Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Kiina ja Israel jo ulkoistettiinkin Galileo-projektista. Nyt vuoroon tulee Iso-Britannia brexitin seurauksena.

Brexit risks pushing UK out of European space contracts
Punitive terms and security fears threaten involvement in Galileo programme


UK companies face being frozen out of lucrative European space contracts after Brussels laid out new terms for the latest phase of work on the €10bn Galileo satellite navigation system.The European Commission is demanding the right to cancel existing contracts without penalty if a supplier is no longer based in an EU member state. Galileo’s navigation services include a heavily encrypted, jam-resistant capability designed for government use that is reserved for EU member states and where UK industry has had a significant role. However, without a security agreement dictating the relationship between a post-Brexit UK and the EU, British companies could not be involved in work that touched on classified information, one person with knowledge of the situation said.“The issue for the moment appears to be the absence of agreements on security,” the person said. “The commission may be forced . . . not to accept UK companies. It was always clear there would be a price to pay for Brexit and this is the price.” https://www.ft.com/content/2f0e7a6e-1eff-11e7-a454-ab04428977f9

Kiina sai omat navigaatiosatelliittinsa kiertoradalle ennen EU:ta, ja Israelin vakoilusatelliitti lienevät maailman huippua muutenkin. Ison-Britannian teollisuusvakoilulle tuossa kai pannaan kapuloita rattaisiin. Tai vain vanhaa protektionismia.
 
Pitäisi perustaa kaksi kevyemmin aseistettua EU prikaatia (tyyliin muukalaislegioona) mitkä voitaisiin tarpeen mukaan lähettää mihin tahansa Eurovaltioon noin 24 tunnissa. Esim jos itänaapurimme ujuttaisi pieniä vihreitä tänne, niin sellaiset 5000 "euromiestä" olisi hyvä tuki sotilaallisesti sekä lähettäisi samalla vihulaiselle poliittisen viestin.

Euroopassa on karkeasti arvioiden 570 miljoonaa ihmistä joten kaksi 5000 soltun porukkaa saataisiin helposti kasaan.
 
Pitäisi perustaa kaksi kevyemmin aseistettua EU prikaatia (tyyliin muukalaislegioona) mitkä voitaisiin tarpeen mukaan lähettää mihin tahansa Eurovaltioon noin 24 tunnissa. Esim jos itänaapurimme ujuttaisi pieniä vihreitä tänne, niin sellaiset 5000 "euromiestä" olisi hyvä tuki sotilaallisesti sekä lähettäisi samalla vihulaiselle poliittisen viestin.

Euroopassa on karkeasti arvioiden 570 miljoonaa ihmistä joten kaksi 5000 soltun porukkaa saataisiin helposti kasaan.
Lähtisin ensin kehittäämään lääkinnän, logistiikan, huollon ja tiedustelun puolta. Ensinnäkin on lakiteknisestii helpompi toteuttaa, kynnys siihen on matalampi ja herättää vähemmän epäluuloja euroskeptikoissa.
Lisäksi kevyttä jalkaväkeä on jo kohtuu hyvin eikä tulisi Naton kanssa niin paljoa päällekkäisyyksiä.
Kuten esimerkiksi EU:lla voisi olla omia sairaalalaivoja omilla medevac koptereilla ja oma kauppalaivasto.
 
Kuukauden kuluttua kuullaan, mitä mieltä komissaari Katainen on EU:n puolustuksesta.

Kataisen mukaan ideana on, että yhteisistä puolustushankinnoista kiinnostuneet jäsenmaat pääomittaisivat rahastoa, ja rahasto tekisi hankinnat jäsenmaiden pyynnöstä ja puolesta. Näin hankintojen volyymit olisivat suurempia, mikä laskisi puolustustarvikkeiden yksikköhintoja.

– Se helpottaisi budjettiongelmien ratkaisua, Katainen sanoo Uutissuomalaiselle.

Kataisen mukaan komissio esittelee mallin rahastoksi keskiviikkona 7. kesäkuuta.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/USU%20Eu%20puolustusrahasto%20katainen%20-65044
 
Pikkuhiljaa rakennetaan perustuksia yhtenäisempää puolustusta varten.
Suurimmaksi osaksi virolaiselle yleisölle puhunut Niinistö myönsi, että monille Euroopan maille puolustusyhteistyön pääasiallinen foorumi on sotilasliitto Nato. Mutta Suomelle hän totesi EU:n puolustusyhteistyön olevan merkittävä asia.

– EU ei ole todellinen unioni, jos se ei osallistu kansalaistensa turvallisuuden varmistamiseen, Niinistö sanoi.

Hän sanoi panneensa tyytyväisenä merkille, että keskustelut EU:n puolustusyhteistyöstä näyttävät tänä vuonna edenneen ja "ovat lopultakin johtamassa tuloksiin."

Niinistön mielestä prosessin tulee olla paitsi kunnianhimoinen myös osallistava.

– Keskeisten suorituskykyjen ja operatiivisen valmiuden kehittäminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on myös varmistaa yhteinen tahtomme toimia, Niinistö sanoi.
http://yle.fi/uutiset/3-9612013
 
Turvallisuuspolitiikka paranee ja koska Suomalaiset eivät halua natoon, niin sitten tämä on se toinen vaihtoehto.

Niin. Niillä korteilla pitää pelata, jotka käteen on jaettu. Nato-optiosta on vain haaveiltu.

EU:n puolustusrahastoihin pitäisi kuitenkin valua oikeatakin valuuttaa. Mutta rahalle tarvitaan vastinettakin: rautaa. Voiton korjaa epäilemättä aseteollisuus.
 
Viimeksi muokattu:
Samalla ovenavauksella britit ulos ja aseteknologiarahasto sisään.

Brexit opens door for EU military technology fund
France and Germany back drive for greater defence integration

Brussels has now concluded that there is scope within European law to set up a dedicated fund that can tap the EU budget to develop high-tech military prototypes. “This is reaching the limits of the treaty, as far as it can go,” said an official familiar with the proposal. The plan assumes the new European Defence Fund would provide money in partnership with groups of member states. The fund’s involvement would be strictly limited to the financing of prototypes, said diplomats familiar with the plan. Once the designs for drones or robots were complete, the fund would not be allowed to provide money to member states to procure the new technology in bulk.

https://www.ft.com/content/c149c4b4-3891-11e7-821a-6027b8a20f23?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content:headline:html

Lennokkien ja robottien prototyypeistä kirjoittavat, mutta kunhan nyt ensin navigointi- ja tiedustelusatelliititkin saataisiin kiertoradalle.
 
Suomi säätää lainsäädäntöään Lissabonin sopimuksen mukaiseksi.

Eduskunnan puolustusvaliokunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, joka toteutuessaan kasvattaa Suomen puolustusvoimille asetettujen tehtävien määrän kolmesta neljään. Puolustusvoimien uusi tehtävä koskee kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä EU-sopimusten mukaisesti. Puolustusvaliokunnan tekemien muutosten jälkeen tehtävänanto kuuluu seuraavasti: ”osallistuminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen - - - tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen - - - perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan”. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/221196-suomen-armeijalle-tulee-4-tehtava-sotilaallinen-apu-eu-maille

Entä muut EU-maat? Onko varmasti varauduttu antamaan ja ottamaan apua kaikin keinoin? Poliittiset, juridiset ja operationaaliset esteet on raivattu, niin että hädän hetkellä 28 (miinus 1) EU-maata koordinoivat toimintonsa saumattomasti ja yksimielisesti kuten aina, kun kriisi yllättää EU:n.

Euroopan komission esitys EU:n keskitetystä puolustusrahastosta ilmestynee 7.6.2017. Niillä rahoilla voi alkaa varautua vihollisuuksiin etukäteen, ja tuki tulee yhdestä tuutista.
 
Nyt kun päästään tuloksiin niin herää kysymys, kuinkahan paljon taas tienataan tällä?
No ensin pitäisi poistaa asevienti rajoitukset EU maiden kohdalta.
 
Mielenkiintoinen artikkeli eurooppalaisen armeijan toteutumisesta kaikessa hiljaisuudessa Saksan Bundeswehrin alla. Jos ei Suomi suoraan mainittu, niin Pohjoismaat kylläkin. Skandinavia, jos tarkkoja ollaan. Torilla tavataan?

Nosto:

So far, Germany and its multinational miniarmies remain only that: small-scale initiatives, far removed from a full-fledged European army. But the initiative is likely to grow. Germany’s partners have been touting the practical benefits of integration: For Romania and the Czech Republic, it means bringing their troops to the same level of training as the German military; for the Netherlands, it has meant regaining tank capabilities. (The Dutch had sold the last of their tanks in 2011, but the 43rd Mechanized Brigade’s troops, who are partially based with the 1st Armored Division in the western German city of Oldenburg, now drive the Germans’ tanks and could use them if deployed with the rest of the Dutch army.)

Col. Anthony Leuvering, the 43rd Mechanized’s Oldenburg-based commander, told me that the integration has had remarkably few hiccups. “The Bundeswehr has some 180,000 personnel, but they don’t treat us like an underdog,” he said. He expects more countries to jump on the bandwagon: “Many, many countries want to cooperate with the Bundeswehr.” The Bundeswehr, in turn, has a list of junior partners in mind, said Robin Allers, a German associate professor at the Norwegian Institute for Defence Studies who has seen the German military’s list. According to Masala, the Scandinavian countries — which already use a large amount of German-made equipment — would be the best candidates for the Bundeswehr’s next round of integration.​
 
Suomi säätää lainsäädäntöään Lissabonin sopimuksen mukaiseksi.



Entä muut EU-maat? Onko varmasti varauduttu antamaan ja ottamaan apua kaikin keinoin? Poliittiset, juridiset ja operationaaliset esteet on raivattu, niin että hädän hetkellä 28 (miinus 1) EU-maata koordinoivat toimintonsa saumattomasti ja yksimielisesti kuten aina, kun kriisi yllättää EU:n.

Euroopan komission esitys EU:n keskitetystä puolustusrahastosta ilmestynee 7.6.2017. Niillä rahoilla voi alkaa varautua vihollisuuksiin etukäteen, ja tuki tulee yhdestä tuutista.

Muut Euroopan (EU-maat) ovat NATO:n jäsenmaita. Käsittääkseni heillä on valmiudet keskinäiseen avunantoon ja vastaanottoon.

Suomen osalta on vielä epäselvää voimmeko ottaa vastaan sotilaallista apua NATO:n jäsenmailta. Ehkä pitää käydä kysymässä mitä mieltä siitä ollaan Venäjällä.
 
Muut Euroopan (EU-maat) ovat NATO:n jäsenmaita. Käsittääkseni heillä on valmiudet keskinäiseen avunantoon ja vastaanottoon.

Suomen osalta on vielä epäselvää voimmeko ottaa vastaan sotilaallista apua NATO:n jäsenmailta. Ehkä pitää käydä kysymässä mitä mieltä siitä ollaan Venäjällä.

Pelikenttä elää. Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta, Ruotsi ja Suomi ovat EU-maita, mutta eivät kuulu Natoon. Albania ja Turkki taas kuuluvat Natoon, mutta eivät ole EU-maita (samoin kuin Islanti ja Norja sekä Kanada ja USA). Sitten on vielä Montenegro, Serbia, Sveitsi ynnä muut maat, jotka eivät kuulu kumpaankaan (toistaiseksi).

Esitin vain huoleni moninkertaisista päällekkäisyyksistä kuten turvatakuutuksista. Esimerkiksi: Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat neuvotelleet Lissabonin sopimuksessa Naton 5. artiklaa velvoittavammasta turvallisuustakuusta, jossa maat sitoutuvat antamaan kaikkea käytettävissä olevaa apuaan toiselle Euroopan unionin jäsenvaltiolle. (EU:n Lissabonin sopimuksen 42. artiklan 7. kohdassa olemme yhdessä kaikkien EU-maiden kesken nimittäin sopineet, että “Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.”)
 
Pelikenttä elää. Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta, Ruotsi ja Suomi ovat EU-maita, mutta eivät kuulu Natoon. Albania ja Turkki taas kuuluvat Natoon, mutta eivät ole EU-maita (samoin kuin Islanti ja Norja sekä Kanada ja USA). Sitten on vielä Montenegro, Serbia, Sveitsi ynnä muut maat, jotka eivät kuulu kumpaankaan (toistaiseksi).

Esitin vain huoleni moninkertaisista päällekkäisyyksistä kuten turvatakuutuksista. Esimerkiksi: Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat neuvotelleet Lissabonin sopimuksessa Naton 5. artiklaa velvoittavammasta turvallisuustakuusta, jossa maat sitoutuvat antamaan kaikkea käytettävissä olevaa apuaan toiselle Euroopan unionin jäsenvaltiolle. (EU:n Lissabonin sopimuksen 42. artiklan 7. kohdassa olemme yhdessä kaikkien EU-maiden kesken nimittäin sopineet, että “Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.”)
Jätit sitten lainaamatta kahta avainlausetta, jota vesittävät tämän sopimuksen! :(

Pykälä kokonaisuutena: "Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin."

Kiitos Örkin ja Tavjan, toinen lause voi toimia myös Suomea vastaan ("ette tarvitse apua, koska teillä on tämä erityisluonne"). Kolmas lause ohjaa yhteistyön vahvasti NATOn helmoihin.
 
Pelikenttä elää. Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta, Ruotsi ja Suomi ovat EU-maita, mutta eivät kuulu Natoon. Albania ja Turkki taas kuuluvat Natoon, mutta eivät ole EU-maita (samoin kuin Islanti ja Norja sekä Kanada ja USA). Sitten on vielä Montenegro, Serbia, Sveitsi ynnä muut maat, jotka eivät kuulu kumpaankaan (toistaiseksi).

Esitin vain huoleni moninkertaisista päällekkäisyyksistä kuten turvatakuutuksista. Esimerkiksi: Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat neuvotelleet Lissabonin sopimuksessa Naton 5. artiklaa velvoittavammasta turvallisuustakuusta, jossa maat sitoutuvat antamaan kaikkea käytettävissä olevaa apuaan toiselle Euroopan unionin jäsenvaltiolle. (EU:n Lissabonin sopimuksen 42. artiklan 7. kohdassa olemme yhdessä kaikkien EU-maiden kesken nimittäin sopineet, että “Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.”)

Eihän tässä sinällään mitään kiistaa ole...

Hieman jää itseltäni epäselväksi se millä tavalla Lissabonin sopimus olisi velvoittavampi kuin NATO:n keskinäiset turvallisuustakuut? Siis mikä tekee YK:n peruskirjan 51 artiklasta kattavamman?

Ottaen vaikkapa huomioon sen että parhaillaankin Suomen ilmavoimat on mukana NATO:n ja Ruotsin ohella yhteisessä ilmansotaharjoituksessa. Tämä on juuri sellaista puolustusvalmiuden ylläpitoa joka on ainakin toistaiseksi puuttunut Lissabonin sopimuksen käytännöstä. Kuten myös YK:n peruskirjan antamista turvatakuista.

EU:n puolustukselle on olennaisen tärkeää olla/pysyä NATO:n yhteisessä puolustusjärjestelmässä. Kaikki jäsenmaat hyötyvät lisäksi siitä että "puskurimaat" (Venäjää vastaan), Suomi ja Ruotsi ovat "vapaaehtoisesti" mukana NATO:n toiminnassa. Siitäkin huolimatta etteivät ne ole NATO:n jäseniä/turvatakuiden piirissä. Kaikissa tapauksissa EU saa turvallisuushyötyä Suomen kyvystä puolustaa omaa alueellista koskemattomuuttaan. Tässä mielessä on ymmärrettävää että EU:n jäsenmaat haluavat auttaa Suomea puolustautumisessa (lisäämään, kehittämään puolustuskykyä) ainoaa mahdollista vihollista vastaan.

Jos/kun Suomi ei poliittisista syistä (=Venäjän painostus) voi liittyä NATO:n jäseneksi niin meille sekä koko EU:lle on erityisen tärkeää että käytettävissä on realistinen mahdollisuus antaa/saada sotilaallista apua Lissabonin sopimuksen myötä. Mutta, ymmärrettävästi Venäjä ei halua hyväksyä edes tällaista mahdollisuutta Suomen osalta.

Kun tuomioja, halonen jne. pyrkivät kaikissa käänteissä vesittämään/estämään mahdollisen avunsaannin, kysymys on suoranaisesta maanpetoksesta. Toki siihen he ovat syyllistyneet jo aikaisemman poliittisen uransa aikana.
 
Jatkan vielä edellistä viestiäni...

Pidän täysin selvänä että halonen ja tuomioja toimivat Lissabonin sopimuksen osalta Venäjän nykyjohdon antaman iniatiivin (=aloitteen, tavoitteen) pohjalta. Se on käytännössä ainoa järkevä ja looginen pohja/perustelu heidän toiminnalleen.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top