Eikös siinä lue niin että kun konetta käynnistettiin niin kone syttyi palamaan eikä lentoon lähdössä?
Käynnistyksestä siinä minustakin puhuttiin.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Eikös siinä lue niin että kun konetta käynnistettiin niin kone syttyi palamaan eikä lentoon lähdössä?
Samaa juuri itsekkin mietinJos tosiaan on niin että virtaus F-35:n moottorista ei nousukiidossa jaksa kumota tuulen voimaa niin on tosissaan syytä olla huolissaan
Samaa juuri itsekkin mietin
Nykyaikainen hävittäjä on siivillä varustettu tietokone, jota päivitetään jatkuvasti. Valintaa tehtäessä kannattaa valita kone, jonka takana on riittävän iso käyttäjäkunta ja teollisuus, niin että päivitykset on turvattu koko elinkaaren ajan. Sekä tietenkin varaosat ja ylläpitotuki. Sen takia olen vähän skeptinen ranskalaisen vaihtoehdon suhteen.
Gripeniä ei mielestäni kannata hankkia koska:
1. Suorituskyky on vain pieni osa F-35:n suorituskyvystä. Jotta päästäisiin edes lähelle F-35:n suorituskykyä, pitäisi hankkia häirintäkoneita ja kehittää omia valvonta- ja ilmatilannekuvajärjestelmiä.
2. Gripenin valmistusvolyymi jäänee niin pieneksi, että teollisuuden kyky puskea laadukkaita päivityksiä tasaiseen tahtiin on kyseenalainen.
3. Kriisitilanteessa varaosa- ja ylläpitotuki voi olla kyseenalaista koska ruotsalaisilla ei ole itsellään riittävästi tavaraa, tai sitten sitä ei poliittisista syistä haluta antaa (kyllä, en luota ruotsalaisiin poliitikoihin).
4. Gripenistä 40-45% on amerikkalaista teknologiaa ja tekniikkaa. Miksi maksaisimme ruotsalaisille siitä, että tekevät voittoa kustannuksellamme ja ottavat kaikki hyödyt teollisesta yhteistyöstä Atlantin takana? Kun sensijaan voi ostaa suoraan jenkeiltä, tehdä vastakaupat ja teknologiasiirrot heidän kanssaan ja ottaa myös kaikki poliittiset pisteet kotiin.
5. Amerikkalaisten aseiden integrointi Gripeniin olisi täysin kiinni siitä, suostuvatko jenkit siihen. Integrointi on teknisesti ihan riittävän hankalaa ilman ylimääräisiä hidasteita.
Niin ja sitten tietenkin se pieni ongelma että uusin Gripen ei vielä edes lennä. Pojilla on hieman kirimistä jos aikovat saada koneen operatiivisesti valmiiksi Suomen ilmavoimien hankinta-aikataulussa.
Mutta yleisesti ottaen, noilla kriteereillähän vain F-35 on järkevä vaihtoehto. Jos Gripenin "suorituskyky on vain pieni osa F-35:n suorituskyvystä", niin sama koskee kyllä varmasti silloin Super Hornetia ja Rafalea ja Typhoonia - ei niidenkään suorituskyky voi olla vertailukelpoinen F-35:n kanssa.
Lisäksi F-35:ttä lukuunottamatta kaikkia konetyyppejä, ei vain Gripeniä, vaivaa puuttuva/heikko kyky puskea laadukkaita päivityksiä tasaiseen tahtiin: Eurofighter-konsortium on toimimaton yhteenliittymä, ranskalaisilla on tahtotila kunnossa mutta tuotantomäärä pielessä ja Super Hornet taas on kovin sidottu pääkäyttäjänsä USN:n tahtotilaan, joka näyttää olevan 6. sukupolven konetyypeissä.
Lt. Gen. Chris Bogdan, who heads the JPO head, said at last week’s Air Force Association conference that the “mid-2020s” is when the power plant on the joint strike fighter could be refreshed, whether through improvements to the Pratt & Whitney F135 design currently used or through a new engine design from another competitor.
“I would expect ... that somewhere in the mid-2020s much of the work being done in the labs right now with our industry partners will find its way onto the F-35,” Bogdan told an audience Sept. 21. “Whether it finds its way onto the F-35 in the current engine or some modified engine remains to be seen, but we do fully expect in the mid-20s to include some advanced technologies on engines.”
The Air Force is currently funding the early stages of the Adaptive Engine Transition Program (AETP) competition, with both Pratt and General Electric Aviation participating. The goal of AETP is to see if the companies can successfully add a third stream of air inside the engine. The program’s goal is to “demonstrate 25 percent improved fuel efficiency, 10 percent increased thrust, and significantly improved thermal management,” according to an Air Force statement.
Both companies received contracts worth $1.01 billion over the summer to fund the research under AETP, with a period of performance ending in September 2021.
Pakko kysyä, että ymmärtääkö Lepard, että idea on se, että polttoaineen tulisi viilentää jäähdytysnestettä?
Otetaan "jo muinaiset roomalaiset" selvitys.
Perinteisesti lentokoneet olivat ilmajäähdytteisiä. Mutta sitten ruvettiin rakentamaan jo nestejäähdytettyjä moottoreita. Jos sitten hypätään moderniin kauteen, niin vähän vastaava ilmiö on tapahtunut. Elektroniikan ja muiden järjestelmien lisääntymisen myötä viilennystarve on kasvanut ja vain nestejäähdytys on taannut riittävän viilennyksen riittävän tehokkaasti riittävän pienessä tilassa myös esim. paikallaan oltaessa tai toisaalta ylhäällä harvassa ilmassa. Hävittäjät ovatkin siksi jo pidempään käyttäneet nestejäähdytystä ja polttoainetta apuna jäähdyttämiseen.
Asia vielä korostuu häivekoneiden kohdalla kahdesta syystä: 1) hiilikuidut eivät johda lämpöä kovin hyvin ja 2) häiveen kannalta on ongelmallista, jos rungossa on rakoja, aukkoja tai jopa erityisiä ulos työntyviä ilman sisäänotto-suulakkeita koneen eri puolilla. Lämmönhallinta onkin ollut haaste F-22 ja F-35-koneissa.
Aikoinaan, kun suhteellinen polttoaineenkulutus oli suuri ja jäähdytystarpeet pieniä, voitiin ainakin osa lämmöstä hukata polttoaineeseen, joka syötettiin sitten moottoriin. Ja osa lienee haihtunut laajasta pinta-alasta ilmaan. Nykyään se ei enää riitä, vaan polttoainetta pitää sitten vielä jäähdyttää erikseen.
F-35 Environmental Control System kierrättää jäähdytysnestettä ja ohjaa sen jäähtymään polttoaineeseen. Siellä lienee jonkinlaiset neste-lämmön vaihtimet. Ja polttoainetta jäähdytetään sitten mm. ilman sisäänotolla, joka on siiven rungon yhtymäkohdan oikean puolen yläpuolella. (kuva alla)
Se on siis pelkästään positiivista, jos putkista siirtyy lämpö polttoaineeseen. Mutta sen lisäksi siellä lienee lämmönvaihtimet polttoaineen seassa.
Lähteitä:
http://papers.sae.org/951400/
http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=28
www.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/912902.pdf
enu.kz/repository/2011/AIAA-2011-641.pdf
Jotain luulen asiasta ymmärtäväni... ... ja nuo eivät pitäneet valitettavasti paikkaansa minkään faktojen osalta. Mielipiteitä on tietysti meillä kaikilla.
Paitsi tietenkin siltä osin, että Gripen ei ole vielä edes lentänyt. Sen osalta saavat Linköpingissä pitää kiirettä.
Nyt en ihan ymmärrä. Mikä noissa perusteissa mättää? Onko siis parempi ostaa kone ja suunnitella lentävänsä sillä 30 vuotta ilman mitään päivityksiä? Voi käydä ilmataistelussa aika huonosti viimeistään vuoden 29 kohdalla...Yleisesti ottaen, noilla perusteilla F-35 olisi tosiaan ainoa järkevä vaihtoehto. Se, ovatko ne hyviä perusteita, on sitten toinen asia.
Joo mut Grovlerikin on kuitenkin dedikoitu sillee et siinä on ulkoiset podit joista se häirinnän teho tulee. Kyllä ulkoisen podin saa laitettua myös F-35 -hävittäjään. Ja kuten sanottu, F-35 pystyy elsoon jossain määrin ilman podiakin. Podeja ei varmaa osteta kuin muutama jos ostetaan.
Varauksetta en luottaisi keneenkään. Kaikki toimittajat ovat kuitenkin riittävän luotettavia. Myös ranskalaiset.
Gripenistä:
1. Osittain samaa mieltä. F-35 kykenee ilmeisesti joillain taajuuksilla elsoon, mutta ei ole kuitenkaan tehtävään dedikoitu kuten esim. Growler. Hävittäjäkoneen ns. normaaliominaisuutena rajoitetumpikin kyky on merkittävää ja todella uuden uutta. Rakenteellinen häive on plussaa. Valvonta- ja ilmatilannekuva, mitä eroja näillä kahdella on? Molemmat hyödyntävät ainakin parvilinkkiä ja niiden pitäisi pystyä verkottumaan myös ulkopuolisten sensoreiden ja asejärjestelmien kanssa (F-35 on suorittanut jo ainakin yhden onnistuneen testin toimien itse "sensorina".).
2. Tuotantomäärät ovat vielä mysteeri, mutta oletettavasti ei vallan mahdottomista luvuista ole kyse. Päivityksien suhteen svenssonit mainostavat (huom.) pientä porrasta ja tiheää päivitysväliä. Saa nähdä.
3. Minkään maalaisiin poliitikoihin ei kannata luottaa. Kyseessä on ns. "seteliselkärankainen" ihmisrotu, jota esiintyy kaikkien maapallon kansojen joukossa.
4. Hmm. Mitenkäs se Eurostoliiton kilpailulainsäädäntö menikään? Saiko vastakaupoilla enää pelata? (Toteutumat ovat tainneet näissä vastakaupoissa olla jo aiemmin jotain muuta kuin luvattiin.) Teknologiasiirtojen suhteen voi olla myös terveen skeptinen. Käsi sydämelle, kuinka moni tarjokas on tähän menneesä luovuttanut avainteknologiaansa muille reposteltavaksi. Tiukin peba taitaa olla F-35:lla, jossa on paljon mielellään salaisena pidettäviä asioita. (Kiinalaisten vakoilu on eri asia kuin vapaaehtoinen tietojen luovuttaminen.) Kilpailu on kovaa, joten laulanta on aloitettu jo tälläkin sektorilla. Kuten aikanaan Kummelissa: Panokset kovenee.
5. Gripeniin saa integroitua vähän kaikenlaisia aseita. Se, mitä me käytämme sitten kun nykyisistä alkaa olla paras puhti pois, on oma juttunsa. JASSM saattaa olla se hitaimmin vanheneva ase? Mitä sitten ostetaan? Uusi aika tuo uusia aseita ja asejärjestelmiä.
Ja se mainittu viimeinen juttu ei ole pieni ongelma, vaan ehkäpä se suurin kanto kaskessa. Aika ei pysähdy. On aika mielenkiintoista nähdä, onnistutaanko Gripen saamaan täyteen iskuun riittävän ajoissa kun se ei ole vielä irronnut lähtökuopista. Sama homma on myös F-35:lla, jonka ratakierroksesta tosin 3/4 on onneksi jo juostu ja loppusuora häämöttää.
Ilmavoimat ja rikkiviisaat poliitikkomme ratkaisevat, mitä sieltä tulee. (Taivas varjele)
F-35:een ei laiteta mitään ulkoista kuormaa koska se vie häiveominaisuuden. Amerikkalaisten lähtökohtana on, että kone on valmis paketti johon ei tarvitse lisätä mitään häirintä-, maalitus- tai häirintäpodeja. Tästä johtuen aselasti onkin sitten pieni, joka on todellinen haaste. Toisaalta jenkkien kokemusten mukaan aselastinsa ampunut kone voi jäädä alueelle sensoriksi ja osoittaa maaleja muille koneille tai maa- ja merilavereille. Vähän aikaa sitten suoritettiin testi, jossa F-35 välitti maalitiedon ohjuslaukaisusta Aegis-hävittäjälle (maalla ollut testilavetti), joka sitten tuhosi maalin horisontin taakse. Yksi F-35:n vahvuuksista on sen ylivoimainen verkottumiskyky.
Toisaalta kokonaisuuteen vaikuttaa moni asia. F-35 on monessa suhteessa vahvoilla. Siinä on kuitenkin muutama kysymysmerkki joihin saadaan vastaus joidenkin vuosien kuluttua ja pienimpänä ei ole huoltovarmuus kysymys joka ollaan nyt jo ilmoitettu tärkeäksi koska olemme liittoutumaton maa. Tällähetkellä taitaa kaikkia F-35 käyttäjä mailla ja hankintaa valmistelevilla olla joko naton sopimus selkänojana tai kahdenvälinen sopimus jenkkien kanssa. Korjatkaa jos olen väärässä? Toki jompikumpi liittoutumisen muoto olisi Suomellekin järkevä mutta ei jotenkin näytä todennäköiseltä vaihtoehdolta tällähetkellä.Mitä tarkoitti se juttu, jossa Ilmavoimat harkitsee vaihtoehtoa, jossa on hävittäjä ja miehittämättömiä? Tarkoittaako se yhteislentoja vai erillisiä operaatioita? Vai miten tuo pitää ymmärtää? Jäsen Lepard varsin ansiokkaasti on tuonut perusteita framille.
Muistutan kuitenkin, ettei kannata unohtaa tällaisen hankinnan ulko- ja turvallisuuspoliittista puolta, eikä teollisuuspolitiikkakaan ole tunnoton pala pakettia.
On ostajan etu riiputtaa suht uskottavalla tavalla mukana eri vaihtoehtoja. Siinä vaiheessa kun ostaja toteaa, että on olemassa vain yksi vaihtoehto.....se vaihtoehto alkaa maksamaan enemmän kuin edellisessä vaihtoehdossa. Homma on varmasti melkoista taiteilua, jotta homma pysyy hallinnassa.
Ihmettelen, jos hankintapäätös osuu muuhun kuin F-35:een. Voisiko Ilmavoimat operoida muilla koneilla....tottakai voivat. Mutta kokonaisuus puhuu ehdoitta F-35:n puolesta.
Mitä tarkoitti se juttu, jossa Ilmavoimat harkitsee vaihtoehtoa, jossa on hävittäjä ja miehittämättömiä? Tarkoittaako se yhteislentoja vai erillisiä operaatioita? Vai miten tuo pitää ymmärtää? Jäsen Lepard varsin ansiokkaasti on tuonut perusteita framille.
Muistutan kuitenkin, ettei kannata unohtaa tällaisen hankinnan ulko- ja turvallisuuspoliittista puolta, eikä teollisuuspolitiikkakaan ole tunnoton pala pakettia.
On ostajan etu riiputtaa suht uskottavalla tavalla mukana eri vaihtoehtoja. Siinä vaiheessa kun ostaja toteaa, että on olemassa vain yksi vaihtoehto.....se vaihtoehto alkaa maksamaan enemmän kuin edellisessä vaihtoehdossa. Homma on varmasti melkoista taiteilua, jotta homma pysyy hallinnassa.
Ihmettelen, jos hankintapäätös osuu muuhun kuin F-35:een. Voisiko Ilmavoimat operoida muilla koneilla....tottakai voivat. Mutta kokonaisuus puhuu ehdoitta F-35:n puolesta.
En ole insinööri. Kerron vain sen mitä F-35 hankkeesta vastaava amerikkalainen kertoi kyseisestä ongelmasta. Neljä vuotta ohjelmassa työskennellyt ja edelleen työskentelevä hemmo, oletettavasti tietää asiasta enemmän kuin kumpikaan meistä.