EU - onko järkee vai ei?


Kyllä on ja orwellisaari voi tehdä asiasta jopa kynnyskysymyksen. EUrostoliiton federalistit pelkäävät engelsmannien vatuloinnin johtavan koko Eurostoliiton hajoamiseen tai vähintään sen entistä vakavampaan horjumiseen, ja sen rinnalla aseiden täyskielto voi hyvinkin marginalisoitua vähäpätöiseksi kysymykseksi. Tällöin kieltodirektiivi voi yllättäen laajentua kategorisoidusti kattamaan kaikkia yli .22 ampuma-aseita. Jäsenmaiden todennäköinen vastustus horjuttanee Eurostoliittoa entisestään ja toivottavasti kaataa sen kokonaan.

Muussa tapauksessa Suomen vellihousupoliitikot tuskin kykenevät tätä väkisin läpi runnottavaa kieltohanketta vastustamaan. Siinähän voi mennä vaikka kovapalkkainen EU-politrukin virka sivusuun ja mitähän ne meistä lattekuppiensa äärellä ajattelevat.

Suomi irti eurosta ja EUrostoliitosta!
 
Itse en toivo Brexitiä välttämättä, mutta toivoisin että Britannia aiheuttaisi sen mitä PS on toivonut: Vähemmän mutta parempaa EU:ta kaikille.

Ei näytä hyvältä sen suhteen.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Britit venyttävät huippukokousta, Kreikka veti kriisi-kortin esiin
PolitiikkaEUTurvallisuusVaalit

2016024568061.jpg

KUVA: EPA
Siirtotyöläisten sosiaalietuudet jumiuttavat EU:n valtiojohtajien huippukokousta.


Euroopan unionin päämiesten huippukokous venyy siirtotyöläisten sosiaalietuuksia koskevan kiistan takia. EU:n puheenjohtaja Donald Tuskväläytti jopa mahdollisuutta, että kokous voisi venyä aina sunnuntaille saakka.

Auki on yhä kysymys siitä, kuinka monta vuotta maa voisi olla poikkeusmenettelyssä, jossa se voisi maksaa alempaa sosiaaliturvaa siirtotyöläisille. Aikahaarukka on elänyt seitsemän ja 13 vuoden välillä.

Yhden työntekijän kohdalla on puhuttu neljän vuoden alemmasta sosiaaliturvasta. Myös kiista lapsilisistä elää yhä. The Telegraphin mukaan kyse on lähinnä siitä, miten lapsilisien indeksoinnissa otetaan huomioon nykyisiä lapsilisiä saavien asema. Ilmeisesti kompromissina esitetään jonkinlaista siirtymäaikaa.

Oman lusikkansa soppaan toi Kreikan pääministeri Alexis Tsipras, joka laittoi perjantaina asioita hieman mittasuhteisiinsa. Tsipras sanoi käyttävänsä brittien sosiaaliturva-asiassa veto-oikeutta, ellei Britannia sitoudu pitämään Kreikan pohjoisrajaa auki pakolaisille.

”Meidän täytyy auttaa Britanniaa. Mutta Britannialla on vain kansanäänestys kesäkuussa. Meillä on kriisi, joka iskee meihin tänään”, Tsipras sanoi TheTelegraphin mukaan

Tsiprasilla on läheiset suhteet Saksan liittokansleri Angela Merkeliin, jonka kanssa Tsipras on vääntänyt niin Kreikan rahoitusongelmista kuin erityisesti Kreikkaa ravisuttavasta pakolaisongelmasta. Merkelin ja Tsipraksen sanotaan tulevan hyvin toimeen keskenään.

Belgia ja Ranska taas haluavat ottaa briteiltä luulot pois sen suhteen, että kansanäänestyksen jälkeen olisi vielä paluuta neuvottelupöytiin, jos äänestystulos on kielteinen.






Belgian pääministeri Charles Michel on ranskalaislähteiden mukaan vaatinut yhdessä Ranskan kanssa ”kerrasta poikki” -lauseketta brittien kanssa tehtävään sopimukseen.

Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei halunnut spekuloida kansanäänestyksen jälkeisiä aikoja.

”Minä olen insinööri, enkä vastaa jos alkuisiin kysymyksiin”, Sipilä kuittasi tullessaan alkuperäisestä aikataulusta siirtyneeseen päämiesten lounastapaamiseen.

Kreikan koplauksesta Sipilä totesi, että rajojen sulkemisen ja pussiin jäämisen ongelma tuli illallisella monta kertaa esille. Sipilän mukaan huoli on laittanut vauhtia myös hotspottien (pakolaisten rekisteröintipaikkojen) kuntoon saattamiseen.

Sipilä ei halunnut arvioida kokouksen aikataulun venymistä, eikä kiistänyt, etteikö teatteristakin olisi kysymys, kun kokousta venytetään.

"Sitä näyttää tähän lajiin (politiikkaan) liittyvän."

Hänen mukaansa lapsilisien indeksointi on järkevää, mutta talouden hyödyt jäävät pieniksi. Edut häviävät Sipilän mukaan byrokratiaan.
 
Kauppalehdykkä kirjoitti:
Merkelin ja Tsipraksen sanotaan tulevan hyvin toimeen keskenään.

Yök. Siinä ne EU:n toivot?

Handelimagasiini kirjoitti:
Minä olen insinööri, enkä vastaa jos alkuisiin kysymyksiin”, Sipilä kuittasi tullessaan alkuperäisestä aikataulusta siirtyneeseen päämiesten lounastapaamiseen.

Etkä ole, vaan SUOMEN PÄÄMINISTERI jonka nimenomaan pitäisi miettiä jos-aikuisia kysymyksiä ennenkuin vatuloi jotain. On jo monta kertaa nähty ettei mies jossittele tarpeeksi.
 
Sama särähti minun korvaan, että vatulimestari ei jossittele. Sehän on poliitikon perustyötä jossitella. No onhan se jo nähty että Sipilä yrittää vetää pääministerin pestiä ikäänkuin yritysjohtaja ja sen takia ei hommasta tule mitään.
 
Sama särähti minun korvaan, että vatulimestari ei jossittele. Sehän on poliitikon perustyötä jossitella. No onhan se jo nähty että Sipilä yrittää vetää pääministerin pestiä ikäänkuin yritysjohtaja ja sen takia ei hommasta tule mitään.

Jep, ja useimmilla aloilla menestyksekäs yritysjohtajakin jossittelee sopivasti.
 
Sama särähti minun korvaan, että vatulimestari ei jossittele. Sehän on poliitikon perustyötä jossitella. No onhan se jo nähty että Sipilä yrittää vetää pääministerin pestiä ikäänkuin yritysjohtaja ja sen takia ei hommasta tule mitään.
Toisaalta oppositio ja vihervasemmisto lehdistö kovin hanakasti tuo näitä vatulointiteja esiin, se kylläkin on myönnettävä kovin moni asia kokenut matkanvarrella muutoksen.

Samanlaista vatulointia kaikki edelliset Hallitukset ovat harrastaneet, mutta se vatulointi on käyty poissa julkisuudesta.
 
Viimeksi muokattu:
Kohti äänestystä:
"Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite ilmoitti myöhään perjantai-iltana Twitterissä EU-maiden päässeen sopuun Britannian vaatimista paremmista EU-jäsenyysehdoista.
– Sopimus on tehty. Draama on ohi, Grybauskaite twiittasi noin yhdentoista aikaan illalla.
Britannia on muun muassa halunnut muista EU-maista muuttaville ihmisille alhaisemman sosiaaliturvan. Lisäksi Britannia on halunnut suojella Lontoon finanssikeskusta uusilta direktiiveiltä.
– Tämän neuvottelutuloksen pohjalta pääministeri David Cameron voi suositella briteille, että he äänestävät maansa EU-jäsenyyden jatkumisen puolesta. On tärkeää, että Britannia säilyy EU:n jäsenenä, pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoo hallituksen tiedotteessa.
Sipilän mielestä erityisesti ne Britannia-paketin kohdat, jotka koskevat parempaa sääntelyä sekä EU-lainsäädännön yrityksille aiheuttaman taakan keventämistä, ovat hyvin linjassa Suomen hallitusohjelman EU-linjauksen kanssa.
Suomen hallituksen mukaan osana pakettia talous- ja rahaliiton toiminnassa ja päätöksenteossa huomioidaan myös euroalueen ulkopuolisten maiden näkemyksiä ja oikeuksia.
Lisäksi jäsenmaat ja komissio sitoutuvat parempaan ja vähäisempään sääntelyyn sekä yritysten lainsäädäntötaakan keventämiseen. Osana sopua kaikille jäsenmaille annetaan myös mahdollisuus indeksoida lapsilisä lapsen asuinmaan tasolle sekä luodaan hätätilamekanismi, jolla jäsenmaa voi luvan saatuaan rajoittaa uusien, toisista EU-maista tulevien työntekijöiden tiettyjä sosiaalietuuksia määräajan."
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2016/02/20/eu-maat-sopivat-britannia-paketista/20161999/12
 
Britit saivat ainakin tämmöisiä myönnytyksiä BBC:n mukaan.
  • Child benefit payments to some migrant workers will be reduced
  • EU treaties will be amended so the UK "can never be forced into political integration" with other member states
  • The UK can pull an "emergency brake" to halt in-work benefit payments for migrants in the event of "exceptional" levels of migration
  • An "emergency safeguard" can be enacted to protect the City of London and ensure British businesses do not face "discrimination" for being outside the Eurozone
 
  • Child benefit payments to some migrant workers will be reduced
  • EU treaties will be amended so the UK "can never be forced into political integration" with other member states
  • The UK can pull an "emergency brake" to halt in-work benefit payments for migrants in the event of "exceptional" levels of migration
  • An "emergency safeguard" can be enacted to protect the City of London and ensure British businesses do not face "discrimination" for being outside the Eurozone

Brittien saamat "myönnytykset" tulisi nähdä pikemminkin koko EU:n kehittämisen kohtina. Mielestäni tässä nyt on käynyt niin, että yksi jäsenmaa on tehnyt voimakkaita aloitteita EU pelisääntöjen muuttamiseksi ja ne ovat tulleet hyväksytyiksi. Koska EU:n tavoitteenahan on harmonisoida lakeja, niin vapaaseen ihmisten ja pääoman liikkuvuuden periaatteeseen liittyen nämä samat sovitut asiat tulisi laajentaa koskemaa kaikkia muitakin jäsenmaita.
Tuosta selkeästi näkee että kaikilla EU mailla on samansuuntaisia intressejä oman maansa kohdalla. Samat uudistukset kaikille vaan kun hyvät ideat on hyväksytty.
Miksi niitä pitäisi jokaisen maan erikseen kysellä ja laittaa uhkavaatimuksia sisään?


.
 
Onneksi EU puuttuu meitä kaikkia vaivaavaan ongelmaan: 500 euron seteliin.
"Euroalueen keskuspankki EKP harkitsee suurimpien euroseteleiden poistamista käytöstä. Se perustelee aietta rikollisen rahaliikenteen haitoilla ja kiistää jahtaavansa rehellisten säästäjien rahoja. Kiistää tai ei, käytännössä setelisilppuri ajaisi käteisrahaa pankkeihin – sopivasti ennen kuin yleisönkin talletuskorot painuvat miinukselle"
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...atys-on-operaatio-suuret-setelit/20161992/170
 
Brittien saamat "myönnytykset" tulisi nähdä pikemminkin koko EU:n kehittämisen kohtina. Mielestäni tässä nyt on käynyt niin, että yksi jäsenmaa on tehnyt voimakkaita aloitteita EU pelisääntöjen muuttamiseksi ja ne ovat tulleet hyväksytyiksi. Koska EU:n tavoitteenahan on harmonisoida lakeja, niin vapaaseen ihmisten ja pääoman liikkuvuuden periaatteeseen liittyen nämä samat sovitut asiat tulisi laajentaa koskemaa kaikkia muitakin jäsenmaita.
Tuosta selkeästi näkee että kaikilla EU mailla on samansuuntaisia intressejä oman maansa kohdalla. Samat uudistukset kaikille vaan kun hyvät ideat on hyväksytty.
Miksi niitä pitäisi jokaisen maan erikseen kysellä ja laittaa uhkavaatimuksia sisään?


.

Jos UK eroaa EU:sta, niin onneksi Irlanti on edelleen EU:n jäsen. Englanti säilyy siis edelleen EU:n virallisena kielenä. Muuten menisi EU tiedottaminen haasteelliseksi noin niinkuin globaalisti ajateltuna. :)

Johannes
 
Jos UK eroaa EU:sta, niin onneksi Irlanti on edelleen EU:n jäsen. Englanti säilyy siis edelleen EU:n virallisena kielenä. Muuten menisi EU tiedottaminen haasteelliseksi noin niinkuin globaalisti ajateltuna. :)

Johannes
Onhan Maltallakin englanti virallisten kielten joukossa.
 
Vaikka tämä brittitouhu koetteleekin EU:ta, Cameronin tempaus koituu kansalliseksi eduksi, ja he todennäköisesti pysyvät unionissa. Cameronin hallitukselle ja muille EU-jäsenmaille on tärkää saada Britannian kansa vakuutettua siitä, että EU:n puitteissa Britannian tulevaisuus on turvattu. Näin ollen britit ovat saaneet mukavasti omia vaatimuksiaan läpi. Sosiaalietuuksien rajaaminen EU-maista tulevilta työntekijöiltä oli keskeinen kohta Cameronin vaatimuslistalla.

Euroalueen ulkopuolisten maiden suojelu valuuttaunionin päätösten vaikutuksilta herättää kiinnostusta kaikissa valuuttaunionin ulkopuolisissa maissa. Britannian ajama EU-linja, jossa vierastetaan syvälle menevää poliittista integraatiota ja korostetaan kevyempää kauppaan ja sisämarkkinoihin liittyvää yhdentymistä, saa paljon vastakaikua erityisesti Puolasta, Unkarista, Tšekistä ja Slovakiasta.

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_...rykseen__britannia_pidetaan_unionissa/8688222
 
Näkökulma

Brexitiä on kuvattu jonkinlaisena Brittien saarten irtautumisena Euroopasta. Tämä pitäisi kertoa sveitsiläisille ja norjalaisille. He ovat iloisen epätietoisia kaikista niistä kauhukuvista, jotka muka kohtaisivat Britanniaan EU-eron yhteydessä. Sveitsi ei ole EU:n jäsen, mutta se on kaikesta huolimatta niin keskellä Eurooppaa kuin voi olla, eikä vain maantieteellisesti, vaan myös taloudellisesti ja kulttuurillisesti.

Vähän sofistikoituneemmat tahot myöntävät, että ero unionista ei välttämättä tuhoa unionin ja Brittien talous- ja kauppasuhteita, mutta ero olisi kohtalokas EU:n sisäiselle tasapainolle ja siten vaaraksi jopa Suomelle, kun etelän valtiot saisivat yliotteen. Tämän argumentin onttous paljastuu kun katsoo, ketkä sitä toitottavat: samat tahot, jotka kannattavat EU:n laajentamista Turkkiin ja jopa Ukrainaan.

Noiden kahden maan liittyminen EU:hun heiluttaisi liittovaltion tasapainoa moninkertaisesti verrattuna Brexittin. Kumpikin jäsenyys muuttaisi totaalisesti koko yhteisön luonteen. Mitä Suomeen ja sen asemaan tulee, Suomi on koko jäsenyytensä ajan pyrkinyt unionin sydämeen kun taas Britannia on korostanut omaa erityisluonnettaan. Suomi on ollut ensimmäisten joukossa mukana niin epäonnistuneeksi osoittautuneessa rahaliitossa kuin kaatumaisillaan olevassa Schengenissä. Britit eivät halunneet mukaan kumpaankaan. Me emme ole koskaan olleet brittien kanssa samassa EU-veneessä
.

http://www.verkkouutiset.me/brexit-paljon-melua-tyhjasta/
 
Back
Top