Pekka Mykkänen HS
Julkaistu: 7.6. 12:52 , Päivitetty: 7.6. 13:04
BRYSSEL. Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona kunnianhimoisen ohjelmapaperin, jolla pyritään lujittamaan EU-maiden yhteistä puolustusta. Komissio ehdottaa, että puolustusmenoja aletaan tukea EU:n yhteisestä budjetista 1,5 miljardin euron arvosta vuodesta 2021 alkaen.
Komission julkaisemassa erillisessä tuumauspaperissa jäsenmaita pyydetään myös ottamaan kantaa siihen, miten syvälle EU-maiden puolustusta viedään. Kolme annettua vaihtoehtoa ovat otsikkotasolla ”yhteistyö turvallisuudessa ja puolustuksessa”, ”jaettu turvallisuus ja puolustus” sekä ”yhteinen puolustus ja turvallisuus”.
KOLMAS VAIHTOEHTO voisi pitkälle vietynä tarkoittaa samaa kuin sotilasliitto Naton viides artikla, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Tämän skenaarion kehittely on periaatteessa jo mahdollista vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen puitteissa.
Komissio vakuuttaa silti, että mitään EU-armeijaa ei olla perustamassa ja kaikki toiminta koordinoidaan siten, että päällekkäisyyksiä Naton kanssa ei synny. EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu entuudestaan Natoon.
EU:N puolustussuunnitelmia esittelivät keskiviikkona ulkosuhteiden korkea edustaja
Federica Mogherini ja komission varapuheenjohtaja
Jyrki Katainen.
”Euroopan on otettava turvallisuus ja puolustus omiin käsiinsä [– –] Tiedämme, mihin olemme matkalla ja jäsenmaat ovat kuskin penkillä. Mutta nyt on aika päättää, miten nopeasti haluamme päämääräämme päästä”, Katainen totesi.
Kataisen kommentti oli hyvin samanhenkinen kuin mitä Saksan liittokansleri
Angela Merkel lausui
toukokuun lopussa. Merkelin mukaan Euroopan on ”todella otettava kohtalo omiin käsiinsä”. Tämä oli reaktio siihen, että Yhdysvaltain presidentti
Donald Trump ei ole selvästi ilmaissut, puolustaisiko Yhdysvallat Nato-liittolaisiaan mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.
Kyselytutkimusten mukaan EU-kansalaiset haluavat, että EU syventää puolustusyhteistyötään. Tämä on ollut myös Naton ulkopuolella olevan Suomen valtiovallan toive.
KOMISSIO ESITTÄÄ nyt, että EU:n noin 160 miljardin budjetista lohkaistaan 500 miljoonaa euroa vuosittain puolustusalan tutkimukseen vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi ehdotetaan miljardia euroa puolustusteollisuuden prototyyppien rahoitukseen.
EU:n yhteisen budjetin käyttö sotilasmenoihin herättänee vilkkaan ja riitaisankin keskustelun jäsenmaissa ja EU-parlamentissa. Sitä käydään samaan aikaan, kun suuri nettomaksaja Britannia on jättämässä EU:n, mikä synnyttää yli kymmenen miljardin aukon budjettiin.
Komission laskelmien mukaan EU-maat hassaavat vuosittain 25–100 miljardia euroa tehottomuuden ja yhteistyön puutteen takia. Noin 80 prosenttia puolustushankinnoista ja 90 prosenttia tutkimuksesta tehdään kansallisesti, mikä johtaa päällekkäisyyksiin.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä yksi taistelupanssarivaunujen tyyppi, kun EU-mailla niitä on 17. Kaikkiaan asejärjestelmiä on EU:ssa 178 ja Yhdysvalloissa 30.
KOMISSION TOIVEENA on, että EU-maat alkaisivat yhdessä tuottaa puolustusalan tarvikkeita, kuten lennokkeja ja satelliitteja. Näitä rahoitettaisiin yhteisestä puolustusrahastosta, josta komissio ilmoitti viime vuoden lopulla.
Keskiviikkona uutena esityksenä tarjottiin sitä, että yhteisiin hankkeisiin annettaisiin 1,5 miljardia euroa seuraavalla EU:n budjettikaudella, joka alkaa 1. tammikuuta 2021: puoli miljoonaa tutkimukseen ja miljardi kehitykseen.
Komissio toivoo, että miljardin kehitysrahoitus poikisi jäsenmaiden panostusten kanssa yhteensä viiden miljardin satsaukset vuositasolla. EU-maiden yhteenlasketut puolustusmenot ovat hieman yli 200 miljardia vuosittain.
Komissio pyrkii patistamaan jäsenmaita yhteisiin tutkimushankkeisiin ja ostoihin. Esimerkiksi prototyyppien kehittämiseen annetaan rahaa vain, jos mukana on vähintään kaksi jäsenmaata ja kolme eri yritystä.
EU:LLA ON ENTUUDESTAAN käynnissä useita puolustusyhteistyötä syventäviä hankkeita. Komission mukaan kahden viime vuoden aikana on edetty enemmän kuin unionin koko 60-vuotisessa historiassa aiemmin.
Komission keskiviikkoiset esitykset ja pohdinnat puolustuksesta liittyvät laajemmin keväällä käynnistyneeseen EU:n tulevaisuuspohdintaan, jonka ponnikkeena toimi Britannian häämöttävä ero unionista. Aiemmin komissio on esimerkiksi julkaissut papereita globalisaation hallinnasta ja euroalueen vahvistamisesta.
Mogherini painotti keskiviikkona, kuten usein aiemminkin, että mitään pelkoa Naton ja EU:n päällekkäisyydestä ei ole.
”EU ei ole sotilasliitto eikä siitä tule sotilasliittoa”, hän sanoi.
