On se silloin kun perusratkaisut on 1980-luvulta.
Nyt jos katsotaan vähän isompaa kuvaa niin näissä muinaisissa 4GEN-vehkeissä kuten Rafale, Hornet, Gripen, Viper, Eagle, EF jne, soppaa on laitettu runkoon 3-6000 kg. Ikäluokan poikkeus on Flanker jossa on tosi isot tankit (9 tonnia).
Siirrytään museovehkeistä nykyaikaan, F-22A 8000kg, F-35A 8300kg, Su-57 10300kg, J-20 11300kg.
Jos ulkoinen lisätankki olisi fantastisen hieno keksintö, 5GEN koneissa olisi varmaan pieni sisäinen tankki ja paljon lisäsäiliöitä. Sen sijaan maasta ja tehtävätyypistä riippumatta kaikki ovat suunnitelleet isot sisäiset tankit ja ulkoisia käytetään vain kun uhka on vähäinen tai olematon, koska ne lähtökohtaisesti tekevät mistä tahansa koneesta huonomman kuin mitä se voisi olla.
Hornetiin verrattuna Rafale ei tarjonne erityistä suorituskykyloikkaa toimintasäteen tai -ajan osalta.
Oma yksinkertainen käsitykseni on, että häivekone + lisätankki on no-no, joten häivekoneissa ei lisätankkeja harrastella. Ei-häive-koneissa ei samaa ongelmaa ole.
Detalji: Raptorissa on kyllä tankit olemassa, erityisesti siirtolentoja varten. Mutta toisaalta F-22 fuel fraction on myös alhaisempi kuin edeltäjänsä F-15.