F-35 Lightning II

[magitsu]

F-35 Price Will Start Rising Again in About 2022
23 May 2017 John A. Tirpak

"The price of the F-35A—the Air Force version—will drop below $79 million within the next three years, but just a few years later, it will start going up again, outgoing program director Lt. Gen. Christopher Bogdan said in an exit interview with Air Force Magazine.

The price of the F-35 has come down, lot after lot, for five years. The $79 million price—in 2020 dollars—includes an engine and program fee, he said, and is for the “baseline” jet equipped with the 3F software, sensor, and weapons suite. However, “there’s a caveat” with that number, Bogdan noted. That price is “based on a particular ramp rate and quantity profile,” and if the production rate of the F-35 is slowed, the $79 million figure will “take longer” to get to....

...A 2020 airplane, he said, lacks the “follow-on modernization and enhancements that will come in the 2022-2028 timeframe, and those enhancements are going to cost money.

The Block IV upgrade program, now being mapped out, will enhance every aspect of the F-35, Bogdan said. “We will put many more weapons on this airplane; both weapons we know of and future weapons to make the airplane more lethal.” From flight test and early operational use, Bogdan said “we’ve found out … this airplane has such a tremendous sensor capability, that now we have to make sure that the weapons that go with all that sensor capability can use it,” but he declined to elaborate further.

“I guarantee” the F135 engine will be upgraded, Bogdan said, either with a range of new components or replaced by a whole new engine based on technology programs now coming to fruition through an Air Force Research Laboratory propulsion programs. Whether all-new or “significantly modified,” Bogdan said “that’ll be a decision we have to make in the future.”

Either way, there will be substantial increases in “efficiency, thrust, range and reliability,” he said. The AFRL has touted improvements in range of as much as 30 percent with the next generation of fighter engines.

Bogdan also said, “There are some sensors on the airplane that will be replaced or improved in the future, as they get better.” Further, “one of the things that I’m sure is right for the F-35 is new electronic warfare techniques, and things that make the airplane more adaptive to the environment it’s in instead of maybe having to go back and reprogram” it. The jet will be able to “see new threats and react to them, even though the airplane might not have expected to see that threat, initially.”

The F-35 today relies on a vast store of mission data files, constantly updated, which catalog all the potential threats—fixed and mobile—in a given geographic area.

“We’ll never be done upgrading ALIS,” the Autonomic Logistics Information System, Bogdan said. “We’ll look for different, architectural changes in the future [and] we may go to a ‘cloud’ someday. We’ll definitely look for remote administration,” which would be a kind of centralized ALIS operations center that would relieve “guys at the squadron level” of administrative tasks, such as keeping ALIS running and making software patches."

https://webcache.googleusercontent....-in-About-2022.aspx+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Block 4.4 lienee sen moottorin päivitysajankohta.

 

[Mustaruuti]

Tarkoitukseni ei ollut opponoida lentokonetta tai valmistaja ... vain kuin esittää problematiikka ohjelmistoturvallisuuden näkökulmasta, joka painaa voimasuhteita -ehkä- LM:n suuntaan. (sun kone taisi hoitaa homman=pelastaa minut vastaiskulta .. be aware )

Artikkelista on vähän hankala ottaa kiinni, se on aikalailla markkinointipuhetta. Mutta osa artikkelin kommenteista ovat mielenkiintoisia. Kuten sanottua, ruotsalaiset on taitavaa porukkaa ja tekevät hienoja asioita ja hyvin. Välillä vähän ehkä maailmanvalloitussuunnitelmat lähtee keulimaan, mutta toisaalta aika monta asiaa joihin olemme tottuneet, on länsinaapurin kehittämiä - on niillä vähän varaakin.

Jätetään se syrjään. Se vain häiritsee. Tai, voidaan vaikka kirjoittaa F-35:den näkökulmasta ketjun otsikon mukaisesti. Siinähän Aliksen takia asiat vielä korostuvat.

Se mistä kirjoittelin liittyi nimenomaan ohjelmistoturvallisuuteen.

Mutta, mielellään kuulee laajemmin, että millä tavoin hävittäjät ovat laajemmin haavoittuvaisia tietoturvan kannalta?

Niissähän on

• Eri järjestelmiä (avioniikka)
  
• Ne ovat verkottuneesti toisiinsa yhteydessä radioteitse
• Niihin ladataan fyysisiä tehtävä-tiedostoja
• Ne ovat yhteydessä huoltojärjestelmiin

Eli, oikeastaan kiinnostaisi vielä saada vähän parempaa ymmärrystä siitä että missä haavoittuvuudet esiintyvät, miten niihin pääsee kiinni, millaista vahinkoa on mahdollista syntyä, miten asioita torjutaan, mitä se vaatii.

Samoin kiinnostaisi, että miten arvioit, että miten asia on muuttunut Drakenista Hornettiin ja HX:ään.

Ja loppupeleissä kiinnostaisi ymmärtää, miten iso asia tämä on esim. sitä kautta, että mikä sen kustannusosuus saattaisi olla hävittäjähankinnasta. Noin yhtenä esimerkinomaisena suhteutuksena.

Ja Aliksesta kiinnostaisi erikseen vielä kuulla kommentit, erityisesti tietoturvan näkökulmasta.

Tämä on yksi harvoja teemoja, mistä ei mielestäni ole kunnolla vielä keskusteltu! Hyvä että niitäkin löytyy

 

[jokuvaan]

Tässä taitaa nyt mennä hiukan sekaisin softan kehitys ja valmiin softan integraatio järjestelmään. Se missä Saab pyrkii säästämään, on että jokaisen softa-muutoksen jälkeen ei tarvita isoa määrää varmistus-lentoja, koska mission puolisko ei voi kaataa avioniikkaa joka pitää konetta ilmassa.

 

[Juna112Porojetsiin]

Tässä taitaa nyt mennä hiukan sekaisin softan kehitys ja valmiin softan integraatio järjestelmään. Se missä Saab pyrkii säästämään, on että jokaisen softa-muutoksen jälkeen ei tarvita isoa määrää varmistus-lentoja, koska mission puolisko ei voi kaataa avioniikkaa joka pitää konetta ilmassa.

Niin, ehkä menee jo aika moni asia sekaisin.. pitäisi varmaan saada yksi Gripen suunnittelija kommentoimaan, .. helpottaisi. Mielestäni tuossa jutussa ei pelkästään ollut kyse, ehkä, ainoastaan softasta, vaan mallipohjaisesta suunnittelusta kaiken kaikkiaan. Toki softa mitä ilmeisimpänä kohteena. Kehitys varmasti tapahtuu moduleina, jotta ylipäänsä saadaan ikinä mitään valmiiksi .

Mutta nyt kyllä jeesustelen ihan väärällä maalla .. koen olevani näihin härveleihin liittyvissä asioissa lähinnä osana sika ja satelliitti -yhtälöä..

 

[Juna112Porojetsiin]

Eli, oikeastaan kiinnostaisi vielä saada vähän parempaa ymmärrystä siitä että missä haavoittuvuudet esiintyvät, miten niihin pääsee kiinni, millaista vahinkoa on mahdollista syntyä, miten asioita torjutaan, mitä se vaatii.

Samoin kiinnostaisi, että miten arvioit, että miten asia on muuttunut Drakenista Hornettiin ja HX:ään.

Ja loppupeleissä kiinnostaisi ymmärtää, miten iso asia tämä on esim. sitä kautta, että mikä sen kustannusosuus saattaisi olla hävittäjähankinnasta. Noin yhtenä esimerkinomaisena suhteutuksena.

Ja Aliksesta kiinnostaisi erikseen vielä kuulla kommentit, erityisesti tietoturvan näkökulmasta.

Tämä on yksi harvoja teemoja, mistä ei mielestäni ole kunnolla vielä keskusteltu! Hyvä että niitäkin löytyy

Aijai. Löytyisikö foorumilta jokin tähän asiaan vihkiytynyt "ratsuväki", joka karauttaisi juuri nyt paikalle ja pelastaisi tästä aiheesta sen mitä on pelastettavissa

Jos nyt vielä kerran korostaisin että en ole avioniikka enkä ilmataistelu-, taisteluväline- tai lentokone-ohjelmistojen kanssa tekemisissä. Joten se miten asiasta ajattelen, on projisiointia siitä turvallisuusympäristöstä missä itse toimin .. ja toisaalta en kyllä halua siitä lähteä kovin paljon avautumaan.
Joten minulla ei ole hajuakaan siitä, miten Drakenista Hornettiin tai eteenpäin asiat ovat muuttunueet, varmaan tosi paljon .. noin peilaten yleiseen tietotekniikan ja laskentatehon kehitykseen, jolla on tietenkin merkittävä vaikutus myös turvallisuuteen ja salaustekniikoihin.

Koko konehan on täynnään tietojärjestelmiä, joten niiden turvallisuus on tietenkin valtavan tärkeä asia, kun lisäksi huomioidaan että niiden kimppuun käy ja tulee käymään isolla budjetilla merkittävimmät valtiolliset toimijat. Sen lisäksi, että järjestelmän ja moduulien välisen tiedonsiirron on oltava hyvin suojattu, on varmaan varauduttu myös tilanteisiin, joissa laitteistot joutuvat fyysisesti vihamielisen tahon käpälöitäväksi, eli niissä on oltava pätevä tamper-detection mekanismi, joka tuhoaa kaiken sensitiivisen tiedon, jos havaitsee vihamielisen käytöksen.. toisaalta on varmaan oltava varma, ettei kyseinen mekanismi laukea väärällä hälytyksellä. Josta päästään esimerkin muotoisesti yhteen hyökkäysvektoriin.. pyrkiä saamaan järjestelmän sisäinen turvallisuusmenetelmä tekemään vääriä tulkintoja.
Mutta näitä kohteita ja mahdollisia haavoittuvuuskohteita on valtava määrä. Lähtien henkilöstöstä, johdosta, koodaajista, testaajista, henkilöistä joilla on hallussaan tietoturvaelementtejä, tekniikoista ja alihankkijoista joita käytetään vaikkapa salausavainturvallisuuden piirissä. Ja tietenkin elektroniikka, firmikset..
Se kohta, joka on melko varmasti erittäin vikkelän päivityskyvyn piirissä, on käytetyt salausmenetelmät. Siellä on käynnissä jatkuva maailmanlaajuinen kilpajuoksu, ja menetelmä joka tänään on erinomainen, on vuoden päästä jo kyseenalainen ja joidenkin vuosien kuluttua vuotaa kuin seula.
Sitten on tietenkin muistettava, ettei tietojärjestelmään tarvitse välttämättä päästä sisään, riittää että se menettää toimintakyvyn .. eli tahdään esim. simppeli dos-hyökkäys tai vastaava(kuten edellä tuohon sisäiseen turvallisuusteknologiaan vaikuttava).
Lisäksi voidaanhan hyökkäyksellä pyrkiä vaikuttamaan vaikka minkälaiseen asiaan, ei välttämättä pudottamaan konetta taivaalta tai estämään asejärjestelmän käyttöä. Kun tuli esille se käyttöliittymä, esim. pelkästään kyky osoittaa että vaikkapa mittariston toimintaan vaikuttaa jokin tuntematon tekijä, saattaa pudottaa käyttäjien ja sitä kautta suuren yleisön luottamusta koko aseohjelmaan ja pyyhkiä sen kokonaisuudessaan taivaalta ... näin kielikuvaa käyttääkseni.

Kuvittelisin että varsinaisen käytön, huollon yms. osalta järjestelmä on kovetettu, ja turvallisuusarkkitehtuuri varmasti pitää huolen siitä että valmistajan, käyttäjän, huolto yms. muun operaation avaruus on niin erillään ettei yhdestä pääse toiseen eikä koko järjestelmän korkkaaminen ole mahdollista- jos kaikki on kunnossa-jos jotain odottamatonta kehitystä ei tapahdu - jne.

Torjunta, well... noo, henkilöturvallisuus on yleensä suurin riski ja helpoin tapa tunkeutua, puuttuvat tai huonosti ylläpidetty turvallisuuskulttuuri. Mutta prosessia pitää jatkuvasti pyörittää, päivittää, ihmisillä pitää olla tunne siitä että he ovat itse turvassa, pitää voida kritisoida ja kertoa kaikista töpöistä, ennenkaikkea niistä kaikkein hirveimmistä ilman pelkoa. Kaikissa vaiheissa ja tasoissa on oltava valvonta, seuranta, kattava loki/tiedonkeruu, forensiikka, hälytykset ja hyökkäystilannetta varten on oltava kattava ja hyvin toimiva prosessi, jota harjoitellaan ja kaikkia tuloksia testataan.
Tyypillisesti tietojärjestelmien turvallisuusarkkitehtuuri suunnitellaan siten, että tunkeutuminen huomataan ennenkuin se tavoittaa jotain todella kriittistä.(ja hyökkääjä varmasti pyrkii peittämään jälkensä, iskee sellaisiin osiin joihin sen ei välttämättä ole ajateltu asettuvan, kerää vaikkapa stuxnetin tapaan tietoa jolla voi hämätä valvontaa jne. -- siis vaikkapa siihen mittariston käyttöliittymään joka on päässyt läpi seulasta) Tietyissä asioissa esim. salausmenetelmissä tai niiden periaatteissa julkisuus on hyvä asia, mahdollisimman suuri yleisö pääsee koittamaan ja ponnistamaan niitä. Aika lailla varmaa on että kaikki tämä kuuluu softan hintaan joka muodostanee aika merkittävän osan hankittavasta asejärjestelmästä.. miten se sitten onkin jaettu sinne koneen osasiin.

 

[BarrelNut]

Tässä taitaa nyt mennä hiukan sekaisin softan kehitys ja valmiin softan integraatio järjestelmään. Se missä Saab pyrkii säästämään, on että jokaisen softa-muutoksen jälkeen ei tarvita isoa määrää varmistus-lentoja, koska mission puolisko ei voi kaataa avioniikkaa joka pitää konetta ilmassa.

Taitaa jengi olla aika pihalla siitä miten nuo systeemit toimivat. Ei ihme että Saabin onnistuu kusettaa niin helposti porukkaa omilla "nerouksillaan".

Ei kai ikinä missään Flight Control Computer ole sama tietokone kuin Mission Computer?!? Ei varmaan edes olisi moinen laillistakaan, tai siis mahdollista saada mitään lentosertifikaatteja moisella systeemillä!

Alla F-16C koneen DFLCC, nelikanavainen ja nelinkertaisesti varmistettu Flight Control Computer:

 

[Mustaruuti]

Aijai. Löytyisikö foorumilta jokin tähän asiaan vihkiytynyt "ratsuväki", joka karauttaisi juuri nyt paikalle ja pelastaisi tästä aiheesta sen mitä on pelastettavissa

Jos nyt vielä kerran korostaisin että en ole avioniikka enkä ilmataistelu-, taisteluväline- tai lentokone-ohjelmistojen kanssa tekemisissä. Joten se miten asiasta ajattelen, on projisiointia siitä turvallisuusympäristöstä missä itse toimin .. ja toisaalta en kyllä halua siitä lähteä kovin paljon avautumaan.
Joten minulla ei ole hajuakaan siitä, miten Drakenista Hornettiin tai eteenpäin asiat ovat muuttunueet, varmaan tosi paljon .. noin peilaten yleiseen tietotekniikan ja laskentatehon kehitykseen, jolla on tietenkin merkittävä vaikutus myös turvallisuuteen ja salaustekniikoihin.

Koko konehan on täynnään tietojärjestelmiä, joten niiden turvallisuus on tietenkin valtavan tärkeä asia, kun lisäksi huomioidaan että niiden kimppuun käy ja tulee käymään isolla budjetilla merkittävimmät valtiolliset toimijat. Sen lisäksi, että järjestelmän ja moduulien välisen tiedonsiirron on oltava hyvin suojattu, on varmaan varauduttu myös tilanteisiin, joissa laitteistot joutuvat fyysisesti vihamielisen tahon käpälöitäväksi, eli niissä on oltava pätevä tamper-detection mekanismi, joka tuhoaa kaiken sensitiivisen tiedon, jos havaitsee vihamielisen käytöksen.. toisaalta on varmaan oltava varma, ettei kyseinen mekanismi laukea väärällä hälytyksellä. Josta päästään esimerkin muotoisesti yhteen hyökkäysvektoriin.. pyrkiä saamaan järjestelmän sisäinen turvallisuusmenetelmä tekemään vääriä tulkintoja.
Mutta näitä kohteita ja mahdollisia haavoittuvuuskohteita on valtava määrä. Lähtien henkilöstöstä, johdosta, koodaajista, testaajista, henkilöistä joilla on hallussaan tietoturvaelementtejä, tekniikoista ja alihankkijoista joita käytetään vaikkapa salausavainturvallisuuden piirissä. Ja tietenkin elektroniikka, firmikset..
Se kohta, joka on melko varmasti erittäin vikkelän päivityskyvyn piirissä, on käytetyt salausmenetelmät. Siellä on käynnissä jatkuva maailmanlaajuinen kilpajuoksu, ja menetelmä joka tänään on erinomainen, on vuoden päästä jo kyseenalainen ja joidenkin vuosien kuluttua vuotaa kuin seula.
Sitten on tietenkin muistettava, ettei tietojärjestelmään tarvitse välttämättä päästä sisään, riittää että se menettää toimintakyvyn .. eli tahdään esim. simppeli dos-hyökkäys tai vastaava(kuten edellä tuohon sisäiseen turvallisuusteknologiaan vaikuttava).
Lisäksi voidaanhan hyökkäyksellä pyrkiä vaikuttamaan vaikka minkälaiseen asiaan, ei välttämättä pudottamaan konetta taivaalta tai estämään asejärjestelmän käyttöä. Kun tuli esille se käyttöliittymä, esim. pelkästään kyky osoittaa että vaikkapa mittariston toimintaan vaikuttaa jokin tuntematon tekijä, saattaa pudottaa käyttäjien ja sitä kautta suuren yleisön luottamusta koko aseohjelmaan ja pyyhkiä sen kokonaisuudessaan taivaalta ... näin kielikuvaa käyttääkseni.

Kuvittelisin että varsinaisen käytön, huollon yms. osalta järjestelmä on kovetettu, ja turvallisuusarkkitehtuuri varmasti pitää huolen siitä että valmistajan, käyttäjän, huolto yms. muun operaation avaruus on niin erillään ettei yhdestä pääse toiseen eikä koko järjestelmän korkkaaminen ole mahdollista- jos kaikki on kunnossa-jos jotain odottamatonta kehitystä ei tapahdu - jne.

Torjunta, well... noo, henkilöturvallisuus on yleensä suurin riski ja helpoin tapa tunkeutua, puuttuvat tai huonosti ylläpidetty turvallisuuskulttuuri. Mutta prosessia pitää jatkuvasti pyörittää, päivittää, ihmisillä pitää olla tunne siitä että he ovat itse turvassa, pitää voida kritisoida ja kertoa kaikista töpöistä, ennenkaikkea niistä kaikkein hirveimmistä ilman pelkoa. Kaikissa vaiheissa ja tasoissa on oltava valvonta, seuranta, kattava loki/tiedonkeruu, forensiikka, hälytykset ja hyökkäystilannetta varten on oltava kattava ja hyvin toimiva prosessi, jota harjoitellaan ja kaikkia tuloksia testataan.
Tyypillisesti tietojärjestelmien turvallisuusarkkitehtuuri suunnitellaan siten, että tunkeutuminen huomataan ennenkuin se tavoittaa jotain todella kriittistä.(ja hyökkääjä varmasti pyrkii peittämään jälkensä, iskee sellaisiin osiin joihin sen ei välttämättä ole ajateltu asettuvan, kerää vaikkapa stuxnetin tapaan tietoa jolla voi hämätä valvontaa jne. -- siis vaikkapa siihen mittariston käyttöliittymään joka on päässyt läpi seulasta) Tietyissä asioissa esim. salausmenetelmissä tai niiden periaatteissa julkisuus on hyvä asia, mahdollisimman suuri yleisö pääsee koittamaan ja ponnistamaan niitä. Aika lailla varmaa on että kaikki tämä kuuluu softan hintaan joka muodostanee aika merkittävän osan hankittavasta asejärjestelmästä.. miten se sitten onkin jaettu sinne koneen osasiin.

Henkilökohtaisesti epäilen, että hävittäjään kiinni pääseminen on erittäin vaikeaa. Ei tietenkään mahdotonta, mutta erittäin vaikeaa. Todennäköisintä olisi ehkä juuri stuxnetin tapaan jonkin toimititusketjun alajärjestelmän ohjausjärjestelmän kautta.

Hävittäjään kiinni pääseminen on vaikeaa, koska se ei ole juurikaan kiinni ulkomaailmassa. Esim. ulkoisia datalinkkejä voidaan kyllä eri tavoin häiritä, mutta sitä kautta lienee aika vaikeaa päästä tekemään pahojaan. Esim. link-16 kautta käsittääkseni mahdotonta, koska kaikki kommunikaatio on etukäteen tarkasti määriteltyä.

Tehtävätiedostojen lataus voisi olla helpompi tie. Mutta aika kunkkupingviini saa olla, että saa kehitettyä haittaohjelman, joka kykenee sitä kautta kulkemaan koneelle. Ja miten sen saisi ilmavoimien järjestelmiin? Vaikeaa.

 

[magitsu]

Hornet vs. F-35. Kuinka työlästä Hornet A/B lentäjälle perusasiat nyt ja mitä F-35 kuskeille luvassa.

“If I’m flying a Hornet, I have to find my target myself and I have to track my target myself, I have to lock on to my own target and I have to shoot at it and guide on to it - or I have to find my target on the ground, then find it on my FLIR [targeting sensor] and release a weapon.
Any F-35 can find a target and any other F-35 can use that information to engage it. The aircraft just gives you a lot more flexibility in how you employ weapons.
It means the person closest to the bad guys doesn’t necessarily have to give themselves away, because someone further away [in another F-35] can provide them with all the information they need.
Things like that are huge game-changers, and that’s why legacy aircraft just can’t compete.”

http://www.f-16.net/forum/download/file.php?id=24732

ALISin turvaamisen on Bogdan myöntänyt joissain viime aikaisista videopätkistä erittäin vaikeaksi suhteessa itse koneeseen.

Perhana sentään, Israel ja LM kuiskuttelevat B:n sopivuudesta hajautettuihin operaatioihin. Pitääkö meidänkin harkita?

Israel Air Force officials are beginning to speak openly about its desire for the F-35B-Short Takeoff and Landing (STOVL) model.

“We understand that [STOVL] brings a different concept for fighter planes in general and for the F-35 in particular… I expect we will be involved in this here in Israel as we go forward,” Brig. Gen. Eyal Grinboym, commander of the F-35’s home base at Nevatim, told the same air power gatherin

In his address, Grimboym praised the aircraft for its performance, “fully-autonomous attack capabilities” and “the new concept” that it is introducing into the service’s entire frontline fighter force. He noted that the Israel Air Force is working to build new structures at his desert base in southern Israel to more appropriately accommodate the F-35 fleet.

As for North, the title of his lecture to the gathering was simply “F-35B STOVL,” further indication of the growing interest here in the short-takeoff and landing variant. In an interview prior to his conference address, North declined to say how far along the firm was in discussions with Israel on potential acquisition of the F-35B.

Nevertheless, North, a former commander of U.S. Air Force operations in the Pacific and Middle East theaters, said the B-model offers unique added value in scenarios where assets may have to operate from dispersed locations

http://www.defensenews.com/articles...te-advocates-for-stronger-intel-links-with-us

 

[Sarek1]

Hornet vs. F-35. Kuinka työlästä Hornet A/B lentäjälle perusasiat nyt ja mitä F-35 kuskeille luvassa.
http://www.f-16.net/forum/download/file.php?id=24732

ALISin turvaamisen on Bogdan myöntänyt joissain viime aikaisista videopätkistä erittäin vaikeaksi suhteessa itse koneeseen.

Perhana sentään, Israel ja LM kuiskuttelevat B:n sopivuudesta hajautettuihin operaatioihin. Pitääkö meidänkin harkita?
http://www.defensenews.com/articles...te-advocates-for-stronger-intel-links-with-us

Uusissa koneissa, kuten F-35:ssä, lentäjän työkuormaa on koneiden monipuolisuudesta huolimatta hyvin määrätietoisesti pyritty vähentämään eli "käyttöliittymissä" tehdään suuri harppaus hyvään suuntaan. Olenko väärässä?

ALIS ja keskitetty huoltojärjestelmä on ainakin vielä tällä hetkellä . Ja on sitä varmaan aika pitkään. Siksi iipot halusivat -ja myös saivat- erivapauksia.

B -malli soveltuu varmaan moneen tarkoitukseen, mutta on huollon ja osien osalta aika lailla eri kone kuin A, joka on HX -tarjouskilpailussa mukana. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Hinta on B:llä selvästi kovempi. Harkita voi, mutta onko tämä versio realistinen vaihtoehto meille, siitä on aiemmin täälläkin väännetty peistä olan takaa. Kahden koneen mallissa toiset tällaisia, toiset jotain muuta?

 

[Raveni]

Mitenköhän pitkän suoran F-35B vaatii täydessä lastissa jotta pääsee ilmaan? B mallin hyödyn oikeastaan ainoan hyödyn näkisin siinä, että sopivien laskeutumis/nousu paikkojen määrä on sellainen, että niiden lamauttaminen on käytännössä mahdotonta. Samoin koneiden hajauttaminen entistä pienempiin yksiköihin voisi olla järkevää joten niiden koneiden löytäminen nousisi pontensiin kymmenen. Se ollaanko siitä valmiita maksamaan reilusti enemmän ja toisaalta B mallissa on käsittääkseni pienempi hyötykuorma sekä pienempi toiminta matka/aika mitä A mallissa.

 

[Juna112Porojetsiin]

Henkilökohtaisesti epäilen, että hävittäjään kiinni pääseminen on erittäin vaikeaa. Ei tietenkään mahdotonta, mutta erittäin vaikeaa. Todennäköisintä olisi ehkä juuri stuxnetin tapaan jonkin toimititusketjun alajärjestelmän ohjausjärjestelmän kautta.

Juuri tätä tarkoitin arviollani ketterien menetelmien tuottamien pienten kevyiden päivityksien käytettävyydestä. Tunkeutumisen pitää olla aivan älyttömän vaikeaa ja päivityksiin liittyy aina riski. Niinhän se on, että vaikka tietojärjestelmä aiheuttaisi sellaisen tilanteen että koneita tulee vian takia nurmikkoon, se on edelleen pienempi paha, kuin se että naapurin pojat ovat päässeet korkkaamaan järjestelmän tietoturvan, ... mistään kohdasta. Helpoin tapa estää F-35 :lla saavutettava ilmaherruus on saada koko asejärjestelmä jäämään piirustuspöydälle ja poliitikot teloittamaan se epäluotettavana ja kalliina. Ettei tätä ole jo ollutkin käynnissä...

Hävittäjään kiinni pääseminen on vaikeaa, koska se ei ole juurikaan kiinni ulkomaailmassa. Esim. ulkoisia datalinkkejä voidaan kyllä eri tavoin häiritä, mutta sitä kautta lienee aika vaikeaa päästä tekemään pahojaan. Esim. link-16 kautta käsittääkseni mahdotonta, koska kaikki kommunikaatio on etukäteen tarkasti määriteltyä.

Ei varmaankaan ole todennäköistä, eiköhän nuo ole aika hyvin hoidossa, kuten yleensä on kaikissa muissakin ympäristöissä. Toisaalta, vastapuoli kyllä varmasti tekee kaikkensa keksiäkseen siitä heikkouksia. Ja jos löytää, ei taatusti julkaise löydöksiään. Voisihan ehkä vaikkapa jokin liikenteen lisääminen ja sillä pyrkimys vaikutaa koneiden väliseen kommunikaatioon olla jokin kohde, mutta eiköhän nämä ole lähtökohtaisesti hoidettu jo valmistajan suunnittelussa. Lisäksi F35:n puolella on myös näissä asioissa huimaava suorituskykyero ja se että ulkopuolelta pitäisi kuitenkin pystyä projisoimaan vielä enemmän tehoja, mikä on haastavaa. Nyt menee foliopipo ufo-hyökkäys sektoriin ..
Taitaa se heikoin lenkki löytyä kuitenkin LM:n alihankkijan työntekijän murrosikäisestä pojasta.

Tehtävätiedostojen lataus voisi olla helpompi tie. Mutta aika kunkkupingviini saa olla, että saa kehitettyä haittaohjelman, joka kykenee sitä kautta kulkemaan koneelle. Ja miten sen saisi ilmavoimien järjestelmiin? Vaikeaa.

Pitää olla pätevää porukkaa tekemässä pahojaan, mutta voi tietenkin miettiä millainen budjetti heille ehkä on varattu; jos PAK FA ei nyt sitten valmistukaan ihan ajoissa, maksaa älyttömiä per kpl, eikä ole ehkä valmiinakaan täysin kilpailukykyinen. Millainen pino dollareita ollaan valmiit laittaaman pinoon, jotta vastapuolen sotakoneen kanssa selvitään .. ja mitä on panoksena, koko puolustuskyky vai vain osa siitä? Suurvalta-asema jne. ? Riittääkö pari miljardia dollaria vai maksetaanko sama kuin Olympialaisista.

Aika varmaan pelin säännöt on selvät myös jenkkilässä, ja homma on hoidettu niin kuin pitää. Ja Ruotsissakin.

 

[Gyllis1]

Uusissa koneissa, kuten F-35:ssä, lentäjän työkuormaa on koneiden monipuolisuudesta huolimatta hyvin määrätietoisesti pyritty vähentämään eli "käyttöliittymissä" tehdään suuri harppaus hyvään suuntaan. Olenko väärässä?

Olet ihan oikeassa, tuota se Magitsun jakama linkki juuri käsitteli...

ALIS ja keskitetty huoltojärjestelmä on ainakin vielä tällä hetkellä . Ja on sitä varmaan aika pitkään.

Laita ihmeessä vähän tarkemmin mitä vikaa siinä vielä on? Uutisjuttujen mukaan viimeisin, maaliskuussa valmistunut versio on toiminut suht moitteetta Nellisissä:

https://ukdefencejournal.org.uk/f-3...-system-set-c-variants-b-variant-lags-behind/

The next iteration of the F-35’s Autonomic Logistics Information System (ALIS) has been approved for installation at US Air Force and US Navy F-35 sites.
ALIS is a fleet management system, designed to reduce the cost of operations and maintenance while increasing aircraft availability. After successful flight testing, upgraded ALIS software – called version 2.0.2 – will be installed at all operational F-35 sites by the end of 2017.

The upgrade has performed well in supporting F-35 operations at Nellis Air Force Base, Nevada, since March 22.

 

[Gyllis1]

Perhana sentään, Israel ja LM kuiskuttelevat B:n sopivuudesta hajautettuihin operaatioihin. Pitääkö meidänkin harkita?

Oli linkattu ja keskusteltu jo aikaisemmin. Israel on pinta-alaltaan samaa kokoluokkaa kuin kainuun maakunta, joten siellä sitä lääniä ei hajauttamiseen ole ihan samanlailla kuin meillä. Meillä on hajauttamiseen niin paljon paremmat mahdollisuudet että B:n kompromissit ovat varmaan liian isot saatavaan hyötyyn nähden.

 

[Huhta]

Mitenköhän pitkän suoran F-35B vaatii täydessä lastissa jotta pääsee ilmaan? B mallin hyödyn oikeastaan ainoan hyödyn näkisin siinä, että sopivien laskeutumis/nousu paikkojen määrä on sellainen, että niiden lamauttaminen on käytännössä mahdotonta. Samoin koneiden hajauttaminen entistä pienempiin yksiköihin voisi olla järkevää joten niiden koneiden löytäminen nousisi pontensiin kymmenen. Se ollaanko siitä valmiita maksamaan reilusti enemmän ja toisaalta B mallissa on käsittääkseni pienempi hyötykuorma sekä pienempi toiminta matka/aika mitä A mallissa.

Riippuu monesta tekijästä. Ase- ja polttoainekuorma? Suora tie vai ramppi päässä?

Ainakin se voidaan todeta varmuudella, että kone lähtee ilmaan USS Waspin kannelta (Youtube-video). Wasp on 257 metriä pitkä, ja käytännössä lentokoneella on vähemmän matkaa nousuun. Eli alle 250 metriä riittää tasaisella, oletettavasti kohtalaisessa ase-/polttoainekuormassa.

Jos käytössä olisi ramppi, niin matka tippuisi, ehkä 150 metriin tai alle. Sellaisia on kokeiltu kuivallakin maalla, ja oletettavasti sellainen voitaisiin suunnitella liikuteltavaksi rekan perävaunussa.

Netistä löytyi tuollaista:

As the KPP diagram indicates for USMC with a 20 knot wind and 20 knots of ship speed for 40 knot WOD then 550 feet is enough AFAIK. Similarly with a suitable ski jump (on CVF or LHD) at 12-3 degrees then 450 feet is sufficient in same WOD AFAIK. Here the JSF-B STOVL is the aircraft. How to calculate a free deck takeoff without catapult for the JSF-C variant is beyond my ability (no known performance graphs available).

Sikäli kuin vanhemmista konetyypeistä ja norjalaisten hankintapäätöksestä (ml. jarruvarjo) voi päätellä, F-35A nousee kyllä alle 800 metriltä, kun revitetään jälkipoltin päällä eikä lastata konetta ihan maksimilentoonlähtöpainoon asti. Näin ollen F-35A tarvinnee määrällisesti noin kolminkertaisesti baanaa nousuun ja laskuun, mutta toisaalta A- ja B-mallin hintaeron kustannuksella rakentaa jo aika monta kilometrin mittaista maantienpätkää ympäri Suomea. Tai jokusen kilometrin lisää luolastoa päätukikohtiin ja uusia luolastoja maantiekentille.

 

[Sarek1]

...

Laita ihmeessä vähän tarkemmin mitä vikaa siinä vielä on? Uutisjuttujen mukaan viimeisin, maaliskuussa valmistunut versio on toiminut suht moitteetta Nellisissä:

https://ukdefencejournal.org.uk/f-3...-system-set-c-variants-b-variant-lags-behind/

The next iteration of the F-35’s Autonomic Logistics Information System (ALIS) has been approved for installation at US Air Force and US Navy F-35 sites.
ALIS is a fleet management system, designed to reduce the cost of operations and maintenance while increasing aircraft availability. After successful flight testing, upgraded ALIS software – called version 2.0.2 – will be installed at all operational F-35 sites by the end of 2017.

The upgrade has performed well in supporting F-35 operations at Nellis Air Force Base, Nevada, since March 22.

Niin, toimii ehkä Nellisissä. Nellis on pirun kaukana täältä. Naamapalmu on koko Aliisalle ja keskitetylle huoltojärjestelmälle. Israelilaisten pyrkimyksille hoitaa asioita itse nostan hattua, kyseessä on kuitenkin sama kone eli huolto ei ole ilmeisesti ylipääsemätön ongelma. Olikohan meillä HX -hankkeen parametreissä itsenäistä huoltokykyä koskevia lausekkeita?

 

[Gyllis1]

Niin, toimii ehkä Nellisissä. Nellis on pirun kaukana täältä. Naamapalmu on koko Aliisalle ja keskitetylle huoltojärjestelmälle. Israelilaisten pyrkimyksille hoitaa asioita itse nostan hattua, kyseessä on kuitenkin sama kone eli huolto ei ole ilmeisesti ylipääsemätön ongelma. Olikohan meillä HX -hankkeen parametreissä itsenäistä huoltokykyä koskevia lausekkeita?

Eli et osaa sanoa? Lakenheath on aika kaukana Nelliksestä, taisi juuri toimia sielläkin?
Ettei tämä nyt ollut "selasin kaksi vuotta vanhaa DOT&E tai GAO raporttia ja oletan että asioille ei ole tehty mitään" -naamapalmu...

 

[Sarek1]

Eli et osaa sanoa? Lakenheath on aika kaukana Nelliksestä, taisi juuri toimia sielläkin?
Ettei tämä nyt ollut "selasin kaksi vuotta vanhaa DOT&E tai GAO raporttia ja oletan että asioille ei ole tehty mitään" -naamapalmu...

Ei, vaan naamapalmu tavalle, jolla ostajia pyritään kaitsemaan koneensa jo lähtökohtaisesti "merkkihuoltoon". Samaten tuo keskitetty tilausjärjestelmä, hienoudesta huolimatta, tuntuu haavoittuvalta. Mitäs kautta se kaikki tieto kulki? Ja fokus kirjoittelussani on HX:ssä. F-35 on hyvä ja varteenotettava ehdokas myös meille, eikä rutinaani pidä ymmärtää herne nenässä ja tunteen kautta.

Missä ovatkaan lähimmät "merkkikorjaamot"? En totisesti hurraa, jos moottorihuollon osoite on Ertokaanin Turkiye. Brittein saaretkin ovat maantieteellisesti pirun kaukana, vaikka muu luottamus on kohdallaan. Italia? Sama juttu. Kaikki muu kuin olemassa olevat ja sovitut huoltopisteet ovat vielä "jos" eli toiveajattelua.

Kaverit, jotka niitä huoltohommia tekevät, ovat päteviä. Ja niille asioille, jotka liittyvät huoltoihin, tehdään. Paljon. Hommat etenevät ja prosessit hioutuvat, sitä voi peukuttaa.

 

[Gyllis1]

Ei, vaan naamapalmu tavalle, jolla ostajia pyritään kaitsemaan koneensa jo lähtökohtaisesti "merkkihuoltoon". Samaten tuo keskitetty tilausjärjestelmä, hienoudesta huolimatta, tuntuu haavoittuvalta. Mitäs kautta se kaikki tieto kulki? Ja fokus kirjoittelussani on HX:ssä. F-35 on hyvä ja varteenotettava ehdokas myös meille, eikä rutinaani pidä ymmärtää herne nenässä ja tunteen kautta.

Missä ovatkaan lähimmät "merkkikorjaamot"? En totisesti hurraa, jos moottorihuollon osoite on Ertokaanin Turkiye. Brittein saaretkin ovat maantieteellisesti pirun kaukana, vaikka muu luottamus on kohdallaan. Italia? Sama juttu. Kaikki muu kuin olemassa olevat ja sovitut huoltopisteet ovat vielä "jos" eli toiveajattelua.

Kaverit, jotka niitä huoltohommia tekevät, ovat päteviä. Ja niille asioille, jotka liittyvät huoltoihin, tehdään. Paljon. Hommat etenevät ja prosessit hioutuvat, sitä voi peukuttaa.

No mitä tulee keskitettyyn huoltoon, tässä ilmavoimien entisen komentajan, nykyisen HX-koordinaattori Purasen näkemys. Rivien välistä on luettavissa että tilanne ei välttämättä muuttuisi, koska nykyäänkään ei olla täysin omavaraisia:


...Uusien koneiden osalta oman huollon ylläpito voi olla vaikeaa. Esimerkiksi F-35 huolto on hyvin keskitettyä. Tällä hetkellä suunnitelma on se, että koneiden rungon Euroopan päähuoltokeskus olisi Italiassa, ja moottoreiden Turkissa. Suomessa uusien hävittäjien osalta on tarkoitus laatia suunnitelma siitä, miten huoltovarmuus taataan.

– Laaditaan suomalaiset huoltovarmuusvaatimukset tälle hävittäjälle, Lauri Puranen selittää.

– Mitä meillä itsellä pitää olla. Ja missä taas ollaan jäsenenä tämmöisessä yhteisössä, joka sitten tarjoaa näitä palveluita. Se on sitten osittain myös tätä turvallisuuspoliittista keskustelua, kenen kanssa me ollaan yhteisössä.

– Kyllä me jo nyt ollaan verkottuneita monelta osin. Kun on tehty päätös, että ollaan yhteensopivia länsimaisten kanssa, niin se tarkoittaa jo riippuvuutta monessa asiassa, toteaa Puranen.

Hernettä nenässä ei ole, ei kannata vetää sellaista omaankaan nessuun jos väitteille pyydetään perusteluja.

 

[HotShot]

Taitaa se heikoin lenkki löytyä kuitenkin LM:n alihankkijan työntekijän murrosikäisestä pojasta.

Tai niistä avoimista porteista jotka USA:n viranomaiset ovat vaatineet ulkomaille myytäviin hävittäjiin (a'la Windows)
Ei minulla varsinaisesti ole mitään sitä vastaan ole että Jenkit pystyisivät kontrolloimaan tarvittaessa meidän koneita mutta vaara on siinä että salaisuudet vuotaa ja avaimet voi joutua jonkun kolmannen osapuolen käsiin.

P.S. minulla ei ole mitään faktaa esittää että tällaisia madonreikiä olisi, mutta tuntien jenkkien epäluulon kaikkia muita kohtaan, en pidä sitä mahdottomana.

 

[Huhta]

Tai niistä avoimista porteista jotka USA:n viranomaiset ovat vaatineet ulkomaille myytäviin hävittäjiin (a'la Windows)
Ei minulla varsinaisesti ole mitään sitä vastaan ole että Jenkit pystyisivät kontrolloimaan tarvittaessa meidän koneita mutta vaara on siinä että salaisuudet vuotaa ja avaimet voi joutua jonkun kolmannen osapuolen käsiin.

P.S. minulla ei ole mitään faktaa esittää että tällaisia madonreikiä olisi, mutta tuntien jenkkien epäluulon kaikkia muita kohtaan, en pidä sitä mahdottomana.

Jos hävittäjässä on vastaava punainen nappi kuin venäläisissä it-ohjusjärjestelmissä huhutaan olevan, niin olisin hyvin pidättyväinen ko. koneen hankinnan suhteen, oli napin asentaja sitten amerikkalainen, britti, ranskalainen tai ruotsalainen. Jos koneessa on tällainen "ominaisuus", niin kaikki kotimainen huoltovarmuuskin voidaan heittää saman tien romukoppaan.

Ainakaan ilmavoimien koko kaluston ei pitäisi olla tällä tavoin lamautettavissa. Pienempimääräisessä kakkoskoneessa tällainen punainen nappi saattaisi olla pitkin hampain hyväksyttävissä, mikäli kokoonpano olisi esim. 48 kpl Gripen E/F + 18 kpl F-35.