EU - onko järkee vai ei?

Miten Suomen EU-eroaminen käytännössä edes tapahtuisi nykypäivänä ja mitä sen jälkeen tapahtuisi? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun olin vasta sylilapsi kun liityimme Unioniin ja markatkin muistan vain pienestä lapsuudesta.
 
Ensiksi pitäisi todennäköisesti erota eurosta ja siirtyä omaan valuuttaan. Sen jälkeen astuisi varsinainen ero.
 
Dani kirjoitti:
Miten Suomen EU-eroaminen käytännössä edes tapahtuisi nykypäivänä ja mitä sen jälkeen tapahtuisi? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun olin vasta sylilapsi kun liityimme Unioniin ja markatkin muistan vain pienestä lapsuudesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ison-Britannian eroa EU:sta on nyt seurattu neljä vuotta. Siitä saa osviittaa, miten homma hoituu.

Sinänsä euron vaihtaminen omaan tai vieraaseen valuuttaan ei ole välttämätöntä EU:n ulkopuolellakaan. Esimerkiksi Montenegro, Kosovo, Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaani käyttävät euroa virallisena valuuttanaan, vaikka eivät ole EU:n jäsenmaita.

Äänestyskopissa pääsee tasaisin väliajoin kannattamaan niitäkin (euro)kansanedustajaehdokkaita, jotka mieleisiltä näissä kysymyksissä tuntuvat.
 
simpauttaja kirjoitti:
Jos Suomi tänä päivänä eroaisi Eurosta, Suomen valtion velkakirjoille voisi olla suurin ostokiinnostus museoissa eri puolilla maailmaa.
yle.fi

EKP vyöryy markkinoille entistä suuremmalla voimalla â Keskuspankki kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaa 600 miljardilla eurolla

EKP:n hätätoimet paisuvat 1 350 miljardiin euroon. Pääosin keskuspankki ostaa valtioiden velkakirjoja, ja tukee näin taloutta.
yle.fi yle.fi

Simpauttaja
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos Suomi eroaisi eurosta, valtion aikaisemmin liikkeelle laskemat euromääräiset velkakirjat saattaisivat hyvinkin jatkaa olemassaoloaan euromääräisinä. Vaihtoehtoisesti ne konvertoitaisiin määrätyllä vaihtokurssilla valtion viralliseen (uuteen) valuuttaan, mistä voisi syntyä vääntöä.

Uudessa valuutassa liikkeelle lasketut valtion velkakirjat menisivät varmaan kaupaksi ainakin kotimaassa, jos hinta (korko) olisi sopiva. Ulkomainen kysyntä jäisi arvoitukseksi.

Yksilötasolla valuuttakysymykset ovat paljon helpompia: avaa vain valuuttatili tai nosta valuuttalaina tms.
 
inscout kirjoitti:
Ja e-kirjeen sisältö ohessa:

"Tarkennuksena edellä mainittuihin suomen valtion kantoihin lausumme seuraavaa:

1. Lainan osuuden pitää olla suurempi vaikka tiedämme, ettei kukaan näitä lainoja maksa ikinä takaisin. 100% tuki kuitenkin käy, jos joku niin haluaa.
2. Aikaraja lyhyempi ja väline pienempi, mutta jos joku muu on toista mieltä, meille käy pidennys ja välineen kasvattaminen.
3. Budjettisuvereniteetin (verotusoikeus EU:lle) tulee olla mahdollisimma pieni. Eli EU-verotus käy meille ja määrän saa komissio ilmoittaa.
4. Rajaus lyhyemmäksi kuin 4 vuotta, mutta meille käy konsensusratkaisuna 400 vuotta jos joku niin haluaa.
5. Vaadimme suomelle vakituista paikkaa huippukokouspäivällisten pöydässä lähempää jonkunj ison maan edustajan paikkaa. Tämä on kynnyskysymys paketin hyväksymiselle

Edellä mainituilla ehdoilla suomi suostuu tukipakettiin, ellei joku iso maa ole toista mieltä. Terveisin Suomen Hallitus."
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin epäilen itsekin.

Jotta elpymispaketti voidaan hyväksyä yksimielisesti 27 jäsenmaassa, komission esitys pitää hyväksyä aikalailla sellaisenaan. Mahdollisia ovat sellaiset muutokset, mistä yksimielisiä ovat miltei kaikki jäsenvaltiot.

Sisäpoliittiseen kulutukseen hallitusten täytyy esittää ne muutosehdotukset, jotka äänestäjiä miellyttävät. Mutta muiden jäsenmaiden kanssa neuvotellessa kanta joustaa kuin Sidoste-sukka.
 
Mallia muillekin.

Saksan hallitus yllätti ekonomistit ja markkinavoimat 50 miljardia odotettua suuremmalla koronaelvytyksellä. 130 miljardin loppusumman lisäksi yllätyksenä tuli myös arvonlisäveron määräaikainen alennus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Elvytyspakettia voi pitää merkittävänä käänteenä Saksan talouspolitiikassa. Useat eri hallituslähteet vahvistivat Kauppalehdelle Berliinistä, että ”velkapelko” ei ollut tällä kertaa elvytysneuvotteluissa yhtä hallitseva tekijä kuin aiemmissa kriiseissä. Toisaalta merkittävimmät panostukset ovat kertaluonteisia ja määräaikaisia. Pysyviä menoautomaatteja on yritetty välttää.

Jo ilman uusinta elvytyspakettia Saksa joutuu tänä vuonna ottamaan 156 miljardia euroa lisää velkaa. Velan osuus bruttokansantuotteesta nousee viime vuoden vajaasta 60 prosentista 75–80 prosenttiin. Osuus ei vielä ole hälyttävä, kun ottaa huomioon, että Saksa on panostamassa koronan talousvaikutusten selättämiseen yli kymmenen prosenttia bruttokansantuotteestaan.

EU:n suurimman kansantalouden kysynnän piristyminen tekisi hyvää koko Euroopalle. Massiivinen kotimainen velkaelvytys lisää kuitenkin vääjäämättä EU:n 750 miljardin euron elpymisrahaston vastustusta Saksassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saksan paketti
Arvolisävero laskee 1.7.–31.12.2020 ylemmässä kannassa kolme prosenttiyksikköä (uusi 16 %) ja alemmassa kaksi (uusi 5 %). Kustannus 20 mrd.

Lapsiperheet saavat 300 euron ”bonuksen” per lapsi. Kustannus 4,3 mrd.

Sosiaalimaksujen osuus brutto-palkasta jäädytetään 2020–2021 40 prosenttiin. Kustannus 15 mrd.

Ekosähkön hintatuelle määrätään katto 2021–2020. Estää sähkön hinnan nousun. Kustannus 11 mrd.

Yrityksille, joiden liikevaihto on romahtanut, 25 mrd tuki. Muita verotukia 13–15 mrd.

Tulevaisuusinvestointeihin 50 mrd. Sähköautojen ostotuki tuplaantuu 6 000 euroon.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/saksa-elvyttaa-odotettua-enemman-kotimarkkinoita-alvn-lasku-yllatti-ekonomistit-lapsiperheille-satojen-eurojen-bonus/14fb2f55-b9cc-4359-8895-a3813b2693d6
 
EU:n pisimmät työurat tehdään Ruotsissa, Hollannissa ja Tanskassa (42, 41 ja 40 vuotta). EU:n lyhimpiä työuria tehdään Italiassa (32 vuotta). Joku voisi epäillä tälläisten seikkojen olevan osasyy ruotsalaisten, hollantilaisten ja tanskalaisten nihkeyteen tukea etelä-eurooppalaisia maita.


Duration+of+working+life.2019.jpg
 
Tetra kirjoitti:
EU:n pisimmät työurat tehdään Ruotsissa, Hollannissa ja Tanskassa (42, 41 ja 40 vuotta). EU:n lyhimpiä työuria tehdään Italiassa (32 vuotta). Joku voisi epäillä tälläisten seikkojen olevan osasyy ruotsalaisten, hollantilaisten ja tanskalaisten nihkeyteen tukea etelä-eurooppalaisia maita.


Duration+of+working+life.2019.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko tietoa missä iässä kärkimaissa työurat aloitetaan, onko koulutuksen pituudella tai lyhyydellä vaikutusta asiaan vai onko käytössä oppisopimussysteemejä jotka lasketaan työuraan tai jotain muuta asiaan vaikuttavaa
 
Koronapandemian vauriot ja lääkkeet.

Olli Rehnin mukaan EU-maiden on korjattava yhdessä koronapandemian vauriot.

– Eurokriisin keskeisin opetus on, että yhteisillä toimilla voidaan estää taloudellisen kriisin kärjistyminen ja suurtyöttömyys, jos toimitaan nopeasti ja viisaasti. Jos taas viivytellään ja nojaudutaan vain kansallisiin ratkaisuihin, kriisi kärjistyy pahemmaksi, yritysten konkurssiaalto pahenee ja vaarana on pitkäaikainen taantuma, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Helsingin Sanomien haastattelussa.

Komission esitys elvytyspaketista on Rehnin mielestä hyvin perusteltu, vaikka siinä on myös korjattavaa. Esityksestä ei vielä ilmene täsmällisesti, millaiset ehdot hätärahoituksella olisi.

– Ehdollisuus on olennaista. Rahoitusta on käytettävä terveydenhoitoon, kestävän talouskasvun ja työllisyyden edellytysten parantamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Kaikki nämä ovat tärkeitä päämääriä eurooppalaisten yhteiskuntien ja talouksien uudistamisessa, hän sanoo.

https://www.verkkouutiset.fi/olli-rehn-hslle-paluuta-alkuperaiseen-rahaliittoon-ei-ole/#c2ee9493
Klikkaa laajentaaksesi...

Lainan ehdot ovat ehdottoman tärkeät. Vauhdittuuko talouskasvu? Parantuuko työllisyys? Jne.
 
Vanhanen uudessa virassa.

Euroopan unionin valtiovarainministerit ottivat tiistaina ensimmäistä kertaa kantaa EU:n elpymisrahoitukseen. Tiukinta linjaa EU:n jäsenmaiden keskuudessa ovat vetäneet niukka nelikko eli Itävalta, Tanska, Ruotsi ja Hollanti. Hollanti julkisti neuvottelukantansa tiistaina. Se vaatii muun muassa elvytysrahoituksen antamiseksi tiukempia ehtoja. Maiden pitää sitoutua Hollannin mukaan rakenteellisiin uudistuksiin, jotka voisivat esimerkiksi pohjata komission maakohtaisiin taloussuosituksiin

Vanhanen korosti kokouksessa, että elvytysrahoituksen on oltava nopeaa. Suomen hallitus on linjannut, että elvytyspaketin voimassaoloaikaa pitäisi lyhentää komission ehdottamasta neljästä vuodesta. Lainojen ja tukien suhteesta Vanhanen kommentoi, että lainaan perustuva järjestelmä olisi tehokkaampi. Vanhasen mukaan kansallisen tason toimien lisäksi tarvitaan toimia myös eurooppalaisella tasolla. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006535864.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Valtionvarainministereiltä unohtuu kommenteissaan tärkein: talouskasvu.
 
Mihin elvytysrahaa pitäisi käyttää - Osa 1?

Suomalainen teknologiayritys IQM Finland on kohonnut lyhyessä ajassa Euroopan johtavaksi kvanttitietokoneiden valmistajaksi. Nyt yhtiö ottaa uuden tärkeän askeleen, kun sille on myönnetty 17,5 miljoonan potti EU-rahaa.

IQM:n vuoteen on mahtunut paljon hyviä uutisia. Viime kesänä se sai Suomen startup-historian suurimman siemenrahoituksen, arvoltaan noin 11,4 miljoonaa euroa. Myöhemmin suomalaisia innovaatioita rahoittava Business Finland myönsi sille 3,3 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla se on muun muassa palkannut Euroopan suurimman teollisen kvanttilaitteiston valmistajatiimin ja perustanut maanalaisen kvanttitietokonesalin, johon yhtiö kaavailee myös Euroopan ensimmäistä kvanttitietokonefarmia.

Nyt IQM on ottamassa toistaiseksi suurimman harppauksensa kasvu-urallaan. Juuri julkaistun tiedon mukaan sille on myönnetty 17,5 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Summa pitää sisällään 2,5 miljoonan euron apurahan sekä 15 miljoonan euron sijoituksen yrityksen pääomaan.

Rahoituksen on myöntänyt European Innovations Council eli suomeksi Euroopan innovaatiovaltuusto. Se on EU:n komission alainen elin, jonka tehtävänä on tukea merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä eurooppalaisia yrityksiä ja tutkijoita. EIC myöntää Accelerator -ohjelmansa kautta apurahaa ja pääomasijoituksia kaikkein lupaavimmille start-upeille tukeakseen uuden teknologian kehittämistä.

QM:n saavutus on merkittävä, sillä EIC Accelerator -rahoitusta haki yhteensä 3969 yritystä, joista vain 1,8 prosentille se myönnettiin. Yhtiö kaavailee EIC:n myöntämää 15 miljoonan pääomaa osaksi ensimmäistä rahoituskierrostaan, jossa se pyrkii houkuttelemaan myös muita pääomasijoittajia. Rahoituskierroksen aikataulusta IQM ei anna vielä tarkempia tietoja.

Oman kvanttitietokoneen rakentaminen olisi iso asia myös Suomelle. Siten Suomi pääsisi heti mukaan tulevan kvanttivallankumouksen etulinjaan, eikä olisi riippuvainen esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisten suurvaltojen teknologiasta. Mikä olisikaan hienompaa kuin se, että Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen valmistaisi suomalainen yritys.

Ei olekaan ihme, että myös muiden maiden hallitukset ovat kiinnostuneet kvanttitietokoneiden rakentamisesta. IQM kertoo tiedotteessaan, että Saksa on myöntänyt peräti kaksi miljardia euroa kvanttiteknologian kehittämiseen. IQM:llä on tytäryhtiö Saksassa ja yhtiö pyrkiikin laajentamaan toimintaansa myös siellä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eulta-miljoonasijoitus-suomalaisiin-kvanttitietokoneisiin/6cc0ed10-33e1-4019-b8f9-dbce3a91bc29
 
Viimeksi muokattu:
Mihin elvytysrahaa pitäisi käyttää – Osa 2?

Huolellisesti valitut julkiset infrastruktuuri-investoinnit elvyttävät taloutta, selviää Helsingin yliopistossa tehdystä tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkijoiden mukaan finanssipolitiikan olisi siksi otettava suurempi rooli talouden elvyttämisessä. Welfare Multiplier of Public Investment tutkimuksen tekivät Juha Tervala ja Giovanni Ganelli.

Esimerkkinä hyödyllisistä julkisista investoinneista Tervala mainitsee teiden ja kunnallistekniikan korjausvelan poistamisen ja pääkaupunkiseudun pääteiden huomattavan laajentamisen. Nämä hankkeet olisivat tehokkaita ja tuottavia, koska ne ovat hyvin kohdistettuja ja kustannustehokkaita ja ne lisäävät pääomaa, joka tarvitaan tuotannossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-julkiset-investoinnit-ovat-hyva-keino-elvyttaa-taloutta/c4c2a9a6-145f-4881-bc7f-8554f85d174e
 
Mihin elvytysrahaa pitäisi käyttää – Osa 3?

Saksan hallitus on palaamassa lähemmäs Suomen ja EU:n ”nuivan nelikon” kantoja, kun unionin 750 miljardin euron elpymisrahastosta lähiviikkoina neuvotellaan. Berliinissä ”peruutusliike” tulkitaan osaksi liittokansleri Angela Merkelin taktiikkaa, jolla oikeistounionin (CDU ja CSU) liittopäiväedustajat saadaan paketin taakse.

Scholzin ja liittokansleri Merkelin kerrotaan nyt tavoittelevan Brysselin tulevissa neuvotteluissa kompromissia, jossa elpymisrahaston koko on lähempänä Saksan ja Ranskan ehdottamaa 500 miljardia. Lisäksi Berliinin hallitus haluaa, että EU:n ottamien lainojen takaisinmaksu aloitetaan jo ensi vuonna alkavalla 2021-2027 budjettikaudella.

CDU:n EU-kansanedustaja Markus Pieper on muiden muassa tähdentänyt, että rahaston pääomia ei saisi ”upottaa Espanjan sosiaalitukiin”, vaan ne pitäisi sitoa tiukasti tulevaisuusinvestointeihin. CDU:n Berliinin liittopäiväryhmässä on useita kansanedustajia, joiden mielestä koronarahaston pitäisi toimia samalla tavalla kuin EU:n rakennerahastot. Jos tukia käytetään väärin, ne pitää maksaa takaisin.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/saksa-lahestyy-nuivan-nelikon-nakemyksia-komission-elpymisrahasto-liian-antelias-myos-saksalle/83d09816-0e94-40e5-94b9-66dc313fa6b1
 
Tetra kirjoitti:
EU:n pisimmät työurat tehdään Ruotsissa, Hollannissa ja Tanskassa (42, 41 ja 40 vuotta). EU:n lyhimpiä työuria tehdään Italiassa (32 vuotta). Joku voisi epäillä tälläisten seikkojen olevan osasyy ruotsalaisten, hollantilaisten ja tanskalaisten nihkeyteen tukea etelä-eurooppalaisia maita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toisaalta, EU:n pisimmät työvuodet ovat Kreikassa, lyhyimmät Saksassa.
Erikoista kyllä, Suomeen on viimeiset 10 vuotta ajettu Kreikan mallia. Ilmeisesti koska se on niin menestyksekäs?
 
fulcrum kirjoitti:
Toisaalta, EU:n pisimmät työvuodet ovat Kreikassa, lyhyimmät Saksassa.
Erikoista kyllä, Suomeen on viimeiset 10 vuotta ajettu Kreikan mallia. Ilmeisesti koska se on niin menestyksekäs?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tehokkuus ja touhukkuus ovat eri asioita.

Etelä-Euroopassa työpäivät tuppaavat venymään aamusta iltaan, kun siesta syö tunteja keskipäivällä. Turismikin edellyttää pitkää päivää hotelleissa ja ravintoloissa. Tilastoihin kirjautuu varmaan paljon työtunteja vuoden aikana.

Tuottavuus on muutakin kuin ajan kulumista.
 
ER kirjoitti:
Etelä-Euroopan maissa tehdään pidempiä työpäiviä verrattuna Pohjois-Eurooppaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta mitä ne saa aikaan? Eikö se ole pää-asia eikä se kuka on eniten tunteja työpaikalla. Joku tutkimus totesi että 6 tunnin työpäivä 8 tunnin palkalla kannattaisi koska vireys pysyy ylhäällä. Se tietysti riippuu työn laadusta, onko se paperin kääntelyä vai tehdastyötä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top