F-35 Lightning II

[Raveni]

Onko vähälukuisena hankittava F35, yksittäisenä asejärjestelmänä varmasti niiden arvoinen?)

Tai onko mikään vähälukuinen hävittäjähankinta sen arvoinen? Pieneksihän määrä jää ihan konetyypistä riippumatta.

Tätä olen yrittänyt pohtia: missä kohtaa kategoriamäärä saavutetaan? Missä kohtaa lukumääräinen merkitys on lähinnä lipunnäyttöä ja paraatien ylilentoja? Missä kohtaa on määrä, jolla vielä siedettävästi hoidetaan tunnistukset ja etenkin edes jonkinlainen SIETO? Passaisiko kategoriaksi jokin muukin kuin ensilinjan kalusto?

Jokaisen täytyy mielestäni ymmärtää, että esitetyillä hinnoilla ei hirveitä laivastoja lentoon valjasteta.

Tämä on se asia mistä itse olen yrittänyt täälläkin kirjoittaa että F35 on esimerkiksi sen hintainen järjestelmä että ellei Suomelle tule lottovoittoa kone määrä jää 20-30 koneeseen. Onko se sellainen määrä jolla pystytään takaamaan ajallinen ja paikallinen ilmanherruus, suorittamaan ilmatorjuntaa koko valtakunnan alueella, tukemaan maavoimien taistelua painopisteellä sekä vaikuttamaan viholliseen syvyydessä. Tunnistus lentoihin, rauhanaikana tuo kone määrä riittää ja on itseasiassa siihen tehtävään ylimitoitettukin.

Oma mielipiteeni on se että määrä on liian vähäinen on kone sitten kuinka stealh tahansa. Venäjällä kuitenkin laitetaan sattuneista syistä ja omien uhkakuvien mukaan aika paljon paukkuja siihen että stealthin tuoma etu mitätöityy.

Tuollaisella kone määrällä ei ole minkäänlaista taistelu kestävyyttä ja täytyy ottaa huomioon että tuo määrä ei ole missään vaiheessa kokonaan käytössä kriisi aikana. Todellinen kone määrä joka saadaan tarvittaessa tehtävää suorittamaan saattaa olla vain puolet tai jopa kolmannes. Sen verran noita kuitenkin on huollossa, siirtymässä, pilotteja levossa, jne.

 

[Hande]

Tätä olen yrittänyt pohtia: missä kohtaa kategoriamäärä saavutetaan? Missä kohtaa lukumääräinen merkitys on lähinnä lipunnäyttöä ja paraatien ylilentoja? Missä kohtaa on määrä, jolla vielä siedettävästi hoidetaan tunnistukset ja etenkin edes jonkinlainen SIETO? Passaisiko kategoriaksi jokin muukin kuin ensilinjan kalusto?

Jokaisen täytyy mielestäni ymmärtää, että esitetyillä hinnoilla ei hirveitä laivastoja lentoon valjasteta.

Iso murhe taitaa tulla siinä, että vaikkpa tusina tunnistushävittäjää ja millään tasolla kattava ilmatorjunta maksaisi sekin messinkiä. Ei riitä rahat tuohonkaan malliin, ei alkuunkaan.

Tästä huolimatta puolustuksemme tulee jatkossa(kin) olemaan "vahvempi kuin koskaan ikinä". Amatööri harhautuu usein miettimään toisarvoisia tekijöitä, puolustuksen suorituskyvyn todellinen mittarihan on kadettiupseerien työllisyysaste.

 

[baikal]

Luottaisitteko siihen, että mahdollinen lisärahoitus valuisi armotta suorituskykyä vahvistaviin asioihin vai aiheuttaisiko se inflaation, joka kasvattaisi lähinnä yhden henkilöstöryhmän etuja p-laitoksessa?

 

[Korsumajuri]

Luottaisitteko siihen, että mahdollinen lisärahoitus valuisi armotta suorituskykyä vahvistaviin asioihin vai aiheuttaisiko se inflaation, joka kasvattaisi lähinnä yhden henkilöstöryhmän etuja p-laitoksessa?

Tälläkin hetkellä on se tilanne, että hävittäjälentäjien harjoitustunnit ovat matalalla. Silti osalle toimistotehtävissä taistelevista upseereista maksetaan lentolisää, vaikka koko lisä tuotiin alunperin estämään hävittäjälentäjien pako liikelentoyhtiöille. Mopo pääsi karkaamaan käsistä. Korjaava toimenpide voisi olla esim. lentolisän portaittainen vähentäminen nollaan (usean vuoden kuluessa) siirryttäessä toimistohommiin.

Jos asiaa ei korjata Jussi Niinistön eduskunnalle tekemästä kirjallisesta kysymyksestä huolimatta, voinemme perustellusti ennustaa, että lisärahoitus valuisi osin suorituskykyä vahvistaviin asioihin, osin nk. parempiin suihin.

Äärimmäisenä esimerkkinä lentolisää maksetaan Pääesikunnassa palvelevalle kenraalille tai everstille, jolla on tausta Ilmavoimissa ja ohjaajakoulutus ja joka lentää vaadittavat muutamat lentotunnit. Näin lentolisä on muuttunut lentäjäupseereille automaattiseksi palkanlisäksi. Erikoista on lisäksi se, että lentolisään vaadittavat lentotunnit voi lentää takautuvasti jopa kolmen kuukauden ajalta.

 

[RistoJ]

Ihan mukavasti oli tietoa ja suurella mielenkiinnolla luin artikkeleita läpi. Mutta kuten aiemminkin tämän aiheen puitteissa, minua ensisijaisesti kiinnostaa tämä ilmataistelukyky. Olisiko siitä olemassa puolueetonta ja asiantuntevaa lähdettä? Valmistajan mainoksia olen lukenut jo ihan kyllästymiseen asti.
(F35 suunnittelussa panostettiin pommitus-ominaisuuteen, jenkkien omia pommituskampanjoita silmälläpitäen. Ilmatilan puolustamiseen ja toisia hävittäjiä vastaan heillä on varattu ihan eri koneet, Suomella ei. Asejärjestelmä on kuitenkin kilpailijoihinsa nähden kallis ja sen vuoksi lakkautetaan vielä monta varuskuntaa Suomessa. Onko vähälukuisena hankittava F35, yksittäisenä asejärjestelmänä varmasti niiden arvoinen?)

Ei jenkeilläkään ole mitään muuta uutta konetta ilmataisteluun kuin USAF:lla pienehkö (siis heidän tarpeisiinsa) määrä F-22:a. Merivoimilla ja merijalkaväellä F-35 tulee hoitamaan ilmataistelut tulevaisuudesa (nyt sen tekevät Hornetit ja Super Hornetit). USAF:kin käytössä F-35 tulee olemaan merkittävä tekijä ilmataistelujakin ajatellen ihan F-22:n pienehköstä määrästä johtuen.

F-35 on suunniteltu monitoimihävittäjäksi sekä ilmasta-ilmaan, että ilmasta-maahan (ml. ilmasta-merelle) toimintaan. Strike Fighter -nimitys tarkoittaa jenkkien termistössä monitoimihävittäjää, ei pommittajaa tai rynnäkkökonetta. F-35 on siis samaa lajia kuin F-16, F/A-18, JAS Gripen ja Dassault Rafale sekä osin Eurofighter Typhoon (jonka ilmasta-maahan ominaisuudet ovat vielä aika vajavaiset). Jostain syystä niiden ilmataistelukykyjä ei kyseenalaisteta, vaikka F-35 on monessa suhteessa niitä parempi myös ilmataistelussa. Vaikka stealth-ominaisuudet unohdettaisiin, niin F-35:ssä esimerkiksi on huomattavasti tehokkaampi tutka kuin edellämainituissa, selkeästi parhaat elso- ja omasuojajärjestelmät sekä ylivoimaiset passiiviset sensorit (kuten DAS ja EOTS). Liikehtimiskykyä löytyy varsin hyvin ja jo nyt kehityskoneet ovat lentäneet 50 asteen kohtauskulmilla kun nuo edellämainitut kykenevät pääasiassa noin 30 asteen kohtauskulmiin (paitsi Hornet, joka kykenee myös suunnilleen samaan hitaissa vauhdeissa) . Koelentäjät ovat kuvanneet koneen kiihtyvyyttä hyvin vastaavaksi kuin F-16 Block 50:n (jota pidetään todella hyvin kiihtyvänä koneena) ja sotavarustuksessa (vastaava määrä polttoainetta ja aseistus ja muut varusteet) sitä paremmaksi.

 

[RistoJ]

Näistä koneiden kustannuksista:

Kehitetään kone X, jonka kehityskustannukset ovat vaikka 20 miljardia euroa. Suunnitellaan että sitä tullaan hankkimaan 1000 konetta, joten kehityskustannukset per kone olisivat silloin 20 miljoonaa euroa.

Ensimmäisten koneiden (sanotaan vaikka 100:n) tekeminen maksaa enemmän, koska samalla pistetään pystyyn tuotantolinjoja ja opetellaan todellisten koneiden valmistusta ja yleensäkin koko prosessia. Amerikkalaiset kutsuvat tätä LRIP-sarjoiksi (low rate initial production) ja muualla esim. esisarjaksi. Sanotaan vaikka että tuotantolinjan pystyyn pistäminen maksaa 5 miljardia eli 50 miljoonaa per esisarjan kone ja koneiden teko vaikka 100 miljoonaa euroa kappale. Tällöin ensimmäisten sadan koneen valmistuskustannuksiksi tuleekin 150 miljoonaa euroa per kone ja hanke- tai hankintakustannuksiksi 150 + 20 (kehityskulut) eli 170 miljoonaa per kone. Kehityskuluja voidaan myös jyvittää eri tavalla eli joskus ne painotetaan voimakkaammin esisarjan koneiden osalle, jolloin niiden hinta nousee ja vaikuttaa suuremmalta kuin oikeastaan onkaan. Toisaalta ei ole varmaa, että koko 1000 konetta tullaan valmistamaan, joten siinä mielessä etupainotteisuus on järkevää.

Seuraavaksi tehdään tilaus 200 koneesta ja tehostuneesta tuotannosta johtuen tilauksen hinta on 90 miljoonaa euroa per kone eli yhteensä 18 miljardia. Asiakas jyvittää kehityskulut koneille ja hankintakustannuksiksi tulee 90+20 eli 110 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi tulee tilaus lopuista 700 koneesta hintaan 80 miljoonaa euroa per kone. Nyt hinta laskee suuren tilausmäärän ja tehostuneen toiminnan ansiosta. Näiden koneiden hankintakustannus on yhteensä siis 70 miljardia euroa kun niillekin jyvitetään kehityskulut 20 miljoonaa per kone.

Kokonaisuudessaan tuotantokustannukset tässä esimerkissä ovat 84 miljardia eli 84 miljoonaa per kone. Kokonaiskustannukset eli hankintakustannukset ovat yhteensä 109 miljardia eli 109 miljoonaa per kone.

Tässä esimerkissä on se vika, että yleensä tuotantolinjojen pystyyn pistäminen jyvitetään myös koko 1000 koneen tilaukselle. Tilauksissa tosin se näkyy siten, että esisarjan koneiden hinta vaikuttaa hurjalta kun tuotantolinjojen pystyyn pistäminen näkyy niissä kuten esimerkiksi F-35:n tilausten osalta. Ensimmäisten koneiden tuotantokustannukset voivatkin olla kaksin- tai kolminkertainen tuotantokoneiden hintaan nähden.

Mitäpä jos hankinta olisikin typistynyt vaikka 500 koneeseen? Silloin olisi ehkä tullut toinen 200 koneen tilaus ja sen arvo olisi taas ollut 90 miljoonaa per kone eli 18 miljardia. Tällä päätöksellä tuotantokulut per kone ovatkin 92 miljoonaa per kone ja hankintakustannukset ovatkin 142 miljoonaa per kone.

 

[RistoJ]

Vähän koneiden kustannuksista lisää:

Dassault Rafalen nykyisten versioiden tuotantokustannukset ovat ranskalaisten mukaan vähän reilu 101 miljoonaa euroa per kone ja hankintakustannukset noin 142 miljoonaa euroa per kone (vuonna 2010): Ranskalaisia hintoja

Eurofighter Typhoonin tuotantohinta on 107,5 miljoonaa euroa per kone ja hankintakustannukset reilu 160 miljoonaa euroa per kone: Eurofighter Typhoonin hinta

JAS Gripen NG:n hinnoista ei mitään varmaa tietoa ole olemassa mutta hankintakustannukset ovat ilmeisesti luokassa 100-110 miljoonaa euroa ja valmistuskustannukset ehkä 60 miljoonaa euroa.

F-35A:n tuotantohinta on viimeisen LRIP-hankinnan osalta noin 100-110 miljoonaa euroa per kone jos moottorit lasketaan mukaan. Tuotantohinta tulee laskemaan merkittävästi mikäli tilauksia tulee siten kuin kuvitellaan tai edes puolet siitä. Hankintakustannukset ovat 10-20 miljoonaa euroa lisää per kone, jos kaikki tilaukset toteutuvat ja 20-40 miljoonaa jos vain puolet toteutuu. Hintahaitari johtuu siitä, että kokonaiskehityskuluja ei vielä tiedetä täysin tarkkaan. F-35A olisi siis saman hintainen kuin Eurofighter Typhoon ja Dassault Rafale jos tilaukset toteutuvat edes puoliksi suunnitellusta ja jonkun verran halvempi, jos toteutuu kokonaan. Mikäli koneita tilataan alle 1000 niin sitten koneen hankintakustannukset alkavat olla Dassault Rafalea ja Eurofighter Typhoonia korkeammat.

 

[baikal]

Niin, minä en väitäkään, etteivätkö koneiden valmistamiseen liittyvät kustannukset olisi tosia. Se "totuus" ei lohduta vähääkään asiakaskandia, jolla fyffeä ei ole aivan hirmuisesti. Koneyksikkö on silti kallis ostaa, vaikkei kukaan yrittäisikään kusettaa jumalattomalla kädellä.

 

[Korsumajuri]

F-35A:n tuotantohinta on viimeisen LRIP-hankinnan osalta noin 100-110 miljoonaa euroa per kone jos moottorit lasketaan mukaan. Tuotantohinta tulee laskemaan merkittävästi mikäli...

Mistä sait nuo luvut? LRIP 5:seen on perustilauksen lisäksi tullut tullut lisäkustannuksia, ja niiden kanssa koko hankinnan keskihinnaksi (kaikki konetyypit) tulee 223,03M USD. Ilman isompaa taulukkolaskentasavottaa tuosta on mahdoton erottaa A/B/C-variantteja. Karkeasti estimoiden: viralliset URF-luvut ovat 146,3M USD keskiarvo, ja C-variantin hinta 148M USD. Huomataan että C on varsin lähellä keskiarvoa, joten oletetaan että näin on myös LRIP 5:n kohdalla. A-malli on n. 15% halvempi kuin C, joten estimoidaan siitä A:n hinnaksi 191,3M USD, mikä tarkoittaa n. 144M EUR/kone. Muista lähteistä laskien A on vain 10% halvempi kuin C, joten todennäköisesti hinta on tuotakin korkeampi.

Ylläolevan laskelman voi kyseenalaistaa tarkoilla varianttikohtaisilla luvuilla, jotka sisältävät kaikki kustannukset. Tai excel-savotalla (otetaan aiemmat varianttikohtaiset hintaerot pohjaksi, painotetaan LRIP-hankinta hankittujen A/B/C-mallien määrillä jne.). Ylläolevaa ei voi kyseenalaistaa virallisilla luvuilla, jotka sisältävät vain LRIP 5-perussopimuksen, ei lukuisia jatkosopimuksia.

Kokonaishinnan väitettiin alentuneen edellisestä LRIP:sta 4%. Todellisuudessa hinta on LRIP 5:n kohdalla noussut 2,5% edellisestä. En lainkaan kyseenalaista hinnan putoamista jatkossa (työn nopeutuminen, virheiden vähentyminen, parannukset suunnittelussa, työmenetelmissä, työvälineissä jne., LEAN, Kaizen...). Silti, tällä hetkellä mittakaavaetuja ei ole saavutettu ja viisari on värähtänyt väärään suuntaan.

 

[RistoJ]

F-35A:n tuotantohinta on viimeisen LRIP-hankinnan osalta noin 100-110 miljoonaa euroa per kone jos moottorit lasketaan mukaan. Tuotantohinta tulee laskemaan merkittävästi mikäli...

Mistä sait nuo luvut? LRIP 5:seen on perustilauksen lisäksi tullut tullut lisäkustannuksia, ja niiden kanssa koko hankinnan keskihinnaksi (kaikki konetyypit) tulee 223,03M USD. Ilman isompaa taulukkolaskentasavottaa tuosta on mahdoton erottaa A/B/C-variantteja. Karkeasti estimoiden: viralliset URF-luvut ovat 146,3M USD keskiarvo, ja C-variantin hinta 148M USD. Huomataan että C on varsin lähellä keskiarvoa, joten oletetaan että näin on myös LRIP 5:n kohdalla. A-malli on n. 15% halvempi kuin C, joten estimoidaan siitä A:n hinnaksi 191,3M USD, mikä tarkoittaa n. 144M EUR/kone.

Ylläolevan laskelman voi kyseenalaistaa joko tarkoilla varianttikohtaisilla luvuilla, jotka sisältävät kaikki kustannukset. Tai sitten excel-savotalla (otetaan aiemmat varianttikohtaiset hintaerot pohjaksi, painotetaan LRIP-hankinta hankittujen A/B/C-mallien määrillä jne.). Ylläolevaa ei voi kyseenalaistaa virallisilla luvuilla, jotka sisältävät vain LRIP 5-perussopimuksen, ei lukuisia jatkosopimuksia.

Kokonaishinnan väitettiin alentuneen edellisestä LRIP:sta 4%. Todellisuudessa hinta on LRIP 5:n kohdalla noussut 2,5% edellisestä. En lainkaan kyseenalaista hinnan putoamista jatkossa (työn nopeutuminen, virheiden vähentyminen, parannukset suunnittelussa, työmenetelmissä, työvälineissä jne., LEAN, Kaizen...). Silti, tällä hetkellä mittakaavaetuja ei ole saavutettu ja viisari on värähtänyt väärään suuntaan.

Täältä esimerkiksi:
http://www.defense-aerospace.com/articles-view/feature/5/141238/**f_35-lot-5-unit-costs-exceed-$223m.html

Tuolla näkyy viralliset luvut, joissa tuo excel-laskenta on tehty. Huomattavaa on, että LRIP-5 esimerkiksi sisältää tuotannon käynnistämiseen liittyviä asioita ja esimerkiksi tavaraa 42 koneeseen vaikka koneita toimitetaan tässä kohtaa vain 32. Lisäksi hintaan sisältyy ylläpitoa, koulutusta, varaosia ja muuta sälää mikä ei juuri noihin tilattuihin koneisiin suoranaisesti liity vaan ovat osa koko hanketta. Niinpä tuosta voidaan siis varmuudella sanoa, että F-35A:n tuotantokustannus per kone moottoreineen on nyt 127 miljoonaa dollaria per kone eli vähän reilu 100 miljoonaa euroa per kone eli saman kuin Eurofighter Typhoonin ja Dassault Rafalen. Lisäksi pitäisi jyvittää kehityskustannukset ja tuotantolinjojen pystytys koneille mutta se on noilla tiedoilla aika hataraa.

Koneiden kappalehinnan nousu selittyy puhtaasti B- ja C-mallien osuudella tuossa tilauksessa verrattuna aikaisempaan.

 

[Korsumajuri]

Niinpä tuosta voidaan siis varmuudella sanoa, että F-35A:n tuotantokustannus per kone moottoreineen on nyt 127 miljoonaa dollaria per kone...

Niin, nuo olivat ne viralliset luvut ja hintakehitys, jotka tuossa artikkelissa nimenomaan kumotaan.

 

[RistoJ]

Niinpä tuosta voidaan siis varmuudella sanoa, että F-35A:n tuotantokustannus per kone moottoreineen on nyt 127 miljoonaa dollaria per kone...

Niin, nuo olivat ne viralliset luvut ja hintakehitys, jotka tuossa artikkelissa nimenomaan kumotaan.

No ei kumota vaan artikkelin kirjoittaja ei ole oikein ymmärtänyt että tilaus sisältää myös muutakin kuin valmiit lentokoneet ja moottorit. Viralliset luvut ovat oikein kun lasketaan valmistuskustannuksia ja hankintakustannuksien jako riippuu siitä miten nuo tilauksessa olevat asiat jaetaan koko hankkeen koneille. Ei ole kovinkaan paljon järkeä jakaa esim. tuotantolinjan pystyttämiseen liittyviä tai koulutuskuluja vain nyt tilattujen koneiden hintaan. Tai voi, mutta sitten ne ovat poissa jatkossa tilattavien koneiden hinnoista eli niiden hinnat putoavat merkittävästi. Lisäksi osa sopimuksista on muutoksia aikaisempiin, joten kaikkien sopimuksien yhteen laskeminen ei edes tuota oikeaa lopputulosta.

Hintakehityksestä sen verran, että LRIP-4 ja aikaisemmat olivat sopimuksellisesti erilaiset. Niinpä suora vertailu sopimuksien välillä ei ihan toimi.

 

[RistoJ]

Palaanpa esimerkin vuoksi vielä JSF dokkariin 5/5 ''F-35 JOINT STRIKE FIGHTER IS A LEMON''. Kohdassa 1:35-> mainitaan kohun nostattaneesta ''Pacific Vision'' simuloidusta sotaharjoituksesta, jossa F35, F22 ja Superhornet hävittäjiä testattiin ilmataistelussa vanhempia Venäläisiä ja Kiinalaisia koneita vastaan. Länsikoneiden tehtävä oli puolustautua hyökkäävää itäkalustoa vastaan. Tulokset olivat JSF:n kohtalla katastrofaaliset. Myös Superhornet ja F22 alisuoriutuivat tehtävässään. JSF todettiin täysin hyödyttömäksi.

Simuloinnillahan ne kaikki selviää :a-rolleyes:
Olen minäkin simuloinut itselleni satoja ilmavoittoja useissa simulaatioissa.

Kyse oli siis visuaalisella etäisyydellä käydystä simulaatiosta, eli häiveominaisuudesta ei tällöin ole mitään iloa F22/F35.

Myöskään minkäänlaisia tarkempia tietoja tehtäväparametreista ym. ei ole jaossa, joten analysointia on hankala suorittaa.

Toisin sanoen tuon simulaation arvo tähän keskusteluun on täysi nolla.

"Jollain parametreillä itäkone mallia X, voitti länsikoneen Y" :a-rolleyes:

F-35:n valmistajat väittävät että F-35:n liikehtimiskyky on F-4 Phantom II:n tasoa joten on selvää että se häviää kaartotaistelun itäkoneille.
Toisaalta jos vastassa on toinen häivekone kuten PAK FA niin joudutaan väistämättä kaartotaisteluun kun kumpikaan ei näe toista tutkalla (paitsi aivan läheltä.)

Pistäpä lähde tälle väitteellesi liikehtimiskyvystä. Jos tarkoitat tuota Aviation Week & Space Technology -lehdessä ollutta artikkelia vuodelta 2009, niin sen tiedot ovat vähintäänkin kyseenalaisia, eikä niitä tietääkseni ole vahvistettu mistään suunnasta. Ensiksikin siinä kuvattiin 240-3 konfiguraation huippunopeutta ja kaartokykyä, vaikka kyseinen versio on vain vuoden 2006 paperiversio koneesta eli kuvaa mitä järjestelmiä koneessa tulee olemaan. Ensimmäinen testikone vasta tehtiin samoihin aikoihin ja tänä vuonna (2012) päästiin kunnolla testaamaan koneen kaartokykyä kun ohjelmistot saatiin riittävälle tasolle ja liian kireät rajoitukset poistettiin.

Faktaa on, että koneen koelentäjät (mukaan lukien USAF, US Navy ja USMC) kuvaavat koneen kiihtyvän suunnilleen yhtä hyvin kuin sileä F-16 Block 50 (yksi parhaiten kiihtyvä hävittäjä) ja suurten kohtauskulmien kyky on vähintään yhtä hyvä kuin F/A-18:ta (jolla on todella hyvä suurten kohtauskulmien lentokyky).

 

[Museo]

Kokonaan toinen kysymys on onko ilmapuolustus edes Suomen ilmavoimien päätehtävä joskus armon vuonna 2030-2060 jolloin hornetit korvaava(t) lentävä(vät) järjestelmä(t) pitäisi olla käytössä? Joku rauhan ajan ilmavalvonta pitää tietenkin hoitaa, mutta ei siihen mitään puolta sataa ilmaherruushävittäjää tarvitse.

 

[RistoJ]

Entinen F-15 ja F/A-18 pilotti kuvaa F-35:n ominaisuuksia ja miten ne vertautuvat edellisen sukupolven koneisiin:
Shaping the F-35 Combat System Enterprise

 

[JOKO]

Entinen F-15 ja F/A-18 pilotti kuvaa F-35:n ominaisuuksia ja miten ne vertautuvat edellisen sukupolven koneisiin:
Shaping the F-35 Combat System Enterprise

Mielenkiintoinen haastattelu. Olettaisin tosin uudempien sensoreiden ja sensorifuusion tulevan myös vanhempiin koneisiin päivitysten yhteydessä.

DAS systeemin luotettavuus vähän epäilyttää. Onko se sokaistavissa ja toisaalta kuinka se kykenee säilyttämään tilannekuvan pilvien seassa?

 

[RistoJ]

Entinen F-15 ja F/A-18 pilotti kuvaa F-35:n ominaisuuksia ja miten ne vertautuvat edellisen sukupolven koneisiin:
Shaping the F-35 Combat System Enterprise

Mielenkiintoinen haastattelu. Olettaisin tosin uudempien sensoreiden ja sensorifuusion tulevan myös vanhempiin koneisiin päivitysten yhteydessä.

DAS systeemin luotettavuus vähän epäilyttää. Onko se sokaistavissa ja toisaalta kuinka se kykenee säilyttämään tilannekuvan pilvien seassa?

F-35:n tasoisten (tai edes lähelle) sensoreiden ja sensorifuusion ymppääminen ei onnistu ihan helposti vanhempiin koneisiin, koska se vaatii täysin uudenlaisen tiedonsiirtoverkon (valokuitu) ja paljon tietojenkäsittelykapasiteettia koneeseen ja lisäksi sensoreille ei koneissa yleensä ole tilaa. Koneet pitäisi rakentaa käytännössä uudelleen ja se tulisi valtavan kalliiksi.

DAS käyttää uusimman sukupolven lämpökameratekniikkaa ja sellainen ei ole sokaistavissa oikein millään tavalla. Esim. lasersokaisulaitteet eivät tuollaiseen vaikuta yhtään mitään, toisin kuin valonvahvistimiin. Samaten mahdollisuus säilyttää tilannekuva pilvien seassa on paljon parempi kuin paljain silmin. Kun paljaalla silmällä ei näe mitään yli kilometriin, lämpökameralla näkee 10 kilometrin päähän. Lämpökameran näkökyky sumussa. Pilveen lentäminen on yksi klassinen taktiikka ilmataistelussa, mutta DAS:n kaltaista järjestelmää vastaan se voi hyvinkin tehdä sen, että piiloutuja itse sokeutuu kun vastapuoli näkee toisen koneen vielä hyvin.

Tietysti on vielä se fakta, että DAS pystyy havaitsemaan ja seuraamaan kymmeniä kohteita yhtä aikaa ja jatkuvasti kaikissa valaistusolosuhteissa, kun se on pilotille täysin mahdotonta.

 

[crane]

btw modet vois siirrellä vaikka ilmatorjuntaa-keskusteluun näitä ohjuskeskusteluja. Jatkakaa herrat,mielenkiintoista luettavaa.

 

[TomTom]

Aikastalailla monta viestiä siirretty tuonne ilmatorjunta topikkiin, jatkakaa siellä ilmatorjunnasta. Pidetään tämä topikki JSF asioissa vähän tukevammin.

 

[JOKO]

http://timemilitary.files.wordpress.com/2013/01/f-35-jsf-dote-fy12-annual-report.pdf