Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

HS (21.6.2017):

Berliinissä Sipilällä on tilaisuus esitellä Merkelille Suomen näkemykset yhteistyöstä, ja kuulla, onko Saksalla yhdessä Ranskan kanssa jotain uutta vireillä.

Suomi on menossa yhteistyöhankkeisiin oma puolustus edellä. Suomea kiinnostaa kaikki omaa suorituskykyä parantava, kuten satelliitteihin liittyvä avaruusyhteistyö, sillä paikka- ja kuvaustiedolle olisi tarvetta. Suomea kiinnostaa myös Saksan, Ranskan ja Italian aloittamassa miehittämättömiä lennokkeja koskevassa yhteistyössä, jossa kehitetään tiedustelu- ja valvontalennokkeja.

Suomi on mielellään osa eturintamaa EU:n kyberpuolustuksen edistämisessä, ja Helsingissä syksyllä toimintansa aloittava EU:n hybridiuhkien keskus saa kehuja niin EU:ssa kuin Natossa.

Kaikki Itämeren alueen hankkeet kiinnostavat Suomea, ja meriyhteyksien turvaaminen on ykkösasioita. Suomi lähtee mukaan myös tiedustelutiedon ja tilannekuvatiedon jakamisen hankkeisiin. Yhteensopivien käyttöjärjestelmien valmistelu ja huoltovarmuus ovat myös korkealla Suomen listalla.
Toivelista on hyvin valittu. Jonkinlaista koordinaatiota kaipaisin myös hävittäjähankintoihin, joita on meneillään useassa EU-maassa.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Ruotsalainen turpo-asiantuntija kirjoittaa EU:n sotilasyhteistyöstä, josta neuvotellaan parhaillaan Brysselissä.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eu_huippari_ennakko-67089


kokoomuksen ruotsalaista sisarpuoluetta moderaatteja edustava puolustuspolitiikan asiantuntija
Christoffer Fjellner varoittaa, että Suomi ja Ruotsi ovat johtamassa kansalaisiaan harhaan.

– EU:n puolustusliittoa ei saa myydä kansalaisille Naton vaihtoehtona. Vain Nato voi antaa sotilaalliset turvatakuut, ei EU-yhteistyö.

Fjellner muistuttaa, että EU:n puolustusyhteistyö voi parhaimmillaankin vain täydentää Natoa. Se ei voi olla Nato-jäsenyyden korvike. Ruotsin mielenmuutoksen syy on europarlamentaarikon mukaan sama kuin muuallakin Euroopassa: turvallisuustilanteen heikentyminen sekä kansainvälisesti että maan rajojen sisällä.

EU:n yhteinen puolustus on kahdesta pirusta se pienempi paha sosiaalidemokraattijohtoiselle hallitukselle ja muille puolueettomuuden perinnettä vaaliville Nato-vastustajille.
 
Ruotsalainen turpo-asiantuntija kirjoittaa EU:n sotilasyhteistyöstä, josta neuvotellaan parhaillaan Brysselissä.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eu_huippari_ennakko-67089


kokoomuksen ruotsalaista sisarpuoluetta moderaatteja edustava puolustuspolitiikan asiantuntija
Christoffer Fjellner varoittaa, että Suomi ja Ruotsi ovat johtamassa kansalaisiaan harhaan.

– EU:n puolustusliittoa ei saa myydä kansalaisille Naton vaihtoehtona. Vain Nato voi antaa sotilaalliset turvatakuut, ei EU-yhteistyö.

Fjellner muistuttaa, että EU:n puolustusyhteistyö voi parhaimmillaankin vain täydentää Natoa. Se ei voi olla Nato-jäsenyyden korvike. Ruotsin mielenmuutoksen syy on europarlamentaarikon mukaan sama kuin muuallakin Euroopassa: turvallisuustilanteen heikentyminen sekä kansainvälisesti että maan rajojen sisällä.

EU:n yhteinen puolustus on kahdesta pirusta se pienempi paha sosiaalidemokraattijohtoiselle hallitukselle ja muille puolueettomuuden perinnettä vaaliville Nato-vastustajille.
Niin. Nuo EU:n turvatakuut vaikuttavat pitkälti päällekkäiseltä järjestelyltä, kun suurin osa EU-maista on jo Naton turvatakuiden piirissä.

Toinen yhteistyön uhka on se, että EU suuntautuu kriisinhallintaan kaukana Euroopan rajoista. YK on jo olemassa.

Reuters (22.6.2017): Leaders in Brussels gave their governments three months to say whether they would be willing to join a coalition of EU members to launch missions in the future and under what terms.
Euroopan puolustusrahaston kasvattaminen ja kehittäminen on mielestäni paras tapa tukea jäsenmaiden puolustuskykyä: rahalla ja raudalla.
 
France and Germany tighten ties and plan to develop fighter jet

Decision raises questions over Britain’s future in European defence

The new warplane would replace France’s Rafale combat aircraft and the Eurofighter, in which the UK, Germany, Spain and Italy are partners. France was initially a partner in the Eurofighter programme but pulled out to develop the Rafale. The French aircraft initially struggled to find export customers but has in recent years overtaken the Eurofighter, helped by strong export support from the French government for sales in the Middle East.Co-operation between several European partners on defence projects has proved both difficult and costly, with programmes such as the A400M military transport aircraft running years late and billions over budget.

https://www.ft.com/content/551be626-67dc-11e7-8526-7b38dcaef614
Juhlava julistus. Aika näyttää, miten käy.
 
Tuolta listalta löytyy myös yhteinen panssarivaunu, telatykki, tst-heko, sekä miehittämättömiä.
Suuria suunnitelmia. Uusi Suomikin heräsi:

Tutkijat: Merkeliltä ja Macronilta uutispommi – “Suurin kuviteltavissa oleva asehanke Euroopassa”

Hävittäjähanke maksaa Möllingin ja Majorin mukaan Saksalle ja Ranskalle 60–80 miljardia euroa seuraavan 30 vuoden aikana. Kokonsa vuoksi se voi hyvinkin tuoda eri puolustussektorin toimijoita yhteen sen sijaan, että ne keskittyisivät kilpailemaan pienemmistä kansallisista hankkeista. https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/225519-tutkijat-merkelilta-ja-macronilta-uutispommi-suurin-kuviteltavissa-oleva-asehanke
Jos Saksa ja Ranska panevat hankkeeseen kumpikin miljardin vuodessa 30 vuoden ajan, paljonko joutuvat kaivamaan kuvettaan muut maat?
 
Eu-turvatakuut eivät ole niinkään ensisijassa suuria, satojen miljardien yhteisiä kalustoja vaan eri maiden sotilasyhteistyötä pienemmällä taholla.

Jos EU:lla olisi vaikka yhteinen 20 000 miehen joukko-osasto, joka harjoittelisi aktiivisesti eri maiden maaperällä ja siinä olisi sotilaita kaikkien maiden joukoista, niin tilanne olisi jo paljon parempi. Tuon verran halukkaita ammattisotilaita EU-joukkoihin löytyisi kyllä varmasti.

Jos ulkopuolelta tulisi hyökkäys niin tiedossa olisi, että huippuvehkein ja kovasti treenattuina 20 000 melkein brittien SAS-joukkojen veroista kaveria olisi vastassa. Tämä herkistäisi liipaisukynnystä lähettä näiden omien joukkojen tueksi sitten muutakin kalusta jos konflikti tulisi. Vaikka kukaan ei olisi sitoutunutakaan tätä joukko-osastoa isompaan yhteiseen operaatioon. Nämä keihäänkärkijoukot voisivat olla myös valtioista itsenäisiä kuten myös EKP on itsenäinen instituutio. Valtioiden tehtäväksi jäisi rahoittaa nämä joukot, etsiä vapaaehtoisia ja järjestää näiden kanssa yhteisharjoituksia.
 
Eu-turvatakuut eivät ole niinkään ensisijassa suuria, satojen miljardien yhteisiä kalustoja vaan eri maiden sotilasyhteistyötä pienemmällä taholla.

Jos EU:lla olisi vaikka yhteinen 20 000 miehen joukko-osasto, joka harjoittelisi aktiivisesti eri maiden maaperällä ja siinä olisi sotilaita kaikkien maiden joukoista, niin tilanne olisi jo paljon parempi. Tuon verran halukkaita ammattisotilaita EU-joukkoihin löytyisi kyllä varmasti.

Jos ulkopuolelta tulisi hyökkäys niin tiedossa olisi, että huippuvehkein ja kovasti treenattuina 20 000 melkein brittien SAS-joukkojen veroista kaveria olisi vastassa. Tämä herkistäisi liipaisukynnystä lähettä näiden omien joukkojen tueksi sitten muutakin kalusta jos konflikti tulisi. Vaikka kukaan ei olisi sitoutunutakaan tätä joukko-osastoa isompaan yhteiseen operaatioon. Nämä keihäänkärkijoukot voisivat olla myös valtioista itsenäisiä kuten myös EKP on itsenäinen instituutio. Valtioiden tehtäväksi jäisi rahoittaa nämä joukot, etsiä vapaaehtoisia ja järjestää näiden kanssa yhteisharjoituksia.

EU:n turvatakuut ja taistelujoukot ovat vanha idea. Kopteri-Kustaahan (Johan Edvin Birger Gustav Hägglund) ehti ehdottaa tuota jo vuosituhannan vaihteessa toimiessaan Brysselissä EU:n sotilaskomitean ensimmäisenä puheenjohtajana. Ns. Helsinki Headline Goals.

Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin osallistuvat eräät Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Norja. Tarkoituksena on koota lopuksi kaiken kaikkiaan 50 000–60 000 nopeasti liikekannalle pantavaa sotilasta, jotka voisivat olla tehtävässä kuukausista vuoteen. Vuosina 2005–2006 Euroopan unionin nopean toiminnan joukot ovat rajoitetun kapasiteetin tilassa, jolloin joukoista vastaavat Britannia, Italia, Ranska ja Saksa. Lopullisena tavoitteena on Eurooppa -neuvoston kesäkuussa 2004 hyväksymä Headline Goal 2010, jolloin järjestelmä on laajimmillaan. Tavoitteena on järjestää vuonna 2005 strateginen ilmakuljetus joukoille, aikaansaada ilmakuljetuksille yksi yhteinen EU-johto vuoteen 2010 mennessä, aloittaa varsinainen taisteluosastotoiminta viimeistään 2007, ottaa käyttöön lentotukialus tarvittavine saattoaluksineen sekä lentokoneineen viimeistään 2008 ja liittää joukkojen tietoliikenne verkoksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_taistelujoukot
EU:n taistelujoukkoja ei vielä koskaan käytetty tositoimissa.

From 1 January 2005 the Battlegroups reached initial operational capacity; full operational capacity was reached on 1 January 2007. Although EU member states were initially highly motivated to volunteer to fill up the roster, the fact that participating member states have to cover their own costs, which especially burdened the smaller states, has made them more reluctant. Besides, many EU member states had simultaneous obligations to fulfill for ISAF and the NATO Response Force, amongst others. This combined with the fact that EU Battlegroups have never been deployed (due to slow political decision-making), despite several occasions in which they according to various experts could or should have been (most notably DR Congo in 2006 and 2008 and Libya in 2011), has led to increasing gaps in the standby roster. Joint funding and actual usage may resolve these issues.
Ei Euroopasta sotilaita puutu. Mutta missään jäsenmaassa ei ole sellaista rautaa, jota Putin tottelee.

EU:n puolustusrahasto on uusi idea, jonka avulla “raskasta rautaa” ehkä vielä joskus saadaan maalle, merelle, ilmaan ja avaruuteen.
 
Jos marssijärjestystä miettii, EU:n puolustusta pitäisi rakentaa avaruushallinnosta alaspäin:

Avaruushallinto
  • Galileo-navigointisatelliittijärjestelmä (v. 2016…2020).
  • Kopernikus-/Sentinel-kaukokartoitussatelliittiohjelma.
  • Kyber-/hybridiuhkakeskus.

Ilmahallinto
  • Raskaat kuljetus- ja ilmatankkauskoneet (kuten C-17 Globemaster III -koneet Unkarissa).
  • AWACS- ja ELSO-koneet (kuten Luxemburgiin rekisteröidyt Boeing E-3 Sentry -koneet).
  • Tiedustelu- ja taistelulennokkiprojektit (kuten nEUROn tai BAE Taranis).

Merihallinto
  • Ydin- ja autonomiset sukellusveneet.
  • Helikopteri- ja lentotukialukset.
  • “Logistinen laivasto”

Maavoimat
  • “Muukalaislegioona”.
  • Sotilasulkotiedustelu.
  • CBRN-tutkimuskeskus.

Mutta henkeä ei kannata pidätellä. EU-projektit etenevät tunnetusti etanan vauhtia.
 

hansai

Ylipäällikkö
Henna Virkkunen
Henna Virkkunen @HennaVirkkunen
EU-27 käyttää 227 mrd vuodessa puolustukseen, USA 545 mrd €. EU:n suorituskyky vain 10-15%. #EUpuolustus #turpo
Tämän päättelyn taustoista olisi kiva saada lisätietoa...
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tämän päättelyn taustoista olisi kiva saada lisätietoa...
Sanoisin, että kyllä tuossa oikea suuruusluokka on.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
eli EU-maiden ostajat ovat surkeita?
Ei kun heidän suorituskyky on heikko. EU maat eivät saa erityisen isoa sotajoukkoa kokoon ja se olisi koulutettu toimimaan lähinnä rauhanturvajoukkona. Ja olisiko tämä porukka sitten kykenevä toimimaan ulkomaanoperaatiossa muutenkaan ilman jenkkien tukea?
 

hansai

Ylipäällikkö
Ei kun heidän suorituskyky on heikko. EU maat eivät saa erityisen isoa sotajoukkoa kokoon ja se olisi koulutettu toimimaan lähinnä rauhanturvajoukkona. Ja olisiko tämä porukka sitten kykenevä toimimaan ulkomaanoperaatiossa muutenkaan ilman jenkkien tukea?
Kuvittelisi vertailun olevan käytetty raha vs. suorituskyky, jolloin määrälliset asiat olisi neutraloitu vertailussa. Muuten melko turha..
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kuvittelisi vertailun olevan käytetty raha vs. suorituskyky, jolloin määrälliset asiat olisi neutraloitu vertailussa. Muuten melko turha..
Periaatteessa hyväksyn, joskin sisällyttäisin jonkin elementin siitä, että miten suurta osaa joukoista voitaisiin käyttää ulkomaanoperaatioon. Siis jos jenkit kykenevät pyörittämään Irakin ja Afghanistanin kokoisia operaatioita rahoillaan, niin sitten katsotaan mihin EU kykenee omalla summallaan. Ja sitten voitaisiin vielä katsoa mitä EU:lla olisi lähettää oikeaan sotaan.
 

hansai

Ylipäällikkö
Periaatteessa hyväksyn, joskin sisällyttäisin jonkin elementin siitä, että miten suurta osaa joukoista voitaisiin käyttää ulkomaanoperaatioon. Siis jos jenkit kykenevät pyörittämään Irakin ja Afghanistanin kokoisia operaatioita rahoillaan, niin sitten katsotaan mihin EU kykenee omalla summallaan. Ja sitten voitaisiin vielä katsoa mitä EU:lla olisi lähettää oikeaan sotaan.
Niin, tuo Virkkusen kommentti vertaili "puolustus" menoja suhteessa raha vs. saatu suorituskyky...
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Eli jenkit osaa käyttää rahansa paljon paremmin...
Miten sen nyt ottaa. Euroopassa vaikuttaa se, että jokainen maa kukin tekee omansa. Toisaalta, jenkit pitävät yllä valtavaa ydinarsenaalia ja samalla pyörittävät useita sotia ympäri maailmaa, joten olisiko siinä opittu rahankäyttöä.
 
Tykkäykset: PSS
Tämän päättelyn taustoista olisi kiva saada lisätietoa...
Tuota pitäisi varmaan kysyä Hennalta.

Virkkunen on vertaillut EU-27:n yhteenlaskettuja puolustusbudjetteja (EUR 227 mrd), jotka ovat noin 42% prosenttia USAn puolustusbudjetista (EUR 545 mrd), ja toteaa, että EU:n suorituskyky on vain 10...15%, mutta ei sen tarkemmin kerro, miten mittaa suorituskykyä. Taustalla on varmaan ajatus, että EU:lla on paperilla paljon rahaa, rautaa ja sotilaita (esim. 1.4 miljoonaa miestä, 7500 tankkia, 9000 tykkiä, 2000 hävittäjää, jne), mutta niistä ei saada tehoja irti samalla lailla kuin USAssa. https://en.wikipedia.org/wiki/Military_of_the_European_Union

EU-27:ssä on 27 eri kieltä puhuvaa kansallista armeijaa, joiden toimintaa on vaikea koordinoida. Kärjistäen: 27 ylipäällikköä, 27 maavoimat, 27 ilmavoimat, 27 merivoimat tms. Paljon päällekkäisyyksiä, yhteensopimattomuutta, erilaista kalustoa samaan tarkoitukseen jne. (Nato tietenkin koettaa standardoida ja koordinoida Nato-maiden toimintaa.) USAn, Kiinan tai Venäjän asevoimat ovat koherentimpi kokonaisuus. Yksi kieli, yksi kansa, yksi johtaja – vai miten se meni? EU:n pikku-valtioilta puuttuu myös ”liittovaltiotason” raskas kalusto: ydinaseet, mannertenväliset ohjukset, pitkän kantaman risteilyohjukset, satelliitit, ilmatankkauskoneet, lentotukialukset yms. EU ei pysty projisoimaan voimaa Pohjois-Koreaan, Syyriaan tai Ukrainaan, vaikka haluaisi.

EU-27:n asevoimat ovat kuin nyrkki, jossa 27 sormea sojottaa eri suuntiin. Se sopii sormenheristelyyn ja sormellaosoitteluun, mutta ei kovan voiman käyttöön kaukaa kotoa.