Itse asiassa kummastuttaa moinen hinta/laatu(suorituskyky?)-suhde perusteena taisteluvälinehankinnalle, nyt ei olla kuitenkaan hankkimassa mitään renderöintifarmia. Eli miten tuota tunnuslukua voisi järkevästi käyttää hävittäjähankinnan perusteena?
Sotilasilmailun historia tuntee lukemattomia tapauksia jolloin suhteellisen pienetkin suorituskykyerot koneiden välillä ovat johtanut toisen puolen verilöylyyn, vaikka pilotit kuitenkin ovat olleet samantasoisia. Ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheilla oli aikajakso joka tunnettiin "Fokker kauhuna", silloin sykronoiduilla konekivääreillä varustetut Fokker Eindecker koneilla varustetut saksalaispilotit kuten Max Immelmann, Oswald Boelcke ja Kurt Wintgens saavuttivat runsaasti ilmavoittoja. Tätä aikaa kesti puolisen vuotta, sen jälkeen liittoutuneet saivat joukon uusia tyyppejä (mm. Nieuport 11) palvelukseen jotka käänsivät tilanteen täysin päinvastaiseksi. Sen jälkeen Eindeckerillä taisteluun lähteminen oli lähinnä itsemurha.
Toisen maailmansodan aikana tyynenmeren sodan alkuvaiheiden jälkeen Yhdysvaltain ja Japanin laivaston koneet ottivat yhteen melko tasaväkisesti, mutta miten kävikään kun Wildcatit vaihtuivat Hellcateihin? Mariaanien taistelu tunnetaan muunmuassa nimellä "the great marianas turkey shoot"!
Ja jos mennään nykykoneisiin, niin kumpiko koneista MiG-21 ja F-15 on tuolla hinta/suorituskyky-suhteella mitattuna parempi? F-15 on itsestäänselvästi reilusti suorituskykyisempi, mutta vastaavasti myös monin verroin kalliimpi. Tuolla tunnusluvulla mitattuna MiG-21 voi itseasiassa olla jopa parempi kuin F-15! Tosielämässä kuitenkin F-15:sta pudotussuhde suhteessa vanhempiin neukkukoneisiin on tällä hetkellä 104:0!
Eli summa summarum, koneiden hinta/suorituskykysuhteiden pohdiskelu voi olla sopivaa akateemista rinkirunkkaus-puuhastelua, mutta fakta on se, että absoluuttisella suorituskyvyllä ne viholliskoneet pudotetaan!