Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Tuosta kun yltyy tämä yhteishenki eteenpäin niin Suomi solmiikin puolustusliiton EU:n kanssa eurooppalaisella 5. Artiklalla yhdessä EU:n Natomaiden kanssa. Julkistetaan siis EU-liitto mikä käytännössä on Natoliitto ja mukaan pääsee Natomaat ja partnerit.

Oleellista on, että ollaan jo EU:ssa eikä mitään kansanäänestyksiä tai parlamenttisia kommervärkkejä tarvita. Suurin, eli USA tosin kytkeytyy mukaan vain Natoliiton kautta mutta Tuomiojat ja muut punamummot ohitetaan näin kätevästi.
 
Tulisikohan tästä vähän vetoapua puolustuspoliittiseen selontekoomme. Näin uskon. Määrärahalisäyksiä kaivataan

Suomalaispoliittisesti on varmasti helpompaa saada rahoitusta, kun voidaan perustella "EUn yhteisellä" agendalla ja tarpeella. Ja käsi sydämelle: eikö yhteinen ja uskottava Unionin Nyrkki olisikin juuri sitä, mitä pienten reunavaltiodemokratioiden tulisi ajaa sitkeästi kuin vaskistia pulloon?

Jahka se Saksa tuosta törhistäytyy, niin sitten siitä jotain tuleekin. Sakujen perusteellisuudella ja järjenkäytöllä ja kapasiteetilla on aina ollut pointtinsa. Hyvässä ja pahassa. Saksa pystyy halutessaan luomaan Venäjän suhteen vastavoiman, joka konventionaalisen aseenkäytön sektorilla on äkkiä hyvin merkittävä. Saksalaiset pystyvät halutessaan polkemaan myös teollisen potentiaalin, joka tuottaa myös jotain, eikä vain lupauksia. Onko Angelan johtama Saksa sitten koskaan tuollainen....jää nähtäväksi. Ja mitä Saksa haluaa vastineeksi? Jotain sellaista liittovaltiokehitystä, joka rupeaakin kavereiden suussa maistumaan hapankaalilta ja huonolta makkaralta?
 
Hui kauheeta, sanoi vasemmisto.
Onhan tämä vaihteeksi hauskaa, kun Sipilä ja Vanhanen ovat hyviksien puolella.

Oppositio oudoksui pääministerin lausuntoja EU-puolustuksesta
SDP:n Eero Heinäluoma vaatii, että koko eduskunnan on pikaisesti saatava selvyys, mihin kaikkeen puolustusyhteistyön kehittämiseen Suomi on torstain EU-huippukokouksessa sitoutunut.

EU:n huippukokous päättyi torstain ja perjantain välisenä yönä. Perjantaiaamuna kokoomuksen

julkaisi uutisen, jossa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuvaa EU-päämiesten tekemiä linjauksia unionin yhteisestä puolustuksesta.

Uutisen mukaan "unionin puolustuspolitiikassa alkoi uusi aikakausi". Verkkouutisten haastattelema pääministeri Sipilä oli jutun mukaan linjannut, että Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi.

Lausunto hämmästytti opposition kansanedustajia eduskunnan budjetti-istunnossa, jossa käsiteltiin ulkoministeriön ja puolustusministeriön pääluokkia.

Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma siteerasi juttua istuntosalissa. Hän tulkitsi , että on tehty päätöksiä puolustusrahastosta ja puolustuksen ottamisesta EU:n yhteiselle työlistalle. Heinäluoma jatkoi jutun siteeraamista todeten valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) sanoneen Brysselissä, että Suomen on oltava mukana kaikissa puolustushankkeissa, jotka nyt lähtevät liikkeelle.

– Tästä olisi nyt välttämätöntä saada nopeasti selvitys koko eduskunnalle, mitä nämä linjaukset tarkoittavat, mihin Suomi on sitoutunut, missä valmistelussa ollut mukana ja miten aiomme toimia jatkossa, Heinäluoma vaati.

Ulkoasiainvaliokunnan nykyinen puheenjohtaja ja keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen pyrki hälventämään opposition epäluuloja.

– Kaikki, mitä Eurooppa-neuvostosta on nyt kuultu, on meidän kannaltamme erittäin myönteistä.

– Erittäin tärkeää on ollut Suomen vuosikausien tavoite siitä, että EU:n puolustusyhteistyötä voidaan konkretisoida ja syventää. Se on etenemässä. Sitä on valmisteltu pitkään, ainakin ulkoasiainvaliokuntaa on informoitu tämän vuoden aikana, Vanhanen kuvaili.

Heinäluoman mukaan päätökset vaikuttavat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemaan ja siksi ei riitä, että asiasta puhutaan vain valiokunnissa, vaan koko eduskunnan on pystyttävä ottamaan kehitykseen kantaa.

Vanhanen kertoi, että eduskunnan suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta saavat alkuviikosta pääministerin selvityksen Eurooppa-neuvoston päätöksistä. Myös Vanhasen mukaan koko eduskunnan informoiminen on tarpeen ja se onnistuu keskiviikkona, jolloin eduskunta käy loppukeskustelun hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Pääministeri Sipilä kotiutui perjantaina aamuyöllä Brysselistä, osallistui presidentin esittelyyn eikä ollut läsnä eduskuntaistunnoissa.
http://yle.fi/uutiset/3-9358227
 
Jo nyt on kumma. Mentiin SDP-johdossa EU;iin enssijassa turvallisuuden takia (ainakin niin on kerrottu), kun ei NATO;oon uskalleta liittyä. Mistä syystä ne demarit nyt sitten itkevät kun tiivistetään puolustusyhteistyötä EU;n sisällä?
 
Jo nyt on kumma. Mentiin SDP-johdossa EU;iin enssijassa turvallisuuden takia (ainakin niin on kerrottu), kun ei NATO;oon uskalleta liittyä. Mistä syystä ne demarit nyt sitten itkevät kun tiivistetään puolustusyhteistyötä EU;n sisällä?
Eiköhän se ole ihan hyvä välillä kysyä, että mihinkähän himmeliin tällä kertaa tungetaan euroja ja kuka niistä hyötyy. Toki onhan EU ja sen rojektit tunnettuja siitä että ME tienataan niillä.

Odotan niitä maireita ilmoituksia, että euvostoliiton puolustukseen menevät rahat ei ole keneltäkään pois, Puolustusvoimat maksaa koko paskan.
 
Eiköhän se ole ihan hyvä välillä kysyä, että mihinkähän himmeliin tällä kertaa tungetaan euroja ja kuka niistä hyötyy. Toki onhan EU ja sen rojektit tunnettuja siitä että ME tienataan niillä.

Odotan niitä maireita ilmoituksia, että euvostoliiton puolustukseen menevät rahat ei ole keneltäkään pois, Puolustusvoimat maksaa koko paskan.
Tyhminkin EU-taho tajuaa sen, että EU:n etulinja on täällä. Ei siellä, jossa EU-maat ovat NATO:ssa.
Joten totta kai tämä on EU:n kusetus, jotta tyhmät poliitikkomme kaataisivat rahaa kuin Kreikalle ikään.:rolleyes:
Oikeasti, jos jotakuta tahoa ei anneta erota edes konkurssikypsänä rahahuijarina, niin sotaan joutuminen olisi sitten ok? Minä yhdistän tämän nimenmaan Trumpiin ja vaatimukseen, että Euroopan pitää ottaa enemmän vastuuta puolustuksestaan. Ja nyt sitä tehdään. Ja Itämeren altaalla se mitataan.
 
.....julkaisi uutisen, jossa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuvaa EU-päämiesten tekemiä linjauksia unionin yhteisestä puolustuksesta.

Uutisen mukaan "unionin puolustuspolitiikassa alkoi uusi aikakausi". Verkkouutisten haastattelema pääministeri Sipilä oli jutun mukaan linjannut, että Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi.

http://yle.fi/uutiset/3-9358227

Tämähän on juuri sitä eurooppalaista NATO:a josta presedentti Niinistökin on puhunut jo aikaisemmin. Puolustusliitoon kuuluvat EU:n jäsenmaat ottavat aikaisempaa suuremman vastuun koko Euroopan alueen turvallisuuspolitiikasta ja varustautumisesta.

Suomi on ainoa (EU:n jäsenmaista) Venäjän rajanaapureista joka ei kuulu NATO:n puolustusartiklan (ns. 5. artikla) piiriin. Siksi Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta joudutaan päättämään kaikissa käänteissä kun tehdään suunnitelmia EU:n jäsenmaiden yhteisen puolustuksen osalta. Siitä miten EU:ssa suhtaudutaan Suomen asemaan suhteessa Venäjään tullaan varmasti keskustelemaan kaikissa jäsenmaissa. Senkin voi pitää varmana että keskusteluun tulee mukaan myös Venäjä. Pyrkien tietysti vaikuttamaan jokaisen jäsenmaan osalta erikseen kuinka/millä tavalla Suomen suhteen pitää EU:n piirissä sitoutua.

Käytännössä Suomi on jo ajautunut ulkopolitiikassaan tilanteeseen jossa maamme erityisestä asemasta (Venäjän rajanaapurina) keskustellaan kolmansien osapuolten kesken.

Suomi ei ole turvallisuuspoliittisesti samassa asemassa kuin ne EU:n jäsenmaat jotka ovat myös puolustusliitto NATO:n jäseniä. Voimme olla varmoja että Venäjä tulee huomioimaan Suomen tilanteen omassa ulkopolitiikassaan. Venäjän nimenomaisena tavoitteena on EU:n ohittaminen sekä pyrkimys luoda aktiivisesti kahdenkeskisiä suhteita kaikkien Euroopan maiden kanssa erikseen. Tämä on ymmärrettävää - Venäjä on kääpiö EU:n rinnalla. Siksi heille on parempi hakea kahdenkeskistä kumppanuutta..

Kaiken lisäksi monesta Euroopan maasta löytyy puolueita sekä poliitikkoja jotka ovat varsin myötämielisiä Venäjän tavoitteille. Erityisesti siksi koska useimmat näistä puolueista ajavat maansa eroa unionista. Siinä heillä on yhteinen agenda Venäjän kanssa.

Tästä tulee vielä mielenkiintoista..
 
Käytännössä Suomi on jo ajautunut ulkopolitiikassaan tilanteeseen jossa maamme erityisestä asemasta (Venäjän rajanaapurina) keskustellaan kolmansien osapuolten kesken.

Tätä väitettä on ylen vaikea ampua alas faktoilla. Mielestäni olet ikävä kyllä oikeassa.

En ole koskaan never ostanut sitä väitettä: "suomi istuu niissä pöydissä, missä päätökset tehdään". Se väite kesti elossa tasan sen aikaa, kun se ei joutunut reality-maailman puristukseen. Kun tuo puristus alkoi saatettiin todeta, että Linjan Lipponen-esikuntineen lanseeraama teema kuoli ja haudattiin.

Pitäisi jo lopulta uskoa se, että tosiolevassa puristuksessa omat housut on pidettävä jalassa ja haittaa ei ole siitä, jos lahkeet edes ovat rautaa. :cool:

Tuolla yllä TomTom väläytti sitä, että tässä on mahdollisuus päästä maksumieheksi "yhteiselle asialle". Mielestäni huomautus on perusteiltaan validi, kun ottaa huomioon millä tavoin yleensä näihin yhteisiin rientoihin on osallistuttu. Jos housujen saumoissa on huonoa hitsausjälkeä niin on varmasti kohdallaan korjata pahimpia repaleita ainakin Ilmastointiteipillä ja jos saa hitsattua niin sitä parempi. Mutta kunhan nyt ensin teipillä.

Journalisteille piisaisi duunia, kun pitäisivät silmällä, miten esim. tämä "yhteinen sotavarustepooli" kehittyy? Ei ole vaikea arvata, miten halukkaasti linjan ITA-GER-FRA sotatarveteollisuus täyttäisi tuon hinkalon kukkuroilleen. Jos kerran siellä yhteisissä pöydissä päätöksiä tehdä votistaan, niin ensimmäinen ehto poolin fyysiselle käytännön sijoittamiselle on hajauttaminen. Suomihan voisi rakentaa helvetin hyvät varastot mm. raketinheitinten-it-ohjusten-pst-aseiden jne. tarpeiksi.....:cool: Tosin jos Unionin toimintaa hieman vertaa tällaiseen järjestelyyn, niin oma kotoinen tapaus Viipurin taistelun alkuhetkiltä voi osoittautuakin silkaksi leikiksi, tapaus, jossa ammuksia irtosi vasta konepistoolilla uhaten. Konttorin vahtina saattaa olla sen luokan byrokratia, ettei se luovu hallin avaimesta edes puukolla uhaten. :rolleyes: Jos vertaa vaikkapa maatalouden byrokratiaan ja kertoo sen kolmella niin tarvitaankin jo kokonainen lakimiesarmeija selvittämään millä ehdoin siilon luukut aukeavat ja vain Darth Vaaterin ilmestyminen tontille saa nostosillan laskemaan.
 
Mehän tiedämme, että EU pettää aina, keskusta pettää aina ja varsinkin Sipilä pettää aina ;). Eli vituiksi mänee tämäkin :rolleyes:.
Jos, siis jos, jätetään se prosentin mahdollisuus, että jotain oikeasti tapahtuukin, niin onko tämä nyt sitä @baikal :n lanseeraamaa rautahousujen taontaa? Kun meillä näitä EU-käskyjä niin mielellään totellaan, niin kerrankin mahdollisuus johonkin hyvään?
Niin toteutuessaan moneltahan putoaisi maailmankatsomuksellinen arvopohja kerrassaan pois kokonaan :).
--------------------------------
Nyt seuraa se vakavasti otettava osuus tästä postauksesta. Puolustuksen korjausliikkeitä on tullut niin Suomessa kuin muissakin Länsi-Euroopan maissa. Hitaasti kääntyy laiva, mutta kääntyy. Eli jos ilkeämielinen iivana haluaa tehdä jotain, niin sille tulee kiire. Kohta on vastassa enemmän kuin äsken.
Toimi nyt, niin pääset helpommalla, näinkö kuiskaa etiäinen iivanalle?


Laiva kääntyy, mutta toivottavasti ei kölinsä ympäri. Ne seitsemän toimenpidekokonaisuutta nyt kiinnostavat:
  1. Hybridiuhkien torjuntakeskus Suomeen.
  2. Kansallisten puolustusbudjettien kasvattaminen (2% BKT:sta).
  3. Yhteinen operaatioesikunta.
  4. Puolustusrahasto.
  5. Puolustustutkimusrahasto (500 miljoonaa euroa vuodesta 2020 eteenpäin).
  6. ”Pysyvä rakenteellinen puolustusyhteistyö”.
  7. Jotakin muuta?
Rahaa ja rautaa.
 
Laiva kääntyy, mutta toivottavasti ei kölinsä ympäri. Ne seitsemän toimenpidekokonaisuutta nyt kiinnostavat:
  1. Hybridiuhkien torjuntakeskus Suomeen.
  2. Kansallisten puolustusbudjettien kasvattaminen (2% BKT:sta).
  3. Yhteinen operaatioesikunta.
  4. Puolustusrahasto.
  5. Puolustustutkimusrahasto (500 miljoonaa euroa vuodesta 2020 eteenpäin).
  6. ”Pysyvä rakenteellinen puolustusyhteistyö”.
  7. Jotakin muuta?
Rahaa ja rautaa.

Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2017 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,31 % (v. 2016: 1,37 %).

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/puolustusbudjetti_noudattaa_hallitusohjelman_linjauksia.7964.news

Puolustukseen panostetaan 2017 siis vähemmän kuin 2016. Ei ole laiva kääntymässä.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä lisäkappyrää aiheesta. Vuoden 2017 puolustusbudjetti palaa siis pohjatasolle. Vuonna 2010 budjetti oli vielä 1.46% BKT:sta.

http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_to...uolustusbudjetin_osuus_bruttokansantuotteesta

budjettikaaviot_su1.jpg
 
Muistakaa pojat erillisrahoitukset (siis se jota ei edes haeta esim. merivoimien paatteihin), niiden kanssa puolustusbudjettimme on kaksi prosenttia ja enemmänkin. Ainakin liturgiassa. :rolleyes:
 
Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2017 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,31 % (v. 2016: 1,37 %).

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/puolustusbudjetti_noudattaa_hallitusohjelman_linjauksia.7964.news

Puolustukseen panostetaan 2017 siis vähemmän kuin 2016. Ei ole laiva kääntymässä.


Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Katsotaan toteutuvat luvut.

Puolustusmateriaalihankintoja on jo niin paljon valmisteilla, että on vaikea uskoa, etteivät puolustusmenot (budjetti + erillisrahoitus) alkaisi kasvaa lähivuosina: HX- ja Laivue 2020 –hankkeet, sodanajan joukkojen kasvattaminen 50 tuhannella miehellä, torpedot ja muut a-tarvikkeet, yms. Jos Suomi alkaa laskea myös sotilaiden eläkkeet ja varusmiesten menetetyt palkkatulot puolustusmenoihin, tuo 2% BKT:sta ylittyy helposti.

Nato-maissakin puolustusbudjetit ovat kääntyneet nousu-uralle.

http://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/pdf_2016_07/20160704_160704-pr2016-116.pdf

EU-maissakin on herätty. Saksassa puolustusbudjetti kasvaa kaiketi eniten. Mutta pienemmissäkin jäsenmaissa on ryhdytty toimeen (esim. asevelvollisuus palauttamalla), ainakin Baltiassa.

EU:n ongelma ei kuitenkaan ole ensisijaisesti raha. Yhteenlaskettu puolustusbudjetti on noin 220 miljardia euroa, ja jos tavoite (2% BKT:sta) täyttyy, ylittyy 300 mrd euron raja. Ongelma on se, miten rahoista saadaan tehot irti.
 
Suomen ei kannata ainakaan ottaa jarrumiehen roolia tässä hankkeessa koska siinä on väin hävittävää mutta ei voitettavaa.

Toinen asia on se tuleeko tuosta mitään vai eikö tule. Sen näyttää aika ja se on muutenkin ihan toinen keskustelu kuin onko se Suomen etu vai ei.
 
Aina niin Tarkan omasta blogista:
sunnuntai 18. joulukuuta 2016
Pikakommentti 18.12.2016: Kuka auttaa ketä

Kanavan numerossa 8/2016 julkaistu Jaakko Blombergin artikkeli toistaa Lissabonin sopimuksen kohtaa 42/7 koskevan tulkinnan, joka esiintyi viimeksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä hallituksen viime kesänä julkaistusta turvallisuusselonteosta. Sen mukaan sopimuksen turvalauseke velvoittaa unionin kaikkia jäsenmaita antamaan sotilaallista apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle, ja oikeuttaa kaikki jäsenet saamaan muiden jäsenten apua, jos joku niistä joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Ainakin välittömästi Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen myös Suomen hallituksen virallinen tulkinta oli se, että turvalausekkeeseen kirjoitettu turvatakuu koskee samalla tavalla kaikkia unionin jäsenmaita. Tämä on kuitenkin vain Suomen hallituksen, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja Jaakko Blombergin hurskas toive. Kunpa se olisikin totta.

Sen lisäksi, että Lissabonin sopimuksen kohtaan 42/7 on kirjoitettu jäsenten oikeus saada apua ja velvoite antaa apua, siinä lukee myös: ”Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuuspolitiikan erityisluonteeseen.”
Se tarkoittaa sitä, että sotilaallisesti liittotumattomalla unionimaalla, kuten Suomella ei ole velvollisuutta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-maata, eikä Nato-maalla velvollisuutta auttaa liittoutumatonta, kuten Suomea. Blombrg tietää tämän takuuvarmasti, sillä silloin kun Lissabonin sopimuksen sanamuodosta neuvoteltiin, hän toimi korkeassa virassa Suomen ulkoministeriössä.

Euroopan unionissa ei ole salaovea, josta pääsisi huomaamatta luiskahtamaan Naton suojaan. Unioniin kuuluvat Nato-maat takaavat toisensa. Naton ulkopuoliset ovat ulkona yksin.

Jukka Tarkka

Samasta asiasta:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/21...a-nato-maan-avusta-hallituksella-pelkka-toive
 
Suomen ei kannata ainakaan ottaa jarrumiehen roolia tässä hankkeessa koska siinä on väin hävittävää mutta ei voitettavaa.

Toinen asia on se tuleeko tuosta mitään vai eikö tule. Sen näyttää aika ja se on muutenkin ihan toinen keskustelu kuin onko se Suomen etu vai ei.


Jarrua ei tosiaan kannata syöttää tässä asiassa Brysselin syöttiläille. Olihan turvallisuus monille suomalaisille se tärkein syy, miksi EY-jäsenyyden puolesta aikanaan äänestettiin. Haluttiin kuulua lännen leiriin. Nyt näyttää siltä, että ”pehmeä voima” ei enää riitä. Tarvitaan rautaa EU:n lahkeeseen. Siksi on enemmän kuin suotavaa, että Suomi on aloitteellinen, kun EU:n yhteistä puolustusta rakennetaan. Näin joulunaikaan voisi lähettää toivelistan Brysselin pukille tai puolustusrahastoon.

  • Jatka yhteisten navigointi- ja kaukokartoitussatelliittien rahoittamista.
  • Harkitse hajautettujen asevarastojen sijoittamista ”etulinjan” jäsenmaihin (luolastojen louhimista ase- ja ammusavun vastaanottamiseksi ja jakamiseksi).
  • Lisää yhteiskäyttöön soveltuvia kuljetuskoneita yhteistyössä Naton kanssa (enemmän raskaita C-17 Globemaster III -kuljetuskoneita Papan tukikohtaan Unkariin tai muualle EU:n alueelle).
  • Lisää yhteiskäyttöön soveltuvia AWACS-tutkavalvontakoneita yhteistyössä Naton kanssa.
  • Hanki ilmatankkauskoneita.
  • Hanki liikkuvaa alueilmatorjuntaa varten ohjushävittäjäluokan aluksia yhteiseen ”asevarastoon”, mistä jäsenmaat voivat vuokrata niitä haluamakseen ajaksi koulutus- tai sotaharjoituskäyttöön yms.
Puolustustutkimusrahaston tutkimushankelistalle voisi esittää esimerkiksi taistelulennokkidemonstraattori nEUROnin jatkokehitystä.
 
Verkkouutiset (27.12.2016): Venäjän Nato-lähettiläs: EU-armeija on mahdoton unelma

Hänen mukaansa paras mihin Euroopan unioni pystyy, on jonkinlainen yhteinen yleisesikunta. Se vastaisi Euroopan unionia koskevien sotilasoperaatioiden suunnittelusta ja johtamisesta.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venajan_nato_lahettilas-59515

Venäjän kannalta unelma on mahdoton (hyväksyä). Siellä päin on huonoja muistoja eurooppalaisista armeijoista, Napoleonista Hitleriin. Yhteinen yleisesikunta on ollut esillä, mutta on vuodelle 2017 esitetty suurempiakin suunnitelmia, mm. puolustus- ja puolustustutkimusrahastot.

Jos unionin ”army” on mahdoton, yhteinen ”navy” tai ”air force” saattaisivat olla helpommat toteuttaa. Mutta ensisijaisin kehittämiskohde on se, mikä puuttuu: avaruushallinto eli yhteinen ydinsateenvarjo tiedustelu- ja navigointisatelliitteineen.
 
Jos unionin ”army” on mahdoton, yhteinen ”navy” tai ”air force” saattaisivat olla helpommat toteuttaa. Mutta ensisijaisin kehittämiskohde on se, mikä puuttuu: avaruushallinto eli yhteinen ydinsateenvarjo tiedustelu- ja navigointisatelliitteineen.

Avaruuspuoli on hyvä aloituspaikka useistakin syistä. Ensinnäkin ESA:lla on pitkät perinteet avaruusyhteistyöstä, toisekseen avaruus on etäinen useimmille jolloin hankkeet eivät herätä suurta huomiota. Avaruussektorilla on myös useita juttuja jotka voidaan syystä sanoa olevan lähes siviilihankkeita. Vaikkapa nopeasti toimiva satelliittien laukaisukapasiteetti auttaa niin siviilisektoria kuin myös sodankäyntiä. Samoin sama tekniikka joka auttaa asteroidien tutkimista ja hyödyntämistä (autonomisesti liikkumiskykyiset luotaimet) toimii mainiosti myös jos halutaan vaikkapa tuhota vihollissatelliitti tai väistellä vastapuolen hävittäjäsatelliitteja (Venäjällä on ollut näitä 1970-luvulta lähtien).

Ennenkaikkea avaruus on alue jossa kyvyt kannattaa rakentaa lähtökohtaisesti globaaleiksi. EU:lla on tähän kyky ja tarve.

Ilmavoimien puolella tukikapasiteetit, kuten raskas ilmakuljetuskyky ja tankkaaminen, jotka voitaisiin jopa yhdistää samoihin koneisiin, olisi hyvä yhteistyöalue. Samoin olisi varmaan syytä pohtia voisiko näitä kykyjä käyttää kaupallis-sotilaallisena yhteistyönä, vaikka tällaiset järjestelyt ovat toki alttiita korruptiolle. Ilmarahtimarkkinat kasvavat koko ajan ja sama kai koneita olisi käyttää rauhan aikana hyödyksi.
 
Hui kauheeta, sanoi vasemmisto.
Onhan tämä vaihteeksi hauskaa, kun Sipilä ja Vanhanen ovat hyviksien puolella.

Minusta tämä on lähinnä pelottavaa jos yhtäkkiä herrat "ai-mikä-lautakasa" ja "annan-asuntonikin, mikä sukulaisten firma" on hyviksiä. Kertoo lähinnä pahiksien olevan todella todella pahiksia.

Kyllähän tässä on mielestäni kaiken a ja o että EU:lla on jo puolustusliitto, sen nimi on NATO ja EU:n rinnakkaiset räpeltelyt on tuomittuja olemaan vain muodonvuoksi tekemisiä jos ajatellaan tekemisen kovinta ydintä sodan hetkellä. Mutta kun meillä kotimaassa on tämä joku hemmetin outo tarve roikkua ehdoin tahdoin NATO:n ulkopuolella siihen asti kun taas on ensi kerralla liian myöhäistä tehdä asian eteen mitään. Ei meidän itänaapuri mitään puheita ole uskonut vaikka niitä mielellään toki kuunnellut ennenkään ja siellä on sen verran älykäs & kokenut pääkapelimestari vallassa tällä hetkellä että maskirovkan laatu ja määrä on varmasti kohdallaan jos täällä pohjoisessa euroopassa jotain tapahtuu. Voimme toki selvitä hommasta näinkin mutta itse olisin mielummin isot pojat selän takana siltä varalta että joku omassa hommassa kusee kintuille.
 
Back
Top