F-35 Lightning II

Huhta kirjoitti:
Hornetin nousunopeus on suunnilleen 250 m/s. Kymmenessä kilometrissä ollaan 40 sekuntia nousun jälkeen. Oletettavasti nopeus on tosin ilmoitettu sileälle koneelle, eli asekuormassa nousunopeus on luultavasti hieman alhaisempi. Mutta ilmataisteluvarustuksessakin (6+2 ohjusta + 330 gallonaa lisäpolttoainetta) aika olisi ehkä 60 sekunnin luokkaa. Ei pitkä aika missään nimessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hornetin nousunopeus on tuskin sileänäkään riippumaton korkeudesta, eikä sen saavuttaminen kentältä noustua kestä nolla sekuntia.
Jos ennestään lennetään vaakalentoa merenpintaa viistäen 250 m/s, veisi 5,34 sekuntia saavuttaa tuo nousunopeus, jos vetäisi sauvasta taakse niin rivakasti että 7,5g toteutuu koko ajan ja jos lisäksi vauhti säilyisi samana koko 90 asteen kaarroksen 850 metrin säteellä ympyrän kaarta pitkin ja sen jälkeen suoraan ylös vakio vauhdilla 150 metriä. Silloin siis ensimmäinen kilometri veisi 5,94 sekuntia.
Todellisuudessa tilanne ei ole noin ideaalinen, joten voi olla lähempänä seitsemää sekuntia kunnon alkuvauhdillakin.
Kentältä heti nousun jälkeen menee sitten jo olennaisesti enemmän aikaa. En olisi yhtään hämmästynyt jos 10 km nousu veisi kentältä yli minuutin ja ensimmäinen km yli 10 sekuntia.
Tuota 250 m/s nousunopeutta kun ei varmaankaan saavuteta pystysuorassa nousussa millään lentokorkeudella, kuin korkeintaan hetkellisesti, eli sitä ei pystyttäisi ylläpitämään.

Edit, tuli tehtyä laskelma 8,5 g kuormitusmonikerralla, eli 1g painovoiman kompensoimiseen ja 7,5g kiihtyvyyttä siihen päälle. Todellisuudessa tietysti kiihtyvyyttä on yksi g vähemmän, eli aikaa menisi teoreettisessa ideaalitilanteessakin ko laskelmaa enemmän, mutta kyllä tuosta ainakin periaate selviää miksei nousunopeudesta voi noin vain laskea tarvittavaa aikaa johonkin tavoitekorkeuteen pääsemiseksi. Nopein tapa suuresta vaakavauhdista tavoitekorkeuteen on joka tapauksessa se, että nousunopeus saadaan aikaan kuormitusmonikerralla siivillä keskihakuvoimaa tuottamalla, eikä moottorilla vauhtia lisäämällä. Ko kaarroksessa vauhti tietysti oikeasti laskee reilusti pystynopeuden silti kasvaessa. Samoin kiihtyvyyden pystysuora komponentti laskisi, jos keskeiskiihtyvyys pysyisi samana, mitä se ei kuitenkaan tee, vaan hieman kasvaa kuormitusmonikerran pysyessä samana.

Kentältä ylösnousun jälkeen nopein tapa tavoitekorkeuteen esim kymmeneen kilometriin taas todennäköisesti edellyttää jossain vaiheessa lentokorkeuden laskemista alemmas, jotta kiihdytys yliäänipuolelle ei kestä liian kauan. Sitä ei siis kannata tehdä nousun aikana eikä edes vaakalennossa, jos ylös on oikeasti kiire.
 
Viimeksi muokattu:
fyysikko kirjoitti:
Hornetin nousunopeus on tuskin sileänäkään riippumaton korkeudesta, eikä sen saavuttaminen kentältä noustua kestä nolla sekuntia.
Jos ennestään lennetään vaakalentoa merenpintaa viistäen 250 m/s, veisi 5,34 sekuntia saavuttaa tuo nousunopeus, jos vetäisi sauvasta taakse niin rivakasti että 7,5g toteutuu koko ajan ja jos lisäksi vauhti säilyisi samana koko 90 asteen kaarroksen 850 metrin säteellä ympyrän kaarta pitkin ja sen jälkeen suoraan ylös vakio vauhdilla 150 metriä. Silloin siis ensimmäinen kilometri veisi 5,94 sekuntia.
Todellisuudessa tilanne ei ole noin ideaalinen, joten voi olla lähempänä seitsemää sekuntia kunnon alkuvauhdillakin.
Kentältä heti nousun jälkeen menee sitten jo olennaisesti enemmän aikaa. En olisi yhtään hämmästynyt jos 10 km nousu veisi kentältä yli minuutin ja ensimmäinen km yli 10 sekuntia.
Tuota 250 m/s nousunopeutta kun ei varmaankaan saavuteta pystysuorassa nousussa millään lentokorkeudella, kuin korkeintaan hetkellisesti, eli sitä ei pystyttäisi ylläpitämään.

Edit, tuli tehtyä laskelma 8,5 g kuormitusmonikerralla, eli 1g painovoiman kompensoimiseen ja 7,5g kiihtyvyyttä siihen päälle. Todellisuudessa tietysti kiihtyvyyttä on yksi g vähemmän, eli aikaa menisi teoreettisessa ideaalitilanteessakin ko laskelmaa enemmän, mutta kyllä tuosta ainakin periaate selviää miksei nousunopeudesta voi noin vain laskea tarvittavaa aikaa johonkin tavoitekorkeuteen pääsemiseksi. Nopein tapa suuresta vaakavauhdista tavoitekorkeuteen on joka tapauksessa se, että nousunopeus saadaan aikaan kuormitusmonikerralla siivillä keskihakuvoimaa tuottamalla, eikä moottorilla vauhtia lisäämällä. Ko kaarroksessa vauhti tietysti oikeasti laskee reilusti pystynopeuden silti kasvaessa. Samoin kiihtyvyyden pystysuora komponentti laskisi, jos keskeiskiihtyvyys pysyisi samana, mitä se ei kuitenkaan tee, vaan hieman kasvaa kuormitusmonikerran pysyessä samana.

Kentältä ylösnousun jälkeen nopein tapa tavoitekorkeuteen esim kymmeneen kilometriin taas todennäköisesti edellyttää jossain vaiheessa lentokorkeuden laskemista alemmas, jotta kiihdytys yliäänipuolelle ei kestä liian kauan. Sitä ei siis kannata tehdä nousun aikana eikä edes vaakalennossa, jos ylös on oikeasti kiire.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hornetista on sanottu, ettei sen saavutusarvot (EPE-moottoreilla) häviä F-16:lle, joten testasin asiaa pari kertaa Falcon 4.0 Allied Force -simulaattorissa. Täydellä sisäisellä polttoainekuormalla ilman ulkoista kuormaa pääsin 30 000 jalkaan vajaassa minuutissa. 4+2 ohjuskuormalla ilman muuta ulkoista kuormaa pääsin samaan 30 000 jalan korkeuteen vajaassa 90 sekunnissa.

Mutta huomionarvoista on, että minä en ole lentäjä. Tekniikkani oli luultavasti vähemmän kuin optimaalinen. Arvioisin myös, että isompana koneena Hornetiin ei vaikuta 6+2 ohjusta ja yksi lisäpolttoainesäiliö ainakaan merkittävästi enempää kuin 4+2 ohjuskuormani F-16:een, mahdollisesti vähemmän. Täydellä jälkipolttimella lisäpolttoainesäiliön sisältö varmaankin syötäisiin nousun aikana, mikä mahdollistaisi lisäpolttoainesäiliön tiputtamisen noustessa.

Nyansseista voidaan väitellä, mutta nousu ei missään tapauksessa kestä järin kauaa. Tässä yhteydessä olennaisinta on nähdäkseni se, että nousu ei kestä minuuttikaupalla. 60 sekuntia tai 90 sekuntia - se on lopulta varsin vähäinen aika.
 
Sanokaapa te expertit, että onko missään näkynyt tutkimusta siitä, että kuinka kaukaa naapurin tutkakoneet kykenevät havaitsemaan F-35:n? Siis olisiko meillä mitään mahdollisuuksia päästä ampumaan noita vempaimia alas jos F-35:n hankittaisiin?
 
SJ kirjoitti:
Sanokaapa te expertit, että onko missään näkynyt tutkimusta siitä, että kuinka kaukaa naapurin tutkakoneet kykenevät havaitsemaan F-35:n? Siis olisiko meillä mitään mahdollisuuksia päästä ampumaan noita vempaimia alas jos F-35:n hankittaisiin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Puolittainen vastaus. Pelkkä tutkakoneen pohdinta ei riitä. Kyse on ilmapuolustuksen verkottuneesta kokonaisuudesta.
 
magitsu kirjoitti:
Juttu joka kertoo mm. JSM:n PRF (passive radio frequency) -sensorista. Aika jännittävää ajatella, että tuolla voisi olla HARM-ohjuksen tapaista kykyä ohjautua maalin lähettämään säteilyn perusteella.
Klikkaa laajentaaksesi...
NSM:n kantama tosin lisääntyy n. 300 km pituiseksi ilmalaukaisussa. Näin luin esitteestä jonka postasin joitakin aikoja sitten foorumille.
 
SJ kirjoitti:
Sanokaapa te expertit, että onko missään näkynyt tutkimusta siitä, että kuinka kaukaa naapurin tutkakoneet kykenevät havaitsemaan F-35:n? Siis olisiko meillä mitään mahdollisuuksia päästä ampumaan noita vempaimia alas jos F-35:n hankittaisiin?
Klikkaa laajentaaksesi...

En jaksa uskoa että F-35 ei olisi tutkakoneen havaittavissa. Kyseessä kun on käytännössä kavaakin tehokkaampi tutka. Esim Ito 90:n tutkastakin on sanottu että pystyy näkemään häivemaaleja lähes koko valvontatutkan mittausetäisyydellään (tutkan taipaleelta). Bukissa puolestaan oli vielä tehokkaampi tutka jossa voimalähteenä oli vaunuun sijoitettu suihkuturbiini. Näitä voi sitten verrata johonkin berievin valvontatutkaan ja sen voimalähteeseen. Muistaakseni kiinalle viimeksi toimitetuissa malleissa runkoa oli hieman venytetty jotta sisälle saataisiin mahtumaan suurempi voimalähdepaketti

Vaikkei niillä päästäisikään noita valvontakoneita metsästämään, on häiveen hyöty silti huomattava. Esim jos näiden tutkakoneiden havainnointietäisyys tippuu X prosentilla, on jokainen metri/kilometri huomattava aikalisä siihen että koneilla päästään laukaisuetäisyydelle ennenkuin punatähtinen tutkakone ehtii huomata torjuvan osaston ja varoittaa esim. rynnäköivää kohdeparvea kohtitulevasta vaarasta.
 
Tässä ihan kiinnostavaa lukemista lentosuoritusten määrästä (ja todella paljon luettavaa ja dokumentteja asiasta):

http://www.warfaresims.com/?page_id=3262


Israeli day-only attack aircraft produced an average of 5 sorties per aircraft on the opening day of the war, flying from ca 7 am to 20 pm. Operation Moked was, as far as we know, the only time in the history of aerial warfare where all aircraft in a squadron were airborne more or less at the same time.

.......

Yom Kippur 1973:

A Skyhawk squadron with 24 aircraft would generate up to 4 sorties per aircraft per day during the most hectic periods of the war. The following example shows how to set up this squadron in Command in order to produce the correct number of sorties.


 
AARGM-ER brosyyri:

https://www.orbitalatk.com/defense-...tems/aargm/docs/AARGM-ER Fact Sheet FINAL.pdf

75627ded83f3ffe71aa4c64237cef2d3.jpeg
 
The Off Board Information Systems Centre (OBISC), which has been dubbed the "nerve centre" for the aircraft, represents $16 million of the $770 million of works currently under way at the base.
"The centre is an Australian unique capability that hosts ground-based, off board, F-35A autonomic logistics information system (ALIS)," Minister Pyne said.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.defenceconnect.com.au/strike-air-combat/921-f-35-nerve-centre-unveiled

Kuulostaa lähinnä höpöltä "Australian unique capability". Eiköhän vastaava ole pitänyt asentaa moneen muuhunkin maahan, erityisesti Israeliin.
 
Löysin Tubesta vanhan GAU-12/U tykin testivideon. API-T ammus jossa on Tungsten läpäisijä, kykenee 2,4 tuuman eli n. 60mm panssarinläpäisyyn 1 km päästä. Tuo on hyvä tulos jos ajatellaan nykyisiäkin rpsv tai jopa tstpsv maaleja. Läpäisy on todennäköinen ainakin konetilan päältä ja takaapäin moottoritilaan, joka johtaa vaunun liikuntakyvyn menenetykseen melko varmasti.

F-35:n GAU-22/A tykki on jatkokehitelmä GAU-8 Avengerin pikkuveljestä. Nammon 25x137mm APEX-ammuksella läpäisy on ymmärtääkseni saavutettu 50mm panssarilevyyn 0 kulmassa. Sen lisäksi tulevat sirpale-, poltto- ja räjähdysvaikutukset panssarin takana.

Tuolla tykillä on edelleen vaikutusta lähietäisyydeltä mekanisoituun maakalustoon varsin hyvin. Vaikka GAU-8 Avenger on ollut aina "se tykki" johon viitataan panssarintappajana, olen yllättynyt 25mm ammuksen suorituskyvystä. Pikkuveljellä on edelleen sanansa sanottavana..
https://www.nammo.com/globalassets/...-2014/25-mm-apex-for-the-f35-lightning-ii.pdf
http://www.gd-ots.com/armament_systems/mbw_GAU-22A.html
 
https://www.defense.gov/News/Contracts/Contract-View/Article/1238007//

"Lockheed Martin Corp., Lockheed Martin Aeronautics Co., Fort Worth, Texas, is being awarded a not-to-exceed $50,800,000 for modification P00611 to a previously awarded cost-plus-incentive-fee contract (N00019-02-C-3002) for the F-35 Joint Strike Fighter verification simulation (VSim) / F-35 in-a-box software model development, integration and support"

Vsim näyttää vaihteeksi etenevän.
 
Gyllis1 kirjoitti:
Tämän foorumin rinnakkaisulottuvuuden ulkopuolisessa maailmassa on yleisesti hyväksytty fakta että esim USAFin Raptor-demo starttaa täysillä tankeilla. Netistä löytyy asiasta ihan tarpeeksi paljon virallista ja epävirallista juttua. Alla olevalla videolla lentäjä mainitsee että loppupuolen korkean alphan osuuden alkaessa koneen tankeissa on 11 000 paunaa polttoainetta jäljellä, siipitankit on tuossa vaiheessa lennetty tyhjiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lentäjä itse asiassa sanoo että löpöä on jäljellä 11 kilopaunaa, ja siihen mennessä olisi käytetty 4000-4500 paunaa. Tämä viittaisi siihen ettei tankit ihan täysiä alussakaan ole (Raptorin polttoainemääräksi on yleensä mainittu 18000 paunaa, jotkut lähteet tarjoavat 20400 paunaa. Ensinmainittu tarkoittanee suurinta käytettävissä olevaa polttoainemäärää??).
Löysin Thunderbirdien lento-ohjelmista sellaisen tiedon että heidän koneensa syövät ohjelmasta riippuen 800-900 gallonaa per näytöslento. F-16:n sisäinen polttoainemäärä on 1050 gallonaa ja koneet tuskin laskeutuu ihan höyryillä joten T-birdit ainakin sitten vissiin aloittavat ohjelmansa täysillä tai ainakin melkein täysillä tankeilla? Toisista yhteyksistä olen kuullut että näytöslennoilla hävittäjät eivät ole piripintaan tankattuja ja näin muodoin ei myöskään välttämättä tarvi käyttää aina täysiä tehojakaan. Mutta kaipa se riippuu ohjelmastakin, kyllähän jälkipoltolla saa nopeasti koneen kevyemmäksi jos se nyt siitä on kiinni. F-35:n Pariisin ohjelma oli heidän perusohjelmastaan lyhennetty 10min -> 6.5 minuuttiin.
 
BarrelNut kirjoitti:
Hollantilaiset suunnittelevat hankkivansa lisää koneita, yhteensä siis mahdollisesti jopa 64 - 68 kpl.

Google käännös:

https://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=en&js=y&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&u=http://www.telegraaf.nl/binnenland/28557282/__Luchtmacht_wil_meer__.html?utm_source=t.co&utm_medium=referral&utm_campaign=twitter&apw_campaign=5c56cdfcce9149fa24ac65063fed566c&edit-text=
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisi melkoinen paukku, jos toteutuisi. Pidetään peukkuja. Kun Venäjä taas rauhoittuu hetkeksi, Hollanti on työntämässä noita koneita joka suuntaan rahaa vastaan. Sopii mulle.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top