoo.

”Pitää olla joku peruste jatkoajan myöntämiseen” -nevöhööd virkamies EU:ssa.
 
Onko tälläkään sopimuksella mitään mahdollisuutta tulla hyväksytyksi Britannian parlamentissa? Niissä suuntaa-antavissa äänestyksissä viime keväänä hylättiin ne n+1 vaihtoehtoa, vain jatkoaika hyväksyttiin ja sekin yhden äänen enemmistöllä.
 
Onko tälläkään sopimuksella mitään mahdollisuutta tulla hyväksytyksi Britannian parlamentissa? Niissä suuntaa-antavissa äänestyksissä viime keväänä hylättiin ne n+1 vaihtoehtoa, vain jatkoaika hyväksyttiin ja sekin yhden äänen enemmistöllä.
Jaa-a. DUP kertoi, että ei tue sopimusta. Boris voisi nyt mielestäni pelata all-in, ja laittaa tämä kansanäänestykseen: jos hyväksytte, eroamme; jos ette hyväksy, vedän EU-eron takaisin. Loppuisi ihmettely ja venkoilu, tavalla tai toisella. Ja kansa saisi sanoa sanansa tällä kertaa selvästi tietäen, mitä kumpikin vaihtoehto tarjoaa.
 
Brexit-sopimus vaikuttaa muun muassa Suomen yrityksiin ja kansalaisiin. Pelivaraa antaa siirtymäaika, joka kestää vuoden 2020 loppuun asti.

Sopimuksen kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Pitkin tätä vuotta on kuitenkin kirjoitettu monenlaisia arvioita siitä, miten brexit näkyy Suomessa.

1. Suomalaiset yritykset
Suurimmat vaikutukset brexitillä on Suomessa yrityksiin ja talouteen ylipäätään.

Brexit voi yllättää sadat yritykset tullimaksuillaan. Monta tuhatta suomalaista yritystä käy kauppaa brittien kanssa, mutta kaikilla ei ole vielä EU:n ulkopuolisessa kaupassa tarvittavia tullitunnuksia.

Brexit aiheuttaa monessa yrityksessä epätietoisuutta, ja jotkut valmistautuvat pahimpaan varmuuden vuoksi. Esimerkiksi hiomatarvikkeita valmistava Mirka on varautunut tappioihin ja liikevaihdon laskuun.

– Tavarat eivät todennäköisesti liiku asiakkaille niin nopeasti kuin tällä hetkellä. Siitä koituu lisäkustannuksia, arvioi Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg Uudestakaarlepyystä.

Kauppakamaria puolestaan työllistää brexitissä se, että EU:n ulkopuolelle vietäville tuotteille tarvitaan alkuperäistodistus. Todistuksia saa kauppakamarista.

Sopimukseton brexit olisi ollut Suomen kansantaloudelle kauhistus. Sopimuksen ansiosta Britannia noudattaa todennäköisesti siirtymäajalla EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Toisin sanoen Britannia osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin sekä noudattaisi EU:n kauppasopimuksia ”jäsenmaan tapaan”, kertoo ulkoministeriö (siirryt toiseen palveluun).

2. Tulli ja tilaukset brittiläisistä verkkokaupoista
Tulli on laskenut, että jos Britannian EU-ero astuu voimaan, tullattavat tavarat lisääntyvät 25 prosenttia. Tulli palkkaakin lisää väkeä.

Yritysten lisäksi tullien sumppuja lisäävät myös yksittäisten ihmisten tekemät netti-tilaukset Britanniasta. Tulevaisuudessa yli 22 euroa maksavista nettitilauksista pitää tehdä tulli-ilmoitus ja maksaa verot.

3. Matkustaminen Britanniaan
Todennäköisesti matkustamiseen ei tule muutoksia. Nyt Britanniaan matkustaessa Suomen passin tai henkilökortin on oltava voimassa koko matkan ajan eikä Suomen kansalainen tarvitse viisumia.

4. Suomalaiset Britanniassa
Siirtymäkaudella EU:n ja Britannian kansalaiset voivat todennäköisesti liikkua ja oleskella Britanniassa entiseen tapaan. Jossain vaiheessa ulkomaalaisten rekisteröitymisestä Britanniassa tulee kuitenkin pakollista, kertoo Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

5. Opiskelijoiden tilanne
Suomalaisten opiskelijoiden kohtalo Briteissä on epävarma. Siirtymäkaudella tuskin mikään muuttuu rajusti, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Kysymykseen voi hakea jonkinlaisia vastauksia Ylen jutusta, jossa asiantuntijat arvioivat sopimuksettoman eron vaikutuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden tilanteeseen.

6. Vaikutus tiedeyhteisöön
On povattu, että Britannian lähtö EU:sta saattaa olla katastrofi eurooppalaiselle tiedemaailmalle ja sen verkostoille. Myös suomalainen tiedeyhteisö kärsii.

Esimerkiksi lääkekehitysyhtiö Faronin perustaja ja johtaja Markku Jalkanen, että vuosien yhteistyö brittiläisten tutkijoiden kanssa voi pahimmillaan murentua yhdessä yössä.

Britannian perinteikkäät huippuyliopistot kuten Oxford ja Cambridge ovat aiemmin keränneet maailman parhaita tutkijoita. Nyt tutkijoiden tulo voi vaikeutua huomattavasti.
https://yle.fi/uutiset/3-11024906

Jos brittiparlamentti hyväksyy tänään torstaina saavutetun brexit-sopimuksen, Britanniassa oleskelevien EU-kansalaisten pitkä epävarmuus asemastaan muuttuu pitkäksi paperisodaksi byrokratian kanssa.

Tähän asti pitkin pitkää prosessia britanniansuomalaisten mielialat ovat vaihdelleet laidasta laitaan, kertoo Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa työskentelevä tutkijatohtori Saara Koikkalainen.

Hän on selvittänyt (siirryt toiseen palveluun) Lontoossa asuvien pohjoismaalaisten reaktioita brexitiin. Britanniassa asuu tällä hetkellä noin 92 000 Pohjoismaiden kansalaista, joista 15 000–20 000 on suomalaistaustaisia.

"Tuskin ketään heitetään ulos"
– Ihmisillä on ollut tunne, että eipä tässä juuri mikään muutu, ja toiset ovat ajatelleet, että kaikki muuttuu, Koikkalainen kuvaillee tuntemuksia.

Hän kertoo, että hankaluuksia voi olla luvassa vaikkapa terveydenhuollossa, sosiaaliturvassa, eläkkeissä ja vuokramarkkinoilla, vaikka brittihallinto on lupaillut, että entiset edut säilyvät EU-kansalaisilla.

– Tuskin ketään heitetään ulos, mutta arkielämään voi tulla lisävaivaa.

Koikkalaisen mukaan vastaisuudessa esimerkiksi työnantajat ja vuokranantajat joutuvat selvittämään, onko henkilö tullut maahan ennen brexitiä vai ei ja mikä hänen oleskelustatuksensa on. Se taas aiheuttaa ylimääräistä byrokratiaa.

Brexitiä varten on kehitetty kahdenlaisia oleskelulupia. Settled status eli pysyvä oleskeluoikeus on tarjolla heille, jotka ovat oleskelleet maassa brexitin siirtymäajan loppuun mennessä yhtäjaksoisesti viisi vuotta. Jos viisi vuotta ei ehdi tulla täyteen, silloin voi saada pre-settled statuksen eli väliaikaisen oleskeluluvan. Kun viisi vuotta täyttyy, voi anoa pysyvää oleskelulupaa. Ne pitää anoa, ja paperinpyöritys alkaa.

Vaikeusastetta lisää se, että oleskelun pitäisi olla yhtäjaksoista. Jos saa vaikka työkomennuksen Lontoosta New Yorkiin vuodeksi, niin yhtäjaksoinen oleskelu katkeaa ja etu voidaan menettää.

– Terveysviranomainen NHS on esimerkiksi jo ilmoittanut, että heidän pitäisi jokaisen EU-maista tulleen kohdalla tarkistaa, millainen oleskelustatus kullakin on. Miten se oikein sujuu, on hämärän peitossa. Tällä hetkellä oikeudet ovat olleet samat kuin briteillä, joten kyllä siitä jonkinlaista arjen haittaa tulee.

EU-kansalaisten rekisteri voi eriarvoistaa
Koikkalainen kertoo, että statuksestaan ei edes saa mitään kirjallista todistusta, vaan se selviää jonkinlaisesta numerosarjasta asiasta kertovassa verkkopalvelussa. Britanniassa ei ole väestörekisterikeskusta eikä ulkomaalaisista ole erityistä rekisteriä. Brexitin takia tällainen nyt luodaan EU-kansalaisille.

Koikkalainen kertoo esimerkin rekisterin luomasta eriarvoisuuden vaarasta:

– Tätä on pidetty hieman ikävänä riskinä. Jos esimerkiksi vuokranantajalla on kaksi ehdokasta, niin kuinka halukas hän on tarkastamaan EU-kansalaisen statusta, vaikka laki niin velvoittaisikin?

Huoli on nyt myös taloudellinen. Kuinka toimii sosiaaliturva, jos Britannian talous sakkaa ja työ menee alta? Entä siirtyvätkö eläkkeet, jos joutuu muuttamaan takaisin Suomeen? Koikkalaisen mukaan asioita ajatellaan nyt hyvin yleisesti oman tilanteen kautta.

– Jos aviomies on britti, niin meneekö hän ja lapset eri portista passintarkastuksesta kuin perheen äiti lomamatkalta palatessa?

Suomalaiset pieni ja pidetty ryhmä
Koikkalainen korostaa, että suomalaiset ovat todella pieni vähemmistö Britanniassa ja hyvin yhteiskuntaan sulautunut kielitaitoinen ja pidetty ryhmä.

– Monet eivät edes tiedä, keitä suomalaiset ovat. On aivan erilaista olla vaikka puolalainen, koska heitä vain on niin paljon enemmän ja heihin on helppo projisoida kaikenlaisia negatiivisia ajatuksia.

Syrjintää suomalaiset eivät ole tiettävästi kokeneet.

– Ihmisiä huolestuttaa se, että nyt he ovat tajunneet olevansa maahanmuuttajia siinä missä jotkin muutkin ryhmät, koska nyt erilaiset byrokraattiset esteet tulevat vaikuttamaan heidän elämäänsä.

Näin siitä huolimatta, että suomalaiset saavat Koikkalaisen mukaan usein hyvää palautetta tyyliin "kyllähän sinä saat tänne jäädä, vaikka toivottaisiin, ettei romanialaisia tulisi niin paljon". Erilaisia maahanmuuttajaryhmiä on alettu erotella.
https://yle.fi/uutiset/3-11025561

Jälkimmäisen kirjoittaja ei ole selkeästi asunut täällä pitkää aikaa taikka sitten juttua on editoitu. Syrjintä on ilmeistä ja sitä tapahtuu joka päivä. Suomalaisuus ei takaa yhtään mitään. Oli myös yllätys että meitä on 40 000 vähemmän kuin mitä tilastoissa on esitetty.
 
Viimeksi muokattu:
En nyt suoraan sanoen tullut juurikaan viisaammaksi siitä mikä tässä oleellisesti muuttui (Pohjois-Irlannin erikoisasema ei ulkona mutta ei sisälläkään, vähän niin kuin se paikka kasarmin ovella jossa et ole ulkona etkä sisällä ja päähine vaihtaa paikkaa päästä pois/päähän), melkoinen sekametelisoppa.

Lukusuositukset silti molemmille linkeille.

 
Tässä riittää käänteitä kuin parhaassakin saippuaoopperassa...
Britannian parlamentin konservatiiviehdokas Oliver Letwin aikoo esittää parlamentin istunnossa lauantaina aloitteen, joka käytännössä pakottaisi pääministeri Boris Johnsonin hakemaan lykkäystä EU-erolle, vaikka Johnson saisikin koottua tarvittavan tuen brexit-sopimuksensa taakse. Guardian-lehden mukaan aloitteella on tarvittava tuki parlamentissa.

Letwinin aloitteessa vaaditaan, että parlamentin alahuone hyväksyy brexit-sopimuksen lopullisesti vasta sitten, kun sopimuksen sisältämät EU-eroon liittyvät lait on parlamentissa hyväksytty. Aloite toimisi eräänlaisena vakuutena siitä, ettei brexit-sopimusta muuteta sen jälkeen kun parlamentti on hyväksynyt sen.

Koska kaikkia brexit-lakeja ei käytännössä saada mitenkään hyväksyttyä yhdessä päivässä, merkitsisi Letwinin aloitteen hyväksyminen sitä, että Johnsonin pitäisi sittenkin pyytää EU:lta lykkäystä Britannian EU-erolle.

Sunday Timesin mukaan hallitus aikoo perua brexit-äänestyksen jos Letwinin aloite hyväksytään parlamentissa tänään.
 
Klo 16:54: Letwinin ehdotus hyväksyttiin äänin 322 vastaan 306 :ROFLMAO:

adamscartoonboriscasino150719a.jpg
 
Back
Top