F-35 Lightning II
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
Tanskalainen luvuissa on vielä se "heidän" huoltosysteeminsä. Suomihan tavoittelee käsitääkseni jotain paljon itsenäisempää=Kalliimpaa??
"This means that the Ministry of Defence owns the actual combat plane
while components, spare parts, and support equipment are owned by
the JSF programme through a global spare parts pool. The purpose is
to minimize maintenance costs, "
."Denmark will not have any depot-level structures to maintain its F-35s, which will reduce what is necessary for squadron or wing-level maintenance structures"
Katsoin vielä tota huoltohommaa. Pitkää koulutusta vaaditaan huoltoporukoilta jokatapauksessa. Varusmiehistä ei taida apua olla. Tanskassa tarvitaan vissiin kouluttaa kolmisensataa (teknikkoa/mekaanikkoa/insinööriä ?) 21 koneelle kymmenessä vuodessa.
Beyond this distributed global maintenance arrangement, each nation should prepare its own national maintenance structure at the wing or squadron level to handle day-to-day maintenance and ground support for the aircraft. Training of these maintenance personnel takes place at Eglin Air Force Base in Florida.
Regardless of the specific number of mechanics required, a significant cadre should be trained to maintain the F-35. This will require time. Accord-ing to Jesper K. Hansen, Chairman of the Central Organization for Cadres, ‘t takes 4–5 years to train a maintenance engineer at the level now re-quired. Hiring more is not easy’.Given the required investment and poten-tial training pipeline, the RDAF estimates that it will take 10 years to train
300 technicians for the F-35.Unlike pilot training, it is possible to begin training flight engineers and maintenance technicians before Denmark owns a single F-35 aircraft. Such training could first begin once Parliament ratified the government decision in 2016 regarding the type of aircraft to be ac-quired. Thus, at best, the 300th maintenance technician will be fully trained in 2026, when the 21st F-35 arrives in Denmark
Beyond this distributed global maintenance arrangement, each nation should prepare its own national maintenance structure at the wing or squadron level to handle day-to-day maintenance and ground support for the aircraft. Training of these maintenance personnel takes place at Eglin Air Force Base in Florida.
Regardless of the specific number of mechanics required, a significant cadre should be trained to maintain the F-35. This will require time. Accord-ing to Jesper K. Hansen, Chairman of the Central Organization for Cadres, ‘t takes 4–5 years to train a maintenance engineer at the level now re-quired. Hiring more is not easy’.Given the required investment and poten-tial training pipeline, the RDAF estimates that it will take 10 years to train
300 technicians for the F-35.Unlike pilot training, it is possible to begin training flight engineers and maintenance technicians before Denmark owns a single F-35 aircraft. Such training could first begin once Parliament ratified the government decision in 2016 regarding the type of aircraft to be ac-quired. Thus, at best, the 300th maintenance technician will be fully trained in 2026, when the 21st F-35 arrives in Denmark
mechanicus
Kenraali
Artikkelissa puhutaan hassusti ristiin Maintenance Engineeristä, jota pitää kouluttaa 4-5 vuotta ja Technicianeista, joita tarvitaan 300. Jos termejä ei ole sekoitettu, kyseessä on eri henkilöt.
Reservin apumekaanikko sijoittuu taksonomiassa technicianin alapuolelle.
Itsenäinen huoltokyky maksaa hankintavaiheessa enemmän, ylläpitokulut saatetaan suomalaisella ammattitaidolla ja erityisolosuhteiden huomionilla painaa LM:n pakettia halvemmaksi.
Reservin apumekaanikko sijoittuu taksonomiassa technicianin alapuolelle.
Itsenäinen huoltokyky maksaa hankintavaiheessa enemmän, ylläpitokulut saatetaan suomalaisella ammattitaidolla ja erityisolosuhteiden huomionilla painaa LM:n pakettia halvemmaksi.
Hanski
Ylipäällikkö
Tanskan osalta pitää tietysti muistaa, että ammattiarmeijasta on hankalaa nykäistä varusmiehiä... Suomessa apumekaanikot tekisivät todennäköisesti samoja töitä kuin nytkin.
EDIT: korjataan nyt tähänkin! Olin kuvitelmassa, että Tanskassakin on ammattiarmeija. Ilmavoimissa kuitenkin palvelee pieni määrä varusmiehiä (Wikin mukaan 100 taistelijaa vuonna 2007).
Viimeksi muokattu:
Onko tässä tarkoitettu Maintenance Engineer meidän insinööri vai dippa? Suomessahan siviilipuolella lentotekniikassa koulutetaan kumpiakin. Kai pv.n tekninen henkilökuntakin siviilikoulutuksen on käynyt?
Näitten päälle sitten vielä tyyppikoulutusta x kuukautta/ vuotta.
mechanicus
Kenraali
Ilmavoimien lentokonehuoltoaliupseerin virkaan ei edellytetä lentoteknistä tai korkeakoulutasoista siviilitutkintoa. Kaikki laivuepalveluksen (ml määräaikaishuollot) käytännön työtä tekevät sekä työnjohto ja asiantuntijat pystytään kouluttamaan sisäisesti. Siviilissä hankittu osaaminen pystytään koulutuksessa huomioimaan. Organisaatiosta löytyy myös aivan keskeisen tärkeitä (diplomi)insinööritaustaisia henkilöitä, mutta pääsääntöisesti eivät kovin läheltä lentokonetta.
Hanski
Ylipäällikkö
Englanninkielessä Engineer on kaikkea koneen käyttäjästä ja veturinkuljettajasta pioneeriin, miksei myös insinööriin. Koulutustausta ei selviä pelkästä sanasta.
Opiskeluaikana tuli tutuksi iso joukko Otaniemen lentotekniikan teekkareita. Aika moni oli suorittanut varusmiespalveluksen ilmavoimissa apumeisseleinä. Tässä tulee esille taas yksi suomalaisen puolustusjärjestelmän vahvuuksista: muutama vuosi varusmiespalveluksen jälkeen reservin apumeisseli on alan DI. Voi olla, että reservistä perustetulla suomalaisella mekaaniikkoryhmällä on täysin ylivoimainen koulutus verrattuna vaikka amerikkalaiseen, yhdessä perus-mekaanikkoryhmässä voi olla useita DI-tason osaajia!
Commander
Kenraali
Eikös Tanskalla ole edelleenkin asevelvollisuus voimassa? Tosin en tiedä, moniko palvelee ilmavoimissa?
Tähystäjä
Eversti
Menee ehkä vähän teoretisoinnin puolelle, mutta F-35 taitaa olla tarjokkaista ainoa johon jenkkien B61-12 taktinen ydinpommi integroidaan näillä näkymin?
Legacy-Hornethan oli tietääkseni ainakin jenkkiversioissaan myös 'dual-role capable' eli ydinasekykyinen mitä Super Hornet ei ainakaan nykyisellään ole.
Nyt kun Saksa soutaa ja huopaa tuon uuden ydinasekykyinen hävittäjäpommittajan valinnan kanssa niin tässähän olisi meille tilaisuus iskeä väliin ja ehdottaa Saksan ydinaseroolin siirtämistä meille...?
Ai niin pitäisi sitä ennen vielä hoitaa muutama pikku juttu kuten liittyä NATO:on ja tapahtua Suomen poliittisen kentän täydellinen muutos, mutta mitäs pienistä...
Tuo olisi varsinainen ultimaattinen pidäke Venäjää. Silti pidän ajatuksesta, että jossain teoreettisessa maailmantilanteessa 30-vuoden aikajänteellä Suomen HX-hävittäjillä olisi kyky ottaa kyytiin jenkkien taktisia ydinaseita tai ainakin uhata mahdollisuudella...
Legacy-Hornethan oli tietääkseni ainakin jenkkiversioissaan myös 'dual-role capable' eli ydinasekykyinen mitä Super Hornet ei ainakaan nykyisellään ole.
Nyt kun Saksa soutaa ja huopaa tuon uuden ydinasekykyinen hävittäjäpommittajan valinnan kanssa niin tässähän olisi meille tilaisuus iskeä väliin ja ehdottaa Saksan ydinaseroolin siirtämistä meille...?
Ai niin pitäisi sitä ennen vielä hoitaa muutama pikku juttu kuten liittyä NATO:on ja tapahtua Suomen poliittisen kentän täydellinen muutos, mutta mitäs pienistä...
Tuo olisi varsinainen ultimaattinen pidäke Venäjää. Silti pidän ajatuksesta, että jossain teoreettisessa maailmantilanteessa 30-vuoden aikajänteellä Suomen HX-hävittäjillä olisi kyky ottaa kyytiin jenkkien taktisia ydinaseita tai ainakin uhata mahdollisuudella...
Heillä on muutama sata enemmän ilmavoimien palveluksessa kuin meillä Wikipedian mukaan, mutta vain sata asevelvollista. Kun taas meillä lienee ilmavoimien vahvuudesta ainakin kymmenissä prosenteissa mitattava luku asevelvollisia.
No jos lasketaan joukko-osastoista heidän nettisivujen mukaan niin lähdetäänpä liikkeelle:
Karjalan Lennosto:
500 palkattua henkilöä ja 250 varusmiestä
Lapin Lennosto:
430 henkilöä, joista 80 siviilityöntekijöitä. Ei tietoa kuinka monta varusmiestä, mutta Karjalan Lennoston palkatun vs asevelvollisen suhdetta käyttäen apuna olisiko 150 varusmiestä hyvä arvio.
Satakunnan Lennosto:
180-240 asevelvollista vaihdellen vuosittain ja loput sitten palkattua henkilökuntaa.
Ilmasotakoulu:
En löytänyt tietoa henkilöstövahvuuksista, mutta luultavasti useampi sata josta ainakin 150-250 asevelvollista.
Meillä näyttäisi olevankin mahdollisesti jopa tuhat asevelvollista, eli kymmenkertainen määrä, Tanskaan verrattuna. Ja tämä olisi neljäsosasta kolmasosaan ilmavoimien henkilöstövahvuudesta. Kun taas Tanskalla on 3400 aktiivipalveluksessa olevaa ja se 100 asevelvollista eli noin kolme prosenttia ilmavoimien henkilöstövahvuudesta asevelvollisia.
Ja tällä taas on meille päin edullistava vaikutus kustannuksissa, joita hävittäjien käyttöön liittyy.
Commander
Kenraali
Ok, itse asiassa kommentoin ensisijaisesti vain Tanskan ammattiarmeija-termiä.
Hanski
Ylipäällikkö
Hyvä huomio! Jotenkin muistin. että heilläkin on ammattiarmeija. Wiki antaa 12 vuoden takaa tällaiset luvut Tanskan ilmavoimille: 3,476 personnel + 100 conscripts[1] Varusmieskomponentti sii on (ollut) ilmavoimissa, mutta määrä on todella pieni ja Wiki ei kerro, mitä nämä tekevät.
EDIT: @Protheon_93 ehti vastata ensin!
Commander
Kenraali
Jep @Protheon_93 ehtikin jo kommentoimaan. Mutta Tanskalla on ollut jo vuosikymmeniä valikoiva asevelvollisuus, ja palveluksessa oleville on maksettu veronalaista minimipalkkaa. Meri-ja Ilmavoimat ovat nähtävästi olleet hyvin ammattasotilaspainotteisia jo pitkään. Ed lähteenä Rene Nybergin viitteistetty opus: Pohjolan turvallisuus ja Suomi.
Ja itse käytin Wayback Machinea ja 2007 Wikipedian artikkeli sanoi tällaista Tanskan ilmavoimien lentokonevahvuudesta:
Ja nykyään tätä:
Henkilöstövahvuudesta ei sanottu mitään 2007 vuoden artikkelissa. Mutta Tanskalla on seitsemän vähemmän F-16:tta nykyään vs. 2007.
Lämärin sivujen mukaan F-35:lle on koulutettu reilut tuhat pilottia ja koneita on reilut 500 rakennettu. Eli pari pilottia per kone. Eli jos se 60 F-35 valitaan, niin pilotteja koulutettaisiin näillä suhdeluvuilla 120 kappaletta. Ja 9000 mekaanikkoa on myös koulutettu. Eli näillä luvuilla meidän 60 konetta vaatisi 120 pilottia ja 1080 mekaanikkoa.
Hanski
Ylipäällikkö
Näillä luvuilla ei ole jälleen kerran yhtään mitään tekemistä Suomen tilanteen kohdalla. Pelkällä näppituntumalla voi sanoa, että Israelissa on (tai ainakin kohta on) enemmän pilotteja per kone kuin vaikkapa Belgiassa. Usa:n pilottimäärää kasvattavat erilaiset koe- ja koulutuspumput. Mekaanikkojen määrä riippuu maakohtaisesta tilanteesta ja luvussa on todennäköisesti mukana jo erilaista Lämärin huoltojantteria.
Suomen vaatimukset henkilöstötarpeelle voi koostaa karkealla tasolla vaikka seuraavasti:
- pilottimäärä: montako lentosuoritetta päivässä tehdään per kone ja kauanko yksi lentosuorite kestää (sotatila, korotettu valmius, rauhanaika)
- pilottimäärä: kuinka pitkään sotaan varaudutaan ja millaiseksi lasketaan pilottien tappiot. Joka tapauksessa kone on nopeampi ja helpompi korvata kuin ammattimainen pilotti.
- pilottimäärä: kuinka paljon koulutettuja pilotteja sitoutuu muualle organisaatioon esimerkiksi rauhanaikana HW-kouluttajiksi ja taistelunjohtajiksi
- pilottimäärä: kuinka suureksi arvioidaan rauhanaikainen poistuma esimerkiksi terveyssyistä tai siviilikoneen kippariksi
- mekaanikot: kuinka monta taistelutukikohtaa on laajimmillaan käytössä ja mikä on yhden taistelutukikohdan miehitys
- mekaanikot: kuinka monta ukkoa tarvitaan per kone (ja näissä on ainakin kolme eri tasoa: valmistajan suositus, USAF:n miehitys ja Suomen taso)
- mekaanikot: kuinka suuriksi arvioidaan sota-ajan tappiot
- mekaanikot: mikä on rauhanaikainen poistuma mekaanikoille
Voitaishan me tyytyä vain puolustusliittoon USAn kanssa.