Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

[Kapiainen]

Tuota pitäisi varmaan kysyä Hennalta.

Virkkunen on vertaillut EU-27:n yhteenlaskettuja puolustusbudjetteja (EUR 227 mrd), jotka ovat noin 42% prosenttia USAn puolustusbudjetista (EUR 545 mrd), ja toteaa, että EU:n suorituskyky on vain 10...15%, mutta ei sen tarkemmin kerro, miten mittaa suorituskykyä. Taustalla on varmaan ajatus, että EU:lla on paperilla paljon rahaa, rautaa ja sotilaita (esim. 1.4 miljoonaa miestä, 7500 tankkia, 9000 tykkiä, 2000 hävittäjää, jne), mutta niistä ei saada tehoja irti samalla lailla kuin USAssa. https://en.wikipedia.org/wiki/Military_of_the_European_Union

EU-27:ssä on 27 eri kieltä puhuvaa kansallista armeijaa, joiden toimintaa on vaikea koordinoida. Kärjistäen: 27 ylipäällikköä, 27 maavoimat, 27 ilmavoimat, 27 merivoimat tms. Paljon päällekkäisyyksiä, yhteensopimattomuutta, erilaista kalustoa samaan tarkoitukseen jne. (Nato tietenkin koettaa standardoida ja koordinoida Nato-maiden toimintaa.) USAn, Kiinan tai Venäjän asevoimat ovat koherentimpi kokonaisuus. Yksi kieli, yksi kansa, yksi johtaja – vai miten se meni? EU:n pikku-valtioilta puuttuu myös ”liittovaltiotason” raskas kalusto: ydinaseet, mannertenväliset ohjukset, pitkän kantaman risteilyohjukset, satelliitit, ilmatankkauskoneet, lentotukialukset yms. EU ei pysty projisoimaan voimaa Pohjois-Koreaan, Syyriaan tai Ukrainaan, vaikka haluaisi.

EU-27:n asevoimat ovat kuin nyrkki, jossa 27 sormea sojottaa eri suuntiin. Se sopii sormenheristelyyn ja sormellaosoitteluun, mutta ei kovan voiman käyttöön kaukaa kotoa.

On tässä tietysti paljon tottakin, mutta toisaalta Naton puitteissa EU-maiden armeijat kyllä pystyvät operoimaan tehokkaasti myös yhdessä, minä en ainakaan epäile etteivätkö pystyisi.
Siitä päästäänkin kyllä sitten taas siihen, että miksi olisi järkevää rakentaa jokin "EU-armeija" kun Nato on jo olemassa tarjoten (jäsenilleen) kaiken sen mitä EU-armeijan kannattajat toivovat EU-armeijalla saatavan aikaan.
Lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon, toimiva EU-armeija tarkoittaisi nähdäkseni sitä että Nato jäisi kuvioista pois - ja se jättäisi kuvioista pois myös mm. USA:n ja kohta myös britit.
Miksi hitossa pitäisi luopua toimivasta ja tehokkaasta jotta päästäisiin tehottomampaan ja toimimattomampaan??
Tämän takia EU-armeijasta haaveilu on aika utopistinen ajatus, joskin myös toisaalta ymmärrän miksi se joitakin ainakin ajatuksena kiehtoo. Nykytilanteessa Nato on kuitenkin ainoa toimiva ratkaisu.

 

[Sardaukar]

EU:n jäsenvaltioiden asevoimien tarkoituskaan ei ole operoida Euroopan ulkopuolella, poisluettuna UK ja Ranska.

Joten ns. "power projectionin" puuttuminen varmasti on vaikuttanut tuohin analyysiin.

 

[baikal]

EU:n jäsenvaltioiden asevoimien tarkoituskaan ei ole operoida Euroopan ulkopuolella, poisluettuna UK ja Ranska.

Joten ns. "power projectionin" puuttuminen varmasti on vaikuttanut tuohin analyysiin.

Alun perin piti rakentaa nyrkki, joka voi operoida 6000 kilsan säteellä Brysselistä.

 

[Sardaukar]

Alun perin piti rakentaa nyrkki, joka voi operoida 6000 kilsan säteellä Brysselistä.

Sen rahat "Käteinen" & Co on jo pistäneet taskuunsa. Kannattaa muistaa, että Liisa Jaakonsaari ja Halla-aho kuuluvat samaan kööriin. Luotan EU:n parlamenttiin yhtä paljon kuin Venäjän duumaan.

 

[Torrakko]

Sen rahat "Käteinen" & Co on jo pistäneet taskuunsa. Kannattaa muistaa, että Liisa Jaakonsaari ja Halla-aho kuuluvat samaan kööriin. Luotan EU:n parlamenttiin yhtä paljon kuin Venäjän duumaan.

Näitkö sen dokumentin/ohjelman jossa tutkittiin muistaakseni meppien rahankäyttö sotkuja? Siellä oli vaikka mitä jännää kuten edustajan yhtiö omistaa kämpän ja tukiin kuuluu virka-asunto niin se vuokrataan arvatkaa miltä firmalta. Sitten oli joku kymmenientuhansien raha jolla korvataan matkakustannukset. Jotkut oli jopa sijoittaneet sen rahan, mikä on tietenkin kiellettyä. Kun siellä yritti muutama suoraselkäinen lisätä aikaa ja rahaa sisäiseen tutkimukseen rahankäytöstä niin arvatkaa menikö se läpi? Ei tietenkään. Kuka nyt lompakkoaan laihemmaksi äänestäisi. Haastateltavista moni kieltäytyi. Ettei ollu se MOT-ohjelma. En muista.

 

[Nojatuolistrategi]

On tässä tietysti paljon tottakin, mutta toisaalta Naton puitteissa EU-maiden armeijat kyllä pystyvät operoimaan tehokkaasti myös yhdessä, minä en ainakaan epäile etteivätkö pystyisi.
Siitä päästäänkin kyllä sitten taas siihen, että miksi olisi järkevää rakentaa jokin "EU-armeija" kun Nato on jo olemassa tarjoten (jäsenilleen) kaiken sen mitä EU-armeijan kannattajat toivovat EU-armeijalla saatavan aikaan.
Lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon, toimiva EU-armeija tarkoittaisi nähdäkseni sitä että Nato jäisi kuvioista pois - ja se jättäisi kuvioista pois myös mm. USA:n ja kohta myös britit.
Miksi hitossa pitäisi luopua toimivasta ja tehokkaasta jotta päästäisiin tehottomampaan ja toimimattomampaan??
Tämän takia EU-armeijasta haaveilu on aika utopistinen ajatus, joskin myös toisaalta ymmärrän miksi se joitakin ainakin ajatuksena kiehtoo. Nykytilanteessa Nato on kuitenkin ainoa toimiva ratkaisu.

Niin. "EU-armeijaa" ei ole olemassa. (Olkiukkona se esiintyy enimmäkseen brittilehdistössä.)

EU:n puolustusrahasto, Galileo-navigointisatelliitit, Kopernikus-kaukokartoitussatelliittiohjelma, Eurofighter Typhoon, Airbus A400M, yms. sen sijaan ovat olemassa käsinkosketeltavassa todellisuudessa, jos ei usko silmiään.

EU:n puolustusulottuvuuden rakentamisessa raha ja rauta ovat mielestäni avainasemassa. Eli yleisimmällä tasolla: pitäisikö EU-jäsenmaksujen vastineena saada jotakin muutakin kuin alue- ja maataloustukia? Tai tarkemmin: Pitäisikö EU:n omistaa sellaista sotilasinfrastruktuuria, jota yksittäisten jäsenmaiden ei kannata erikseen ja itsekseen omakseen hankkia (esim. tiedustelu- ja navigointisatelliitteja)? Pitäisikö EU:n rahoittaa aseprototyyppien kehitystä (esim. uudet hävittäjät ja tiedustelu-/taistelulennokit)? Pitäisikö EU:n koordinoida jäsenmaiden sotilaallisia yhteis(omistus)hankintoja (esim. AWACSit, raskaat kuljetuskoneet, ilmatankkauskoneet, jne.)? Vastaus: niin on jo tehty. Kysymys on tulevaisuudessa lähinna rahan ja raudan määrästä. Miten suuri EU:n puolustusrahasto pitäisi olla – 5 vai 500 miljardia euroa (kuten EVM)? Miten suuri osuus EU:n budjetista (noin 150 mrd/vuosi brexitin jälkeen) pitäisi ohjata ”asevarusteluun”? Jne. Aika näyttää.

 

[Nojatuolistrategi]

Alun perin piti rakentaa nyrkki, joka voi operoida 6000 kilsan säteellä Brysselistä.

Niin. Kopteri-Kustaa taisi aikanaan Brysselin sotilasasiamiehenä ehdottaa, että EU kokoaisi monikansalliset taisteluosastot (Battle Group), jotka voitaisiin lähettää Euroopan rajojen ulkopuolelle intressejä ajamaan. Muistaakseni pienempi joukko (15 000 miestä) lyhyemmäksi ja suurempi joukko (60 000 miestä) pidemmäksi aikaa. Etäisyydetkin oli määritelty harpilla Brysselistä.

Under this plan, the European Union pledged itself during the Helsinki summit to be able to deploy rapidly and then sustain forces capable of the full range of Petersberg tasks (as set out in the Amsterdam Treaty), including the most demanding, in operations up to corps level (up to 15 brigades or 50,000-60,000 persons)[1][3] to be capable of intervening in any crisis that could occur in an area where European interests are affected.[4] The aim was to make those forces self-reliant, deployable within 60 days and over 4,000 km, and sustainable in the field for a year. This means the force would actually have to number around 180,000 troops so as to provide rotating replacements for the initial forces. https://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Headline_Goal

Joukkoja ei ole toistaiseksi käytetty vielä missään. Jäsenmaat eivät ehkä innostuneet käymään Ranskan siirtomaasotia muukalaislegioonan puolesta, varsinkaan joutuessaan itse maksumieheksi. Kuljetus- ja muun tarkoitukseen sopivan kaluston puutekaan ei auttanut asiaan.

Spagettivatikaanilla ei edelleenkään ole ainoatakaan omaa divisioonaa. Eikä lainalihaksillakaan pullistelu oikein onnistunut. Mahtaa Drunckeria harmittaa.

 

[Kapiainen]

Niin. Kopteri-Kustaa taisi aikanaan Brysselin sotilasasiamiehenä ehdottaa, että EU kokoaisi monikansalliset taisteluosastot (Battle Group), jotka voitaisiin lähettää Euroopan rajojen ulkopuolelle intressejä ajamaan. Muistaakseni pienempi joukko (15 000 miestä) lyhyemmäksi ja suurempi joukko (60 000 miestä) pidemmäksi aikaa. Etäisyydetkin oli määritelty harpilla Brysselistä.

Näinhän se oli, Naton vastustaja kopteri-kustaa kun oli komentaja ilman armeijaa niin pitihän hänen yrittää itselleen armeija rakentaa. Ja kyllähän näitä battle groupeja hiukan silloin aloiteltiinkin. Nimiä organisaatiokaavion laatikoissa oli se mihin päästiin, ei yhtään siitä pidemmälle. Ja hyvä olikin ettei päästy.

 

[Nojatuolistrategi]

Terveisiä Tallinnasta:

EPP:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja Manfred Weber lähetti Tallinnasta terveisiä epäilijöille.

– Yhteistyö jossa on vahva Nato ja vahva eurooppalainen pilari, takaa, ettei koskaan enää maita kuten Viroa tulla valtaamaan ulkopuolisten voimien toimesta, Weber julisti.

Weber puhui "eurooppalaisesta pilarista", joka sekä säästäisi rahaa yhteisten asehankintojen takia että vahvistaisi puolustusta ylipäänsä. Hänen teroitti, että puolustuksen eurooppalainen pilari tulee perustua yhteistyöhön Naton kanssa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi kannattavansa EU:n puolustuksellisen ulottuvuuden vahvistamista. Hän muistutti, että yli 90 prosenttia EU-jäsenmaiden kansalaisista ovat samalla Nato-maiden kansalaisia.

– Vahva Eurooppa tarkoittaa vahvaa Natoa, Stoltenberg tiivisti.

Stoltenberg kuitenkin varoitti "duplikaatista" eli siitä, että EU tekisi samoja asioita kuin Nato.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/stoltenberg_weber_nato-69823

 

[Nojatuolistrategi]

Uncle Sam ja 27 kääpiötä.

Eurooppa ei voi jättää omaa turvallisuuttaan Yhdysvaltain avun varaan, arvostettu ulkopolitiikan tuntija Charles Kupchan varoittaa.

– Olisi virhe jäädä odottamaan kriisin puhkeamista. Varautumisen aika on viimeistään nyt, hän sanoo.

Kääpiöstä jättiläiseksi

Professori Kupchan yhtyy näkemykseen, jonka mukaan puolustusulottuvuuden vahvistaminen voisi olla omiaan lujittamaan EU:n legitimiteettiä kansalaisten silmissä. Vaikka suuri osa unionin jäsenvaltioista ajoi alas puolustustaan kylmän sodan päätyttyä, epätoivoon ei hänen mukaansa silti ole syytä.

– Noin sadan vuoden ajan Yhdysvallat oli geopoliittinen kääpiö, hän muistuttaa.

Vuonna 1890 USA:n laivasto sijoittui kooltaan seitsemänneksitoista kansainvälisessä vertailussa – yhtä sijaa ylempänä oli Bulgaria. Vain kymmenen vuotta myöhemmin maan asevoimat oli kyetty nostamaan tasolle, joka vaikutti merkittävästi kansallistuntoon ja kansalliseen yhtenäisyyteen. Erillisten osavaltioiden kirjavasta joukosta oli muodostunut yksi kansakunta.

– Kun ennen oli sanottu ”Yhdysvallat ovat”, nyt sanottiin ”Yhdysvallat on”, Kupchan kiteyttää. http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/USA_asiantuntija_eurooppa-69872

 

[Nojatuolistrategi]

Se on sitten siinä. Homma on taputeltu kokoon kahteen pekkaan.

Pääministeri Juha Sipilä kertoo sopineensa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamisesta.

– Me ollaan sovittu Macronin kanssa, että liittoudumme yhteisen puolustuksen eteenpäinviemiseksi. Saksa on siinä kolmas kumppani, Sipilä totesi.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/sipila%20puolustus-69928

Ei siinä muita kokkeja soppaa hämmentämään tarvitakaan. Angelalle ilmoitettiin muodon vuoksi, että pysyy pois tieltä, kun dynaaminen duo panee toimeksi.

 

[Sardaukar]

Onhan Macron noista sentään ainoa täyspäinen....noin suhteellisesti.

 

[hansai]

Se on sitten siinä. Homma on taputeltu kokoon kahteen pekkaan.



Ei siinä muita kokkeja soppaa hämmentämään tarvitakaan. Angelalle ilmoitettiin muodon vuoksi, että pysyy pois tieltä, kun dynaaminen duo panee toimeksi.

Suomi ja kaksi Nato-maata liittoutuu yhteisen puolustuksen eteenpäinviemiseksi... EU:n yhteinen puolustus..

 

[Herman30]

Taas keksitään jotain vain paperilla olevaa jolla ei ole käytännön merkitystä.

 

[Benelli]

Taas keksitään jotain vain paperilla olevaa jolla ei ole käytännön merkitystä.

Se kyllä riippuu aika paljon siitä mitä paperilla lukee.
Vaikka tässä jää aika epäselväksi että tulisiko laivallinen raviolia vai legioona EU liput hihassa vai jotain siltä väliltä?

 

[aj77]

Taas keksitään jotain vain paperilla olevaa jolla ei ole käytännön merkitystä.

On sillä suuri käytännön merkitys. Käytännössä yhteispuolustuksella viedään eu:n vastustajien argumentit. Puolustuksemme muka sidotaan eu:n liittovaltion kovaan ytimeen. Joten voidaan lopettaa eu kriittisten puheet.

 

[Nojatuolistrategi]

Se kyllä riippuu aika paljon siitä mitä paperilla lukee.
Vaikka tässä jää aika epäselväksi että tulisiko laivallinen raviolia vai legioona EU liput hihassa vai jotain siltä väliltä?

Tuo EU-turvatakuun konkretisoiminen olisi varmaan seuraava sovittava asia. Parhaimmassa tapauksessa jäsenmaat toimittaisivat yhteisesti sovitun materiaalisen avun etukäteen keskusvarikkoon (tms.), josta säilykkeitä, polttoainetta, ammuksia, yms. sotamateriaalia kyettäisiin nopeasti ja keskitetysti toimittamaan aggression kohteeksi joutuneeseen maahan.

Joukkojen ja sotilasorganisaatioiden koordinointi olisi varmaan toinen keskustelun kohde. EU:n ja Naton turvatakuiden päällekkäisyydet pitäisi välttää. Irlannin, Itävallan, Kyproksen, Maltan, Ruotsin ja Suomen takia ei kannata rakentaa kahta päällekkäistä turvatakuujärjestelmää. Muut maat (22) kuuluvat jo sekä EU:iin että Natoon.

 

[hansai]

Tuomioja: ”Emme tule näkemään Euroopan armeijaa elinaikanamme” – eurooppalainen puolustus puhutti Paasitornissa

Eurooppalaisen puolustus- ja turvallisuusyhteistyön tiivistäminen on noussut aiempaa vahvemmin EU-politiikan agendalle.

Mitä Euroopan yhteinen puolustus tai tiiviimpi puolustusyhteistyö tarkoittaisi Suomen ja Saksan näkökulmista? Mitkä ovat tiiviimmän turvallisuusyhteistyön keskeiset esteet, ja mitkä olisivat mahdolliset seuraavat askeleet?

Näistä teemoista keskusteltiin maanantaina Helsingin Paasitornissa. Kalevi Sorsa -säätiön ja saksalaisen Friedrich Ebert Stiftungin (FES) englanninkielinen ajatuspajaseminaari tarjosi tilaisuuden osallistua Euroopan turvallisuutta koskevaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aiemmin tänä vuonna FES julkaisi eurooppalaista puolustuspolitiikkaa monipuolisesti kartoittavan kansainvälisen kokoelmateoksen Strategic Autonomy and the Defence of Europe – On the Road to a European Army?(Dietz). Se toimi seminaarin keskustelujen pohjana.

Paasitornissa käyttivät puheenvuoron kirjan toimittajat Anna Maria Kellner ja Uwe Optenhögel sekä siihen Suomen osuuden kirjoittanut Henna Hopia.

Suomi-luvun kirjoittanut Hopia alusti Suomen roolista Euroopan puolustuspolitiikassa.

Hopian puheenvuoroa kommentoivat Suomen entinen ulkoministeri kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ja FES:in EU-asiantuntija Anna Maria Kellner.

Erkki Tuomioja sanoi, että eurooppalainen puolustus on noussut niin vahvasti agendalle kahdesta syystä, jotka ovat Donald Trumpin valinta Yhdysvalloissa ja Nigel Faragen brexit-unelman toteutuminen Britanniassa.

Tuomiojan mukaan puheet Euroopan yhteisestä armeijasta on syytä unohtaa, se ei ole realismia ainakaan lähitulevaisuudessa. Puolustus on edelleen vahvasti kansallista. Pragmaattinen lähestymistapa toimii parhaiten, ja sillä voidaan edetä eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä.

”Unohtakaa Euroopan armeija”

Tuomioja totesi Suomen aina lähestyneen käytännön läheisesti, pragmaattisesti, myös eurooppalaisia kysymyksiä. Tämä koskee myös puolustusta.

– Mielestäni ei ole hyvä idea puhua mistään Euroopan armeijasta, koska emme tule näkemään Euroopan armeijaa lähitulevaisuudessa. Ei meidän elinaikanamme, enkä tiedä, jos seuraavien sukupolvienkaan aikana.

– Armeijat ovat kansallisen itsemääräämisoikeuden ilmentymä ja niitä johdetaan kansallisesti. Enkä näe kenenkään olevan halukas luopumaan kansallisesta itsemääräämisoikeudesta tässä suhteessa, hän totesi.

– Unohtakaa Euroopan armeija, Tuomioja tiivisti.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toinen tarina. Siitä Tuomiojan mielestä on syytä puhua.

– Kriisinhallinta on Euroopan yhteisen puolustuksen olemus ja tulee sellaisena pysymään näköpiirissä olevan tulevaisuuden.

Tilaisuuden veti Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander.

Myös SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen osallistui tilaisuuteen.

 

[Herman30]

Ei tietenkään tulla näkemään mitään eurooppalaista armeijaa, sitä varten on NATO. Eihän NATO-maat mitään rinnakaisjärjestelmään ryhdy kehittämään.
Se on Suomen oma häpeä ettei NATO kelpaa.

 

[Nojatuolistrategi]

Tuomiojalle voisi vielä lisätä, että YK on jo olemassa rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa varten, eikä EU-joukkoja ole koskaan käytetty missään tositoimissa (koska jäsenmaita ei kiinnosta sotia Ranskan siirtomaasotia omaan laskuunsa).

EU:n rooli on sotamateriaalipuolella. Perinteisesti on korostunut aseteollinen yhteistyö (Eurofighter Typhoon, Eurocopter, Airbus A400M, jne.). EU:n puolustusrahaston myötä myös asetuotekehitys (prototyypit) saa toivottavasti uutta puhtia. Pidemmälle katsottaessa EU:n omistama puolustusinfrastruktuuri (tiedustelu- ja paikannussatelliitit), yhteisomistushankkeet (AWACS- ja ELSO-koneet, tiedustelu- ja taistelulennokit, raskaat kuljetus- ja ilmatankkauskoneet) ja EU-budjettivaroilla rakennettava yhteinen (ydin)pelote tulevat mahdolliseksi.