F-35 Lightning II

Kukaan ei ole väittänyt etteikö stealth toimisi. Kukaan ei ole väittänyt etteikö F-35 olisi lentävä sensori paketti. Olen väittänyt että stealth ei ole pidemmällä tähtäimellä varmaankaan ole se autuaaksi tekevä asia koska sille kehitetään vasta järjestelmiä vähän joka maanosassa. Viekö se aikaa 10 vuotta? Voi olla. Voi viedä kauemminkin tai vähemmän. Kukaan ei tiedä. Varmaa on loputon teknologinen kilpajuoksu ja se että se kiihtyy vuosi vuodelta ja vuosikymmen, kymmeltä.

Loputon kilpajuoksu on varmaa joten on viisasta vastata tilanteeseen valitsemalla sellainen lentokone joka edustaa jo ostohetkellä vanhaa sukupolvea...
 
Loputon kilpajuoksu on varmaa joten on viisasta vastata tilanteeseen valitsemalla sellainen lentokone joka edustaa jo ostohetkellä vanhaa sukupolvea...
eikö noita muita päivitetä? Hurrit ja ranskalaiset lentää vanhoilla koneilla joilla ei tee mitään? Ruotsi saa NG:n linjalta ulos tällä viikolla. Vanha. Ranska meinaa lentää omillansa hamaan tulevaisuuteen. Vanhoja.

F-35:sta sanotaan että se ei joudu koirantappeluun. Ampuu ohjuksia niin kaukaa että toinen ei edes tiedä mikä iski. Sieltä on tulossa miehittämätön sukupolvi johon saa myös raskaampaa AA ohjusta. Ei vielä mutta parinkymmenen vuoden sisään.
 
eikö noita muita päivitetä? Hurrit ja ranskalaiset lentää vanhoilla koneilla joilla ei tee mitään? Ruotsi saa NG:n linjalta ulos tällä viikolla. Vanha. Ranska meinaa lentää omillansa hamaan tulevaisuuteen. Vanhoja.

F-35:sta sanotaan että se ei joudu koirantappeluun. Ampuu ohjuksia niin kaukaa että toinen ei edes tiedä mikä iski. Sieltä on tulossa miehittämätön sukupolvi johon saa myös raskaampaa AA ohjusta. Ei vielä mutta parinkymmenen vuoden sisään.

Ei tee mitään on aikamoinen olkiukko, kun koko muu internetti puhuu pudotussuhteesta. Siinähän niitä legacyjen ja F-35 pärjäyssuhteita oli niputettu Tanskan selvityksessä, vai onko se kaikki valetta? Kyllä vanhallakin koneella pudottaa vihollisen, mutta kuinka monta ennen kuin itse tippuu? Tälläkö ei mielestäsi ole mitään merkitystä? Vanhaa on todellakin noiden koneiden perussuunnittelu ja se näkyy stealthin puutteessa, tästä nyt et pääse mihinkään. Päivitetään tietenkin niitä, älä nyt hyvä mies hoopoja kysele. Päivitys on päivitys ja uusi on uusi. Ei niihin yhtä hyvää häivettä saa päivitettyä millään ja tuskin läheskään yhtä hyvää sensorisettiä/sensorifuusiota. Ja kun kerran päivittämisestä tuli puhe niin meinaatkos, että F-35 ei päivitetä? Ja mitä oikein meinaat, että legacy-koneella pärjätään paremmin niitä tulevien sukupolvien miehittämättömiä koneita vastaan kuin esim. F-35?
 
Plarailin tuota tanskankielistä evaluaatioraporttia läpi sikäli kuin konekäännöksen ja kouluruotsin avulla osasin.

Strateginen osio ei ole kannaltamme kovin kiinnostava. Super Hornet arvioidaan huonoimmaksi lähinnä koneen pienen ja kaukaisen käyttäjäkunnan vuoksi (USA, Australia).

Kuten Sveitsin evaluaatiossa, tässäkin on arvioitu eri tehtäväskenaarioita: Tiedonkeruu ja valvonta (NTISR), tiedustelu/rynnäköinti (SCAR), tulituki (CAS), hävittäjätorjunta (DCA), pommituslennot (AI) ja ilmapuolustuksen lamauttaminen (SEAD). Jokaiselle on erikseen arvioitu selviytymismahdollisuudet yöllä ja päivällä ja suorittamismahdollisuudet yöllä, päivällä ja pilvessä. Kaikilla kategorioilla on sama painoarvo mikä on toki helppo tapa esittää vertailu, muttei välttämättä kuvasta todellista käyttöarvoa niin hyvin, etenkään meidän vaatimustemme kannalta. Vaikka meilläkin koneiden tehtäväkenttä on laajentunut ja seuraavan koneen kohdalla luultavasti vielä enemmänkin, niin hävittäjätorjunta pysynee selkeästi tärkeimpänä tehtävänä. Arvosteluasteikko on aika karkea verrattuna Sveitsin vertailuun ja tarkemmat detailit on mustattu raportista pois. F-35 on ylivoimainen tiedustelussa ja hyökkäyksellisissä tehtävissä (AI & SEAD). Hävittäjätorjunnassa Eurofighter arvioidaan lähes yhtä hyväksi. Super Hornet arvioidaan DCAssa Eurofighteriä huonommaksi. Olisi kiinnostavaa tietää millainen konfiguraatio legacy-koneista vertailuun on valittu. Onkohan asiasta liikkunut mitään tietoja/huhuja?

Taloudellisuusosiossa on, kuten todettu, laskettu F-35:n kustannukset 8000 ja muiden kandidaattien 6000 lentotunnin mukaan. Tämän takia malli sisältää 6 Eurofighteriä enemmän. Huomionarvoista on että KAIKKI toimittajat suosittelivat Tanskalle kevyempää huoltomallia F-16:een verrattuna, jossa valmistaja teettäisi 'raskaat' huollot. Tämä voi olla Suomen kannalta jonkinmoinen ongelmakohta ainakin mikäli emme liity tässä välissä Natoon. Eurofighterin huoltomalli on lähimpänä perinteistä, F-35:lle tulee keskitetty kansainvälinen huoltojärjestelmä jonka pitäisi tuoda kustannussäästöjä ja Boeing tarjoaa Super Hornetille jotain siltä väliltä. Raportin mukaan F-35:n keskitetty huoltojärjestelmä pitäisi tuoda 'merkittäviä säästöjä' jotka on raportissa huomioitu mutta detaileja ei mainita. Super Hornet tarvitsee raskaamman huolto-organisaation kotimaassa, mutta 'ulkoiset huoltokustannukset' ovat edullisemmat.
Kaksipaikkaisuus sorsii Super Hornettia, koska mallin mukaan niitä pitäisi hankkia neljä kpl enemmän kuin Eurofightereitä peittämään lentävän henkilöstön lisääntynyt koulutustarve. Tästä tulee erilaisia 'flow-down' -efektejä jotka tekevät Super Hornetin kustannusrakenteesta hyvin raskaan vertailussa. Eurofighterin käyttökustannukset arvioidaan kalleimmaksi. Sivulla 81 mainitaan että Luftwaffen Eurofighterien käyttökustannukset ovat Tornadoon verrattuna 2-3 -kertaiset! Kuulostaa uskomattomalta. Eurofighteristä mainitaan myös että simulaattorien ohjelmistoja ei päivitetä riittävän nopeasti, minkä vuoksi koneilla pitää lentää enemmän harjoituslentoja (??). Valuuttariski on Eurofighterin kohdalla pienin ja Super Hornetin kohdalla suurin. JSF:n eurooppalaisten partnerien osuus pienentää hiukan sen valuuttariskiä. Eurofighter arvioidaan F-35:ttä turvallisemmaksi, laskennallinen ero on kuitenkin vain yksi koneyksilö elinkaaren aikana.
Kuten aikaisemmin on todettu, 'hankintahinta' on eri konetyypeillä erilainen johtuen erilaisista huoltorakenteista. Yksikköhinnat (URF) on raportista mustattu, mutta Super Hornet mainitaan halvimmaksi. Osion lopussa on muutama 'what-if' -vertailu, kuten oletus että koneiden käyttöikä olisi sama, mitä jos Hornetista hankittaisiin 1-paikkainen versio yms.

Teollisuusosiota en viitsinyt kahlata läpi koska se ei ehkä ole Suomeen sovellettavissa kovin hyvin.

En nyt ole kovin varma onko evaluaatio Suomen kannalta erityisen relevantti. Monet lähtöoletukset eivät sovi Suomen tarpeisiin kovin hyvin, Suomi ei myöskään ole JSF-partneri jne.
 
Olisivatko miettineet Australian mallia noille 2-paikkaisille. Johdotukset valmiina Growlerille ja mahdollinen muunnos myöhemmin..
 
Olisivatko miettineet Australian mallia noille 2-paikkaisille. Johdotukset valmiina Growlerille ja mahdollinen muunnos myöhemmin..

En usko. Growlerista ei mainittu raportissa mitään eikä Tanskan pienelle fleetille kannata erikseen ruveta häirintäkoneita hankkimaan.
Joskus mietin olisiko SH+Growler meille hyvä ratkaisu, vaikka tyyliin 50+6 jakaumalla. Growler on vain noin 6-7 milj USD kalliimpi, tosin siihen ei sisälly häirintäjärjestelmää. Koska siinä on tutka, sitäkin voisi hätätilanteessa hävittäjänä käyttää, tosin asekuorma jää vähän pienemmäksi. Muttei ehkä sekään olisi mielekästä.
 
Sitten vielä sellainen pointti: Onko tehty arviota kuinka valtion kirstu ja huoltojärjestelmä kestää sodanajan lentotuntimääriä?
 
Laskeskeskelin vielä vähän auki näitä lukuja. Ajatuksena verrata F-35 lentotuntikulua Tanskan ja Jenkkien välillä.

Tällä hetkellä se on jenkeillä 42.000 dollaria / tunti, ja se on projisoitu olevan tulevaisuudessa 32.000.

https://www.flightglobal.com/news/a...readiness-data-improves-in-2015-as-fl-421499/
https://www.flightglobal.com/news/a...5-will-cost-32000-per-hour-to-operate-386430/

On kaksi syytä, miksi voisi olettaa, että Tanskalaisten lentotuntihinnat olisivat korkeammat
  1. Pienempi konemäärä kuin jenkeissä johtaa korkeampiin yksikkökuluihin
  2. Ilmeisesti hankinnasta siirrettiin eriä ylläpidon puolelle. Jenkkien kuluissa ei tällaisia alkuvaiheen hankintoja ole ylläpidossa mukana, vaan ne kuvaavat juurikin koneen ylläpitoa ja käyttöä ja sisältävät kyllä esim. uudet varaosat jne.

Saa korjata, jos seuraavat luvut ovat väärin. En löytänyt näitä selkeästi ilmaistuna oikein mistään.

Koko hankkeen kulut 56,4 miljardia, esim. tämä. http://www.thelocal.dk/20160512/denmark-f35-historic-jet-purchase-report

Koneiden hankinta 20 miljardia, monesta lähteestä.

Tästä käytölle ja ylläpidolle jää 36,4 miljardia.

Tanskankielisessä pitkässä rapsassa s. 69 annetaan vastaavasti luvut 42 miljardia, 15,4 miljardia ja 24,9 miljardia. Ja otsikossa on, että nutidsvärdi, eli nämä ovat siis selkeästi edellisistä nimellisistä diskontatut alemmat nykyarvoluvut.

Ok.

Pitkä Tanskankielinen rapsa antaa edelleen arviot lentotunneista 30 vuoden aikana (28 konetta) 198.969 (s.76).

Tästä saadaankin sitten jakolaskulla aikaiseksi lentotuntihinnat.
  1. Nimellinen lentotuntihinta 24.600 euroa / 27.800 dollaria
  2. Diskontattu 16.800 euroa / 19.000 dollaria

---

Oletus olisi siis ollut, että Tanskalaisten hinta olisi korkeampi, mutta se on arvioitu selkeästi edullisemmaksi. Mielenkiintoista. Onko hyviä arvauksia, miksi näin?
 
Laskeskeskelin vielä vähän auki näitä lukuja. Ajatuksena verrata F-35 lentotuntikulua Tanskan ja Jenkkien välillä.

Tällä hetkellä se on jenkeillä 42.000 dollaria / tunti, ja se on projisoitu olevan tulevaisuudessa 32.000.

https://www.flightglobal.com/news/a...readiness-data-improves-in-2015-as-fl-421499/
https://www.flightglobal.com/news/a...5-will-cost-32000-per-hour-to-operate-386430/

On kaksi syytä, miksi voisi olettaa, että Tanskalaisten lentotuntihinnat olisivat korkeammat
  1. Pienempi konemäärä kuin jenkeissä johtaa korkeampiin yksikkökuluihin
  2. Ilmeisesti hankinnasta siirrettiin eriä ylläpidon puolelle. Jenkkien kuluissa ei tällaisia alkuvaiheen hankintoja ole ylläpidossa mukana, vaan ne kuvaavat juurikin koneen ylläpitoa ja käyttöä ja sisältävät kyllä esim. uudet varaosat jne.

Saa korjata, jos seuraavat luvut ovat väärin. En löytänyt näitä selkeästi ilmaistuna oikein mistään.

Koko hankkeen kulut 56,4 miljardia, esim. tämä. http://www.thelocal.dk/20160512/denmark-f35-historic-jet-purchase-report

Koneiden hankinta 20 miljardia, monesta lähteestä.

Tästä käytölle ja ylläpidolle jää 36,4 miljardia.

Tanskankielisessä pitkässä rapsassa s. 69 annetaan vastaavasti luvut 42 miljardia, 15,4 miljardia ja 24,9 miljardia. Ja otsikossa on, että nutidsvärdi, eli nämä ovat siis selkeästi edellisistä nimellisistä diskontatut alemmat nykyarvoluvut.

Ok.

Pitkä Tanskankielinen rapsa antaa edelleen arviot lentotunneista 30 vuoden aikana (28 konetta) 198.969 (s.76).

Tästä saadaankin sitten jakolaskulla aikaiseksi lentotuntihinnat.
  1. Nimellinen lentotuntihinta 24.600 euroa / 27.800 dollaria
  2. Diskontattu 16.800 euroa / 19.000 dollaria

---

Oletus olisi siis ollut, että Tanskalaisten hinta olisi korkeampi, mutta se on arvioitu selkeästi edullisemmaksi. Mielenkiintoista. Onko hyviä arvauksia, miksi näin?

Arvostan viitseliäisyyttäsi mutta taidat haaskata aikaasi. Muistan joskus mielenkiinnosta tutkineeni mitä hornetin lentotunti maksaa. Etäinen muistikuva on että löysin jostain arvion 7-8000€ kotimaisille, US Navyn luku oli 18000$.
Varmasti kumpikin tapa laskea on "oikea" mutta luoja ja kirjanpitäjät yksin tietää mitä kaikkea noitten lukujen takana on.
 
Juu, eri maat (ja isoissa maissa jopa eri puolustushaarat) laskevat kulut eri tavalla. Joskus niihin lasketaan vain suorat kulut (kerosiini, varaosat, palkat), joskus lisätään infrastruktuuri ja sen ylläpito, ja saatetaanpa laittaa vielä elinkaaren aikana tapahtuvien päivitystenkin hinnat. USAFin vertailussa F-35A:n lentotunnin hinnaksi laskettiin muistaakseni $32000, kun F-16:lle se oli $25000. Tämäkään ei ole suoraan pätevä vertailu koska F-35:n lukuja mm. päivitysten hinnan osalta voidaan toistaiseksi vain karkeasti arvailla.
Tanskan vertailussa kyllä mainittiin mm. tarvittava logistinen infrastruktuuri joten oletettavasti kulueriä on perusteellisesti otettu huomioon. Tarkkoja detaileja laskelmista ei kuitenkaan annettu.
 
Arvostan viitseliäisyyttäsi mutta taidat haaskata aikaasi. Muistan joskus mielenkiinnosta tutkineeni mitä hornetin lentotunti maksaa. Etäinen muistikuva on että löysin jostain arvion 7-8000€ kotimaisille, US Navyn luku oli 18000$.
Varmasti kumpikin tapa laskea on "oikea" mutta luoja ja kirjanpitäjät yksin tietää mitä kaikkea noitten lukujen takana on.

Jep, noista on keskusteltu palstalla paljonkin. Gripenin 4.700 ja F-35 42.000 eivät ole ihan suoraan vertailukelpoiset.

Suomella Hornet lentotuntihinnat ovat 2014-15-16 8.348 9.500 9.750

Jenkeillä taas tuo mainitsemasi. Ero selittyy sillä, että Suomessa tuossa luvussa ovat lentotunnin suorat muuttuvat kustannukset. Jenkkien hinta taas on käytännössä koko toiminnan kulut / lentosuoritteiden määrä. Jenkkien versio pitää sisällään esim. laivueen komentajan palkan, suomalainen ei.

Omenoiden ja päärynöiden vertaaminen on tietysti hankalaa. Kun laskin joskus palstalle auki Norjan luvut, niin ne täsmäsivät kuitenkin hyvin jenkkien kanssa. Tanskan luvut ovat alhaisemmat.

Otin sitten toisen lähestymistavan. Vertasin Tanskan kolmea kandidaattia pitkästä rapsasta diskontatuilla nykyarvoluvuilla.

Oletus olisi, että Superhornetin ylläpitokulu olisi merkittävästi edullisempi kuin JSF. Tämä perustuen siihen, että jenkeillä se on näin, ja lisäksi Tanskan tapauksessa ylläpitokulussa pitäisi olla sisällä ylläpitohankintoja, jotka taas Superhornetissa olivat hankintahinnassa. Muiden lähteiden perusteella voisi olettaa, että Typhoon ja JSF saattaisivat pyöriä about samoissa lukemissa.

Lentotuntihinnaksi tulee koneille
  • JSF jo mainitsemani 16.800 eur
  • Eurofighter 24.000
  • Superhornet 15.600
Etukäteisoletukset eivät täsmänneet. JSF on arvioitu selkeästi edullisemmaksi.

Jos sitten katsotaan vielä yhteismitallista kokonaiselinkaarikulua.

Kokonaiselinkaarikulu (sisältää siis koneen hankinnan) per kone (milj. eur)
  • Typhoon 255
  • F-35 193
  • Superhornet 204
Edelleen, jos katsotaan kokonaiselinkaarikulua per lentotunti
  • Typhoon 42.000
  • F-35 27.000
  • Superhornet 34.000

Ja otetaan vielä muistutukseksi hankintahinta
  • Typhoon 111
  • F-35 74
  • Superhornet 109
Pyörittelee näitä lukuja miten päin vain, niin tulee sama lopputulema. Tanskalaisten laskelmien mukaan F-35 oli kolmesta koneesta kaikin eri tavoin laskettuna kaikista halvin. Näin ollen sen hankinta oli todellinen no-brainer.

En kuitenkaan pidä noita lukuja täysin uskottavina. Erityisesti, että Superhornet olisi F-35 kalliimpi, kun jenkeissä se on päinvastoin. (toki, Tanskalaiset käyttivat kaksipaikkaista, mutta kyllä niitä jenkitkin käyttää).

Oikeastaan ainoa peruste, jolla näihin lukuihin pääsee on se, että tulevat päivitykset on arvioitu F-35 selkeästi edullisemmiksi kuin Typhoonille ja Superhornetille.

Harmi ettei Gripen ollut mukana. Olisi ollut todella mielenkiintoista, miten se olisi vertautunut tanskalaisten laskelmissa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos asia ei edellisestä vielä auennut, niin väännetään rautalangasta.

Yksi F-35 lentää huomattavasti enemmän tunteja elinkaarensa aikana kuin Superhornet. Silti se käyttää tähän vähemmän rahaa kuin yksi Superhornet. Ei paha!
 
Lukijan ja veronmaksajien kannalta ongelmallista on että kaikki se puuttuu tai leimataan salaiseksi joka oikeasti lisäisi läpinäkyvyyttä eli miten tulokseen on päästy. Täytyy olla olemassa jotkin lähtöarvot joihin peilata ja joista laskea. Niiden julkaisemisessa ei pitäisi olla mitään salattavaa.

Todellisuudessa F-35:n hintaa ei tiedetä, eikä tiedetä sen elinkaari hintaakaan pidemmällä tähtäimellä. Tuossa tanskan prosyyrissä ainoat mitkä edes teoriassa voidaan laskea ja nähdä on EF:n ja SH:n kustannukset.

Toivottavasti Suomessa saadaan tehtyä parempi raportti jonka oikeellisuutta ja arvoa pystyy tarkastelemaan myös ulkopuolinen.
 
Pyörittelee näitä lukuja miten päin vain, niin tulee sama lopputulema. Tanskalaisten laskelmien mukaan F-35 oli kolmesta koneesta kaikin eri tavoin laskettuna kaikista halvin. Näin ollen sen hankinta oli todellinen no-brainer.

En kuitenkaan pidä noita lukuja täysin uskottavina. Erityisesti, että Superhornet olisi F-35 kalliimpi, kun jenkeissä se on päinvastoin. (toki, Tanskalaiset käyttivat kaksipaikkaista, mutta kyllä niitä jenkitkin käyttää).

Oikeastaan ainoa peruste, jolla näihin lukuihin pääsee on se, että tulevat päivitykset on arvioitu F-35 selkeästi edullisemmiksi kuin Typhoonille ja Superhornetille.

Harmi ettei Gripen ollut mukana. Olisi ollut todella mielenkiintoista, miten se olisi vertautunut tanskalaisten laskelmissa.

Sen lisäksi että F-35 kaikin eri tavoin laskettuna kaikista halvin ja jos nyt oikein noita taulukoita tulkitsen niin näyttää olevan F-35 Tanskan raportissa jokaisessa arvioidussa tehtävässä (ja jokaisen tehtävän jokaisessa osa-alueessa paras)?

Siis kaikin eri tavoin laskettuna halvin ja paras. Ei sillä, kyllä munkin mielestä tuo on jo epäilyttävän murskaava ylivoima. Eihän noilla kohdella muulla ole mitään jakoa.
 
Höpön höpö ja höpön löpö.

Tanskan raportissa on lentotuntimäärät ja tarvittavat konemäärät sen pohjalta hyvin arvioitu tarpeeseen nähden. Fakta on että F-35 on 8000 lentotunnin kone ja sekä Typhoon että F/A-18F ovat 6000 tunnin koneita. Samoin on fakta että vain ensimmäisten tuotantoerien Super Hornetit olivat yksipaikkaisia, kaikki viimevuosina valmistetut Super Hornetit ja luonnollisesti myös Growlerit ovat myös kaksipaikkaisia. Tottakai nuo täytyy ottaa huomioon kun määritellään hankittavaa konemäärää ja niiden kokonaishintaa.

Kolmannen maailmansodan skenaarioista sen verran että miten ne olisi muka pitänyt ottaa mukaan talousvertailuun? Miten ja millä kertoimilla? Ne kyllä otettiin mukaan suorituskykyvertailuun. Ja niissä F-35 oli ylivoimainen. Jos ne olisi otettu mukaan jollain tavalla talousvertailuun niin jälki olisi nuoiden huonompien koneiden valmistajien kannalta todella synkkää.

Muistutuksena vielä:

Danish%202_zpste1iljbq.jpg


Danish%201_zpsr8a2xkvx.jpg
No sinähän olet tunnustautunut faniboyksi, joten turhahan tässä "keskustella".

1) Pienempää konemäärää perustellaan tehtäväprofiililla, jossa on vain ja ainoastaan rauhanajan tehtävät mukana. Eli kytkös konemäärän ja sodanajan tehtäviin puuttuu raportissa. Koneiden käytettävissä olevat tuntimäärät ovatkin sitten jo valmistajien puolelta kommentoitu. Sinun lisävakuuttelu ei nyt oikein vakuuta.

2) Boeing tekee tasan tarkkaan yksi- tai kaksipaikkaisia versioita tilausten mukaan. Raportissa ei kerrota miksi vain kaksipaikkainen versio Super Hornetista on arvioitu.

3) Itsellä ei ole ennakkoasenteita Suomen valintaan, enkä edes väitä että Tanskan raportin taisteluarviot ovat mitenkään vääriä. Raportti ei vain ole laatutyötä eikä se ole looginen, joten vaikuttaa siltä että ensin päätetään lopputulos ja sen jälkeen perustellaan päätös.

--------

Ja koita päästä tuosta keskenkasvuisesta fanittamisesta ja toisten leimaamisesta.

Voi hyvinkin olla että Suomessakin päädytään samaan koneeseen, mutta toivottavasti ei tuollaisen romuraportin kautta.

Vielä kauhempi tapa tosin löytyy. Siitä enemmän täällä https://theaviationist.com/2013/02/11/shah-tomcat/ ;)
 
Back
Top