F-35 Lightning II

Eli tuolla saa nokan alas, jos kone spinnaa pahasti testeissä?
No, sehän on positiivista. Voi siis sanoa, että koneella on jo testailtu suorituskyvyn ääriarvoja.

Juuri näin.

Ei sitä kaikilla koelennoilla käytetä ainakaan enää. Mutta esim. tuo yksi video liittyi nimenomaan korkean kohtauskulman testeihin, joissa sakkaus ja hallitsemattomat lentotilat ovat varsin mahdollinen riski.
 
Olen ennenkin huomannut, että vaikka Barreli on fiksu kaveri, hän ei jostain syystä aina lue viestejä kovin tarkasti. Näin käy esim. F-35-ketjussa.

Hyvä, F-35:dessä on erilliset jäähdytysilmanottoaukot. Onko tietoa, miten ne on stealth-suojattu? Ovat potentiaalisesti merkittävä heijasteen lähde?

Voitko Barreli sitten selittää, että miksi
  • Moottori on kärsinyt suurista luotettavuusongelmista?
  • Miksi toimintamatka on jäänyt tavoitteista?
  • Miksi kone käy kuumana?
  • Miksi on rajoitettu esim. sitä, miten kone saa lentää pommikuilut kiinni? Kuumuudesta johtuen siis.
  • F-35:n moottori ei ole kärsinyt luotettavuusongelmista sen enempää kuin muutkaan uudet moottorit. Itse asiassa varmaan jopa vähemmän kuin muut moottorit, F-35:llä on lennetty jo yli 50000 lentotuntia.
  • Toimintamatkasta ei ole vielä varmaa tietoa, koneen painon nousu on varmasti vaikuttanut projektioiden muuttumiseen mutta vastaavasti moottorin polttoainetalous on huomattu erinomaiseksi joka voi nostaa todellisia lukuja. Ja minkä koneen suhteen suunnittelutavoitteet eivät ole koneen realisoituessa muuttuneet? Gripen NG:n vuoden 2009 brosyyreissä koneen tyhjäpaino oli n. 7000 kg, tämän päivän brosyyrissä 8000 kg. Tuo vaikuttaa merkittävästi myös toimintamatkaan monen muuna asian ohella. F-35:n painonnousu on tuohon nähden pientä.
  • Moottoritilan jäähdytys on ollut puutteellinen tai moottori tuottaa enemmän hukkalämpöä. Korjattavissa. Syynä varmasti mm. häivevaatimukset RF/IR. Moottori on syvällä koneen uumenissa.
  • Pommikuilussa on eräs komponetti joka ei ole sertifioitu vielä noille lämpötiloille. http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?f=22&t=25623&p=316585#p316585
Mutta et kai todellaakaan kuvittele että jokin helposti ratkaistavissa oleva paikallinen lämpöongelma (lämpötila elektroniikalle tai mekaniikalle enemmän kuin mitä pitäisi olla) koneen sisällä tarkoittaisi koneen helppoa havaittavuuutta sen lämpöjäljen perusteella? Oikeasti? Noissa lämpö"ongelmissa" on kuitenkin kyse ehkä muutamien asteiden tai kymmenien asteiden ylilämmöstä jossain laitetilassa joka voi lyhentää elektroniikan tai mekaniikan kestoa.

F-35 on kuitenkin yksi niitä koneita jossa lämpöjälkeä on oikeasti pienennetty radikaalisti verrattuna tyypilliseen neljännen sukupolven koneeseen. Lämpökamerassahan lämpötilaero on havaitsemisen kannalta ratkaisevaa, pieni erittäin lämmin kohde havaitaan kauempaa kuin suuri mutta vain kohtalaisen lämmin kohde. Niinpä lämpöjäljen pienentämisessä yritetään vaimentaa tai jäähdyttää nämä erittäin lämpimät osat.

Koneen lämpöjälkeä on pienennetty mm. seuraavilla tavoilla.

1) F-35:ssä käytetään nestejäähdytystä (polyalfaolefiini PAO) jäähdyttämään mm. elektroniikkaa, antenneja ja muita hot spotteja niin rungossa kuin siivissäkin. PAO jäähdytetään kylmäkoneella (Honeywell Integrated Power Package) jonka hukkalämpö siirretään polttoaineeseen.

2) Ilmalla jäähdytetään koneen sisusta, moottoria ja tarvittaessa polttoainetta. Siiven tyvessä olevilla ilmanottoaukoilla otetulla ilmalla jäähdytetään mm. moottoritilaa ja edestä katsottuna vasemman puoleisen ilmanottoaukon päällä olevalla scoopilla otetaan ilmaa polttoaineen jäähdyttämiseen mikäli tarvetta siihen on.
F-35-front.jpg

3) Moottori on sijoitettu syvälle koneen sisälle joten sen ulkopinnan lämpötila ei välity koneen ulkopintaan. Samoin suihkusuutin on sijoiteltu niin että se ei näy hyvin muuten kuin takasektoriin.
f35_belly.jpg

Toisessa kuvassa näkyvän tyypillisen neljännen sukupolven koneen moottori on hyvin lähellä koneen ulkopintaa joten kuuma moottori lämmittää myös koneen ulkopinnan kuumaksi ja suihkusuutin on hyvin näkyvissä joka suuntaan.
avi-Gripen-01.jpg


IRST%2023%20July%202014.jpg


4) Suihkusuutin on jäähdytetty, jäähdytysilma otetaan rungon ja suuttimen välisestä raosta.

auarkpa62uzvaevrblrk.jpg


Vastaavaa suutinta testattiin Lockheed Martinin F-16 LOAN testissä, huom. sivuperäsimessä lukee "ejector nozzle".

lockheed_F-16_LOAN_ejector_nozzle_zpsd2b63c4e.jpg

aam.jpg

file.php


Tuossa on ilmajäähdytys siis siten että ilmaa imetään tuosta suuttimen etupään raosta mukaan suihkuvirtaan jäähdyttämään paitsi suutinta myös pakokaasuja.

"During late-1996, A USAF F-16C and its F100-PW-200 engine were modified by a Lockheed Martin/Pratt & Whitney team. A LOAN (Low-Observable Asymmetric Nozzle) nozzle from the JSF (Joint Strike Fighter) Program Office was fitted on the engine for ground testing in a two-day rapid prototype operation. Developed under the Joint Strike Fighter 'BAA 94-2' program to evaluate advanced, affordable technologies applicable to the JSF, the LOAN provides a significant reduction in radar cross section and infrared signature emissions from the engine, as well as the potential for reduced maintenance costs.
During tests from idle to maximum afterburner, measurements were taken of infrared images, nozzle temperatures, and nacelle inlet pressures and airflow velocities. The nozzle also has been successfully tested on the Pratt & Whitney JTDE FX650 (Joint Technology Demonstrator Engine) for the JSF program.
With the LOAN, stealth is achieved through a combination of technologies. These include geometrical shaping, an advanced cooling system, and special coatings on internal and external structures. Due to the effectiveness of the advanced cooling system, the life of the nozzle divergent flaps will be more than doubled, resulting in significant maintenance cost savings."

Lockheed Martinin patentti "Exhaust induced ejector nozzle system and method":
http://www.google.ch/patents/US6295805

5) Koneen järjestelmät ohjaavat lentäjää pysymään mahdollisimman hyvän häiveen aluella mm. lämpöjäljen suhteen.

Näin ollen on melko helppoa päätellä että siinä vaiheessa kun vaikka länsinaapurimme valmistama neljännen sukupolven kone näkyy itänaapurin koneen IR-etsimessä kirkkaana pisteenä on F-35 vielä täysin näkymättömissä.
 
Radiotaajuudella signaalia, tietokoneelle tallentaminen (jonkin suodatus-, digtointi- tai muokkausprosessin kautta) tekee siitä dataa. Raakadata vaatii lisää käsittelyä jotta se on käyttökelpoista johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Tässä on koko ajan hankaluutena että "signaalilla" on niin monta merkitystä käytössä.

Lisäsit tähän nyt sen prosessin. Tarkoitin tilannetta jossa sensorin antama output tallennetaan tietokoneelle ilman mitään ylimääräistä prosessia eli siis ainoastaan mahdollinen digitaaliseen muotoon muuttaminen mikäli sensorin output on analogista. Minusta on itsestään selvää, että tietokoneen inputiin saapuessaan kyse on datasta, jonka tietokone tallentaa. Miksi se ei siis olisi dataa jos sensorista tullessaan? Pitää vielä muistaa, että käsitteet ovat suhteellisia riippuen siitä mitä on se tieto mitä halutaan.

Ei tarkoitakkaan mutta se mitä itse on noiden läpi tullut autolla ajettua niin ei sitä voi kovin tasaiseksi sanoa...

Ei voi kaikkia oikeitakaan lentokenttiä ;)
 
"vastaavasti moottorin polttoainetalous on huomattu erinomaiseksi"

Kaikki apu onkin tarpeen kun se pultataan kiinni F-35:een.

http://docs.house.gov/meetings/AS/AS25/20160323/104712/HHRG-114-AS25-Wstate-GilmoreM-20160323.pdf

"The F-35 fuel burn rate is very high compared to legacy strike fighters, at least 60 percent higher than the F-16C, and 180 percent higher than the A-10."

http://www.defenseindustrydaily.com/canada-preparing-to-replace-its-cf-18-hornets-05739/

"Issues that were removed from the Canadian report included fuel consumption that’s 26% higher than the CF-18"

Viimeisin ilmoitettu F-35A:n tyhjäpaino on n. 13290 kg.
https://www.f35.com/assets/uploads/downloads/13567/f-35fast_facts_1q2016.pdf
 
@BarrelNut - kiitos perusteellisesta selostuksesta :)

Eli asekuilujen lämpötila ei pitäisi olla tulevaisuudessa ongelma. Se on helpottavaa kuulla. Olinkin ihmetellyt tuota ongelmaa.

Osaatko sanoa, miten hyvin radomin ja etureunojen jäähdytys onnistuu? Ne ovat BVR-kohtaamisen kannalta oleelliset paikat.

Toivotaan että kone pysyy sen verran viileänä, että lämmön dumppaus polttoaineeseen onnistuu.

Liittyen moottoriin, sen luotettavuus on ollut yksi ohjelman suurista haasteista.

GAOsta

Pratt & Whitney's engine for the F-35 Joint Strike Fighter still is "not performing at expected levels" and is one of many glitches still plaguing the nation’s next generation of fighters. “While Pratt & Whitney has implemented a number of design changes that have resulted in significant reliability improvements, the F-35A and F-35B engines are still at about 55 percent and 63 percent, respectively, of where the program expected them to be at this point,”

gao-jsf-chart-3.png
 

Tässä F-35 take-off. Siipien alla näkyy asekuormaa, joten voitaneen sanoa että tässä mentäneen lähellä normaalia operointipainoa. Lähdöstä ylösvetoon kestää n. 15 s.


Tässä vertailun vuoksi F-16 take-off ja tässä myös mukana roipetta siipien alla. Lähdöstä ylösvetoon kestää saman ajan kuin F-35:llä.

Kun olen katsellut muitakin F-35-take-off videoita, ovat vastaavat ajat olleet 10-16 s välillä.

Valitettavasti F-35:n todellista kiitoratavaatimusta ei ole kaiketi julkaistu. Tämä poikkitieteellinen sekunttikellomenetelmä kertoo kuitenkin sen että F-35 kiitoratavaatimus ei poikkea oleellisesti standardihävittäja F-16:n kiitoratavaatimuksesta. Näinollen julistan virallisesti tässä ja nyt että F-35:n operoinnille Suomen maantietukikohdista ei ole olemassa estettä mikäli F-16 kelpaa siihen.

Täydennän tätä vielä hieman kun katselin paremmalla ajalla vastaavat lähtökiitoon käytetyt sekunnit myös Hornetin, Drakenin ja Mig 21:n osalta. Draken ja Mig 21 mittaavat kiitorataa n. 5 s kauemmin kuin F-35. En laita tähän liitteenä lisää videoita koska jokainen voi ne itsekin helposti tarkistaa olemassa olevasta youtube-materiaalista. Tässä siis yhteenvetona (keskimääräinen noin-arvo):

F-35 15 s
F-16 15 s
Hornet 15 s
Draken 20s
Mig 21 20 s

Eli jos siis Drakenilla ja Mig 21:llä pystyttiin operoimaan maantietukikohdista niin varmastikin F-35 on myös tähän sopiva. Muiden HX-ehdokkaiden sopivuudesta maantietukikohta-operointiin ei kai ole epäilystä?
 
Täydennän tätä vielä hieman kun katselin paremmalla ajalla vastaavat lähtökiitoon käytetyt sekunnit myös Hornetin, Drakenin ja Mig 21:n osalta. Draken ja Mig 21 mittaavat kiitorataa n. 5 s kauemmin kuin F-35. En laita tähän liitteenä lisää videoita koska jokainen voi ne itsekin helposti tarkistaa olemassa olevasta youtube-materiaalista. Tässä siis yhteenvetona (keskimääräinen noin-arvo):

F-35 15 s
F-16 15 s
Hornet 15 s
Draken 20s
Mig 21 20 s

Eli jos siis Drakenilla ja Mig 21:llä pystyttiin operoimaan maantietukikohdista niin varmastikin F-35 on myös tähän sopiva. Muiden HX-ehdokkaiden sopivuudesta maantietukikohta-operointiin ei kai ole epäilystä?

Deposse on tehnyt ansiokasta analyysiä. Mutta on hyvä täydentää puuttuvat osaset.

Maantietukikohtaoperointiin vaikuttavat seuraavat asiat
  1. Nousumatka (jota Deposse jo on käynyt lävitse, ja joka tuskin tuottaa millään koneella ongelmia)
  2. Laskeutumiskäytös: millä nopeudella kone tulee laskuun, mikä on sakkausnopeus, mikä on kohtauskulma, mikä on näkyvyys ohjaamosta, miten vakaa ja toisaalta liikehtimiskykyinen kone on alhaisella nopeudella ja korkeilla kohtauskulmilla
  3. Kiitoratavaade laskeutumiseen. Tämä on aina pidempi kuin nousumatka ja on siten siis tärkeämpi tekijä. Vaadittu laskeutumismatka riippuu mm. koneen laskunopeudesta (katso edellinen kohta). Kone jarruttaa aluksi eri tavoin aerodynaamisesti, mutta lopupeleissä jarruilla. Liika jarrujen käyttö voi johtaa jarrujen ja renkaiden ylikuumenemiseen ja räjähtämiseen. Vastaavasti huonolla kitkalla jarrutusmatka on pidempi (vesi, lumi, jää).
  4. Huollettavuus / operoitavuus "metsäautotien laidalla". Mitä kaikkea kone vaatii? Kaasutäytöt, nestetäytöt, ulkoinen voimavirta, vaaditaanko raskaampaa kalustoa tai erikoistyökaluja miten paljon, missä olosuhteissa konetta voidaan säilyttää, missä olosuhteissa esim. stealth-vaurioita voidaan korjata?

En usko, että F-35 on mahdoton valinta tästä näkökulmasta, mutta todennäköisesti vähiten soveltuva vaihtoehdoista.

Syinä seuraavat
  • Koneella on korkein siipikuormitus joten sillä on myös korkein laskunopeus (kohtaus-kulmat lienevät about samat kaikilla). Lisäksi koneen liikehtimiskyky hitaissa nopeuksissa korkeilla kohtauskulmilla on ilmeisesti laiskahkoa, vaikka kone sinänsä onkin helppo lentää ja hallita muuten
  • Koneissa on todennäköisesti kaikissa about yhtä hyvät ja tehokkaat jarrut. Korkeasta laskunopeudesta ja isosta massasta johtuen kone vaatii kaikista pisimmän jarrutusmatkan. E=1/2*m*v^2.
  • Koneen sopivuus huollettavuuteen / operointiin hajautetuissa oloissa on kysymysmerkki. Yhtenä kysymyksenä on erityisesti stealth.
 
@Mustaruuti mitä nuo kaasutäytöt sisältää? Tuo häiveen huoltaminen minuakin mietityttää. Toisaalta ei sen luulisi olevan mahdoton temppu.
 
Esim. happea ja typpeä. Mutta esim. Hornetissa on hapen kehitin itsessään ja taitaa olla kaikissa uusissakin tarjokkaissa.

Tuossa juttua typen tuotosta hajautetusti. http://www.hightechfinland.com/direct.aspx?area=htf&prm1=992&prm2=article
Ai niin, happi on tietenkin itsestäänselvyys... Tulee mieleen Sopranosista jakso jossa eräs vanhus oli sairaalassa happimaski päässä ja Tony Soprano kysyy häneltä "Kuinka monta MiG:iä ammuit alas viime viikolla?" :D

Tuo Laser Gas toimittaa myös Venäjän ilmavoimille laitteistoa? Onkohan viimeaikaiset tapahtumat vaikuttanut bisneksiin. Aikookohan Saab mainostaa erityisesti Gripenin toimivuutta maantietukikohta käytössä? Varmaan F-35 suoriutuu myös maantietukikohtakäytöstä, mutta jotenkin luulisi että Gripen olisi sen osalta vahvoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Deposse on tehnyt ansiokasta analyysiä. Mutta on hyvä täydentää puuttuvat osaset.

Maantietukikohtaoperointiin vaikuttavat seuraavat asiat
  1. Nousumatka (jota Deposse jo on käynyt lävitse, ja joka tuskin tuottaa millään koneella ongelmia)
  2. Laskeutumiskäytös: millä nopeudella kone tulee laskuun, mikä on sakkausnopeus, mikä on kohtauskulma, mikä on näkyvyys ohjaamosta, miten vakaa ja toisaalta liikehtimiskykyinen kone on alhaisella nopeudella ja korkeilla kohtauskulmilla
  3. Kiitoratavaade laskeutumiseen. Tämä on aina pidempi kuin nousumatka ja on siten siis tärkeämpi tekijä. Vaadittu laskeutumismatka riippuu mm. koneen laskunopeudesta (katso edellinen kohta). Kone jarruttaa aluksi eri tavoin aerodynaamisesti, mutta lopupeleissä jarruilla. Liika jarrujen käyttö voi johtaa jarrujen ja renkaiden ylikuumenemiseen ja räjähtämiseen. Vastaavasti huonolla kitkalla jarrutusmatka on pidempi (vesi, lumi, jää).
  4. Huollettavuus / operoitavuus "metsäautotien laidalla". Mitä kaikkea kone vaatii? Kaasutäytöt, nestetäytöt, ulkoinen voimavirta, vaaditaanko raskaampaa kalustoa tai erikoistyökaluja miten paljon, missä olosuhteissa konetta voidaan säilyttää, missä olosuhteissa esim. stealth-vaurioita voidaan korjata?

En usko, että F-35 on mahdoton valinta tästä näkökulmasta, mutta todennäköisesti vähiten soveltuva vaihtoehdoista.

Syinä seuraavat
  • Koneella on korkein siipikuormitus joten sillä on myös korkein laskunopeus (kohtaus-kulmat lienevät about samat kaikilla). Lisäksi koneen liikehtimiskyky hitaissa nopeuksissa korkeilla kohtauskulmilla on ilmeisesti laiskahkoa, vaikka kone sinänsä onkin helppo lentää ja hallita muuten
  • Koneissa on todennäköisesti kaikissa about yhtä hyvät ja tehokkaat jarrut. Korkeasta laskunopeudesta ja isosta massasta johtuen kone vaatii kaikista pisimmän jarrutusmatkan. E=1/2*m*v^2.
  • Koneen sopivuus huollettavuuteen / operointiin hajautetuissa oloissa on kysymysmerkki. Yhtenä kysymyksenä on erityisesti stealth.
Deposse on tehnyt ansiokasta analyysiä. Mutta on hyvä täydentää puuttuvat osaset.

Maantietukikohtaoperointiin vaikuttavat seuraavat asiat
  1. Nousumatka (jota Deposse jo on käynyt lävitse, ja joka tuskin tuottaa millään koneella ongelmia)
  2. Laskeutumiskäytös: millä nopeudella kone tulee laskuun, mikä on sakkausnopeus, mikä on kohtauskulma, mikä on näkyvyys ohjaamosta, miten vakaa ja toisaalta liikehtimiskykyinen kone on alhaisella nopeudella ja korkeilla kohtauskulmilla
  3. Kiitoratavaade laskeutumiseen. Tämä on aina pidempi kuin nousumatka ja on siten siis tärkeämpi tekijä. Vaadittu laskeutumismatka riippuu mm. koneen laskunopeudesta (katso edellinen kohta). Kone jarruttaa aluksi eri tavoin aerodynaamisesti, mutta lopupeleissä jarruilla. Liika jarrujen käyttö voi johtaa jarrujen ja renkaiden ylikuumenemiseen ja räjähtämiseen. Vastaavasti huonolla kitkalla jarrutusmatka on pidempi (vesi, lumi, jää).
  4. Huollettavuus / operoitavuus "metsäautotien laidalla". Mitä kaikkea kone vaatii? Kaasutäytöt, nestetäytöt, ulkoinen voimavirta, vaaditaanko raskaampaa kalustoa tai erikoistyökaluja miten paljon, missä olosuhteissa konetta voidaan säilyttää, missä olosuhteissa esim. stealth-vaurioita voidaan korjata?

En usko, että F-35 on mahdoton valinta tästä näkökulmasta, mutta todennäköisesti vähiten soveltuva vaihtoehdoista.

Syinä seuraavat
  • Koneella on korkein siipikuormitus joten sillä on myös korkein laskunopeus (kohtaus-kulmat lienevät about samat kaikilla). Lisäksi koneen liikehtimiskyky hitaissa nopeuksissa korkeilla kohtauskulmilla on ilmeisesti laiskahkoa, vaikka kone sinänsä onkin helppo lentää ja hallita muuten
  • Koneissa on todennäköisesti kaikissa about yhtä hyvät ja tehokkaat jarrut. Korkeasta laskunopeudesta ja isosta massasta johtuen kone vaatii kaikista pisimmän jarrutusmatkan. E=1/2*m*v^2.
  • Koneen sopivuus huollettavuuteen / operointiin hajautetuissa oloissa on kysymysmerkki. Yhtenä kysymyksenä on erityisesti stealth.
Kiitos hyvistä kommenteistasi @Mustaruuti. On varmasti näin että robustimman lentolaitteen operointi on helpompaa maantietukikohdista eikä F-35:n vaativa tekniikka ole sille etu metsässä. Jos tuo stealtin paikkailu onnistuu teipillä, niinkuin joistain vidoista on nähty, se onnistunee maantitukikohdan lämmitetyssä telttahallissakin. Gripen E on suunniteltu maantietukikohtakäyttöön ja on varmasti toimivin ratkaisu tässä mielessä. Myös tukialuskoneet kuten Super-Hornet ovat riskittömämpiä vaihtoehtoja. Kuitenkin vaikuttaisi siltä että myös F-35 suoriutuu maantietukikohtaoperoinnista ja että siitä ei tule kynnyskysymys valintaprosessissa. Tässä muutama vastakommentti:

2. Laskeutumiskäytös: Norjan ja Hollannin pilotit ovat kehuneet kovasti F-35:n helppoa hallittavuutta ja sen laskeutumisominaisuuksia. On kuulemma helpompi laskutua kuin F-16-koneella. F-35:n erinomaiset high AoA-ominaisuudet ovat tuskin haitaksi laskeutumisominaisuuksille.

3. Kiitoratavaade laskeutumiseen: Norjan ja ilmeisesti myös Hollannin koneisiin on tulossa jarruvarjo lyhentämään laskeutumismatkaa, etenkin jääkelillä. Tämä on varmastikin tulossa myös Suomen koneisiin jos valinta osuu F-35:een.

Siipikuormitus: F-35:n suuri siipikuormitus tulee osittain suuresta polttoainekuormasta. Laskeutumispainossaan siipikuormitus on jo ihan järkevissä lukemissa.

Huollettavuus: kaikki koneet tarvitsevat huoltoa ja kaasu sekä nestetäyttöjä. Meillä ei taida olla vielä tietoa siitä onko se vaikeampaa F-35:llä kuin muilla? Johtopäätöksien aika tässä asiassa on sitten kun koneella on FOC.
 
Onko niin että F-35A:n huoltaminen on täysin eri laji kuin F-35C:n. Onko kenttätoiminnoissa mitään yhteneväisyyksiä eli onko A-malli "lähes" tukialuskone vaiko kenttähenkilökunnan pahin painajainen?
 
No ei varmasti ole A:n ja C:n huollettavuudessa mitään radikaaleja eroja. Samat tavarat niihin kuitenkin pitää laittaa sisään eikä ole mitään järjellistä syytä miksi toteutus olisi kovin erilainen.
 
No ei varmasti ole A:n ja C:n huollettavuudessa mitään radikaaleja eroja. Samat tavarat niihin kuitenkin pitää laittaa sisään eikä ole mitään järjellistä syytä miksi toteutus olisi kovin erilainen.

Näinhän sitä maallikko luulisi. Jostain systä sen lähisukulaisuus tukialuskoneisiin kuitenkin järjestäen keskustelussa sivuutetaan kun mietitään lentojen välillä tai hankalissa paikoissa tapahtuvia toimintoja.
 
Näinhän sitä maallikko luulisi. Jostain systä sen lähisukulaisuus tukialuskoneisiin kuitenkin järjestäen keskustelussa sivuutetaan kun mietitään lentojen välillä tai hankalissa paikoissa tapahtuvia toimintoja.

No minä en ylipäänsä ymmärrä sitä kamalaa skeptisyyttä mikä ihmisillä on F-35:n toiminnasta maantietukikohdista. Jos tässä jotain rajoituksia on, niin ne perustuvat kaikella todennäköisyydellä sopimuksiin, ei tekniikkaan. Toisaalta ei tukialuskone ole synonyymi helposti huollettavalle.
 
Onko niin että F-35A:n huoltaminen on täysin eri laji kuin F-35C:n. Onko kenttätoiminnoissa mitään yhteneväisyyksiä eli onko A-malli "lähes" tukialuskone vaiko kenttähenkilökunnan pahin painajainen?
A-ja C-version eroina ovat:
C vs. A:
suurempi siipipinta-ala
suurempi polttoainetankkitilavuus
Järeämpi laskuteline ja katapulttivalmius
laskeutumiskoukku
Kiinteä tykki puuttuu

Mielestäni mikään tekijä kuin tykki ei vaikuta huollettavuuteen eikä käytettävyyteen. Jos C-versiolla käytetään podissa olevaa tykkiä niin tämäkin ero tasoittuu.
 
http://www.reuters.com/article/lockheed-fighter-idUSL2N17400V

"Lockheed Martin Corp and the Pentagon missed their end-of-March target for reaching agreement on $15 billion in new F-35 fighter jets"

"But the negotiations between Lockheed and the Pentagon, initially expected to conclude last autumn, have taken longer than expected due to differences over cost, the sheer size of the contract and the large number of foreign countries involved, the sources said."

"Lockheed has run into resistance from Northrop Grumman Corp , a key supplier to Lockheed on the program, which has refused to drop its prices significantly, said one of the sources."

///
http://www.defensenews.com/story/de...vertical-landing-during-uk-air-show/82458502/

"The Marines are "looking into" whether it is possible to do a vertical landing during RIAT, which will take place at Royal Air Force Fairford"
 
Kuitenkin vaikuttaisi siltä että myös F-35 suoriutuu maantietukikohtaoperoinnista ja että siitä ei tule kynnyskysymys valintaprosessissa.

2. Laskeutumiskäytös: Norjan ja Hollannin pilotit ovat kehuneet kovasti F-35:n helppoa hallittavuutta ja sen laskeutumisominaisuuksia. On kuulemma helpompi laskutua kuin F-16-koneella. F-35:n erinomaiset high AoA-ominaisuudet ovat tuskin haitaksi laskeutumisominaisuuksille.

3. Kiitoratavaade laskeutumiseen: Norjan ja ilmeisesti myös Hollannin koneisiin on tulossa jarruvarjo lyhentämään laskeutumismatkaa, etenkin jääkelillä. Tämä on varmastikin tulossa myös Suomen koneisiin jos valinta osuu F-35:een.

Juuri näin. Saman ilmaisin viestissäni, mutta ehkä se ei tullut selkeästi ilmi. Eli, en myöskään usko, että F-35 ei soveltuisi hajautettuun operointiin siten, että siitä muodostuisi kynnyskysymys valinnalle.

2. Jep, F-16 onkin vähän heikko tuossa, suhteessa siihen F-35 on varmasti parannus.

3. Se on hyvin mahdollista. Niitähän on ollut käytössä aikaisemminkin, vaikka Hornetissa ei tarvittu.
 
Täässä uskonsodassa on kaksi pääosapuolta, myötähanka on varmasti yhtä hanakka, punakka ja tanakka asenteessaan kuin vastahanka. Even match. Ja sitten on sivustakatsojia. Moar popkorn. :)

Kone valmistuu kyllä joskus. Kalliiksi se kyllä kokonaisuudessaan tulee ja kehitystyö venyy pitkäksi. Se edustaa kuitenkin monella osa-alueella uuden ajan airuita. Ei mikään helppo lähestymistapa. Keitellään saikat valamista ootellessa.

Eikä kande unohtaa niitä, jotka lokeroi keskustelijat 2 kuvitteelliseen ääripäähän, halki poikki ja pinoon niinku Swiss Toni naisista. Kuviteltuihin ääripäihin kuulumattomat nimetään mielipiteettömiksi statisteiksi ja päälle voikin veistellä itseriittoisuudessaan surkeita puujalkavitsejä kun osasi niin hienosti analysoida käydyn keskustelun.

Ja jos joku jotain kehtaa sanoa, toteaa kuinka asia menee tunteisiin ja panee silmäniskuhymiön.

Hmm, I see a pattern here...

Kyllä tässä voi nähdä aika selkeän kuvion. Se ei tosin ole täysin mustavalkoinen, vaikka on ehkä helpompi nähdä ja ajatella asia niin. Ääripäiden väliset erot näkemyksissä ovat selkeimpiä ja helpoimpia tunnistaa, mutta aste-eroja tuntemusten ja näkemysten sävyssä ja voimakkuudessa on yhtä monta kuin keskustelijoita. Maan hiljaisten aatokset eivät luonnollisesti foorumilla juuri tekstinä näy, mutta hekin ovat olemassa ja heilläkin on yhtä lailla mielipiteitä asioista. Ja ne ovat painoarvoltaan yhtä arvokkaita kuin kellokkaiden mielipiteet.

Ja kyllä nämä asiat joskus vaikuttavat menevän tunteisiin. Ja se "perinteinen" silmänisku sopii tähän yhteyteen mainiosti. ;) Puujalkavitsiksi voisi tällä kertaa laittaa: kun tarpeeksi aikaa ja rahhaa laitetaan, niin alakaa se ramppa kalakattaa. T. Korn Pop

OT stop

F-35:n lentosofta on ilmeisesti aika hyvin viilattu, F-35:ttä lentäneiden lentäjien kommentit kertovat siitä että konetta on helppo lentää. Tehokas moottori tuo myös turvareserviä.

Teho synnyttää lämpöä. F-35:ssa on todella tehokas moottori ja tutka, joita täytyy jäähdyttää. Lämpöjäljen pienentämistä varten koneeseen on rakennettu erityinen jäähdytysjärjestelmä. @BarrelNut on koonnut jäähdytykseen liittyvistä asioista hyvän koosteen postiin #3442. Vaikutusta on ihan varmasti, mutta pitemmälle menevistä päätelmistä ja vertailuista en pistäisi pullakahvista veikkaa ennen kuin on todennettua dataa asiasta.
 
Back
Top