EU - onko järkee vai ei?

Euroalue on surkea esitys.
1. Meillä on tarjolla enemmän kuin 10 eri kieltä
2. Meillä on tarjolla enemmän kuin 10 eri talouden peruslähtökohtaa ja laskentatapaa.
3. Meillä on ainakin 10 erilaista kilpailualuetta keskenämme.

Kateellisia keskenään, siten toisilleen sopimattomia.. Mahdoton tehtävä..
 
Kyllä minäkin kannatan Natoon liittymistä, mutta pitää olla myös realisti. Suomi ei ihan heti tule Natoon liittymään, jos koskaan.

Uskon että kynnys kohdistaa aggressiota EU-maahan on suurempi kuin maahan joka ei ole EU:ssa. Mutta miten on euron osalta?

Mitä suurimmalla todennäköisyydellä asetelma on juuri tämä eli EU tuo hiukan suojaa ulkoisia aggressioita kohtaan tai ilmaisen asian ennemmin niin, että EU:n ulkopuolinen valtio ulottaa mielummin aggressionsa ensin maihin jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita ja tämän jälkeen jäsenmaihin (mikäli tarvetta on). Tilanne on kuitenkin se, että EU tuo edes jollain tasolla turvaa talousyhteisönä, mutta en kuitenkaan pidä - EU:n rakenteen tähden - tilannetta sellaisena, että EU:n taholta tulevat turvatakuut olisivat kovinkaan uskottavat.

Minusta järkevämpää ja turvallisuuspolitiikan kannalta olennaisempaa onkin kysyä, että ovatko EU:n turvatakuut uskottavia vai eivät ja jos ovat niin millä perusteella.

Suomen aseman kannalta on myös merkittävää se, että kuinka oletettavaa on se, että EU:n merkittävimmät valtiot ovat valmiit uhraamaan "verta, hikeä ja kyyneliä" Suomen tähden. Ilman näiden maiden tukea on vaikea kuvitella, että muutakaan tukea merkittävässä määrin tulisi - Eesti ja Ruotsi nyt olettaen tukisivat jotakuinkin kaikissa tilanteissa mutta entäpä muut jos Saksa tai Iso-Britannia tai Ranska ei lähde mukaan?

vlad.
 
http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198194-eurostat-suomi-on-eun-ykkonen

Eurostat: Suomi on EU:n ykkönen




  • EU-maiden julkiset menot suhteessa BKT:hen.

  • Valtiontalouden menot kasvavat suhdanteista piittaamatta.

Lippu salkoon, olemme nyt ykkönen. Nimittäin Eurostatin uutisen(7.7.2015) mukaan Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat nousseet suurimmaksi koko Euroopan Unionin alueella. Edellisten vuosien kestosuosikit Ranska ja Tanska tippuivat pois kultakannasta. Viime vuosien jatkuva kotitalouksien verotuksen korottaminen ja julkisen sektorin kasvattaminen suhdanteista piittamatta ovat tuottaneet siis hedelmää.

Virkamies voi hyvin, yksityinen sektori kärsii

Meillä on pilkattu Kreikan valtavan kokoista julkista sektoria, jonka virkamiehet nauttivat perustuslain suojaa irtisanomiselta. Suomessa vastaavaa perustuslakia ei tarvita, vaan hallinnon järkeistäminen nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen estetään vetoamalla "puolustuskyvyttömiin vanhuksiin ja lapsiin". Tässä kohtaa sivutetaan herkästi, että meiltä löytyy runsaasti kohteita, joiden rahoitusta voitaisiin miettiä uudelleen:

  • Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet. Suoria tukia jaetaan noin kahden miljardin euron ja epäsuoria neljän miljardin euron edestä. Ruotsissa tuet ovat huomattavasti pienempiä, mutta silti länsinaapuria väitetään hyvinvointivaltioksi.
  • Suomen yritystuet ovat käytännössä rahan siirtoa terveiltä yrityksiltä sairaille yrityksille. Suorat tuet, takaukset ja lainat nousevat lähemmäksi 1,5 miljardia euroa. Kun peräti 70 prosenttia suuryrityksistäsaa yritystukea, niin järjestelmää ei voi nimittää terveeksi. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että moni aloittava yritys kaipaa pikemminkin hyviä ideoita kuin ELY-keskukselta lypsettyä rahaa.
  • Suomen virkamiehet nauttivat ylipitkiä loma-aikoja suhteessa yksityisen sektorin työntekijöihin. Pahimmillaan ero saattaa olla jopa kolme viikkoa. Usko tai älä, mutta tämä kaikki maksaa. Laskelmissa arvioidaan jopa kahden miljardin euroa lisälaskua. Käytännössä kyseessä on rahansiirto terveeltä yksityisen sektorin työntekijältä julkisen sektorin virkamiehelle.
Lisätään listaan vielä taksi- ja apteekkilupajärjestelmät, tehoton vuorotteluvapaajärjestelmä, ylipitkät ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset ja ay-maksujen verotuki. Näin vaan alkajaiseksi. Suomen ongelmana ei ole heikko yksityinen sektori vaan valtiovallan kyvyttömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia.

Samaa mieltä.

Kenen syyksi virkamiehen liioitellut edut, maailman kovimmat maataloustuet, taksi- ja apteekkilupajärjestelmät voidaan lukea? EU vai Suomi? Veikkaan Suomea.
 
Viitaten viimeaikaisiin tapahtumiin on otsikon kysymkseen helppo vasta. Ei sitten mitään järkeä. Toisaalta eu:lla ja nykyisellä kriisillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Eu on idea. Nykyiseen kriisiin ja euroleikkirahaan liittyy toteutus. Eu voi olla olemassa. Sen ei vai tarvitse olla sidottuna yhteisvaluuttaan.
Yhteisvaluuta taas ei toimi ellei kaikki ole sidottu liittovaltioon. Mielestäni tässä hajoaa Eu:n idea. Se on parodia.

Yhteisvaluutta ideaa taas lähdettiin isojen poikien toimesta ajamaan mm. Sen vuoksi että saksa sai yhdistyä.
Saksan piti sitoutua täysin tähän valuuttaan yhtenä yhdistymisen ehtona. Tarkoituksena viedä saksalta mahdollisuus nousta jälleen euroopan suurvallaksi.Ainakaan taloudellisesti. Saksa tosin teki sen silti,mutta se on eri juttu.
Englanti siellä taustapiruna hääri. Maa joka ei itse ole eurossa.

Tästä tulee yhtymäkohta 20 ja 30-luvun sotakorvauksiin. Ideä oli täysin sama. Joidenkin saksalaisten sotamuistelmista voi vielä lukea tavallisen sakun motiivia toiseen maailmansotaan. Se pohjautui juuri tuohon pelkoon että vihamieliset britit ja kumppanit tekevät saksasta maatalousmaan ja pienentävät väkilukua kymmenillä miljoonilla.
Vaikea kuvitella saksaa Merkelin jälkeen, mutta jos sieltä lähtisi paikalliset persut nousemaan, niin tuosta saa sitä polttoainetta aivan kuten vanhaan hyvään aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Samaa mieltä.

Kenen syyksi virkamiehen liioitellut edut, maailman kovimmat maataloustuet, taksi- ja apteekkilupajärjestelmät voidaan lukea? EU vai Suomi? Veikkaan Suomea.

Päätökset jotka johtivat Suomen julkishallinnon kustannusten kasvuun ja valtion velkaantumiseen tehtiin Vanhasen sekä Kataisen hallituksen aikana. Katainen oli kummassakin hallituksessa keskeisenä päättäjänä. Yhteiskunnan kulut ja korkea kustannustaso jäivät pysyviksi rasitteiksi vaikka samanaikaisesti tulot vähenivät..

Päätökset ovat täysin kotimaisia, omien hallitustemme tekemiä.

Maataloustuki on hieman erikoistapaus. Me maksamme sen EU:lle joka tapauksessa, tuloutuipa se sitten kotimaisille tuottajille tai ulkomaisille. Toisaalta se on jo rakenteellisesti väärin, meidän pitäisi maksaa reilu ja todellinen hinta elintarvikkeista. Ikävä kyllä kaikkialla ollaan päädytty tukemaan ruuantuotantoa. Suomalaisilla olisi hyvin varaa maksaa (nykyiseen verrattuna) jopa kaksinkertainen hinta käyttämistään elintarvikkeista. Näin päästäisiin eroon maataloustuista.

Maataloudesta olisi hyvä huomioida että tuottajien osuus Suomen koko elintarviketuotannosta on vain n. 8%:ia (kaupan osuus n. 45 %, elintarviketeollisuus n. 40 %:ia, + pieni osa veroja jne..) Tuottajille menevä osuus maataloustuesta jää loppuviimeksi varsin vähäiseksi kokonaisuuteen nähden.

Jokainen voi päättää itse pitäisikö Suomesta lopettaa koko elintarvikeiden tuotanto ja -teollisuus.
 
Me maksamme sen EU:lle joka tapauksessa, tuloutuipa se sitten kotimaisille tuottajille tai ulkomaisille. .
Suomessa valtaosa maataloustuista on kansallista tukea, eli ihan suomalaisten itsensä maksamaa suomalaisille tuottajille, ilman EU:ta välissä. Jostain syystä maataloustukien puolustajat "unohtavat" mainita tämän about aina?

Kalliimpia hintoja Suomessa ei kaivata. Toivotan mielelläni Suomeen tervetulleeksi Lidlin kaltaisia kilpailua luovia tahoja haastamaan S- ja K-ryhmää. Toivotan tervetulleeksi myös ulkomaalaiset halvat elintarvikkeet.

Suomen aseman kannalta on myös merkittävää se, että kuinka oletettavaa on se, että EU:n merkittävimmät valtiot ovat valmiit uhraamaan "verta, hikeä ja kyyneliä" Suomen tähden. Ilman näiden maiden tukea on vaikea kuvitella, että muutakaan tukea merkittävässä määrin tulisi - Eesti ja Ruotsi nyt olettaen tukisivat jotakuinkin kaikissa tilanteissa mutta entäpä muut jos Saksa tai Iso-Britannia tai Ranska ei lähde mukaan?
Tarkoitat sotilaallista tukea? Täytyy myös huomioida taloudelliset sanktiot, pakotteet ym., jotka eivät välittömästi Suomea auta, mutta joilla voi olla jonkinlainen merkitys.
 
Viimeksi muokattu:
Luonnon vieraslajeista aiotaan päästä eroon lain voimalla. EU:n ajama hävittämispakko on Helsingin yliopiston profesorin Seppo Turusen mielestä täysin turha, koska lajit ovat jo sopeutuneet ihmisen muutenkin pilaamaan luontoon.

Lupiineja, jättipalsamia, minkkejä ja supikoiria ollaan tuomitsemassa hävitettäviksi lain voimalla Suomen luontoon kuulumattomina. Hävittämispakkoa vaativa lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Tontinomistajien pitäisi ryhtyä juurimaan vieraslajeja alueeltaan jo ensi vuonna.

Helsingin yliopiston professori Seppo Turunen teilasi perjantaina Ylen aamu-tv:ssä hankkeen täysin.

Vieraslajeista, jotka ovat päässeet vakiintumaan mantereelle, on täysin turha toivo päästä eroon.

– Kuulostaa aikamoiselta hätiköinniltä. Suomessa on 950 vieraslajia ja ihmiset eivät edes tunne suurinta osaa niistä, Turunen sanoi.

Lakiesityksessä on listattu haitallisiksi 157 vieraslajia. Useimmat niistä ovat professorin mukaan kasvi- tai eläintieteeseen perhetymättömillekin tuntemattomia.

– Näistä tunnetaan vain muutama, kuten lupiini, minkki tai rotta, Turunen sanoi.

Kissakin vahingollisten vieraslajien listalla
Turunen kummastelee, haluaako lainsäätäjä poistaa kissatkin, koska nekin luetellaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Vieraslajeista on monia mielipiteitä ja Turunen pitääkin vieraslajen poistovimmaa ideologisesta värittyneenä.

– Vieraslajeista on haittaa vain eristyneillä saarilla, joilla on paljon endeemisiä lajeja, joita ei missään muualla ole. Siellä rotat, kissat ja käärmeet ovat tappaneet lajeja sukupuuttoon. Sieltä tämä häly on levinnyt maailmalle, ja siitä on tullut päähänpinttymä joillekin suojelijoille, Turunen arvioi.

Lakiesitys perustuu valtioneuvoston parin vuoden takaiseen periaatepäätökseen. Kimmoke on tullut EU:lta.

Vain muutamasta lajista todellista vahinkoa
Turunen myöntää, että joistakin lajeista on perusteltua päästä eroon. Sellainen on jättiputki alalajeineen.

– Jos sellainen on pihalla, totta kai se pitää hävittää, mutta varovaisesti, koska se on myrkyllinen, Turunen sanoi.

Tutkijan mukaan jättiputkesta voitaisiin vielä päästä eroon, toisin kuin lupiineista tai jättipalsamista.

– Vieraslajeista, jotka ovat päässeet vakiintumaan mantereelle, on täysin turha toivo päästä eroon. Useimmista lajeista luonto selviää aivan hyvin.

– Keski-Euroopassa on asiaa tutkittu ja on todettu, ettei luonnon ekosysteemille ole vieraslajeista mitään haittaa, Turunen sanoi.

"Vieraslajit lisäävät luonnon monimuotoisuutta"
Professori Turusen mielestä vieraslajit rikastuttavat luontoa, lisäävät monimuotoisuutta.

– Niissä on sellaisia kasveja, jotka ovat syksyllä tärkeitä hyönteisille tai perhosille. Muuten niitä olisi vain vähän.

Yhdysvalloissa vieraslajeja on lähes 50 000 ja tämä on lisännyt lajistoa 15-20 prosenttia.

Vieraslajit viihtyvät ihmisen jo pilaamassa ympäristössä, teiden varsilla, pihamailla ja joutomailla.

– Lajeja on hävinnyt samaan aikaan vain prosentin verran ja sekin on ollut lähinä maatalouden syytä, Turunen sanoi.

Professori Turusen mielestä vieraslajien suhteen kannattaa olla kuitenkin valppaana. Ulkomailta tuotavien kasvien ja eläinten mukana saattaa tulla haitallisia, tauteja aiheuttavia lajeja. Jos ne pääsevät leviämään, ne aiheuttaisivat tuhoja maataloudelle ja kasvihuoneviljelyksille.

Tontin omistajalle sakot, jos vieraslajeja ei hävitetä
Lakiesityksessä vieraslajien hävittäminen sälytetään tontin omistajalle. Omistajaa sakotetaan, ellei tämä hävitä tai ainakin rajoita vieraslajin leviämistä.

– Edes minkit ja supikoirat eivät vähene, vaikka niitä metsästetään. Niiden hävittäminen antaa vain poikasille lisää reviiriä levitä.

Professorin mielestä ihmisten pitää vain tulla toimeen vieraslajien kanssa.

– Luonto tulee ainakin toimeen niiden kanssa.

Olettekos kuulleet sellaisesta kauheasta vieraslajista kuin ihminen.

Ihminen on kädellisistä laajimmalle levinnyt, älykkäin ja runsaslukuisin laji.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa valtaosa maataloustuista on kansallista tukea, eli ihan suomalaisten itsensä maksamaa suomalaisille tuottajille, ilman EU:ta välissä. Jostain syystä maataloustukien puolustajat "unohtavat" mainita tämän about aina?

Kalliimpia hintoja Suomessa ei kaivata. Toivotan mielelläni Suomeen tervetulleeksi Lidlin kaltaisia kilpailua luovia tahoja haastamaan S- ja K-ryhmää. Toivotan tervetulleeksi myös ulkomaalaiset halvat elintarvikkeet.

Eiköhän se liene vain hyvä että reilut puolet tuotantotuesta maksetaan suoraan kansallisesti..EU:n kautta maksetusta jää osa maksamastamme tuesta palatutumatta.
Kyllä niissä Lidl'inkin elintarvikkeissa on maatalouden tuotantotukea..sitä on lähes kaikissa tuotetuissa elintarvikkeissa. Yksipuolinen (yhden maan luopuminen tuista) johtaa vain kyseisen maan oman tuotannon loppumiseen. Monet valtiot haluavat ylläpitää omaa elintarviketuotantoaan. Kaiken lisäksi tukia maksamalla. Jääköön jokaisen itsensä mietittäväksi miksi ne tekevät näin?

Suomi on aika pieni, harvaan asuttu ja syrjäinen markkina-alue. Se vaikuttaa elintarvikkeiden hintatasoon, varsinkin kun ainakin tuoretuotteiden osalta myös kuljetukset ja jakelu muodostaa merkittävän kustannuksen. On vaikea uskoa että lopettamalla oma tuotanto ja tukeutumalla pelkästään tuontiin saisimme itsellemme halvempia elintarvikkeita. Tuskinpa tänne on tulossa kovin montaa uuttaa kauppaketjua. Hintatasoon niilläkään ei olisi vaikutuksia. Esimerkiksi Lidl hinnoittelee tuotteensa suomalaisten markkinoiden ehdoilla. Saksan marketeissa samat tuotteet ovat huomattavasti halvempia kuin meillä. Suomalaisen yhteiskunnan heikompi kilpailukyky/tuottavuus (tuotannossa ja jakelussa) välittyy myös elintarvikkeiden hintoihin, verrattuna muihin maihin.

Olen myös samaa mieltä siitä että maataloustuki tulisi lopettaa (kaikkialta). Suomalaisilla olisi varmasti varaa maksaa elintarvikkeiden tuottajille niiden oikea markkinahinta. Jokainen saisi myös itse miettiä/päättää miten varmistaa elintarvikkeiden riittävyyden kriisitilanteissa omalta kohdaltaan.
 
Eiköhän se liene vain hyvä että reilut puolet tuotantotuesta maksetaan suoraan kansallisesti..EU:n kautta maksetusta jää osa maksamastamme tuesta palatutumatta.
On siinä se hyvä puoli, että niistä voidaan päästä eroon päättämällä asia täällä Suomessa ilman EU:n kantaa. Kansallisista maataloustuista luopuminen ei johda maataloustukien loppumiseen, sillä EU maksaa osan maataloustuista.

Kyllä niissä Lidl'inkin elintarvikkeissa on maatalouden tuotantotukea..sitä on lähes kaikissa tuotetuissa elintarvikkeissa.
Sehän kelpaa minulle hyvin, jos ulkomaalaiset subventoivat minun elintarvikeostoksia (toki Lidl myy myös kotimaisia tuotteita). Vastaavasti varmaan venäläisille suomalaisia elintarvikkeita ostavalle kelpaa mainiosti, että suomalainen veronmaksaja tukee hänen ostoksiaan.. Agraarisosialismista on päästävä eroon.
 
Tarkoitat sotilaallista tukea? Täytyy myös huomioida taloudelliset sanktiot, pakotteet ym., jotka eivät välittömästi Suomea auta, mutta joilla voi olla jonkinlainen merkitys.

Taloudelliset sanktiot hyökkääjää kohtaan eivät saa olla koko paketti - niiden pitäisi olla osa pakettia eli niiden ohella tarvetta olisi myös muulle tuelle (eli sotilaalliselle tuelle tulipa se muodossa missä tahansa).

Taloudellisten sanktioiden langettaminen voi tuntua riittävältä avulta Brysselistä katsoen, mutta jos mietitään tilannetta Suomessa (tai missä tahansa maassa Venäjän naapurissa) ne eivät lämmitä läheskään samalla tavalla, koska niiden huomattava ponsi on toive siitä, että niillä saadaan jotain ratkaisevaa aikaan mutta se ratkaiseva voi tulla vuoden, kahden tai vasta kolmen päästä eli aikana jolloin sanktiot lopulta vaikuttavat hyökkääjän valtiontalouteen. Onko Suomi siis tämän ajan yksin ja Brysselissä väki paukuttaa tyytyväisenä käsiään ja myhäilee "tehneensä kaiken"?

Joidenkin maiden asema Venäjän naapurina on parempi kuin toisten ja jos tarkastellaan Euroopan suuntaa niin onneksi Suomen asema ei ole huonoimmasta päästä, joskaan ei paraskaan.

vlad.
 
Saisiko Suomi suurta sotilaallista apua siksi, että on EU-maa? En jotenkin jaksa uskoa siihen. Siksi toivon, että jos EU:lla on jotain vaikutusta, niin se on mahdollisimman suuri ehkäisevä vaikutus, joka tulisi mm. suurten sanktioiden pelossa.
 
Saisiko Suomi suurta sotilaallista apua siksi, että on EU-maa? En jotenkin jaksa uskoa siihen. Siksi toivon, että jos EU:lla on jotain vaikutusta, niin se on mahdollisimman suuri ehkäisevä vaikutus, joka tulisi mm. suurten sanktioiden pelossa.

En usko Suomelle lohkeavan suuren suurta sotilaallista apua EU:n suunnalta - jokunen yksittäinen valtio (lähinnä Ruotsi ja Eesti - joiden apu ei suuren suurta ole tunnetuista syistä johtuen) voi auttaa mutta kollektiiviseen sotilaalliseen apuun EU:n taholta en usko. Erään nelikirjaimisen puolustusliiton taholta uskoisin sellaista saatavan - tai siis erityisesti sellaista sotilaallista ja logistista apua joka hyödyttää Suomea ja paikkaa Suomen ilmeisiä puutteita.

Itsekin toivon EU-jäsenyyden juuri sen jäsenyyden kautta antavan Suomelle edes hiukan suojaa ja nostavan kynnystä intervention suorittamiselle, ja se voi olla riittävä suoja/tuki tässä geopoliittisessa tilanteessa tällä kolkalla Eurooppaa. Mutta toisaalta jos Itämerenseutu muuttuu sotatoimialueeksi niin siinä tapauksessa asetelma kääntynee hyvin pian sellaiseksi, että Suomi on tavalla tai toisella sotatoimien kohteena ja tulee vedetyksi mukaan taisteluihin halusimmepa sitä tahi emme. Eräiden poliitikkojen väitteet siitä, että Suomi pystyisi pysyttelemään puolueettomana - sotatoimien ulkopuolella - mikäli Balttiassa soditaan on yhtä uskottavaa kuin neuvostoväitteet Mainilan laukauksista.

vlad.
 
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä asetelma on juuri tämä eli EU tuo hiukan suojaa ulkoisia aggressioita kohtaan tai ilmaisen asian ennemmin niin, että EU:n ulkopuolinen valtio ulottaa mielummin aggressionsa ensin maihin jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita ja tämän jälkeen jäsenmaihin (mikäli tarvetta on). Tilanne on kuitenkin se, että EU tuo edes jollain tasolla turvaa talousyhteisönä, mutta en kuitenkaan pidä - EU:n rakenteen tähden - tilannetta sellaisena, että EU:n taholta tulevat turvatakuut olisivat kovinkaan uskottavat.

Minusta järkevämpää ja turvallisuuspolitiikan kannalta olennaisempaa onkin kysyä, että ovatko EU:n turvatakuut uskottavia vai eivät ja jos ovat niin millä perusteella.

Suomen aseman kannalta on myös merkittävää se, että kuinka oletettavaa on se, että EU:n merkittävimmät valtiot ovat valmiit uhraamaan "verta, hikeä ja kyyneliä" Suomen tähden. Ilman näiden maiden tukea on vaikea kuvitella, että muutakaan tukea merkittävässä määrin tulisi - Eesti ja Ruotsi nyt olettaen tukisivat jotakuinkin kaikissa tilanteissa mutta entäpä muut jos Saksa tai Iso-Britannia tai Ranska ei lähde mukaan?

vlad.

Suomen asemaa voidaan ajatella myös siltä pohjalta että mikä se olisi jos olisimme jättäytyneet EU:n ja rahaliiton ulkopuolelle. Viimeaikojan tapahtumien valossa sanoisin että monet olisivat kärkkäästi arvostelemassa tällaista valintaa jälkikäteen.

EU:n yhteisen puolustuksen osalta tuli muutoksia perussopimukseen Lissabonissa 2008. Sopimusta neuvoteltaessa Suomen silloinen valtionjohto teki merkittävän heikennyksen maamme turvallisuuspoliittiseen asemaan. Kysymys ei ollut vahingosta vaan aktiivisesta ja (suoraan sanottuna) Suomen valtiollista turvallisuutta vaarantavasta maanpetturuudesta.

Suomi sanoutui merkittävällä tavalla irti EU:n keskinäisestä yhteisestä puolustusvelvoitteesta Lissabonissa uudistetussa EU:n perussopimuksessa. Tätä varten ko. sopimukseen tehtiin erikseen Suomea koskeva teksti/klausuuli, jossa sitoudumme/jättäydymme yhteisten turvatakuiden ulkopuolelle. Voimme olla 100 %:isen varmoja että tämä nostetaan muiden jäsenmaiden toimesta esille jos/kun Suomi joutuu painostuksen tai jopa äärimmillään hyökkäyksen kohteeksi. Siksi ei ole mitään syytä luottaa muiden EU-maiden apuun jos joudumme sotaan Venäjän kanssa. (käytännössä juuri tässä oli kysymys Halosen ja Tuomiojan rikoksesta)

Lainaus (sivu 20):http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/2170_suomen_ulkopolitiikan_idea_.pdf
Ulkoministeri Tuomiojan yritys liittoutumattomien maiden rajaamiseksi turvatakuiden ulkopuolelle ei kuitenkaan jäänyt akateemiseksi harjoitukseksi. Kyseisen sopimuskohdan lopullinen sanamuoto oli (puheenjohtajamaa Italian esittämä) kompromissi liittoutumattomien maiden ja eräiden Nato-maiden välillä. Sanamuoto päätyi ensin perustuslailliseen sopimukseen ja myöhemmin (perustuslaillisen sopimuksen kaaduttua) muuttumattomana joulukuussa 2007 hyväksyttyyn Lissabonin sopimukseen. Kyseessä on Lissabonin sopimuksen artikla 27.7; Suomeen liittyvä kohta on alleviivattu: Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Välittömästi tämän jälkeen sopimuksessa on lause, joka viittaa kaikkien puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevien määräysten soveltamiseen: Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin. Kun lukee sopimuksen tekstiä, tulee väistämättä mieleen kysymys siitä, kuuluuko Suomi EU:n turvatakuun piiriin vai ei. Eli onko Suomi rajannut itsensä EU:n turvatakuiden ulkopuolelle? Kysymys on relevantti kahdesta syystä. Ensiksi: Suomi halusi poikkeusklausuulin sopimustekstiin. Toiseksi: saimme poikkeusklausuulin sopimustekstiin.
Tätä nimenomaista sopimuskohtaa on toki käsitelty paljon muuallakin.

Korjatakseen em. sosialistien myyräntyötä Suomi on jälkeenpäin pyrkinyt lähentämään yhteyksiään NATO:on mm. isäntämaa-sopimuksen puitteissa. EU:n uusittuun perussopimukseen pohjautuen jäsenmaiden sotilaallinen puolustus toteutetaan käytännössä NATO:n resurssien kautta. EU:n turvatakuut perustuvat käytännössä täysin NATO:n jäsenyyteen (kts. yllä) . Se kattaa reilusti yli 90 %:ia EU-maiden kansalaisista. Siksi Euroopassa ei ole tarvetta kehittää muita yhteisiä, NATO:n ulkopuolisia, turvallisuus/sotilaallisia järjestelmiä. Tokihan NATO:n jäsenyyteen kuuluu että jokainen maa huolehtii oman maansa puolustusjärjestelmistä itsenäisesti.

Pidän myös varmana että Venäjä on selvittänyt nämä pykälät ja sitoumukset siltä osin mikä vaikutus niillä voisi olla heidän omiin intresseihinsä. Kyllä he tietävät sen ettei Suomi enää kuulu täysimääräisesti EU:n turvallisuustakuiden piiriin. Siksi en juurikaan luottaisi Ruotsin apuun. Heillä kun on ihan riittävästi mietittävää oman puolustuksensa osalta. Toisekseen voi hyvinkin olla että ruotsalaiset miettivät jo keinoja liittyä NATO:n jäseneksi. Jopa sellaisellakin tavalla ettei Suomi olisi mukana samassa "paketissa".
 
Tässä eräs puheenvuoro aiheesta, jonka perusteella pankkien pelastusoperaation seurauksena hintana oli euroalue:
""Kreikan velkojat tuhosivat euroalueen"
Kreikan velkojat, Saksa etunenässä, eivät ainoastaan pakottaneet Kreikkaa uusiin vyönkiristyksiin, vaan tuhosivat europrojektin sellaisena kuin me sen olemme tunteneet. He myös tuhostivat ajatuksen rahaliitosta askeleena kohti demokraattista poliittista unionia.
Vapaasti käännettynä näin kovia sanoja latelee Financial Timesin Wolfgang Münchau eilisessä kolumnissaan.
Hän pitää täysin käsittämättömänä valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen ehdotusta euromaan väliaikaisesta euroerosta. Tätä linjanmuutosta hän pitää merkittävämpänä kuin Kreikan ojentamista itsessään.
Vaikka Grexit vältettiin, se noussee uudelleen esiin poliittisten kriisien seurauksena. Münchau pitää erittäin epäuskottavana, että Kreikka pystyy toteuttamaan sille saneltuja ehtoja.
Johtavien euromaiden uusi toimintamalli, jossa heikompia kuritetaan tähän tapaan, on kolumnistin mielestä kestämätön.
Nimittäin tähän saakka euroa on pitänyt koossa poliittinen tahto. Hänen mukaansa vaikkapa Italia ei ole eurossa sen taloudellisten hyötyjen vuoksi. Italialaiset ovat halunneet ennen kaikkea olla mukana eurooppalaisessa integraatioprojektissa.
Kun europrojektin poliittinen ulottuvuus kärsii kolauksen, yhteisvaluutasta tulee puhtaasti utilitaristinen, taloudellista hyötyä korostava projekti. Tällaisena se on kolumnistin mukaan aiempaa haavoittuvampi, sillä useamman maan taloudelliset intressit voivat ohjata ne miettimään euron järkevyyttä.
Puhtaasti taloudellisessa mielessä euro on toiminut hyvin vain Saksan näkökulmasta, kohtuullisesti se on toiminut Hollannissa ja Itävallassa. Italialle euro taas on ollut taloudellinen katastrofi: maan tuottavuus ei ole kasvanut lainkaan sitten vuoden 1999. Ennen euroa Italian talous kasvoi, kolumnisti huomauttaa.
Euro ei Münchaun mukaan ole toiminut Suomessakaan, jonka alamäki alkoi Nokian luhistumisesta. Ranska menestyi rahaliiton alkuvaiheessa, mutta ei enää. Kirjoittajan mukaan on epäselvää, onko euro Espanjalle ja Portugalille hyvä asia.
Tällaisessa systeemissä joku haluaa lähteä ennemmin tai myöhemmin. Vertailukohteena hän käyttää Britanniaa, jossa pohditaan avoimesti EU-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja."
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/quotkreikan+velkojat+tuhosivat+euroalueenquot/a1067450
 
Joidenkin maiden asema Venäjän naapurina on parempi kuin toisten ja jos tarkastellaan Euroopan suuntaa niin onneksi Suomen asema ei ole huonoimmasta päästä, joskaan ei paraskaan.

vlad.

Juuri näin. Mutta mitä maita onkaan Venäjän naapureina?

Suurin osa on NATO:n jäsenmaita jotka ovat kattavan turvatakuun piirissä. Sitten on lisäksi muutama muu rajanaapuri, Georgia, Ukraina (ehkä Moldovan voisi myös laskea tähän) joiden osia Venäjä miehittää sotilaallisesti. Sitten on vielä jäljellä Valko-Venäjä jolla on omanlaisensa erityisasema Venäjän liittolaisena. Siellä on myös huomattava määrä Venäjän sotavoimien yksiköitä..

Ja, viimeiseksi rajanaapuriksi jääkin vain ja ainoastaan Suomi. Meillä on tosiaan erikoisasemamme. Olemme ainoa eurooppalainen rajanaapuri (NATO-maiden lisäksi) joiden alueella Venäjän armeija ei ole konkreettisesti läsnä..

Mielenkiintoinen kysymys on se kuinka kauan saamme säilyttää oman erikoisasemamme?

Henkilökohtaisesti en jättäytyisi kovin sinisilmäiseksi Venäjän aikeiden suhteen..nimittäin koko ajan tapahtuu asioita joilla pikkuhiljaa pyritään murentamaan itsenäisyyttämme ja kasvattamaan riippuvuuttamme Venäjästä. Ja, samalla vahvistamaan Venäjän asemaa Suomen taloudessa ja poliitiikassa.
 
Tällaisessa systeemissä joku haluaa lähteä ennemmin tai myöhemmin. Vertailukohteena hän käyttää Britanniaa, jossa pohditaan avoimesti EU-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja."
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/quotkreikan+velkojat+tuhosivat+euroalueenquot/a1067450

osuva arvio mutta tuo ajatus että "velkojat tuhosivat euroalueen" on niin syvältä :confused:..... nyt "enemmin" olisi parempi vaihtoehto kuin "myöhemmin" koska loppu tulee vääjämättä.
 
Tässä eräs puheenvuoro aiheesta, jonka perusteella pankkien pelastusoperaation seurauksena hintana oli euroalue:
""Kreikan velkojat tuhosivat euroalueen"
Kreikan velkojat, Saksa etunenässä, eivät ainoastaan pakottaneet Kreikkaa uusiin vyönkiristyksiin, vaan tuhosivat europrojektin sellaisena kuin me sen olemme tunteneet. He myös tuhostivat ajatuksen rahaliitosta askeleena kohti demokraattista poliittista unionia.
Vapaasti käännettynä näin kovia sanoja latelee Financial Timesin Wolfgang Münchau eilisessä kolumnissaan.
Hän pitää täysin käsittämättömänä valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen ehdotusta euromaan väliaikaisesta euroerosta. Tätä linjanmuutosta hän pitää merkittävämpänä kuin Kreikan ojentamista itsessään.
Vaikka Grexit vältettiin, se noussee uudelleen esiin poliittisten kriisien seurauksena. Münchau pitää erittäin epäuskottavana, että Kreikka pystyy toteuttamaan sille saneltuja ehtoja.
Johtavien euromaiden uusi toimintamalli, jossa heikompia kuritetaan tähän tapaan, on kolumnistin mielestä kestämätön.
Nimittäin tähän saakka euroa on pitänyt koossa poliittinen tahto. Hänen mukaansa vaikkapa Italia ei ole eurossa sen taloudellisten hyötyjen vuoksi. Italialaiset ovat halunneet ennen kaikkea olla mukana eurooppalaisessa integraatioprojektissa.
Kun europrojektin poliittinen ulottuvuus kärsii kolauksen, yhteisvaluutasta tulee puhtaasti utilitaristinen, taloudellista hyötyä korostava projekti. Tällaisena se on kolumnistin mukaan aiempaa haavoittuvampi, sillä useamman maan taloudelliset intressit voivat ohjata ne miettimään euron järkevyyttä.
Puhtaasti taloudellisessa mielessä euro on toiminut hyvin vain Saksan näkökulmasta, kohtuullisesti se on toiminut Hollannissa ja Itävallassa. Italialle euro taas on ollut taloudellinen katastrofi: maan tuottavuus ei ole kasvanut lainkaan sitten vuoden 1999. Ennen euroa Italian talous kasvoi, kolumnisti huomauttaa.
Euro ei Münchaun mukaan ole toiminut Suomessakaan, jonka alamäki alkoi Nokian luhistumisesta. Ranska menestyi rahaliiton alkuvaiheessa, mutta ei enää. Kirjoittajan mukaan on epäselvää, onko euro Espanjalle ja Portugalille hyvä asia.
Tällaisessa systeemissä joku haluaa lähteä ennemmin tai myöhemmin. Vertailukohteena hän käyttää Britanniaa, jossa pohditaan avoimesti EU-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja."
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/quotkreikan+velkojat+tuhosivat+euroalueenquot/a1067450

Velallisen asema ei ole kovin helppo.."Veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa."
Tämä kannattaa aina muistaa vaikka olisi kysymys isoistakin lainoista.

Euroalue mukautuu kyllä ajan kanssa mutta sitä ennen täytyy antaa "paskan pudota rattailta".

Suomen valtiontalouden (julkishallinnon) alamäki alkoi siitä että julkista taloutta ryhdyttiin paisuttamaan samanaikaisesti kun valtion tulot kääntyivät laskuun. Tätä erotusta ryhdyttiin paikkaamaan lainanotolla. Eikä virheen tehneet poliitikot kyenneet korjaamaan ongelmaa. Otettiin vain lisää lainaa ja kehuskeltiin kuinka hyviä valtionvarainministeitä meitä löytyykään..Katainen ja kaiken huippuna Urpilainen.

Niin kauan otettiin velkaa että tuli vastaa limitti..enää ei voidakaan ottaa lisälainaa. Nyt on pakko korjata kustannusrakenteita - periaatteessa aivan samalla tavalla kuin Kreikassa.

Kysymys ei ole monimutkaisista asioista…ne lienevät jopa liiankin yksinkertaisia ymmärrettäviksi. Aivan samanlaisia tapauksia (pienemmässä mittakaavassa) löytyy kymmenin tuhansin kunnallisilta oikeusavustajilta.

Kulutetaan enemmän kuin tienataan..ja jossain vaiheessa ei enää saakaan lisää lainaa. Vahän samaan tapaan kuin joskus aikoinaan "hullumies Huittisista - joka söi enemmän kuin tienasi".
 
Miltä tuntuisi kun kaveri jolle lainasit hyvää hyvyyttäsi, joka oli ahdingossa, tonnin ja alat (vuosien jälkeen lainattuasi lisää tonneja) kaikkien kauniiden pyyntöjen ja velallisen kaverisi valheellisten maksulupausten jälkeen koventamaan vaatimuksiasi takaisinmaksusta........ > Olet syyllinen velallisen ahdinkoon.....> Olet tuhoamassa velallisen elämän, talouden, avioliiton, olet lähettämässä lapset huostaan otettaviksi ect......olet ROISTO, KOULUKIUSAAJAj a SAIRAS PASKA...:confused:

Kannattiko lainata se vitun tonni häh? Kysyn vaan...?o_O
 
Back
Top