Jos brittiparlamentti hyväksyy tänään torstaina saavutetun brexit-sopimuksen, Britanniassa oleskelevien EU-kansalaisten pitkä epävarmuus asemastaan muuttuu pitkäksi paperisodaksi byrokratian kanssa.
Tähän asti pitkin pitkää prosessia britanniansuomalaisten mielialat ovat vaihdelleet laidasta laitaan, kertoo Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa työskentelevä tutkijatohtori
Saara Koikkalainen.
Hän on
selvittänyt (siirryt toiseen palveluun) Lontoossa asuvien pohjoismaalaisten reaktioita brexitiin. Britanniassa asuu tällä hetkellä noin 92 000 Pohjoismaiden kansalaista, joista 15 000–20 000 on suomalaistaustaisia.
"Tuskin ketään heitetään ulos"
– Ihmisillä on ollut tunne, että eipä tässä juuri mikään muutu, ja toiset ovat ajatelleet, että kaikki muuttuu, Koikkalainen kuvaillee tuntemuksia.
Hän kertoo, että hankaluuksia voi olla luvassa vaikkapa terveydenhuollossa, sosiaaliturvassa, eläkkeissä ja vuokramarkkinoilla, vaikka brittihallinto on lupaillut, että entiset edut säilyvät EU-kansalaisilla.
– Tuskin ketään heitetään ulos, mutta arkielämään voi tulla lisävaivaa.
Koikkalaisen mukaan vastaisuudessa esimerkiksi työnantajat ja vuokranantajat joutuvat selvittämään, onko henkilö tullut maahan ennen brexitiä vai ei ja mikä hänen oleskelustatuksensa on. Se taas aiheuttaa ylimääräistä byrokratiaa.
Brexitiä varten on kehitetty kahdenlaisia oleskelulupia.
Settled status eli pysyvä oleskeluoikeus on tarjolla heille, jotka ovat oleskelleet maassa brexitin siirtymäajan loppuun mennessä yhtäjaksoisesti viisi vuotta. Jos viisi vuotta ei ehdi tulla täyteen, silloin voi saada
pre-settled statuksen eli väliaikaisen oleskeluluvan. Kun viisi vuotta täyttyy, voi anoa pysyvää oleskelulupaa. Ne pitää anoa, ja paperinpyöritys alkaa.
Vaikeusastetta lisää se, että oleskelun pitäisi olla yhtäjaksoista. Jos saa vaikka työkomennuksen Lontoosta New Yorkiin vuodeksi, niin yhtäjaksoinen oleskelu katkeaa ja etu voidaan menettää.
– Terveysviranomainen NHS on esimerkiksi jo ilmoittanut, että heidän pitäisi jokaisen EU-maista tulleen kohdalla tarkistaa, millainen oleskelustatus kullakin on. Miten se oikein sujuu, on hämärän peitossa. Tällä hetkellä oikeudet ovat olleet samat kuin briteillä, joten kyllä siitä jonkinlaista arjen haittaa tulee.
EU-kansalaisten rekisteri voi eriarvoistaa
Koikkalainen kertoo, että statuksestaan ei edes saa mitään kirjallista todistusta, vaan se selviää jonkinlaisesta numerosarjasta asiasta kertovassa verkkopalvelussa. Britanniassa ei ole väestörekisterikeskusta eikä ulkomaalaisista ole erityistä rekisteriä. Brexitin takia tällainen nyt luodaan EU-kansalaisille.
Koikkalainen kertoo esimerkin rekisterin luomasta eriarvoisuuden vaarasta:
– Tätä on pidetty hieman ikävänä riskinä. Jos esimerkiksi vuokranantajalla on kaksi ehdokasta, niin kuinka halukas hän on tarkastamaan EU-kansalaisen statusta, vaikka laki niin velvoittaisikin?
Huoli on nyt myös taloudellinen. Kuinka toimii sosiaaliturva, jos Britannian talous sakkaa ja työ menee alta? Entä siirtyvätkö eläkkeet, jos joutuu muuttamaan takaisin Suomeen? Koikkalaisen mukaan asioita ajatellaan nyt hyvin yleisesti oman tilanteen kautta.
– Jos aviomies on britti, niin meneekö hän ja lapset eri portista passintarkastuksesta kuin perheen äiti lomamatkalta palatessa?
Suomalaiset pieni ja pidetty ryhmä
Koikkalainen korostaa, että suomalaiset ovat todella pieni vähemmistö Britanniassa ja hyvin yhteiskuntaan sulautunut kielitaitoinen ja pidetty ryhmä.
– Monet eivät edes tiedä, keitä suomalaiset ovat. On aivan erilaista olla vaikka puolalainen, koska heitä vain on niin paljon enemmän ja heihin on helppo projisoida kaikenlaisia negatiivisia ajatuksia.
Syrjintää suomalaiset eivät ole tiettävästi kokeneet.
– Ihmisiä huolestuttaa se, että nyt he ovat tajunneet olevansa maahanmuuttajia siinä missä jotkin muutkin ryhmät, koska nyt erilaiset byrokraattiset esteet tulevat vaikuttamaan heidän elämäänsä.
Näin siitä huolimatta, että suomalaiset saavat Koikkalaisen mukaan usein hyvää palautetta tyyliin "kyllähän sinä saat tänne jäädä, vaikka toivottaisiin, ettei romanialaisia tulisi niin paljon". Erilaisia maahanmuuttajaryhmiä on alettu erotella.
www.is.fi
www.iltalehti.fi
