On tässä tietysti paljon tottakin, mutta toisaalta Naton puitteissa EU-maiden armeijat kyllä pystyvät operoimaan tehokkaasti myös yhdessä, minä en ainakaan epäile etteivätkö pystyisi.
Siitä päästäänkin kyllä sitten taas siihen, että miksi olisi järkevää rakentaa jokin "EU-armeija" kun Nato on jo olemassa tarjoten (jäsenilleen) kaiken sen mitä EU-armeijan kannattajat toivovat EU-armeijalla saatavan aikaan.
Lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon, toimiva EU-armeija tarkoittaisi nähdäkseni sitä että Nato jäisi kuvioista pois - ja se jättäisi kuvioista pois myös mm. USA:n ja kohta myös britit.
Miksi hitossa pitäisi luopua toimivasta ja tehokkaasta jotta päästäisiin tehottomampaan ja toimimattomampaan??
Tämän takia EU-armeijasta haaveilu on aika utopistinen ajatus, joskin myös toisaalta ymmärrän miksi se joitakin ainakin ajatuksena kiehtoo. Nykytilanteessa Nato on kuitenkin ainoa toimiva ratkaisu.
Koko vitja lukematta, mutta lainasin tata kokonaisuudessaan, kun haku toi sen ja olen samaa mielta.
Kokonaisuuden tasolla epailen hiukan logistista kykya muiden kuin valmiusjoukkojen yhteisoperoinnin tukemiseen (USAn joukothan tuovat omat "tail" osansa tullessaan, ja tama aiemmin arvosteltu tooth/ tail -suhde (heilla) onkin kaantynyt hyveeksi.
- tama on huomattu Brysselin esikaupungissakin (ei siis siella keskustassa, missa Komissio majailee) ja korjaussuunnitelmat on aloitettu... taitaapa perati olla "raportointi-pvm" taman kuun aikana (mika se tarkkaan ottaen on, en muista, mutta otan selvaa - jos ehdin).
Mutta jatetaan kokonaisuus ja mennaan Suomen tasolle: "Miksi hitossa pitäisi luopua toimivasta ja tehokkaasta jotta päästäisiin tehottomampaan ja toimimattomampaan??" ja tuon tuon lainatun ajatuksen kansalliselle tasolle, olisi PV sitten osa NATOa tai NATO-yhteensopivuuden ohjaamaa EU-armeijaa
- olihan meilla yksi komentaja, joka juoksi rauhankyyhkyjen perassa ja oli kovalla tohinalla rakentamassa NATO ja Ruotsi -mallien mukaisia "out of area" operoinnin kykyja. Onneksi tuo jai valivaiheeksi.
Mutta: olisiko taysin NATOmainen armeija (nykeiseen verrattuna, ja tarkoitan siis kaikkia PV:ien osia) yliteknistyva (rahoituksen kuitenkin ohjatessa valintoja yha kapeampiin ja kapeampiin kyvykkyyksiin, jotka hyvyydestaan huolimatta saattaisivat sitten jattaa aukkoja kokonaissuorituskykyyn) perusluonteeltaan?
Valmius varmasti paranisi (teknistymisen myota kantahenkilokunnan/ varvattyjen osuus kasvaisi), mutta minka asteisiin uhkiin asti vastaamiseen sita pystyttaisiin kasvattamaan, kunnes tulisi "toppi" vastaan ja oltaisiin ulkoisen avun varassa. Apuahan saapuisi, mutta minka verran ja missa ajassa?
- tulee melkein mieleen engl. kenraali Ironsiden muistelmat
- han komensi engl./ranskalaista kokoonpanoa, jonka piti tulla Suomen avuksi. Ranskan alppijaakarien pakatessa innolla suksiaan mukaan Ironside sai poliittiselta johdolta maaraykset: etenette Narvikista Kiirunaan, varmistatte kaivokset ja sitten kun voimia riittaa (paikallesaaduista jaisi yli), lahetatte yhden prikaatin edelleen Suomeen
No tuostahan ei tullut mitaan (engl. suunnitelmalla pommittaa Bakun oljykenttia etelan suunnasta oli vahintaan yhta iso vaikutus Stalinin paatoksiin) ja sakemannin ehdittya paikalle Narvik yksistaan muodostui kovaksi palaksi, valtavasta ylivoimasta huolimatta
Nyt kun engl. merijvk:a ollaan leikkaamassa, taitaisi taas olla Norjan suunnalta y-k-s-i prikaati (toisenmaalainen, mutta samaa aselajia) tulossa, joten... talla pitkalla "aaneen ajattelulla" alustettuna... en nae mitaan jarkea reivata nk. itsenaista puolustuskykya, vaikka poliittisesti sita tukevia liikkeita tehtaisiinkin (tai sitten ei)
- sensijaan nk. erillisrahoituksen kaapua pitaa nostaa sen verran, etta nahdaan myos, mita muuta strategisten hankkeiden hankinnan jalkeen ,niiden pyorittamiskustannusten vaikutuksesta , menetetaan
