Liittynee C/D-mallilla tehtyihin tiettyihin liikekokeisiin. Tämä paperi vuodettiin tarkoituksella ulos, jopa englanniksi käännettynä vaikka englanti ei ole sveitsin virallinen kieli.
Gripen E:n ja F-35:n häivenäkyvyydessä tuskin on dramaattista eroa. Gripen C/D:n rcs on jo nykyisellään n. 10x pienempi kuin F-16 hävittäjän, johtuen siitä, että toisen koneen suunnittelussa tutkaheijaste on huomioita ja toisen ei ollenkaan. Gripenin tutkaheijaste pienenee entisestään E-mallissa.
F-35:n avioniikka tulee olemaan samaa tasoa tai vähän kehnompi kuin Gripen E:ssa. Eräät F-35:n "5th generation" jutut ovat jo arkea Gripen C/D:lle, varsinkin datalinkkien osalta. F-35:n tutkasta puuttuu Swashplate-ominaisuus. Gripen E:n EW on luonnollisesti kehittyneempi uudemman suunnittelun takia, mistä kertoo esim. GaN-puolijohteen käyttö.
F-35 tarvitsee ison polttoainetankin, koska polttoaineenkulutus on 25% suurempi kuin vanhassa Hornetissa.
Metsäkorpikentistä haaveileville kerrotakoon, että F-35:n huolto-ohjelma vaatii yhteyden servereihin USA:ssa, koneen ostaja ei saa täydellistä huolto-ohjelmaa itselleen. Hätätapauksessa konetta voi käyttää 30 päivää ilman serveriyhteyttä, mutta esim. paperisia huoltokirjoja ei ole.
Tuo Sveitsiläisten paperi oli tarkoitettu myös muille kuin pelkästään sveitsiläisille nimittäin kilpailussa olleille firmoille ja niiden edustajille. Kilpailun tulokset ja arviot kun lienee hyvä saattaa kilpailuun osallistujien tiedoksi. Englanti on kuitenkin kv ilmailussa ja tarjouskilpailuissa käytetty kieli. Olisi pikemminkin ollut hyvin erikoista jos paperi olisi tehty vaikka retoromaaniksi edes saksaksi.
Gripen NG:n ja F-35:n häivenäkyvyydessä on aivan varmasti valtavat erot. Tästä pitävät huolen monet seikat kuten:
- Gripen NG:ssä kaikki aseet ja ripustimet ovat ulkoisia
- Gripen NG tarvitsee monissa tilanteissa vielä lisäpolttoainetankit, koska sen sisäinen polttoainelasti on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti selvästi pienempi. Aselastissa tilanne vielä korostuu.
- Gripen NG:ssä pystyssä oleva sivuperäsin muodostaa sivusta katsoen suuren tutkaheijastimen
- Gripen NG:ssä koneen rungon ja moottoreiden sivuseinät ovat käytännössä pystysuorat eli ne heijastavat tutkasäteitä hyvin verrattuna F-35:n muotoiluun
- Gripen NG:ssä on erilaisia ulkoisia antenneja ja esim. perinteinen pitot-putki
Muutenkin Gripen NG on muotoilultaan ja ratkaisuiltaan vain jonkun verran paranneltu jatkokehitelmä perus-Gripenistä. Sehän tehdään ottamalla yksi perus-Gripen ja tekemällä siihen tarvittavat muutokset ja lisäykset, jotta saadaan aikaan yksi NG. Se ei ole siis edes samalla tavalla uusi kone kuin vaikka Super Hornet todellisuudessa on, vaikka muutokset toki ovat varsin suuria C/D malleihin verrattuna. Esim. US Navyllä on Super Hornet ollut jo pitkään käytössä ja sen tutkaheijaste on karkeasti samaa luokkaa Gripen NG:n kanssa. Jos F-35:llä ei olisi reippaasti paremmat häiveominaisuudet kuin Super Hornetilla tai Gripen NG:llä, monissa sen suunnitteluratkaisuissa ei olisi järkeä.
F-16:n suunnittelussa kyllä otettiin huomioon tutkaheijaste jonkun verran ja F-16C mallia varten tutkaheijastetta pienennettiin merkittävästi. Gripen C/D:n tutkaheijaste on 1/10 alkuperäiseen F-16A-malliin verrattuna, mutta 80-luvun alun C-malliin verrattuna sen tutkaheijaste on noin puolet pienempi ja aselastissa ero pienenee entisestään. Gripen NG voi olla
F-35:n avioniikka kyllä pääasiassa on selvästi parempi verrattuna Gripen NG:n, vaikka ei se toki ole huono siinäkään. Gripen NG:stä puuttuu mm. seuraavat ominaisuudet:
- Koneen ympäri näkevät sensorit. Toki siinä on ohjusvaroitinjärjestelmä (MAWS), mutta se on vain yksi toiminnallisuus monien joukossa F-35:n EO/DAS-järjestelmässä
- Todellinen sensorifuusio. Gripen NG:n fuusio perustuu sensoreiden muodostamien seurantojen fuusioimiseen. F-35:ssä taas kaikki sensoridata fuusioidaan ja sensoreita ohjataan automaattisesti sensorifuusion perusteella.
- LPI-datalinkki. Gripen NG:n datalinkit ovat Link 16 ja ruotsalaisten TIDLS tai muu vastaava (asiakkaan oma) UHF-alueen (matalataajuuksinen eli hidasvauhtinen) ympärisäteilevä datalinkki. F-35:n MADL on hyvin tarkkaan suunnattu (koneesta toiseen) Ku-alueen datalinkki ja sellaisen havaitseminen on erittäin vaikeaa verrattuna ympärisäteileviin linkkeihin. Lisäksi tuollainen hyvin korkeataajuuksinen suunnattu datalinkki voi siirtää dataa valtavasti nopeammin.
- Tutka on integroitu osaksi elektronisen sodankäynnin varustusta ja toimii erittäin suurena ja tehokkaana antennina. Tällaista kykyä ei Gripen NG:llä ole tulossa johtuen siitä että tutka on täysin erillinen laite ja liittyy muihin koneen järjestelmiin hitaalla MIL-STD1553B väylällä.
- Sisäänrakennettu maalinosoitusjärjestelmä (F-35:n EOTS). Toki Gripeniin saa erillisen maalinosoituspodin, mutta se on taas erillinen järjestelmä, joka ei ole osa sensorifuusiota ja on vain pilotin ohjauksessa.
Toki F-35:n tutka on kiinteä, eikä käänny kuten Gripen NG:ssä. Tällä on omat etunsa ja haittansa. Kiinteä antenni sopii paremmin häivehävittäjille joille erittäin alhainen tutkaheijaste on tärkeä ominaisuus. Kääntyvä tutka-antenni kun on mahdoton tehdä siten, että sen tutkaheijaste ei olisi suurempi. Lisäksi kiinteä antenni voidaan tehdä suuremmaksi kun ei tarvita kääntymistilaa ja tehdä siitä tehokkaampi. F-35:n tutkittiin kyllä myös kääntyvää tutka-antennia, mutta sellaisen havaittiin lisäävän koneen tutkaheijastetta liikaa saataviin hyötyihin nähden.
Mistä tiedät, minkälaiset antennit F-35:ssä on ja millä teknologialla ne on tehty? Itse en ole löytänyt mistään tietoja tai kuvia noista, vaan ne tuntuvat olevan hyvin tarkkaan suojeltuja. Joka tapauksessa amerikkalaiset eivät ole ainakana jäljessä gallium nitridi-pohjaisten komponenttien ja järjestelmien teossa. Eurooppalaiset firmat ostivat gallium nitridi-pohjaiset tuotteet amerikkalaisilta aina näihin päiviin saakka kun muualta niitä ei ole saanut. Nyt eurooppalainen GaN-tuotanto on onneksi päässyt hyvin käyntiin ja oikeita tuotteitakin alkaa tulla saataville. Amerikkalaisillakin on jo muutama GaN-pohjaista tutkaa olemassa ja NGJ-jammeri käyttää myös GaN-antenneja ja -komponentteja ja se tulee palveluskäyttöön näillä näkymin suunnilleen samaan aikaan Gripen NG:n kanssa. GaN-pohjaisten tuotteiden osalta ongelma on tähän asti ollut lähinnä korkeassa hinnassa ja nyt hinnat ovat tippuneet niin paljon, että tuotteita tulee muuallekin kuin erikoistarkoituksiin (esim. avaruussovellukset aiemmin).
Itse suhtaudun erittäin epäillen väitteeseen, että F-35 koneet eivät olisi käytettävissä ilman yhteyttä ALOU-palvelimeen (joita on yksi tällä hetkellä), sillä se on tietääkseni lähinnä tietovarasto kaikkien maailman F-35-koneiden ALIS-datalle. Muuten joka maalla on oma täydellinen ALIS-järjestelmänsä ja veikkaanpa että ajoittainen yhteys tarvitaan nimenomaan omaan ALIS_järjestelmään (puretaan koneelle tallennetut tiedot, tyhjennetään vikakoodit/lokit jne), eikä ALOU-palvelimeen. Järjestelmähän toimii siten, että joka maan koneista puretut ALIS-tiedot kerätään yhteen joka maassa ja sen jälkeen välitetään ALOU-palvelimelle. Vastaavalla tavallahan toimitaan jo useimpien modernien asejärjestelmien osalta eli huoltotiedot yms. kerätään yhteen jotta nähdään heti jos ongelmia alkaa kasaantua tai järjestelmässä on kehitettäviä asioita. ALIS vain on laajempi ja paljon automaattisempi kuin useimmat muut järjestelmät.
Itse pidän Gripen NG:tä mielenkiintoisena ja ihan hyvänä koneena verrattuna muihin 4. sukupolven viimeisimpiin koneisiin, mutta ei se oikein ole verrannollinen 5. sukupolven koneisiin kun koneiden suorituskykyä verrataan. Kone on lisäksi varsin kallis suorituskykyyn nähden vaikkakin ylläpitokustannukset ovatkin varmasti alhaisimmat.
