Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Drunckerin ”lähtölaskentapuheessa” sivuttiiin puolustustakin.

Junckerin visiossa Euroopalla olisi ensi vuosikymmenellä toimiva Euroopan puolustusunioni. Hän totesi, että pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustuksessa etenee jo hyvin ja yhteinen rahasto puolustushankintoihin on suunnitteilla.
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/juncker%20puhe-70011

Applen iPhone X:n julkistus luultavasti kiinnosti maailmaa enemmän kuin Junckerin 6. skenaario.
 
Puhetta puolustuksesta.

Varma Weber on kuitenkin siitä, ettei pieni maa pärjää yksin: ei perinteisen puolustuksen saralla eikä varsinkaan kyberuhkien maailmassa. Esimerkkinä hän mainitsee Viron ilmavoimat, jonka vuosibudjetti on vain 47 miljoonaa euroa. Nykyään Virossa on Naton tukikohtia.

– He (virolaiset) haluaisivat tehdä enemmän yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa, mutta ero Nato-jäsenyydessä tuo rajoitteita, sanoo Weber, joka vieraili viikko sitten Tallinna Ämarissa, Naton uudessa sotilastukikohdassa.

Weberiä selvästi harmittaa se, että EU käy puolustusyhteistyökeskustelua ”suljettujen ovien takana Brysselissä”. Hänestä EU:n tulisi näkyä operaatioissa, joissa se on mukana. Hän kaipaa EU-lippua sotilaiden ja rajavartioiden käsivarsiin.

– Haluan näkyvyyttä eurooppalaiselle puolustukselle. Kun Turkin ja Kreikan rajalle lähetettiin Frontex, media ja kansalaiset tulkitsivat, ettemme ole yksin vaan joku auttaa meitä, Weber konkretisoi.

Hän näkee eurooppalaisen puolustusyhteistyön Natoa täydentävänä sekä sitä hyödyttävänä operaationa. Hanke tukee myös USA presidentin linjaa, jonka mukaan Euroopan pitää huolehtia nykyistä enemmän omasta puolustuksestaan.

– Emme ole rakentamassa eurooppalaista armeijaa. Nyt puhutaan teknologiasta, yhteisestä kyberhaasteesta ja siitä, että pitää rakentaa eurooppalainen infra, Weber linjaa.

https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-oikeistojohtaja-suomea-ei-jateta-yksin/

Syyskuun lopulla tulee toivottavasti jotakin paperillakin.
 
Saksa-Ranska-Suomi. Siinäkö eu:n puolustuksen kova ydin.
Sipilä on ainakin ihan täpinöissään, vaan onko vilpitön?. Hän myös rakastaa eu:ta kuten sanoi. Joten rakkaudella ja Saksa/Ranska yhteistyöllä palkintovirka tulee. Stubbi pääsi varapääjohtajaksi jättipankkiin. Katainenkin pääsi. Niin pääsee Sipiläkin.

Olisi kiva jos tiedostavat turpo asiantuntijat vähän kirjoittaisivat tästä uudesta puolustusliitosta. Ainkin eu kriitikot joutuu koville kun maanpuolustuskin sidotaan eu:n ytimeen. Entä mitä sanoo Putin? Turvan tunnetta ei näin äkkiseltään tuo
 
Saksa-Ranska-Suomi. Siinäkö eu:n puolustuksen kova ydin.
Sipilä on ainakin ihan täpinöissään, vaan onko vilpitön?. Hän myös rakastaa eu:ta kuten sanoi. Joten rakkaudella ja Saksa/Ranska yhteistyöllä palkintovirka tulee. Stubbi pääsi varapääjohtajaksi jättipankkiin. Katainenkin pääsi. Niin pääsee Sipiläkin.

Olisi kiva jos tiedostavat turpo asiantuntijat vähän kirjoittaisivat tästä uudesta puolustusliitosta. Ainkin eu kriitikot joutuu koville kun maanpuolustuskin sidotaan eu:n ytimeen. Entä mitä sanoo Putin? Turvan tunnetta ei näin äkkiseltään tuo

Saksan vaalien jälkeen alkaa varmaan tulla tietoa, mitä Merkel, Macron ja Sipilä ovat sopineet EU:n puolustusyhteistyöstä.

Noista EU:n palkintoviroista olen samaa mieltä: ne ovat / C:stä. Kansallisen tason poliitikkokehäraakit pudotetaan kullatuilla laskuvarjoilla huippuvirkoihin. Alemman tason virkamiehiä menettely voi risoa. Esimerkiksi komission vakinaiset virkamiehet valitaan virkakilpailuilla varallaololistoille (pari prosenttia hakijoista läpäisee a.o.- ja äo-testit), ylennyksiin vaaditaan ensimmäisen kielen “täydellisen” hallinnan lisäksi mm. se, että pystyy työskentelemään toisella ja kolmannella kielellä, ja korkeimpaan virkaluokkaan etenemiseen kuluu keskimäärin 44 virkavuotta. Siellä sitten ex-poliitikot patsastelevat pönäkän tärkeinä palkintoviroissaan, jotka tulevat kuin manulle illallinen. Kritiikkiä EU:n demokratiavajeesta nuo nimitykset eivät liioin vähennä.
 
Logistiikkaa tai sen puutetta:

I was probably naïve.” kenraaliluutnantti General Ben Hodges totesi The Foreign Affairs -lehdelle (The Foreign Affairs 6.6.2016) ja jatkoi: “I assumed that because these were NATO and EU countries we’d just be able to move troops. But ministries of defense are not responsible for borders.http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243384-eu-puolustuksen-ensimmainen-koetinkivi-on-varmistaa-sotavoimasiirrot-euroopassa

Vaikka avunantohalua olisi, kyky liikuttaa sotavoimia maasta toiseen on vajaa.
 
Macron piti 1,5h puheen.
Mm. Ensivuosikymmenen alkuun mennessä olisi oltava yhteiset joukot ja budjetti. Kova on vauhti. Toisaalta mikäs siinä kun Suomikin näyttää olevan täysillä mukana.
 
Macron piti 1,5h puheen.
Mm. Ensivuosikymmenen alkuun mennessä olisi oltava yhteiset joukot ja budjetti. Kova on vauhti. Toisaalta mikäs siinä kun Suomikin näyttää olevan täysillä mukana.

Jos historiaan vilkaisee, niin voisi olla aika toistakin mieltä. Nato olisi varmaan ok, mutta nämä eurohomojen projektit ovat aika huonolla recordilla Suomen kannalta olleet aina. Ainakin Saksan johtamat. Olisikohan se ihan oma puolustus sittenkin se paras idea?

Epäilemättä voi kirkkain ja vilpittömän hyväuskoisin silmin väittää, että nyt on uusi aurinkoinen eurooppalainen syvän ystävyyden ja yhteistyön aika ja kaikki on muuttunut.
 
Macron piti 1,5h puheen.
Mm. Ensivuosikymmenen alkuun mennessä olisi oltava yhteiset joukot ja budjetti. Kova on vauhti. Toisaalta mikäs siinä kun Suomikin näyttää olevan täysillä mukana.

Tosiaan ensimmäinen ulostulo Saksan vaalien jälkeen:

Presidentti piti puheensa tarkoituksella vain kaksi päivää Saksan liittopäivävaalien jälkeen, ja ennen kuin liittokansleri Angela Merkel on edes kunnolla käynnistänyt hallitusneuvottelut. Näin Ranskan presidentti haluaa ujuttaa omia ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta myös Saksassa käytävään keskusteluun ennen kuin Saksan uusi hallitus lyö politiikkansa lukkoon. Macron maalasi puheessaan suunnitelmia Euroopan yhteisen puolustuksen kehittämisestä.

”Ensi vuosikymmenen alkuun mennessä Euroopalla täytyy olla yhteiset nopean toiminnan joukot, yhteinen puolustusbudjetti ja yhteinen toimintadoktriini”, Macron sanoi.

EU:lla on itse asiassa jo nyt kriisinhallintatehtäviin tarkoitetut pienet taisteluosastot, mutta niitä ei ole koskaan käytetty. Mahdollisen puolustusbudjetin koosta Macron puolestaan ei antanut mitään suuntaviivoja. Macron puhui myös maahanmuutosta ja sen hillitsemisestä. Hänen mukaansa Eurooppa tarvitsee yhteisen maahanmuuttoviraston, joka nopeuttaa ja yhdenmukaistaa turvapaikkahakemusten käsittelyä. Euroopan ulkorajoja pitäisi Macronin mukaan suojella perustamalla EU:lle täysivaltainen yhteinen rajapoliisi.
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005384214.html

Macronin toiveiden tynnyri oli täynnä monia muitakin horisonttiin heijastuvia kangastuksia. https://www.verkkouutiset.fi/yhteinen-armeija-verotusoikeus-ranskan-presidentti-kertoi-eu-visionsa/
 
Jos historiaan vilkaisee, niin voisi olla aika toistakin mieltä. Nato olisi varmaan ok, mutta nämä eurohomojen projektit ovat aika huonolla recordilla Suomen kannalta olleet aina. Ainakin Saksan johtamat. Olisikohan se ihan oma puolustus sittenkin se paras idea?

Epäilemättä voi kirkkain ja vilpittömän hyväuskoisin silmin väittää, että nyt on uusi aurinkoinen eurooppalainen syvän ystävyyden ja yhteistyön aika ja kaikki on muuttunut.
Eurohomojen? Missäköhän tämän olen kuullut? Ai niin, Kremlin narratiivissa...
 
Niinpä. Ehkäpä Euroopan yhteinen puolustus on näiden eurohörhöjen suurikin #Unelma, en tiedä. Aika vaikea sitä on rakennella, koska faktisesti Euroopan turvallisuus on ollut noin sata vuotta jenkkien käsissä. NATO-vastaisuus on tietysti punavihreissä sisäänrakennettu varmaan geeneissä, mutta faktoille höperö ei voi muuta heittää kuin säälittäviä ad hominem'ja. Voi euroreppanoita. Voi heitä. NATOn tulevaisuudesta voi kai sen sanoa, että herra presidentti Trump on aiheellisesti nostanut puolustusvalmiuden vaatiman taloudellisen panostuksen esille. Eikö kaikkien sotilasliitossa tulisi kantaa oma osuutensa? Eikö? Ei oikein siltä näytä, koska eurostoliittolaiset ovat vinkuneet asiasta kuin salvottu porsas, joka sinänsä on koko asialle todella kuvaavaa.

Kun vilkaisee historiaan ja ottaa Vihojen aikaiset sotaretket mukaan, niin ryssät on kai Suomen alueelle hyökänneet noin 30-50 kertaa ja määrästä voinee kiistellä loputtomiin. Ainoat kerrat, kun suomalaiset ovat neuvostoelukoiden invaasioon apua saaneet ovat 1918 ja 1944 (sekä luhistuvan Ruotsin ennakkoon hävityt rimpuilut 1808). Molemmat kerrat ovat olleet luhistumassa olevien natsien epätoivoisia yrityksiä pelastaa sivustarintama. En millään tavalla kiistä Stukien ja rynnäkkötykkien osuutta Suomen ainakin muodollisen vapauden säilyttämisessä, vaan arvostan niitä jopa ratkaisevana tekijänä.

Eli olisikohan johtopäätös aika selkeä? Oma, vahva ja uskottava puolustus, niin että ryssän perse mahdollisessa invaasiossa ainakin kärähtää. Tähän yhdistettynä NATOn jäsenyys, niin kortit kai olisi niin hyvin kädessä kuin tässä koillis-Euroopan sohjoisessa maassa ne voivat olla. Aika helppo yhtälö näin maalaisjärjellä ajatellen.

Mutta ehkäpä suurikin viisaus piilee näissä Eurostoliitto-uskovaisissa? Epäilen tätä ainakin jonkin verran, mutta ainakin itse olen avoin faktoille ja perusteluille, joita en ole vielä itse ehkä täysin sisäistänyt. Ehkäpä Eurooppanerot osaavat valaista asiaa tyhmälle maalaistollukalle?
 
Niinpä. Ehkäpä Euroopan yhteinen puolustus on näiden eurohörhöjen suurikin #Unelma, en tiedä. Aika vaikea sitä on rakennella, koska faktisesti Euroopan turvallisuus on ollut noin sata vuotta jenkkien käsissä. NATO-vastaisuus on tietysti punavihreissä sisäänrakennettu varmaan geeneissä, mutta faktoille höperö ei voi muuta heittää kuin säälittäviä ad hominem'ja. Voi euroreppanoita. Voi heitä. NATOn tulevaisuudesta voi kai sen sanoa, että herra presidentti Trump on aiheellisesti nostanut puolustusvalmiuden vaatiman taloudellisen panostuksen esille. Eikö kaikkien sotilasliitossa tulisi kantaa oma osuutensa? Eikö? Ei oikein siltä näytä, koska eurostoliittolaiset ovat vinkuneet asiasta kuin salvottu porsas, joka sinänsä on koko asialle todella kuvaavaa.

Kun vilkaisee historiaan ja ottaa Vihojen aikaiset sotaretket mukaan, niin ryssät on kai Suomen alueelle hyökänneet noin 30-50 kertaa ja määrästä voinee kiistellä loputtomiin. Ainoat kerrat, kun suomalaiset ovat neuvostoelukoiden invaasioon apua saaneet ovat 1918 ja 1944 (sekä luhistuvan Ruotsin ennakkoon hävityt rimpuilut 1808). Molemmat kerrat ovat olleet luhistumassa olevien natsien epätoivoisia yrityksiä pelastaa sivustarintama. En millään tavalla kiistä Stukien ja rynnäkkötykkien osuutta Suomen ainakin muodollisen vapauden säilyttämisessä, vaan arvostan niitä jopa ratkaisevana tekijänä.

Eli olisikohan johtopäätös aika selkeä? Oma, vahva ja uskottava puolustus, niin että ryssän perse mahdollisessa invaasiossa ainakin kärähtää. Tähän yhdistettynä NATOn jäsenyys, niin kortit kai olisi niin hyvin kädessä kuin tässä koillis-Euroopan sohjoisessa maassa ne voivat olla. Aika helppo yhtälö näin maalaisjärjellä ajatellen.

Mutta ehkäpä suurikin viisaus piilee näissä Eurostoliitto-uskovaisissa? Epäilen tätä ainakin jonkin verran, mutta ainakin itse olen avoin faktoille ja perusteluille, joita en ole vielä itse ehkä täysin sisäistänyt. Ehkäpä Eurooppanerot osaavat valaista asiaa tyhmälle maalaistollukalle?

Tuoreen teoksen mukaan apua ei ole aina annettu pyydettäessäkään.

Vielä syyskuun alussa 1941 aseveljien tunnelma oli korkealla... Päämajassakin uskottiin vielä alkusyksystä 1941, että sota päättyisi nopeasti Saksan (ja Suomen) voittoon Neuvostoliitosta. Kun Saksa olisi vallannut Leningradin, osa suomalaisista sotilaista olisi päästetty reserviin, kaavailtiin.

Mutta kun Erfurth kysyi lokakuun 15. päivänä Mannerheimilta, pitäisikö hänen varautua olemaan koko talven yli Suomessa, marsalkka vastasi: ”Kyllä, monta talvea, monta talvea.” Päämajassa oli siis tehty uusi tilannearvio, jonka mukaan sota jatkuisi luultua pitempään. Eikä Saksan voittoon enää uskottu niin vuorenvarmasti kuin vielä kesällä.

Kun Saksa vuoden 1942 alussa painosti Suomea hyökkäämään Leningradiin ja katkaiseman Muurmannin radan, Mannerheim ilmoitti melko suoraan, ettei Suomi enää jatka hyökkäyksiä. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005384893.html

Jos haluu saada, on pakko antaa…
 
Kiitos kommentista. En vain ymmärrä mitä haluat oikein sanoa. Voisitko kiitos kertoa sen suomen kielellä ja ymmärrettävästi? Kiitän tavattomasti jo etukäteen.

Ollos huoleti – Off-topicia ”erillissodan” aikaisesta aseveliavusta.

Mutta asiaan: EU:n ja Naton vastakkainasettelu on jokseenkin turhaa. Suomi kuuluu vain unioniin, joten Naton viidennen artiklan mukaista apua ei voi edes odottaa. Toisaalta 22 maata Euroopassa kuuluu sekä Natoon että unioniin. Niissä näiden kahden järjestön vastakkainasettelu olisi skitsofreenista. Mutta ainahan voi erota jommastakummasta kuten Ranska Natosta tai UK EU:sta.
 
Vaisto on hyvä apu,kuten ensimmäisenä mieleen tullut ajatuskin joka yleensä se oikea.

Suomi lähtiessään mukaan ainoana ei Nato maana Saksan ja Ranskan nukkearmeijaan riskeeraa paljon. Suomi lähtee mukaan uuteen Putinia vastaan suunnattuun hömpötykseen.
Jos olisi Putin mihin maahan vaikuttaisin tehdessäni homman naurunalaiseksi.
 
Troikka (Suomi-Saksa-Ranska) ei sovi Claudialle. Majurin mielestä johtoon tarvitaan johtovaltio. Ei kuitenkaan ”Ein Volk, Ein Reich, Ein Führer”.

EU:n puolustusulottuvuuden syventämistä vaivaa saksalaisen tutkijan mukaan johtajuusvaje. Kun Euroopan unionin puolustusyhteistyötä halutaan viedä vauhdilla eteenpäin, monta olennaista kysymystä uhkaa jäädä innostuksen jalkoihin, nimekäs saksalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Claudia Major arvioi.

– Jäsenvaltioiden motiivit ovatkin paitsi keskenään erilaisia myös osin ristiriitaisia, Major sanoo.

– Luottavatko jäsenmaat lopulta Euroopan unioniin siinä määrin, että ne ovat valmiita ottamaan ehdotettuja askeleita kohti yhteistä puolustusta?

Entä kuka olisi sen johtaja, hän kysyy, ja torjuu samalla ajatuksen, että ainakaan Saksa olisi valmis puolustuksen johtoroolia ottamaan.

– Vai voisiko puolustusyhteistyö toimia ilman johtajaa, koska olemme niin demokraattisia ja niin postmoderneja?

Majorin kysymys on ilmeisen sarkastinen. Hänen viestinsä on, että samaan tapaan kuin Yhdysvallat on totuttu näkemään Naton johtovaltiona, myös EU:n puolustusulottuvuuden syventäminen ennen pitkää edellyttää, että jokin jäsenmaista voi uskottavasti nousta vastaavaan rooliin.

https://www.verkkouutiset.fi/kuka-olisi-eurooppalaisen-puolustuksen-johtaja/

USA ja Trump eivät kuitenkaan ole vielä heittäneet hanskoja naulaan Naton johtotähtenä.
 
Vaisto on hyvä apu,kuten ensimmäisenä mieleen tullut ajatuskin joka yleensä se oikea.

Suomi lähtiessään mukaan ainoana ei Nato maana Saksan ja Ranskan nukkearmeijaan riskeeraa paljon. Suomi lähtee mukaan uuteen Putinia vastaan suunnattuun hömpötykseen.
Jos olisi Putin mihin maahan vaikuttaisin tehdessäni homman naurunalaiseksi.

Tuskinpa tuosta suurta haittaakaan on, jos Sipilä käy kuuntelemassa, mitä Saksa ja Ranska suunnittelevat. Saattaapa Sipilä päästä Kataisen paikalle (tai muuhun EU:n palkintovirkaan) toteuttamaan isojen poikien päätöksiä, kun aikansa on ohi Suomen politiikassa.

Macronin toiveiden tynnyriä kannattaa kuitenkin potkia alas katua niin, ettei jälkeenpäin tarvitse katua. Esimerkiksi hänen ideansa EU:n yhteisestä puolustusbudjetista on hyvä, jos se tarkoittaa, että EU:n budjetista lohkaistaan osa vaikkapa EU:n puolustus- ja puolustustutkimusrahastojen rahoittamiseen. Idea on huono, jos tarkoituksena on lohkoa osa (liian pienistä) kansallisista puolustusbudjeteista yhteiseen käyttöön.
 
Markus-setä satuilee, mutta patu Mustajärvi ryydittää tarinointiaan tosiasioillakin.

Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) kommentoi tiedotteessaan eduskunnan puolustusvaliokunnan lausuntoa, jonka valiokunta hyväksyi torstaina. Siinä Mustajärven mukaan hyväksyttiin EU:n syvenevä puolustusyhteistyö ja EU:n puolustusrahaston.

– Se tarkoittaa Suomen sitomista entistä tiiviimmin EU:n sotateollisen kompleksin rakentamiseen ja liittovaltiokehitykseen. Vasemmistoliitto ainoana puolueena vastustaa nykyistä suuntausta, Markus Mustajärvi toteaa.

Mustajärven mukaan puolustusrahastoa kaupataan tapana säästää puolustusmenoja. Vaikutus on hänen mukaansa kuitenkin päinvastainen: EU:n puolustusrahaston menot kasataan kansallisten menojen päälle ja kokonaiskustannukset kasvavat.

– Jatkossa paine puolustusmenojen kasvattamiseen nousee kahta kautta: Naton asettaman tavoitetason ja EU:n rahoitusosuuden seurauksena. https://www.verkkouutiset.fi/pyssyuskovaisuus-tappoi-timo-soinin-ja-psn-eu-kritiikin/

Ja hyvä niin.
 
On tässä tietysti paljon tottakin, mutta toisaalta Naton puitteissa EU-maiden armeijat kyllä pystyvät operoimaan tehokkaasti myös yhdessä, minä en ainakaan epäile etteivätkö pystyisi.
Siitä päästäänkin kyllä sitten taas siihen, että miksi olisi järkevää rakentaa jokin "EU-armeija" kun Nato on jo olemassa tarjoten (jäsenilleen) kaiken sen mitä EU-armeijan kannattajat toivovat EU-armeijalla saatavan aikaan.
Lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon, toimiva EU-armeija tarkoittaisi nähdäkseni sitä että Nato jäisi kuvioista pois - ja se jättäisi kuvioista pois myös mm. USA:n ja kohta myös britit.
Miksi hitossa pitäisi luopua toimivasta ja tehokkaasta jotta päästäisiin tehottomampaan ja toimimattomampaan??
Tämän takia EU-armeijasta haaveilu on aika utopistinen ajatus, joskin myös toisaalta ymmärrän miksi se joitakin ainakin ajatuksena kiehtoo. Nykytilanteessa Nato on kuitenkin ainoa toimiva ratkaisu.

Koko vitja lukematta, mutta lainasin tata kokonaisuudessaan, kun haku toi sen ja olen samaa mielta.

Kokonaisuuden tasolla epailen hiukan logistista kykya muiden kuin valmiusjoukkojen yhteisoperoinnin tukemiseen (USAn joukothan tuovat omat "tail" osansa tullessaan, ja tama aiemmin arvosteltu tooth/ tail -suhde (heilla) onkin kaantynyt hyveeksi.
- tama on huomattu Brysselin esikaupungissakin (ei siis siella keskustassa, missa Komissio majailee) ja korjaussuunnitelmat on aloitettu... taitaapa perati olla "raportointi-pvm" taman kuun aikana (mika se tarkkaan ottaen on, en muista, mutta otan selvaa - jos ehdin).

Mutta jatetaan kokonaisuus ja mennaan Suomen tasolle: "Miksi hitossa pitäisi luopua toimivasta ja tehokkaasta jotta päästäisiin tehottomampaan ja toimimattomampaan??" ja tuon tuon lainatun ajatuksen kansalliselle tasolle, olisi PV sitten osa NATOa tai NATO-yhteensopivuuden ohjaamaa EU-armeijaa
- olihan meilla yksi komentaja, joka juoksi rauhankyyhkyjen perassa ja oli kovalla tohinalla rakentamassa NATO ja Ruotsi -mallien mukaisia "out of area" operoinnin kykyja. Onneksi tuo jai valivaiheeksi.

Mutta: olisiko taysin NATOmainen armeija (nykeiseen verrattuna, ja tarkoitan siis kaikkia PV:ien osia) yliteknistyva (rahoituksen kuitenkin ohjatessa valintoja yha kapeampiin ja kapeampiin kyvykkyyksiin, jotka hyvyydestaan huolimatta saattaisivat sitten jattaa aukkoja kokonaissuorituskykyyn) perusluonteeltaan?

Valmius varmasti paranisi (teknistymisen myota kantahenkilokunnan/ varvattyjen osuus kasvaisi), mutta minka asteisiin uhkiin asti vastaamiseen sita pystyttaisiin kasvattamaan, kunnes tulisi "toppi" vastaan ja oltaisiin ulkoisen avun varassa. Apuahan saapuisi, mutta minka verran ja missa ajassa?
- tulee melkein mieleen engl. kenraali Ironsiden muistelmat
- han komensi engl./ranskalaista kokoonpanoa, jonka piti tulla Suomen avuksi. Ranskan alppijaakarien pakatessa innolla suksiaan mukaan Ironside sai poliittiselta johdolta maaraykset: etenette Narvikista Kiirunaan, varmistatte kaivokset ja sitten kun voimia riittaa (paikallesaaduista jaisi yli), lahetatte yhden prikaatin edelleen Suomeen
No tuostahan ei tullut mitaan (engl. suunnitelmalla pommittaa Bakun oljykenttia etelan suunnasta oli vahintaan yhta iso vaikutus Stalinin paatoksiin) ja sakemannin ehdittya paikalle Narvik yksistaan muodostui kovaksi palaksi, valtavasta ylivoimasta huolimatta

Nyt kun engl. merijvk:a ollaan leikkaamassa, taitaisi taas olla Norjan suunnalta y-k-s-i prikaati (toisenmaalainen, mutta samaa aselajia) tulossa, joten... talla pitkalla "aaneen ajattelulla" alustettuna... en nae mitaan jarkea reivata nk. itsenaista puolustuskykya, vaikka poliittisesti sita tukevia liikkeita tehtaisiinkin (tai sitten ei)
- sensijaan nk. erillisrahoituksen kaapua pitaa nostaa sen verran, etta nahdaan myos, mita muuta strategisten hankkeiden hankinnan jalkeen ,niiden pyorittamiskustannusten vaikutuksesta , menetetaan
 
huomattu Brysselin esikaupungissakin (ei siis siella keskustassa, missa Komissio majailee) ja korjaussuunnitelmat on aloitettu... taitaapa perati olla "raportointi-pvm" taman kuun aikana

Hollanti nakojaan ehdottanut homman kopiointia myos isantamaasopimuksen tehneiden maiden kanssa:
"
Ruotsin puolustusministerin
Peter Hultqvistin mukaan Yhdysvaltain, Suomen ja Ruotsin tapaaminen puolustusministeritasolla on hyvin tärkeä turvallisuuspoliittinen viesti. Se on myös hyvin luonnollista, koska sekä Suomella että Ruotsilla on samanlaiset puolustusyhteistyön aiesopimukset Yhdysvaltain kanssa.

"Sotilaalliselle Schengenille" kannatusta

Tiistaina Helsingissä järjestettiin myös laajempi niin kutsutun Pohjoisen ryhmän puolustusministerikokous, jossa olivat mukana Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi muun muassa Puola, Saksa ja Britannia. Niinistön mukaan kokouksessa kaikki kannattivat erityisesti Hollannin ajamaa sotilaalliseksi Schengeniksi kutsuttua aloitetta sotilaskaluston ja joukkojen liikkumisen helpottamiseksi yli maiden rajojen Naton ja EU:n alueella"
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top